Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Koska Venäjän valtaeliitti saa Putinista tarpeekseen?

Posted in

Ukrainan kriisi ei hetkahtanut Putinin ja Poroshenkon käsien lääppäisystä, ei tosin ollut odotuskaan. Tilanne näyttää vain pahentuvan, jos Venäjä on rahdannut joukkojaan rajan yli.  Totta tai ei, poliittinen ratkaisu loistaa poissaolollaan. Jos väite on totta, pakotteiden lisäämisen paine kasvaa sen mukaisin taloudellisin seurauksin. Onko tälle rumballe kuviteltavissa ratkaisua?

Putin on ajanut itsensä nalkkiin uhkapelinsä kanssa. Hänellä ei ole kunniallista perääntymistietä, vaikka sellaiseen halu jostain löytyisi – mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Venäläiset tuntevat kriisin kohta nahoissaan muunakin kuin Oltermannipulana, mutta valtion propagandakoneisto ja muutkin vippaskonstit eivät jätä demokraattisen paineen luomalle perääntymiselle tilaa. Ja sotatilahan perinteisesti sataa valtiojohdon laariin, vaikka Venäjää tietysti ei mikään sotilaallisesti uhkaa. Kansallismielisyyttä tämmöinenkin ryysis silti aikansa nostaa.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

  • Nokian Tyres Plc
  • Nordea Bank AB FDR
  • Vacon Plc
  • Fiskars Corporation
  • Cramo Oyj
  • Kesko Corporation B
  • Pohjois-Karjalan Kirjapaino

Laskussa:

  • Aspo Plc
  • Etteplan Oyj
  • Panostaja Oyj
  • Sampo Plc A
  • Sandvik AB
  • Neste Oil Corporation
  • Cargotec Oyj

 

Ei äänestetty

Natoon on pakko liittyä – halusimmepa tai emme

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

 

Tartun nyt aiheeseen, josta tiedän varsin vähän, olenhan lähinnä (yritys)talouden, sijoittamisen ja teknologian ammattilainen. Silti tässä osallistun keskusteluun Natosta.

Pitkään ei asiasta saanut puhua lainkaan, mutta nyt on keskustelu totisesti alkanut. Sisältönä tosin on Naton toiminnan tai sen kehittymisen sijaan se, onko nyt oikea hetki keskustella syvällisesti Natosta saatika tehdä liittymishakemuspäätös. Kun suomalainen sanoo, että jostakin asiasta täytyy voida keskustella, on keskustelija jo ottanut kantaa asiaan. Keskustelua haluavat Naton kannattajat.

Kansa laajemmin ei ole ollut kovin innostunut aiheesta, sillä maaliskuisessa Suomen Kuvalehden mielipidetutkimuksessa Natoon liittymistä kannatti vain 22% ja tuoreessa mielipidetiedustelussakin vain 26%. Toisaalta maaliskuussa Verkkouutisten ja Nykypäivän teettämän toisen tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista olisi valmis tukemaan Nato-jäsenyyttä, mikäli valtiojohto päätyisi jäsenyyden kannalle. Tulokset julkaistiin, koska ne miellyttivät.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Suhdannekello ja kuluttajien laskeva luottamus kehoittavat vähentämään pörssisijoituksia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IFO Instituutin suhdannekello kehoittaa myymään pörssiosakkeita

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Pörssiosakkeita kannattaa yleensä ostaa silloin kun IFO kello on kahdeksan aamulla ja kun IFO kello on puoli kolme iltapäivällä. Nyt kello on puoli kolme iltapäivällä ja on aika myydä pörssiosakkeita. Nousukauden tämän kellon mukaan paras osa on takana. Jos historia toistaa itseään täysin samanlaisena niin tulevat kuukaudet tuovat mukanaan pieneneviä voittoja ja heikkenevää taloutta. 

Kuluttajien luottamus on tasolla, joka indikoi laskevia pörssikursseja

Kuluttajien luottamus on korkealla. Ei kannata kuitenkaan tuudittautua liialliseen optimismiin. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on kannattanut myydä pörssiosakkeita aina, kun Eurooppalaisten kuluttajien luottamus on näin korkealla.

Pörssiosakkeet nousevat, kun kuluttajien optimismi kasvaa ja laskevat kun kuluttajen luottamus laskee. Kuluttajien luottamus on nyt Euroopassa korkealla tasolla, ja yleensä tässä vaiheessa on kannttanut varovaisesti vähentää pörssiosakkeita, ja alkaa siirtää sijoituksia muihin instrumentteihin.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Työsi aikajänteen pituus kertoo asemasi organisaatiossa

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Yhteenveto:

  • työn aikajänne kertoo aseman organisaatiossa
  • esimiehen aikajänteen on oltava pidempi kuin alaisen
  • alimman tason aikajänne on alle 3 kuukautta
  • jos esimiehen ja alaisen aikajänne on sama seuraa mikromanageerausta
  • johtamisjärjestelmä luo pohjan eri aikajänteille

Miten pitkä aikajänne työhösi kuuluu kertoo asemasi organisaatiossa

Mitä pidempi aikajänne tehtäviisi kuuluu, sitä korkeammassa asemassa olet organisaatiossa. Jos aikajänteesi on alle kolme kuukautta, olet alimmalla organisaation tasolla.

Yrityksen toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa yrityksen visio ja strategia, joiden aikajänne on muutamia vuosia. Suurissa yrityksissä toimitusjohtajan aikajänne on pidempi kuin pienissä yrityksissä.

Esimiehen aikajänteen on oltava pidempi kuin alaisen. Se on tutkimusten mukaan merkitsevää sekä esimiehen, että alaisen työtyytyväisuudelle.

Kun molemmat, esimies ja alainen, työskentelevät samalla aikajänteelllä, esimies mikromanageeraa. Esimies tekee samaa kuin alainen. Hän puuttuu alaisen tehtäviin ja vie alaiselta valtaa suorittaa omaa työtään.

Keskiarvo: 3.4 (7 arviota)

Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä on osa ulkopoliittisen linjamme kehitysprosessia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

tasan sata vuotta sitten, loppukesällä 1914, Eurooppa oli äkillisesti tempautunut suursodan pyörteisiin. Diplomatia ei osannut ehkäistä sotaa ennalta. Eikä se myöskään kyennyt pysäyttämään nopeasti syventynyttä kriisin kierrettä. Ensin oli uhoa, sitten tuli tuhoa. Eikä siinä edes yksi maailmansota riittänyt.

Tuo historian tapahtumasarja on hyvä pitää mielessä kun me tänään pohdimme meitä ympäröivää maailmaa ja Suomen ulkopolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikan vanhat kysymykset, ne perimmäiset, eivät ole minnekään kadonneet. Ukrainan kriisi on raju muistutus siitä, ettei turvallisuus – kokonaisten kansakuntienkaan – ole itsestäänselvyys tai saavutettu etu. Ei edes Euroopassa.

”Idässä palaa, tänne tulvii sauhu”, runoili Yrjö Jylhä vuonna 1938 enteellisiä ajan merkkejä lukien. Palon savu tulee nyt Itä-Ukrainasta. Konflikti on alueellinen, mutta se vaikuttaa koko Eurooppaan ja laajemminkin kansainväliseen politiikkaan. Se vaikuttaa myös meihin.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Aktia: Suomen kasvu karkaa kauemmas

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aktian taloudellinen katsaus: Geopoliittiset jännitteet ovat voimistuneet kesän aikana. Ukrainan kriisi jatkuu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet vähentävät kansainvälistä kauppaa ja luovat investointeja jarruttavaa epävarmuutta erityisesti Euroopassa. Lähi-idässä sekä Gazan että Irakin konfliktit ovat luoneet jännitteitä ja heiluttaneet markkinoita maailmanlaajuisesti.

Osakemarkkinoilla hermostuneisuus on kesän aikana lisääntynyt ja loppukesän aikana on nähty korjausliikkeitä useilla markkinoilla. Korkean luottoluokituksen omaavien valtionlainojen korot ovat painuneet euroalueella kesän aikana alaspäin. Taustalla on turvahakuisuuden lisäksi talouskasvun hidastuminen ja markkinoilla vahvistuneet odotukset Euroopan keskuspankin uusista osto-ohjelmista.

Maailman päätalousalueiden kasvunäkymissä on nyt suuria eroja. Yhdysvalloissa talouskasvun edellytykset ovat vahvistuneet ja Kiinassa talouskasvu näyttää vakautuvan hyvälle tasolle. Euroopassa sitä vastoin talouskasvu takkuaa laajasti, ja Japanissa kasvunäkymät ovat parhaimmillaankin vaimeat.

Rahapolitiikassa Euroopan keskuspankin ja Yhdysvaltojen keskuspankki FEDin tiet tulevat eroamaan. Arvioimme, että USA:n vahva talouskehitys jatkuu, inflaatio nopeutuu ja FED aloittaa koronnostot jo ensi vuoden maaliskuussa.

Odotamme EKP:n keventävän lisää rahapolitiikkaansa syksyn aikana. Seuraava askel talouskasvun tukitoimissa on paketoitujen ABS-yritysluottojen osto-ohjelma. Euriborkorot ovat nykytasollaan vielä vuoden 2015 lopulla.

Suomen heikkous jatkuu - julkistalouden hoito näivettää koko Suomen

Suomen talouden heikkous jatkuu jo kolmatta vuotta. Euroopan elpymisen hidastuminen heikentää Suomen vientinäkymiä. Venäjän talouden heikkous iskee Suomeen montaa eri reittiä pitkin.

Venäjän talouspakotteiden suorat negatiiviset vaikutukset ovat koko talouden tasolla pieniä, noin 0,1-0,2 % BKT:stä. Ne muodostuvat Venäjän vastapakotteiden vaikutuksista elintarvikeviennille. Mikäli kriisi jatkuu ja talouspakotteet pysyvät voimassa vuoden verran, muodostuvat negatiiviset kokonaisvaikutukset moninkertaisiksi ja leikkaavat talouskasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna yhteensä arviolta 0,5-1,0 prosenttiyksikköä.

Viennin ja investointien väheneminen painaa tänä vuonna BKT:n kasvun negatiiviseksi -0,5 prosenttiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvun vahvistuminen vetää Suomen viennin varovaiseen nousuun ja kotimainen kysyntä vakautuu. BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 0,5 %. Työttömyyden ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,7 prosenttiin. Heikon talouskasvun vuoksi työllisyys heikkenee sekä tänä että ensi vuonna.

Tänä vuonna julkistalouden alijäämä kasvaa sopeutustoimista huolimatta, kun BKT:n kasvu painuu nollan alapuolelle. Myös ensi vuonna talouskasvu jää heikoksi, mutta julkinen alijäämä pienenee valtiontalouden sopeutustoimien ja valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvien väliaikaisesti tuloja kasvattavien toimien ansiosta noin 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka nousee vuonna 2015 noin 63 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 9: Atrium Ljungberg

Suomalaisilla on suorastaan päähänpinttymä kiinteistösijoittamisen ylivertaisuudesta verrattuna muihin sijoitusmuotoihin, mikä kertoo kai ennen kaikkea varovaisesta mentaliteetista ja puutteellisesta osakesijoittamisen tuntemuksesta. Mutta toisaalta, mitäpä vikaa kiinteistösijoittamisessa on - paitsi se, että monelle asuntosijoittamisen kynnys on turhan korkea kovan alkupääomavaatimuksen vuoksi. Kysyntää kiinteistösijoittamiseen erikoistuneilla pörssiyhtiöillä vaikuttaa olevan Suomessa riesaksi asti, ainakin siihen erikoistuneen asuntosijoitusyhtiön Oravan suosion perusteella.

Ruotsissa kiinteistösijoitusyhtiöitä on useita. Nostan salkustani ensimmäisenä esiin -  ilman sen kummempaa perustetta - liikekiinteistöjen vuokraamisesta pääosin tulonsa saavan Atrium Ljungbergin. Se on samanlainen yhtiö kuin Sponda tai Technopolis, joskin sillä erolla, että se on tehnyt tasaisen kasvavaa tulosta toisin kuin suomalaiset verrokit. Tästä ansio kuulunee osaltaan tai paljoltikin Ruotsin taloudelle, jolla on pyyhkinyt paljon Suomea paremmin finanssikriisistä asti. Mutta kai siinä vaikutuksensa on yrityksellä itselläänkin. Atrium ei tehnyt tappiota edes 2009, vaikka tulos oli reippaasti huonompi kuin muina vuosina.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kaksoiskansalaisuus on suomalaisten ja venäläisten yhteinen etu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomessa asuu noin 80'000 venäjää hyvin puhuvaa henkilöä. Osa heistä on venäjän kansalaisia, osa suomalaisia ja osalla on molemmat kansalaisuudet. Pitäisikö kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta turvallisuuspoliittisten seikkojen nojalla luopua?

Kaksoiskansalaisuus on Suomelle taloudellisesti tärkeää. Monet suomessa asuvat venäjän kansalaiset hakevat mielellään Suomen kansalaisuutta, kun kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse muodollisesti luopua juuristaan. Kaksoiskansalaisuus muodostaa pehmeän tien suomalaisuuteen. Toisen polven suomalaiset ovat kaksikielisyydestään huolimatta aina ennen kaikkea suomalaisia.

Venäjää ja suomea taitavat ja molempia kulttuureita ymmärtävät ihmiset ovat keskinäisen kauppavaihtomme selkäranka. Kauppamme Venäjän kanssa, yhteisyritykset ja muu keskinäinen toimintamme tapahtuu heidän välityksellään. Ja he muodostavat myös ensimmäisen kontaktipinnan tänne suomeen muuttaville. On tärkeää, ettemme heikennä noiden 80'000 venäjää taitavan asemaa - tarvitsemme heitä ja heidän panostaan.

Suomen nykyinen sotilaallinen liitto EU jäsenten kanssa antaa hyvän turvan

Muodostaako Venäjä Suomelle niin varteenotettavan uhan että siitä pitäisi olla huolissaan ja että sen takia kannattaisi kaksoiskansalaisuuden suhteen reagoida? Minun mielestäni ei. Suomi on joka tapauksessa sotilaallisesti liittoutunut ja olemme saaneet riittävät turvatakuut.  Lissabonin sopimuksessa olemme muiden EU maiden kanssa sitoutuneet seuraavaan: 

Keskiarvo: 2.3 (4 arviota)

Onko nyt aika tehdä enemmän Draghi?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

"Supermario" Draghi lupasi 2012 tehdä kaikki tarvittava jotta euro säilyisi. Tähän mennessä se tarvittava on ollut varsin vähän - suurimman työn on tehnyt Draghin suu. Euroalue pysyi kasassa ja eteläisten jäsenvaltioiden valtionlainakorot ovat laskeneet jopa ennätysalhaisiksi.

Mutta onko nyt tullut aika tehdä enemmän? Puheessaan Jackson Holessa Draghi tarttui euroalueen sitkeän korkeaan työttömysasteeseen. Euroalueen työttömyys on pysynyt sitkeän korkeana. Onko takana enemmän suhdanne- vai rakenteelliset tekijät? Draghin mukaan vastauson: Molemmat. Peruskoron alhaisuudesta huolimatta todelliset lainakorot ovat korkeita, mikä on jarrutanut talousaktiviteettiä. Toisaalta on nähtävissä myös selvä kohtaamisongelma työntekijöiden taitojen ja työvoimatarpeen välillä. Korkeastikoulutettujen ja palvelusektoreiden työllisyys on parantunut, mutta alhasen koulutustason työpaikat etenkin teollisuudessa ja rakennusalalla ovat vähissä:

Lähde ECB

Eli toimepiteitä tarvitaan! 

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Rakentamisen suhdannenäkymät heikentyneet keväästä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Uudisrakentaminen kyntää poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa, ja tänä vuonna käynnistynee vain 30 miljoonan kuutiometrin rakentaminen. Suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään.

Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kevään ennustettaan alaspäin laskusuhdanteen pitkittymisen myötä. Keväällä orastaneet merkit Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta. Myös rakennuslupien kasvu tyssäsi ja kääntyi koko alkuvuoden osalta prosentin laskuun. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua.

Myös ensi vuoden ennustetta on heikennetty, mutta rakentamisen odotetaan kääntyvän varovaiseen 0,5 prosentin kasvuun.

”Ensi vuoden kasvulukema perustuu oletukseen, että rakennusalaa koskevat poliittiset päätökset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kesä tuli ja meni

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Juhannukseen asti värjöteltiin, heinäkuussa nautittiin uskomattomista helteistä ja nyt elokuun pimenevät yöt tuovat kosteuden ja kylmän mukanaan. Parhaimmillaankin Suomen kesä on tosi lyhyt. Kesäkuun alussa ihmettelin, miksi osakemarkkinat eivät reagoi mihinkään negatiiviseen uutiseen. Kesäkuun puolenvälin jälkeen nähtiin kuitenkin jo liikettä alaspäin.

Osakemarkkinoiden näkymistä on vaikea keksiä mitään kovin positiivista sanottavaa. Ne suomalaiset yhtiöt, jotka raportoivat hyviä tuloksia, saavuttivat ne lähinnä kuluja karsimalla. Myynti ei juuri kasva millään yrityksellä. Viimeisten lukujen mukaan Euroopan talous hiipuu entisestään ja kaiken lisäksi Ukrainan kriisi pomppasi taas pinnalle. Talouden ongelmat toimivat nyt kuin peli vanhassa sirkuksessa, missä ukkoja hakattiin kumivasaralla: kun yhden ukon saa kumautettua alas, vierestä hyppää uusi ukko ylös.

Keskiarvo: 3.5 (10 arviota)

Volatiliteetista

Volatiliteetti on kaiken A ja O ajoittamaan pyrkivälle keinottelijalle. Jos kursseissa ei ole heilunta, niin eihän ajoittamisessa ole mitään mieltä. Saat aina saman markkinatuoton ostit milloin vain. Silloin kannattaa ostaa eikä miettiä. Reaalimaailmassa kuitenkin ajoittamisella ja volatiliteetilla on merkitystä joten hierotaan tätä vielä, kun kerran on aloitettu. Kolme edellistä kirjoitustani on täällä. jos jotakin menneisyys kiinnostaa:

http://www.piksu.net/artikkeli/mittaus

http://www.piksu.net/artikkeli/heilunta-ja-pelko

http://www.piksu.net/artikkeli/vixist%C3%A4

 

Mehän olemme jo jonkun aikaa puhuneet volatiliteetista. Optiot ovat suojausinstrumentteja ja suojan antajat tarvitsevat katteensa aivan kuten vakuutusyhtiöt. Optioiden yleisimmän hinnoittelumallin (B&S) mukaan ainoa tuntematon tekijä on volatiliteetti ja optioiden asettajien kate on historiallisen volatiliteetin ja implisiittisen volan (https://www.khanacademy.org/economics-finance-domain/core-finance/deriva...) eroavaisuus. 

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Oppia eurooppalaisista rakenneuudistuksista – 14 testattua esimerkkiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viro hillitsee valtionvelkaansa velkajarrulla. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.

Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Raine Tiessalon kirjoittamasta EVA Raportista Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta.

Myös Sveitsissä on käytössä velkajarru. Sveitsin mallin idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti.

Raportin mukaan velkajarru estää mekaanisen velkaantumisen tilanteessa, jossa puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen leikkauksista. Jarru estää liiallisen elvytyksen sekä torjuu tehokkaasti poliitikkojen houkutukset kasvattaa velkaa vaalilupausten toteuttamiseksi.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Menestyjän psykologista arkkityyppiä ei ole - onnea Antti Ruuskanen!

Posted in

Antti Ruuskaselle onnea keihään Euroopan mestaruudesta!  Olen hänen menestyksestään ilahtunut paitsi suomalaisena myös lupsakkana itäsuomalaisena junttina, jollaisiin kuulun Ruuskasen tapaan. Olemme olleet pidemmän aikaa sosiaaliselta statukseltamme vähän sekuliporukkaa, toistaitoisia höppänöitä. Ruuskasen poika korjaa mielikuvaa.

Menestymisen psykologisista perusteista liikkuu perusteettomia yleistyksiä, jotka kirkastuvat urheilussa. Keihään kaltaisissa yksilölajeissa pärjää stereotypian mukaan vain itsekäs, epäsosiaalinen ja oman pärjäämisensä alttarille läheisensäkin uhraava täydellisyyden tavoittelija, ”tappaja”, siis enemmän tai vähemmän nilkki. Ruuskanen kiskaisi arvokisan finaalissa ennätyksensä ja aika varman voiton, jonka jälkeen hän irvaili miljoonille katsojille, että Pielaveden ennätys jäi tekemättä. Siitä on tappamisen ja itsensä liian vakavasti ottamisen meininki harvinaisen kaukana.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Aalto yliopiston työryhmä on mukana tekemässä tekoälyteknologian uutta harppausta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Mikä on seuraava teknologia, joka mullistaa maailman, tarjoaa uutta ja merkittävää ihmiskunnalle ja johon sijoittavat näkevät omaisuutensa moninkertaistuvan ?

Erään mahdollisuuden tarjoaa Yhdysvaltalaisen MIT yliopiston lupaavimmaksi rankkaama, suomalaisen Aalto yliopiston Juha Karhusen ja Tapani Raikon tutkimusryhmän aihealue "Deep Neural Networks" tekoälyteknologia.

Kotitietokoneissamme on enemmän muistia ja enemmän prosessointikapasiteettia kuin omissa aivoissamme, mutta silti nuo koneet ovat tyhmiä ja pyörivät tyhjänä jouten kaiken muun ajan paitsi silloin, kun annamme niille jonkin ennalta määritellyn yksinkertaisen tehtävän. Niillä on voimaa ajatella, mutta ne eivät osaa. Tähän on ehkä luvassa muutosta. Jossain vaiheessa tietokoneita ei sammuteta yöksi, vaan ne jatkavat asioiden pohtimista, ja aamulla ne ovat luoneet uusia käsitteitä ja malleja siitä aihepiiristä, johon ne ovat edellisenä päivänä tutustuneet. Ne alkavat ajatella.   

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 8: Byggmax

Ruotsalainen rautakauppaketju Byggmax on jo luultavasti tuttu useimmille Piksun lukijoille ainakin nimeltään, koska yhtiö on rantautunut Suomeenkin viime vuosina. Kotinurkillani Tampereella yhtiö on avannut pari liikettä lyhyen ajan sisään, ja innokkaasti se on laajentunut ylipäätään. Liikkeitä on kaikkiaan toista sataa Pohjoismaissa. Jos konsepti toimii kuten yhtiö itse uskoo, on haluja varmaan toimia muuallakin kuin Pohjoismaissa ajan mittaan.

Byggmax on rautakaupan Lidl: se myy rakentajien perustarpeita erittäin edullisesti. Tuotevalikoima on karsittu, suorastaan spartalainen; olen käynyt liikkeissä, joiden yleisvaikutelma on ankea. Erilaisia tuotteita ja henkilökuntaa on vähän. Mutta rautakauppa ei ole kauneuskisa, eikä rakennustarvikkeiden suhteen brandeillakaan ole suurta väliä, ainakaan niillä, jotka jäävät silmiltä piiloon. Halpa hinta on vahva valtti, kun tuotteissa ei ole oleellisia eroja.

Halpahallikonseptia käytetään monella kaupan alalla - jotkut saavat sen toimimaan, kaikki eivät. Byggmax on pärjännyt hyvin, tosin menestys ei ole aivan yksiselitteistä. Liikevaihto on kyllä kasvanut kunnioitettavasti, mutta kannattavuuden kanssa on ollut hiukan ongelmia. EBIT on laskenut joitakin vuosia, enkä osaa sanoa tarkkaan, mikä on oleellinen syy. Luultavasti syitä on useampia.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Etelä-Korea: Koittaako uusi sijoittajaystävällinen aika?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Etelä-Korean pörssi on yksi arvostustasoltaan halvimmista. KRX100-indeksin p/e-luku oli 07/2014 12.95. P/B oli 1.24. Osasyy alennusmyyntiin löytyy kitsaasta osingonjaosta. Indeksin osinkotuotto keikkuu 1% tasolla, kun muissa aasian pörsseissä on totuttu moninkertaisesti anteliampiin osinkoihin. Rahaa onkin kymmenen suurimman yritysten kassassa noin 464 miljardia USD. Korean valtio yllyttää nyt yrityksiä vireillä olevan veromuutoksen avulla käyttämään rahavarojaan joko investointeihin tai jakamaan niitä osinkoina. Osinkoverotusta ollaan keventämässä ja kassaan yli kolmeksi vuodeksi jätettyjä varoja aletaan ensi vuonna verottaa. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä sijoittajalle. Sijoitukset tuottavat toivottavsti kasvua mutta erityisesti mielyttäisi anteliammat osingot.

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

OECD "Composite Leading Indicator" ennkoi seuraavan puolen vuoden talouskasvua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

OECD on hallitusten välinen taloudellisen yhteistyön foorumi, jonka tehtäväksi on muodostunut taloudellisen tiedon tuottaminen sekä suositusten antaminen jäsenmaiden hallituksille. Tämä rooli on jossain määrin päälekkäinen IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. OECD:n suositusten tuottaminen on jäsenmaidensa poliittisten päättäjien suorasssa ohjauksessa tiiviimmin kuin esimerkiksi IMF ja tämä antaa sille erityisaseman. 

Suomen rooli on ollut aktiivinen ja merkittävä. OECD julkaisi heinäkuussa näyttävästi entisen pääministerimme, Mari Kiviniemen, nimityksen OECD:n apulaispääsihteeriksi.

OECD:n "Composite Leading Indicator" ennustaa talouden kehitystä

Sijoittajien kannalta tärkeäksi on muodostunut "OECD Composite Leading Indicator (CLI)", joka on monasti onnistunut ennustamaan talouden kehitystä.

Sijoittajan kannattaa seurata indikaattorin käänteitä. Osakkeista kannattaa siirtää varoja korkoinstrumentteihin silloin, kun indikaattori kääntyy alas ja osakepainoa kannattaa lisätä, kun indikaattori kääntyy ylös.

Indikaattorin taso ei ole niinkään tärkeä. Tulos voi olla systemaattisen heikko, jos osakepainoa lisää silloin kun indikaattorin taso on korkealla. Tämä on pradoksaalista sillä korkea taso indikoi periaatteessa hyvää kasvua. Mutta historian perusteella näyttäisi siltä, että juuri silloin kannattaa vetäytyä osakemarkkinoilta, kun usko kasvuun on OECD:n mittausten mukaan kovimmillaan. 

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että osakkeet tulevat tuottamaan korkoinstrumentteja paremmin Kiinassa, Brasiliassa ja USA:ssa. Indikaattori on näissä maissa kääntymässä ylöspäin. Sen sijaan Euroalue, Japani ja erityisesti Saksa ovat tämän indikaattorin mukaan huolestuttavia.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Suomalainen Jolla Sailfish älypuhelin lähtee valloittamaan Aasian markkinoita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in
Suomalaisen älypuhelinliiketoiminnan lippulaiva, Jolla Oy, haastaa tuotteellaan Sailfish OS alan suuria kilpailijoita ja lanseeraa tänään 3 Hong Kong -operaattorin kanssa Sailfish OS -puhelimen Hong Kongissa.

”Olemme erittäin innoissamme tuomassa Jollaa ensimmäisenä operaattorina Aasiaan”, Jennifer Tan, Hutchison Telecommunicationsin operatiivinen johtaja kommentoi. ”Uskomme, että Jolla on erittäin kiinnostava vaihtoehto älypuhelinten käyttäjille, jotka hakevat uutta ja tuoretta mobiilikäyttökokemusta. 3 Hong Kongin erinomainen 4G-verkkotarjooma yhdistettynä Jollan yhteensopivuuteen Android-sovellusten kanssa tarjoaa ainutlaatuisen vaihtoehdon.” 

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Nokian Renkaat

Ihmettelen kuinka monet ovat ottaneet suunnilleen elämäntehtäväkseen Nokian Renkaitten osakkeen hinnan osoittamisen vääräksi. Voi se olla. Nyt osakkeen hinta on samalla tasolla kuin vuoden 2010 puolessa välissä (alussa se oli alle 20 ja lopussa yli 30), nyt se on 23. Vuonna 2010 NREn EPS oli 1,34 ja 2011 se oli 2,39. Viimeisenä kokonaisena tilivuotena EPS oli 1,39 eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010 ja huomattavasti alle vuoden 2011 ja vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla se oli 0,79 sekä hidastumistrendissä. Onko sitten toimintaympäristö kehittynyt vuodesta 2010 niin paljon parempaan suuntaan, että on oikein puhua huomattavasta väärinhinnoittelusta? Mielestäni ei ole, jos ette ole kuulleet niin Venäjällä on joitain ongelmia ja Suomenkaan talouskaan ei rokkaa. Taloudellinen kehitys vaikuttaa vivutetusti renkaitten menekkiin.

Vuonna 2010, mikä tietenkin vaikuttaa vuoden 2010 osakkeen hintaan, Nokian Renkat ennakoi seuraavan kuvan mukaisesti autonrenkaitten vaihtokehityksen.

Kuvassa ei ole paljon hidastumista ennakoitu. Nokia Renkaitten myynti on huonosti sijoittunut. Noin 90% myynnistä kohdistuu Eurooppaan ja IVY maihin. alueille joille ei paljoa kasvua budjetoida. Tuolloin vuonna 2010 ennakoi kehityksen olevan siis ylläolevan mukainen. Kuinkas sitten kävikään?

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 7: Axfood

Jos minun pitäisi valita puolenkymmentä tylsintä tietämääni yhtiötä ja osaketta, ruotsalainen elintarvikeketju Axfood kuuluisi listalle. Tämä ei kuitenkaan ole moite, vaan pikemmin tunnustus, vaikka voi sen riskihalukas sijoittaja toisinkin nähdä. Axfood on yksi tasaisinta tulosta tekevistä yhtiöistä, joihin olen koskaan törmännyt, ja se pätee niin liikevaihtoon kuin kannattavuuteen. Defensiivinen alahan vähittäiskauppa sijoittajan kannalta on yleensäkin, mutta Axfood on silti liki omassa kastissaan. Kesko ja Stockman – joilla on toki paljon muutakin kuin elintarvikepuoli - ovat tähän yhtiöön verrattuna supersyklisiä vuoristorataosakkeita. Mutta juuri se tekee yhtiöstä niin idoottivarman.

Axfoodilla on Ruotsissa ruokakaupassa 20 prosentin markkinaosuus, joka on pysytellyt aika lailla samana vuosia. Mitään erikoista yhtiössä ei tietääkseni ole, vaan se on varsin tavallinen lajissaan. Omia tuotemerkkejä on kuten muillakin, ja sitä rataa. Luomutuotteet ovat Axfoodille jonkin sortin spesialiteetti, mutta eivät ne sen syömähammas ole.

Yhtiön kannattavuus on alalle tyypillinen: liikevoittomarginaali on aika tarkkaan kolme prosenttia, eikä se heittele juuri lainkaan vuodesta toiseen. Liikevaihto on kasvanut hissun kissun. Näin on tapahtunut jo toistakymmentä vuotta eli sen ajan, miltä yhtiön raportteja löytyy netistä.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Joutenolo on nuorelle arvokasta aikaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kaupungilla hengaileva nuori nähdään usein uhkana tai vähintään huolestusta herättävänä syrjäytyjänä. Aikataulutettua elämää elävän nuoren kaipaama vapaa oleilu on kuitenkin elintärkeää.

Lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua perheen asumispäätöksiin ovat pienet, vaikka vanhemmat usein perustelevatkin niitä koulu- tai päiväkotipaikkojen sijainnilla.
– Aikuiset päättävät asuinpaikan, ja millainen koti on. Koska lasten asumispäätökset ovat aika rajoitettuja, on tärkeää ajatella millainen lasten lähiympäristö on ja kuinka sitä otetaan haltuun elämällä ja olemalla. Nuorten tapauksessa hengailu on osa asumista, Suomen Akatemian rahoittamassa Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmassa lapsia ja nuoria osallistuvina asukkaina tutkiva professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta sanoo.

 

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Syksyn tapahtumia

Käyttäjän sergio kuva

Lisäsin syksyn tapahtumia kalenteriin. Jo elokuussa on pari tapahtumaa. Suurin osa keskittyy marraskuulle.

 

http://piksu.net/event

 

 

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Valtionvarainministeriön budjettiesitys purkaa elvytystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Suomalaisyritysten Venäjän-strategioita

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vuodesta 2008 vuoteen 2012 Venäjä kiristi Suomen metsäteollisuutta puutullien korottamisella, jolla toivoi metsäteollisuuden investoivan Venäjälle. Vaikka ns. ”puusta katsoen” (sic!) ajatus olisi tuntunut luontevaltakin, metsäteollisuus torjui hankkeen paria pahaista sahaa lukuun ottamatta. Jotkut väittävät, että Suomen metsäteollisuuden viisaus asusti Ruotsissa. Kun Ruotsi ei investoinut Venäjälle, eivät investoineet suomalaisetkaan, vrt.

Tätä taustaa vasten TE:n taulukko yhdeksästä suomalaisesta pörssiyrityksestä, jotka ovat erittäin Venäjä-riippuvaisia, on karmeaa luettavaa. Voi olla, että kolmanneksen voitto-osuuden menetys ei vielä kuoliniskua merkitse, mutta paljon tylympi on Venäjän investointien taulukko. Jopa Stockmannilla se on 20 % ja YIT:llä sekä Nurminen Logisticsilla osuus on yli 90 %. Vaikka Fortumin prosenttiluku ei olekaan suurimmasta päästä, neljä miljardia euroa Venäjälle sijoitettuna tuo vahvasti mieleen toisen valtionyhtiön Soneran ”investoinnin” saksalaiseen ilmaan (UMTS).

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Finanssivalvonta varoittaa pankkien tarjoamien vaihtovelkakirjalainojen ehdoista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vaihtovelkakirja on laina, jonka osakeyhtiö ottaa sijoittajalta. Lainan ehdoissa sovitaan siitä, että sijoittajalla on laina-ajan päätyttyä oikeus vaihtaa laina yhtiön osakkeisiin ennalta määrätyn vaihtosuhteen mukaisesti.

Vaihtovelkakirja on kasvuyriysten suosiossa

Vaihtovelkakirjalainassa yhdistyy korkotuotto ja mahdollisuus joko lainapääoman palautukseen tai osakkeen arvonnousun hyödyntämiseen. Vaihtovelkakirjalaina on suosittu rahoitusmuoto esimerkiksi tilanteissa, joissa pääomasijoittajat rahoittavat kasvuvaiheessa olevaa yritystä. Lainaan sisältyvä mahdollisuus lainan vaihtamisesta myöhemmin osakkeiksi voi olla sijoittajan kannalta erittäin arvokas. Kasvuyrityksen ei tästä syystä yleensä tarvitse maksaa vaihtovelkakirjalainalle yhtä suurta korkoa kuin muulle lainalle.

Pankkien tarjoamien vaihtovelkakirjojen ehdot ovat viime aikoina kätkeneet petollisia vaaroja

Vaihtovelkakirjassa piilee joskus myös vaara. Vaihtovelkakirjan ehdot voivat yrityksen maksukyvyttömyystilanteessa velvoittaa lainan antajan vaihtamaan velkakirjat osakkeisiin. Tällöin yrityksen saama vaihtovelkakijrjalaina voidaan lukea yrityksen omaksi pääomaksi. Tätä ovat nyt muutamat vakavaraisuudeltaan horjuvat Eurooppalaiset pankit hyödyntäneet oman pääomansa vahvistamisessa.

Finanssivalvonta on nyt varoittanut suomalaisia sijoittajia tuotteista, joiden ehdot ovat sijoittajan kannalta hankalia. Lainanantaja joutuu yrityksen konkurssitilanteessa kantamaan osakkeenomistajan riskit eikä pääse hyödyntämään lainanantajille yleensä kuuluvaa ensisijaisuusasemaa suhteessa osakkeenomistajiin. 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Kimppakämppä ja vähän muutakin kimppakivaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistöalalla minua jaksaa viileämmälläkin säällä ärsyttää eräs ilmiö. Varsinaisia uutisia kun alalla harvemmin on, alan toimijoitten pitää koettaa vääntää tyhjästä tiedotetta harva se viikko.

Vuokranantajat ovat tuputtaneet joka tuutista Piksussakin alla julkaistua ideaa isomman asunnon vuokraamisesta useammalle opiskelijalle.

Varmaan on niin, että isoakaan asuntoa ei kannata tyhjänä pitää, joten siinä mielessä neuvo vuokraamisesta on nyt yhtä ajankohtainen kuin vaikka 10 vuotta sitten. Juuri muuta kehuttavaa neuvossa ei sitten olekaan.

Olli Turunen ja Joonas Orava julkaisivat viime vuonna kirjan asuntosijoittamisesta, jota käsittääkseni on jossain mitassa tehty yhteistyössä Vuokranantajien kanssa. Ko. kirjassa sanotaan suorasukaisesti että mitä pienempi sijoitusasunto, sitä parempi. Jos haluaa saivarrella, en usko Helsingin ulkopuolella jonkun 17 neliön yksiön olevan ideaalinen kohde, mutta periaate on toki oikea. Yksiö tai enintään kaksio on sopiva sijoitusmuoto. Se antaa parhaan tuoton ja jakaa parhaiten riskiä, kun yhteen kohteeseen ei sitoudu liikaa pääomaa.

Keskiarvo: 5 (8 arviota)

Kimppakämpät kannattaa vuokrata yhteisellä vuokrasopimuksella

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kimppa-asuminen on yhä suositumpi asumismuoto suurissa kaupungeissa. Halvempi vuokra, tila ja sosiaalinen kommuunielämä houkuttavat etenkin nuoria ja opiskelijoita. Kimppa-asumisesta hyötyy myös vuokranantaja: Hyvällä paikalla olevasta kimppakämpästä voi saada hyvää ja varmaa vuokratuottoa, koska vuokranmaksajia on enemmän. Vallitsevassa markkinatilanteessa isojen asuntojen myynti ja vuokraus sakkaavat, joten juuri nyt on hyvä aika kokeilla kimppakämpän vuokrausta.

Yksi yhteinen vuokrasopimus on vuokrantajan kannalta paras vaihtoehto

Kimppakämpän vuokrasopimusmalli valitaan tapauskohtaisesti sen mukaan, millainen vuokralaiskokoonpano asuntoon on muuttamassa. Vuokranantajan kannalta ehdottoman suositeltavaa on tehdä yksi yhteinen vuokrasopimus kaikkien vuokrattavien tilojen osalta. Tällöin vuokralaisilla on yhteisvastuu esimerkiksi asunnon vuokrasta ja huolellisesta hoidosta.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)
Julkaise syötteitä