Artikkelit aikajärjestyksessä

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saa halutessaan

Tammikuun alussa voimaantuleva eläkeuudistus tuo mukanaan uuden eläkemuodon, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Sillä 61 vuotta täyttäneet voivat ottaa osan kertyneestä eläkkeestään maksuun ennen varsinaista eläkeikää. Eläkettä voi ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia.

Jäitä hattuun Italian kanssa

Nyt on taas tyypillinen markkinatilanne, jossa poliittinen myräkkä voi johtaa rajuun markkinareaktioon, kun italialaiset äänestävät pääministeri Matteo Renzin perustuslakiuudistuksesta. Minun mielestäni Italian jähmeä järjestelmä kaipaisi uudistamista, koska sen kaksikamarisessa parlamentissa isot päätökset ovat todellisten kallionjärkäleiden alla. Yhdellä kamarilla pärjäävät useimmat parlamentaariset demokratiat, eikä se niitä ole diktatuureiksi syössyt ainakaan yleensä ottaen, kuten Italian kohdalla pelotellaan.

Niin tai näin, ilmeisesti Renzin ehdotus kaatuu - ja samalla hallitus, koska Renzi sen kohtalon äänestykseen sitoi. Tuskin hän lupaustaan uskaltaa perua, vaikka se ei ole juridisesti sitova, koska samalla Renzi sinetöisi poliittisen uransa. Paljon viisaampaa hänen kannaltaan on mennä uusiin vaaleihin ja toivoa parasta. Nuorella miehellä on aikaakin odottaa uutta vetovuoroa, vaikka takkiin tulisi tässä koitoksessa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Onko suomalainen työntekijä erityisen suojeltu?

Kyllä ja ei on OECD:n vastaus. Allaolevassa kuvaajassa on esitetty miten vaikeaa työntekijöitä on irtisanoa sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Lisäksi on arvioitu myös tilapäisten työsuhteiden sääntelyä.

OECD:n indeksi työntekijöiden suojasta eri maissa. Tiedot vuodelta 2013

Asteikolla iso luku kuvaa voimakasta työntekijän suojaa ja voimakasta sääntelyä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Philip A. Fisherin mietteitä inflaatiosta

Jotkin rahoitusmarkkinoiden toimijoista ennustavat korkeampaa inflaatiota Yhdysvaltoihin Trumpin valinnan jälkeen. Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa ennustuksiin mitään muuta kuin, että keskimääräinen inflaatio vuosikymmenien varrella ei ole mahdoton este sijoittamiselle. Selkeästi normaalia korkeammalla taas voi olla vaikutusta. Kirjoitus käsittelee lähinnä Fisherin näkemyksiä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikeudenmukaiset yritykset ovat parhaita sijoituskohteita

Kaikki on hyvin jos yritysjohto ja koko organisaatio kokevat että yrityksen tavoitteet ovat hyviä ja että yritys on työntekijöitään ja asiakkaitaan kohtaan tasapuolinen ja systemaattinen. Silloin kaikki keskittyvät tuloksen tekemiseen ja asikkaaseen ja yrityksen työntekijöiden ja esimiesten joskus puutteellisetkin ihmissuhdetaidot hyväksytään. Empatialle jää silloin tilaa ja kaikki keskittyvät yrityksen persustavoitteeseen.

Yritys jonka johto keskittyy yrityksensä peruspäämäärän sijasta ensisijaisesti johtamis- ja ihmissuhdetaitoihin on tuhoon tuomittu. Mutta myös ihmissuhdetaitoihin kannattaa joskus uhrata aikaa. Ohessa on ystäväni Karl-Magnus Spiik:n opettavainen 15 min video palautteen antamisesta. Palautteen antaminen on oleellinen, mutta ei ainoa osa esimiestyötä. Tärkeintä on, että jokaisella on sellainen tehtävä jossa hän suoriutuu hyvin ja jossa hän saa ympäristönsä kunnioituksen ja kiitoksen.

Valtiontalouden tarkastus kiittelee jämäköitynyttä valtiojohtoa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vaalikauden 2015–2018 finanssipolitiikan valvonnan puoliväliraporttinsa, jossa todetaaan että Suomen valtio on kyennyt jämäköittämään talouspoliittista johtamistaan:

  • kokonaistalouden ohjausta on tiivistetty
  • sopeutustoimet on suunnattu kaikille sektoreille
  • vuoden 2015 budjettikehyksessä on tällä kertaa pysytty

Toimet eivät kuitenkaan ikävä kyllä riitä. Tarkastusviraston arvion mukaan valtiontalouden alijäämä jää ilman lisäsopeutustoimia hallituksen asettamasta tavoitteesta ja terveen taloudenpidon tasosta.

Pitkäjänteisempi julkisen talouden ohjaus pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on tapahtunut valtioneuvoston tekemän asetuksen mukaisesti.  "Pidämme hyvänä, että talouspolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttamat haasteet huomioidaan osana finanssipolitiikan suunnittelua", kertoo finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Sijoitusasunnon myynti - Onko järkevää?

Asuntosijoittamista harkitessa tulee tietää, mikä on päämäärä. Näin on mahdollista valita sopiva tapa toimia. Jos päämäärä ei ole tiedossa, ei sopivaa strategiaakaan voida valita. Ilman minkäänlaista strategiaa puolestaan päädytään helposti tekemään hätiköityjä ratkaisuja. Tämä pätee varsinkin, jos sijoituksen kanssa tulee yllättäviä ongelmia.

Ongelmien ilmetessä monet sijoittajat harkitsevat asunnon myymistä. Onkin tyypillistä, että sijoittaja myy asuntoaan, koska hänellä on ollut ongelmia vuokralaisen kanssa tai koska asuntojen hintojen arvioidaan kääntyvän laskuun. Yksittäiseen vuokralaiseen liittyvän ongelman ratkaiseminen myymällä asunto on hyvä esimerkki siitä, kuinka asuntosijoittajan arkeen kuuluvan asian ratkaiseminen harkit-semattomalla tavalla voi johtaa epätoivottuun lopputulokseen kokonaissuunnitelman kannalta. Pääsemme kyllä eroon vuokralaisesta, mutta samalla menetämme asunnon ja saamme mahdollisesti taa- kaksemme myös veroseuraamuksia.

Käyttäjän Norvestia kuva

Epäjatkuvuuskohta

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Vuotta 2016 on leimannut odottamattomat äänestystulokset, joiden todellisia seurauksia ei vielä edes kunnolla tiedetä. Sekä Brexitin että Trumpin valinnan vaikutukset näkyvät aikaisintaan ensi- ja sitä seuraavien vuosien aikana. Ehkäpä tästä syystä markkinat ovatkin käyttäytyneet maltillisesti, eikä hetkellisten heilahteluja suurempaa draamaa ole toistaiseksi nähty. Mutta vaikka vuotta on vain vähän jäljellä, niin jännitysnäytelmä jatkuu ja tunnelma tiivistyy. Markkinoiden kestävyys punnitaan vielä ainakin kertaalleen joulukuun alussa, kun seuraavat äänestysarvat lasketaan Italiassa.

Trump:n infrastruktuuriprojektien odotetaan piristävän talouskasvua

Markkinauutisia Nordealta / Ville Korhonen:

  • Trump:n infrastruktuuriprojekteja koskevat lupaukset ovat nostaneet odotuksia talouskasvusta ja inflaatiosta ja korot ovat sen seurauksena nousseet erityisesti USA:ssa
  • Korkopapereiden jälkimarkkina-arvot ovat laskeneet kun taas maailman osakemarkkinat ovat USA:n parantuneiden talouskasvunäkymien seurauksena nousseet. Korkosijoittaja on kärsinyt ja osakesijoittaja menestynyt.
  • Nordea odottaa korkojen nousun tasaantuvan. Mihinkään nopeisiin reaktioihin ei ole aihetta. Kannattaa pysyä rauhallisena.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Suomen startuppeihin Euroopan eniten sijoituksia

Vuoden 2016 ensimmäisen puolen vuoden aikana tehtiin 65 miljoonan euron edestä pääomasijoituksia suomalaisiin startup- ja kasvuyrityksiin. Sijoitussumma on uudella korkeammalla tasolla jo vuodesta 2013 lähtien seliviää Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen tilastoista.

Viime vuonna Suomi oli Euroopan huipulla sijoitusten määrässä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ja nyt sama trendi näyttää jatkuvan”, toteaa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen operatiivinen päällikkö Jonne Kuittinen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Johtajia ja organisaatioita

                                                    

Jokainen varmaan on joskus ollut tekemisissä työpaikan kanssa, jossa toimenkuvat ovat ns. joustavia. Pekalla, Villellä, Kallella ja Jussilla on vähän työtä ja paljon palkkaa.

Johtaja Timoon nähden Kalle on sukua, Ville opiskelukaveri, Jussi urheilukaveri ja Pekka osaa tuoda itseään tarpeeksi paljon esille. Julkisella sektorilla sopiva jäsenkirja on myös vahva pätevyyden lisääjä.

Tähän kuviteltuun - ja kärjistettyyn - esimerkkiin verrattuna armeijan organisaatio on toisenlainen. Aika harva on kai kuullut, että ensimmäinen komppania olisi yksinään käynyt taistelua kun toisen K:n päällikkö on komentajalle sukua ja kolmas kurssikaveri. Sodan pakko luo oman logiikkansa.

Markkinakatsaus: nousu jatkuu

Olen tavallisesti ajoittanut markkina-analyysini arvioideni mukaan trendien taitteisiin, kuten perusteltua sinänsä on. Teen nyt poikkeuksen, osaltaan tuonnempana selviävistä syistä, osaltaan taas siksi, että tavalliseen tapaan markkinamediassa ja –keskusteluissa kiehuu näkemyksiä laidasta toiseen. Viime päiviin asti karkean suutuntumani mukaan valtavirran arvio on ollut, että Donald Trumpin voiton aiheuttama turbulenssi yltyy kohta uudestaan, kun optimismi hiipuu ja realismi pääsee arvostelukyvyssä niskan päälle.

En allekirjoita näkemystä. Olin toki itsekin kauhuissani Trumpin voitosta jo sijoittajana, koska häneen liittyy niin paljon epävarmuutta ja minun mielestäni vaarallista talouspolitiikkaa etenkin protektionismin ja kauppasotien muodossa. Sillä sektorilla Trump ei ole peruutellut puheitaan, toisin kuin monien muiden teemojen osalta.

Toisaalta kuten aiemmin totesin, politiikan vaikutusta talouden pohjavirtoihin ei pidä liioitella. Tietysti sillä voi olla paljonkin merkitystä, mutta Trumpin kohdalla mihin tahansa rajuihin vaikutuksiin on vielä aikaa, ja moni asia aivan auki.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastostrategiamme on kallis ja tehoton

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on annettu eduskunnalle. Tämä paperi on suora tuulahdus Neuvostoliitosta. Se on suunnitelmatalouden malliesimerkki. Siinä jaetaan tukiaisia sinne ja tänne. Ei ihme että julkisen sektorin kautta virtaa 58% bruttokansantuotteesta. Olemme lähinnä suunnitelmatalous.

Hyvä ilmastostrategia perustuu haittaveroihin

Hyvä ilmastostrategia olisi aivan erilainen. Hyvässä ilmastostrategiassa tuotaisiin esille mitkä ovat minkäkin tyyppisen ilmastohaitan kustannukset ja negatiiviset vaikutukset ilmastolle ja määrättäisiin verot, jotka kompensoivat haitat. Olisi tulevien sukupolvien asia keksiä keinot joilla päästään optimiin. Tällöin määrättäisiin verot:

  • polttoaineen hiilisisältöön liittyvä vero
  • pienhiukkaspäästöihin liittyvä vero (laivoille, diesel autoille, puulle, turpeelle yms.)
  • melu- ja maisemahaittoihin liittyvä vero (esim. tuulivoimalle)
  • rikki- ja typpi- päästöihin liittyvä vero (lähinnä diesel autoille ja laivoille)

Suomalaiset velkaantuvat koko ajan enemmän ja säästävät vähemmän - lainanlyhennykset imevät kotitalouksien tulot

Suomalaisten velkaantuminen oli kasvusuuntaista vuosina 1975-1988. Tämän jälkeen velkaantumisaste pienentyi aina vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen suomalaisten velkaantumisaste kasvoi melko tasaista tahtia aina viime vuoteen asti, jolloin velkaantumisaste saavutti uuden huippunsa, 124,5 %.

 

Velkaantumisaste on kasvanut 40 vuodessa jopa 86 %

Vuonna 1975 velkaantumisaste oli 38,5%, ja 2015 se oli jo 124,5%. Suomalaisten säästämisaste seuraa velkaantumisastetta melko johdonmukaisesti: aikoina jona lainoja on tarvinnut hakea vähemmän, on ollut myös mahdollista laittaa enemmän rahaa säästöön. Esimerkiksi lama-aikaan vuonna 1992 säästämisaste saavutti huippunsa 10,2%, ja samaan aikaan lainanotto oli laskusuhdanteessa. Nyt vain muutamassa vuodessa (2013-2016) säästämisaste on tippunut 2,2 prosentista 0,1 prosenttiin, kun taas samassa ajassa velkaantumisaste on kasvanut 6,7 prosenttia.

 

Julkisen talouden hoito on turvallisuuden tekijä

Itämeren alueen turvallisuustilanne on kiristynyt Venäjän varautuessa aseellisiin yhteenottoihin.

Turvallisuus syntyy siitä, että kansalaiset kokevat yhteiskunnan systemaattiseksi ja säännönmukaiseksi ja että sen asioita hoidetaan jämäkästi velkaantumatta. Silloin itsenäisyyttä ja yhteiskuntaa kannattaa puolustaa.

Asejärjestelmien ja varustuksen vertaaminen ei anna ajantasaista kuvaa puolustuskyvystä. Asejärjestelmät muuttuvat kaiken aikaa:

  • Pitkän kantaman merimaaliohjukset tekivät Itämeren pintalaivastoista merkityksettömiä
  • Miehittämättömät hävittäjät ovat tekemässä ilmaherruushävittäjät tarpeettomiksi
  • Miehittämättömät maataistelukoneet tekevät parhaillaan taisteluhelikoptereista vanhanaikaisia

Kalusto vanhenee nopeasti ja oikean kuvan aseellisesta puolustuskyvystä saa arvioimalla maan omaa teollista pohjaa ja sitä miten hyvin maa on integroitunut kansainvälisen (ase)teollisuuden tuotantoketjuihin ja mikä on maan poliittinen asema.

Pääjohtaja Liikanen: Elintasomme tulee jatkossa pienenemään

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen puhe talouden näkymistä:

Talousympäristömme

  • Euroalueen talouden elpyminen laaja-alaista
  • kehittyneiden talouksien työikäisten määrä vähenee noin 0,3% /vuosi
  • työn tuottavuuden kasvu on vähitellen hidastuunut noin 0,5%/vuosi tasolle

Suomi

  • olemme vuoden 2008 jälkeen olleet muuta Euroaluetta ja maailmaa heikompia
  • tuotannollisen pääomamme kasvu on pysähtynyt ja investointiasteemme putoaa
  • nuoria aikuisia on vähemmän ja he osallistuvat yhä vähemmän työelämään
  • nuorien aikuisten elintaso on suhteessa pienempi kuin heidän vanhempiensa, pienituloisten määrä kasvaa ja keskituloiset vanhentuvat
  • yritysten T&K panostukset ovat kääntyneet laskuun ja tuottavuutemme on supistunut vuodesta 2008 alkaen; elintaso seuraa tuottavuuden kehitystä
  • työikäisen väestömme määrä on laskenut ja samalla eläkeläisiä on v2007-2017 tullut lisää noin 200'000
  • julkinen taloutemme on riippuvainen syömävelan lisäämisestä

Dollarin vahvistuminen vaikuttaa osakemarkkinoihin

Nordea:n talouskatsauksessa  Antti Saari kiinnittää huomiota dollarin vahvistumiseen ja korkojen mahdolliseen kohoamiseen.

Dollarin vahvistumiseen on myötävaikuttanut kaksi seikkaa:

  1. Donald Trump:ltä odotetaan avokätistä elvytyspakettia, jonka odotetaan vaikuttavan lyhyellä tähtäimellä positiivisesti USA:n talouteen.
  2. USA:n keskuspankin FED:n odotetaan nostavan korkoja 13-14.12 kokouksessan. Tämä on omiaan nostamaan dollarin arvoa.

Dollarin vahvistuminen vaikuttaa osakemarkkinoihin:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaisten verokohtelu on epätasapuolista ja sekavaa

Tasapuolinen ja yksinkertaisen neutraali verotus edistää kasvua ja toimeliaisuutta. Se luo luottamuksen yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen ja estää väärinkäytöksiä ja suuntaa toimintaa lisäarvon tuottamiseen. Toteutuuko tasapuolinen verotus Suomessa?  No ei alkuunkaan. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Arvonlisävero: Veroprosentti riippuu siitä minkalaiseksi tuote/toiminta ilmoitetaan. Veroprosentti on, toiminnan tyypistä riippuen, 10%, 14% tai 24%.
  • Osingot: Osingoista on veronalaista 0....25%....85% riippuen siitä onko omistettu yritys julkisesti noteerattu, henkilökohtaisten osinkotulojen määrästä ja omistusosuudesta julkisessa osakeyhtiössä.
  • Myyntivoitto:  Myyntivoitosta ja inflaatiosta verotetaan myyntihetkellä 0%, 30% tai 34% riippuen siitä onko kyseessä oma asunto vaiko jokin muu omaisuus ja siitä paljonko reaalista myyntivoittoa on kertynyt ja paljonko nimellisarvo on omistusaikana inflatoitunut. 
  • Varainsiirtovero:  Varainsiirtoveroa maksetaan 0%...1,6%...2%....4% riippuen siistä mistä omaisuudesta on kyse.
  • Palkka: Palkan veroaste (ansiotuloverotus+eläkevakuutusmaksut+kunnallisvero) on asuinkunnasta ja kuukausipalkasta riippuen 50%...100% (alla kuva).

Verotuksemme on äärimmäisen epätasapuolinen ja sekava. Neutraalista verotuksesta ei ole häivähdystäkään ja veropohja on kaikkea muuta kuin laaja. Ei ihme että veroja kierretään siirtämällä palkkatuloja omaisuustuloksi ja veroja ylipäätään vältetään. Systeemi palkitsee sitä, joka panostaa verokikkailuun. Monissa lounaspaikoissa ollaan tyytyväisiä, jos mainitsen ennen käteismaksun antamista, etten tarvitse kuittia. Ei ihme. 

Bondikupla oli se todellinen kupla

Jo ties miten pitkään markkinoilla on tuskailtu osakekuplaa, jonka olemassaolosta voimme väitellä maailman tappiin. Eiväthän osakkeet monilla mittareilla ole halpoja olleet, osittain päinvastoin – osittain taas ei. Se ei-osasto viittaa ennen kaikkea osinkotuottoihin, joita on ollut edelleen varsin helppo nyhtää hyvin hajautetulla osinkosalkulla – matalalla riskillä ja hyvällä tuotolla verrattuna useimpiin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.

Ja näiden osalta pahin vaihtoehto ovat olleet ”turvalliset” valtionbondit. Olen useaan otteeseen sanonut, että jos jossain on arvostuskupla niin niissä. Kymmenen vuoden velkakirjoista on saanut rapakuntoistenkin valtioiden kohdalla prosentin tai maksimissaan parin tuottoja. Ja tuollaisten tuottojen kanssa on jo pitänyt ottaa jonkinlaista riskiä, myös euromaiden kohdalla. Voihan EU hajota tai velkoja pakotetaan leikkaamaan. On tätä koettu jo.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Tämä saattaa olla viimeinen päivitys tähän listaan. Uusi seuranta on kehitteillä. Hoptioseuranta säilyy.

Nousussa:

  • Norvestia Plc
  • KONE Corporation
  • Hennes & Mauritz AB, H & M ser. B
  • Nokian Tyres Plc
  • Neste Corporation
  • Finnair Oyj
  • Ponsse Oyj 1
  • Exel Composites Plc

Laskussa:

  • Telia Company AB
  • Panostaja Oyj
  • Keskisuomalainen Oyj A
  • Nordea Bank AB (publ) FDR
  • Technopolis Plc
  • ABB Ltd
  • Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj
  • Aspo Plc
  • Vaisala Corporation A
Käyttäjän J.Vahe kuva

Aurinko nouseekin lännestä?

Jostain vuodesta 2008 lähtien suom. ministerit ovat toivoneet suhdannekäännettä parempaan. Toivon lisäksi juuri mitään konkreettista tekoa ei ole löytynyt.

Mikäli nyt tunnelin päästä näkyisi valoa (ja kyseessä ei olisi vastaantuleva pikajuna…), valoa näkyisi varsin perinteisillä ja työvoimavaltaisilla aloilla.

Uudenkaupungin autotehdas on ilmoittanut palkkaavansa tuhat uutta työntekijää. Heti on alkanut pohdinta siitä, miten laajalta alueelta pitää hakea työvoimaa. Sinänsä Ugin tehdasta arvioidaan erääksi Euroopan parhaista. Nimestään huolimatta Valmetin Automotivella ei ole mitään tekemistä Valmetin kanssa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Markkinat ja politiikka

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Markkinoita on nyt testattu pariinkin otteeseen politiikan raskaan sarja panoksilla. Ensin koekenttänä oli Eurooppa ja toisella kertaa koko maapallo. Brexit niiautti pörssejä pari päivää, mutta Donald Trumpin valinta vain muutaman tunnin. Markkinoilla on nyt tosi paksu nahka ja lehmän hermot, jos niitä vertaa vaikka eurokriisin tai Kreikan katastrofin aikoihin.

On tietysti totta, että Britannian lähtö on vielä kuin savolainen projekti; tekemistä vaille valmis. Ja varmaan britit vielä maksavat jonkin hinnan eriseuraisuudestaan, mutta muu Eurooppa säästynee suuremmilta kolhuilta.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Vuokranantaja, näin teet helpon pintaremontin

Pintaremontissa on tärkeää käyttää neutraalia värimaailmaa, sekä moderneja värejä ja materiaaleja. Esimerkiksi kirsikkalaminaatti kannattaa jättää kauppaan, samoin sininen tai kikertävänkukertava laatta. Trendikäs lopputulos on remontoidessa hyve, mutta myös ajattomuus plussaa. On ajateltava, että myydään massalle.

                                                       Remonttikuva

Vakuutusyhtiöihin luotetaan vaikka palvelun laatu heikkenee

Luottamus omaan vakuutusyhtiöön vankkaa, vaikka palvelun laatu on pudonnut kaikissa vakuutusyhtiöissä.     

EPSI Ratingin vuosittain tekemä Vakuutus-tutkimus selvitti asiakastyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta sekä sitä, mikä tekee asiakkaista tyytyväisiä ja uskollisia.

Vuonna 2016 yksityisasiakkaiden ykkönen vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyydessä on Turva. Yritysasiakkaiden kärjessä ovat OP ja Fennia. Tulokset tuotetaan indeksillä 100, jossa 75 on erittäin hyvä taso. 

EU:n 2017 budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi

Tänään hyväksyttävänä oleva EU:n vuoden 2017 budjetti on noin 1% alueen BKT:stä ja loppusumma on 6,2% tätä vuotta pienempi. Talousarvioesityksessä keskitytään kiireellisimpään – kasvuun, työpaikkoihin ja pakolaiskriisin hallintaan. Velkaa ei oteta.

Budjetti on suuruudeltaan 134,9 miljardia euroa, ja siinä on etusijalla EU:n kaksi keskeistä painopistettä:

  • Euroopan talouden elpymisen tukeminen sekä
  • Turvallisuuteen liittyvät haasteet lähialueilla.

Lisää varoja osoitetaan kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn sekä resursseihin, joita tarvitaan EU:n ulkorajojen suojaamiseen, turvallisuuden vahvistamiseen, pakolaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen tukemiseen sekä muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaisemiseen lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Budjetti tarjoaa tarvittavat keinot edistymiseen tärkeimmillä alueilla, kun taas vähemmän tärkeiden toimien resursseja on supistettu. Yhteensä budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi ja velkaa ei oteta.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q3 2016 + TT vs Balance 5V

TT:n lista Q316 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

 

Käyttäjän mikko kuva

Yritysanalyysien tuottamisesta

Pankit ja pankkiiriliikkeet tuottavat yritysanalyysejä omaan käyttöönsä. Lisäksi tietoa voidaan antaa ilmaiseksi markkinointihengessä asiakkuuden kylkiäisenä tai sitä voidaan myydä. Analysoitava yritys voi myös olla pankin laina-asiakas ja siksi pankki tarvitsee laadukasta yritysanalyysiä myös luottopäätöstensä tueksi. Perinteinen pankkirahoitus yrityksille vähentynee jatkossa ja siksi tämä viimeksimainittu tarve pankkien tuottamille analyyseille tullee vähenemään. Sensijaan rahastoyhtiöt tarvitsevat jatkossakin yritysanalyysiä. Yritysluototuksessa laadukas yritys- ja riskianalyysi on kannattavuuden edellytys. Rahastobisneksessä yritysanalyysi on vain yksi monista kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Olemme maailmalla ja internet elämyksissä matkustavia cityihmisiä

Hypo:n asuntomarkkinakatsaus kertoo selkeistä trendeistä:

  • Pienet, alle 70m2 asunnot ovat suosittuja ja niitä rakennetaan nyt paljon
  • Kasvukeskukset, Helsinki, Turku, Tampere,... vetävät ja niiden hintakehitys on hyvää
  • Turun seudun laiva- ja metalliteollisuuden nousu näkyy alueen palkkakertymässä ja tulotasossa, mutta ei vielä asuntojen hinnoissa.
  • Vuokra-asunnot tuottavat kaikissa kasvukeskuksissa. Helsingin korkea hintataso kompensoituu korkeammalla vuokratasolla.
  • Asuntojen hintataso on suurin piirtein pitkän ajan keskiarvossa kun sitä verrataan tulotasoon. Mitään asuntokuplaa ei ole. Kaupunkiasuntojen muuta maailmaa korkeampi hintataso selittyy viranomaistoiminnalla ja kaupungistumisen aiheuttamalla kasvulla.

Kaikenkaikkiaan suomalaiset ovat urbaania internet kansaa. joka matkustaa maailmalla ja virtuaalisissa internet elämyksissä sen sijaan että panostaisi kesämökkiin tai asuinneliöihin.

Luokkakoko ei vaikuta oppimistuloksiin

Perusopetuksen luokkakoko kuumentaa mieliä. Liian suuri luokka nähdään syynä oppimistulosten laskuun.

Luokkakoko ei vaikuta oppimistuloksiin

Tutkimusten perusteella luokkakoko ei kuitenkaan ole yhteydessä oppilaiden osaamiseen tai heidän oppimiseen ja kouluun liittyviin asenteisiin.

Tutkimustuloksia esitellään Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teoksessa Luokkakoko. Teos on tähän mennessä kattavin suomenkielinen kooste luokkakokoa käsittelevästä tutkimuksesta.

Median Trump-ripitys ampuu yli

Kommentoin lyhyesti tätä aihetta, vaikka se ehkä vähän lehden perussisällön ohi menee – mutta on Trumpia Piksussakin käsitelty, itse etunenässä. Media on käynyt – monien instanssien tuella – kovaa itserippiä Trumpin voiton vuoksi. Miksi se ei haistanut poliittista hyökyaaltoa? Elimmekö kuplassa, kun emme tunnistaneet kansan syviä tuntoja? Janosimmeko liikaa Clintonin voittoa?

Onhan väitteissä varmasti totuuden perää, en ole itsekään peitellyt kammoani Trumpia kohtaan. Siitä en itsesyytöksiin vajoa, oli hänen kampanjansa sen verran härskiä tavaraa. Ei se journalistista ammatitaidotonta tee, jos vähemmistöjen solvaaminen, tarkoitushakuinen valehtelu, salaliittoteorioiden kylväminen ja ainakin puolittainen rikoksiin yllyttäminen maistuu vastenmieliseltä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit