Artikkelit aikajärjestyksessä

Kumpi näkökanta on sijoittamisessa etevämpi simplismi vai höpsismi.

Ubiikkiyhteiskunnassa vallitsee systeemiäly ja simplismi on vallitseva arvo.
Jos ette usko minua, niin uskokaa Suomen eduskuntaa.

Eurostatin tilaston mukaan EU-alueen kansantuote on noussut vuositasolla 1.9% Q2:lla.

Nopeinta talouskasvu on ollut Slovakiassa (5.0%), Puolassa (3.8%), Saksassa (3.7%), Ruotsissa (3.6%) ja Virossa (3.5%). Ei toki suomenkaan 3.1% tässä joukossa mikään huono ole.

Valtion 50 Miljardin tasolle kohonnut vuoden 2011 budjettiesitys on noin 8,8 Mrd alijäämäinen kuten alla olevasta valtionvarainministeriön tietojen perusteella tuotetusta kuviosta voimme havaita.

Valtiontalouden tulot sakkasivat jo vuonna 2009 ja silloin otettu lisälaina oli oikea-aikaista elvytystä ja saamme kiittää silloin tapahtunutta valtiontalouden väljentämistä ja velanottoa siitä että lamasta selvittiin näinkin vähin vaurioin. Elvytykselle oli perusteet vielä tämän vuoden alkupuolella, mutta sen jälkeen valtiontaloutta on hoidettu välinpitämättömästi - lähes vaalibudjetti tyylillä.

Suomen ja maailman talous kasvavat nyt jo ripeää vauhtia ja ensi vuonna olla suhdannehuipulla, mutta silti budjetti on velkavetoinen ja liian suureksi mitoitettu. Järkevää taloudenpitoa olisi ollut, jos valtion vuoden 2011 budjetin loppusummaa olisi kasvatettu vuodesta 2008 suurin piirtein inflaation mukaisella nopeudella, mutta tämä ei ole riittänyt Suomen hallitukselle. Ensi vuonna ollaan suhdannehuipulla ja velkaa otetaan reippaasti lisää. Ja maksumiehiksi joutuvat - niin ketkäs muut kuin palkansaajat. Työtä tekevien on joka tapauksessa kannettava nämä kulut ja tässä tapauksessa vielä korkojen kanssa sitten kun ne lankeavat maksettavaksi.

Eikä voi sanoa etteikö valtiovarainministeriötä olisi varoitettu. Julkisessa keskustelussa asiaan ovat ottaneet kantaa muun muassa ETLA, Piksu (jo vuosi sitten lähes saman sisältöisellä artikkelilla kuin tämä) ja kansainvälisillä foorumeilla voimallisesti muun muassa IMF. Ongelma ei ole Suomessa erityisen suuri. Maailmalla on paljon pahempia tapauksia. Mutta meilläkin vaikuttaa sama tendenssi kuin muualla. Valtion budjettia laajennetaan laman ja ehkä vähän vaalienkin takia. Mutta kuluja on vaikea karsia sitten kun niihin on totuttu. Ja niipä lopputulema on se, että valtion taloutta hoidetaan huonosti.

Suomen valtion talous (Tietojen lähde: Suomen Valtiovarainministeriö)

Elokuun jälkeen suomalaisten hedgerahastojen kärki vuoden alusta on vain hiukan muuttunut. Nyt kärkipaikalla on OP-Absoluuttinen Salkku, toisena Öhman Systematica ja kolmantena AJ Value Hedge.

Myös UB:n rahastot ovat säilyttäneet asemansa kärjen tuntumassa.

Kokonaisuutena kaikkien hedge rahastojen elokuun kurssikehitys oli hiukan plussalla 0,2 %, mutta vuoden alusta keskiarvossa ollaan miinuksella 1,7 %.

Suomessa on vireillä yksityishenkilöiden osinkojen veronkiristys joka nostanee veron 19.6% -> 30%. Homo Economicus pitää muutosta huonona - mikään ei niin kannusta pitkäaikaiseen säästämiseen osakkeisiin kuin osinkojen tasainen tippuminen tilille. Mikäli kansalaisia halutaan kannustaa sijoittamiseen liike on täysin väärä!

MIten sijoitumme kansainvälisessä vertailussa? OECD:n datan mukaan nettoverotusaste jossa kaikki erilaiset vähennykset ja hyvitykset on huomioitu näyttää seuraavalta:

Makrotalouskatsaus syyskuu / 2010     Kai Nyman         

Suhdannetilanne OECD:n mukaan (lähde: http://www.oecd.org)

Suhdannekäänne on OECD:n mukaan tapahtumassa kaikilla talousalueilla. Samaa indikoivat myös muut suhdannelaitokset. Eurooppa junnaa jäykkien talousrakenteidensa takia hieman jälkijunassa, mutta muualla ollaan jo menossa alaspäin. Olemmekin jo matkalla kohti tummenevaa iltaa juuri kun kuvittelimme toipumisen edellisestä lamasta olevan vasta aluillaan. Pettymys totta tosiaan. 

Mutta ekonomistien näkemykset eroavat toisistaan paljon, eikä konsensusta talouden tilasta tunnu löytyvän. Vain tilastot ovat yksimielisiä; suhdannekäänne on nyt käsillä. Ja tilasto on kaikessa virheellisyydessään usein ollut tietävämpi kuin moni ekonomisti. Tilastolla ei nimittäin ole tunteita eikä tavoitteita; se kertoo yleensä sen minkä lupaa.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa -0.5%, alusta (27-05-2010) +3.0%

Nousussa: Nordic Aluminium vahvassa nousussa, muut nousijat Sampo, Fortum, Uponor, Citycon ja Neste Oil.

Laskussa: Alma Media, Wärtsilä, Nordea, Ilkka, Keskisuomalainen, Lassila & Tikanoja, Astra Zeneca ja Kesko.

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Aasian sijoittamista harkitsevalla on pieni lähihistorian oppitunti paikallaan. Ennen 1800-lukua Aasia oli Kiinan ja Intian johdolla ylivoimaisesti maailman suurin talousalue. Tilanne kääntyi huonompaan suuntaan 1800-luvun alussa, kun eurooppalaiset brittien johdolla alkoivat perustaa siirtomaita alueelle, ja näin kolonialismin myötä Aasian vauraus siirtyi vähitellen emämaihin Eurooppaan. Tätä ajanjaksoa kesti suurin piirtein 100 vuotta, minkä jälkeen Aasiaa haittasivat puolestaan mielipuoliset hallitsijat ja/tai järjestelmät, kuten esimerkiksi kommunismi. Tänä noin 200 vuoden ajanjaksona Aasian maiden kehitys jäi länsimaista jälkeen lähes kaikilla talouden aloilla.

Kuitenkin viime vuosisadan loppuun mennessä yllä mainituista talouskasvun ”jarruista” päästiin pitkälti eroon, joten alueen talous onkin nyt valmis uuteen nousuun. Kiinniotettavaa länsimaihin verrattuna on paljon, mikä auttaa osaksi ymmärtämään Aasian kovia kasvulukuja.

Miten vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi vaikutti Aasiaan?

Kriisi vaikutti Aasiaan lähes yksinomaan siten, että vienti ylivelkaantuneisiin länsimaihin Yhdysvallat etunenässä hidastui huomattavasti. Aasian pankkisektori ei kärsinyt finanssikriisistä juuri lainkaan, sillä Aasian oma finanssikriisi 1990-luvun lopulla johti jo silloin pankkien tiukkaan sääntelyyn, eikä ylilyöntejä näin päässyt nyt tapahtumaan.

Viime viikkoina trendi Helsingin pörssissä on ollut alaspäin, eikä kuukausitasollakaan olen ollut selvää suuntaan. Sijoitusrobotin suhdannemittari on toiseksi alimmalla tasolla sitten 2009 kevään, jolloin mittari kääntyi positiivisen puolelle.

Mielenkiintoista nähdä, suosittaako sijoitusrobotti pörssiviikon päätteeksi salkun muuttamista käteiseksi.

Lue aikaisempi kirjoitus mikä on sijoitusrobotin suhdannemittari

Katso sijoitusrobotti

Kuten jotkut lukijat ovat huomanneet  omat rahat -suvuilta Homo Economicus on avannut tilin Saxo pankissa. Miten avaus sujui ja mitkä ovat enimmäiset kokemukset?

Tilin avaus tökki hieman. Pankin suomenkieliset sivut on melko tökerösti käännetyt: "Haluatko tietää hieman enemmän saxo bank liiketoimintamalli?". Kaikki hieman syvällisempi materiaali on joka tapauksessa englanniksi.

Miksi uusien yritysten lukumäärä pysyy samana USA:ssa, kertoo raportti jonka on julkaissut Kauffman Foundation. Sen mukaan yrityksiä on Yhdysvalloissa syntynyt viime vuosina noin 700'000 vuodessa ja sodan jälkeisenä aikana kasvu on vastannut lähinnä väestömäärän kasvua.
Miksi sitten paljon puhuttu USA:n dynaaminen talous ja yrittämisen mahdollisuudet ei aikaansaa merkittävää kasvua yritysmäärissä.

Julkaisu esittää lähinnä kaksi mahdollista selitystä: radikaalit muutokset talouteen aikaansaa pieni lukumäärä yrityksiä, sellaiset kuin Google. Toinen mahdollisuus on, että yritysdynamiikka (Schumpeterin luova tuho) hukkuu hälinään eli yleisemmin perustettavaan yritysjoukkoon: laki- ja kirjanpitoyrityksiin, kiinteistövälittäjiin, pikkukauppiaisiin, ja ravintoloihin.
Suomen yritysmäärät saattavat keroa toista tarinaa.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä jätti kesäkuussa väliraportin, jossa oli ehdotettu muutoksia osakesäästäjien verotukseen.

Mutta mikä onkaan se verotuksen taso, jonka yhteiskunta voi hyvällä omalla tunnolla ulosmitata säästäjiltä?

Pörssikurssit ovat 90-luvun laman jälkeen nousseet merkittävästi ja alla on kurssikäyrää siitä, miltä osakesijoittajan elämä on näyttänyt.

Pörssin markkina-arvo ja kuluttajahintaindeksillä diskontattu markkina-arvo (Tietojen lähde: Suomen pankki)

Tarkempi analyysi osoittaa että vuoden 1997 alusta alkaen on tapahtunut seuraavaa:

• pörssin markkina-arvo on noussut realisesti 5,4% vuodessa, kun nimellinen kasvu on ollut 7,26% vuodessa
• inflaatio on samaan aikaan ollut vaivaiset 1,81% vuodessa ja bruttokansantuotteen kasvu taas 2,8% vuodessa

Yleensä pörssikurssit nousevat samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa ja selvästikin olemme tämän mukaan eläneet pörssissä hyviä aikoja. Pörssin markkina-arvo on noussut bruttokansantuotetta nopeammin, eikä näin hyviä aikoja riitä jokaiselle vuosikymmenelle.

Sijoittajalle jää verojen jälkeen 0,5% reaalinen BKT:n kasvun ylittävä tuotto

Mutta mitä näistä hyvistä ajoista jää sijoittajalle? Miten olisi Hetemäen työryhmän ehdottama 30% pääomatulovero vaikuttanut sijoittajalle käteen jäävään tuloon?

Luettuani kyseisen jutun hypähdin muistin aikakoneella vuoteen 1989. Jotenkin niin tuttua. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/21/tasta-asunnosta-voi-pyytaa-viela-enemman/201011532/139

Jotkut välittäjät siinä onnistuivat. Myymään yksittäisen kalliimmalla kuin naapurilta oli menyt. Toisilla oli muuta mielessä. Ketjutus ja varmat asiakkaat jatkossa. Jälkimmäiseen.

Vanhukset olivat myymässä neljää huonetta ja keittiötä. Enemmän pitäis saada kuin naapuri. Välittäjä lupasikin. Paljon enemmän. Olisi kaksiokin ja todella edullisesti. Kannattaa käydä katsomassa ennen kuin joku muu vie. Koska kaksio oli niin halpa vanhukset ajattelivat, että erotuksesta riittää lapsille ja matkusteluunkin. Välittäjä kiirehti kaupan kanssa ja sanoi, että tällaisena aikana teidänkin asunto menee todella nopeasti. Vanhukset luottivat välittäjään ja tekivät kaupat kaksiosta ennen ensimmäistäkään näyttöä omasta. Saihan pankista väliaikaista lainaa.

Saksan poika Euroopassa
johtaa taloudellaan muita.
Ransut, britit takaa kyttää.
Teollisuus tuottamassa
ruokkii moniakin suita.
Tehokkuus näin sykähyttää.

Välimeren maissa aina
hynät viedään välistäkin
Poliitikot käsi ojos.
Puhtaina ei säily maina
Viro, Ruotsi, Venäjäkin.
Suomi: kerää kokoon pojos.

Newsweek tutki parhaat maatkin
kärkeen saivat oivan Suomen.
Ryntäys lie kohta tänne.
Hyvät naurut tuosta saatkin:
meillä kerran koittaa huomen.
Pitäkäätte etelänne!

Sarvikuonoin maassa jyllää
ahkerat ja itsenäiset.
Lähimmäistä muista kukaan!
Kelmit maasta aarteet myllää,
röyhkeät ja pänkkäpäiset
-  elävät maan tavan mukaan.

SKiller

Eurostatin tilaston mukaan rakennustoiminta on EU:ssa toipumassa pahimmasta kuopasta. Euroalueella indeksi (2005=100) nousi yli 90-tason ja koko EU27-alueella yli 95. Kovimmat nousit nähtiin Romaniassa (+16.5%), Espanjassa (+7.2%) ja Puolassa (+4.5%). Unkarissa lasku jatkuu (-2.3%).

Olen jo aikaisemmin tuonut esille amerikkalaisen yksityissijoittajan Malcolm Williamsin COP strategian (Class Out Performance Investment Strategy). Hänen sijoitus strategiansa perustuu varsin tunnettuun pörssimaailman ilmiöön ms, momenum- ilmiöön. Kyseessä on yksittäisten yhtiöiden taipumus jatkaa menestystään ja indeksiään korkeampaa kurssikehitystä 3-12 kuukauden ajan. Momentun strategiassa yksikertaisesti katsotaan viimeisen 3-9 kuukauden aikana parhaiten menestyneet yhtiöt ja ostetaan niitä. Vastaavasti, jos harrastaa myös short-kauppaa myydään 3-9 kuukauden aikana huonoiten menestyneitä osakkeita.

Malcolm Williamsin sijoitustoiminta perustuu ETF-tuotteilla (engl. Exchange Traded Fund, eli pörssissä listatut rahasto-osuudet) toteutettuun momentum strategia. Hänen tuottohistoriansa on kunnioitettava 13,5 % vuodessa 20 vuoden aikana kun S&P 500 indeksi on tuottanut sinä aikana 7,4 %. Lisäksi tuoton vaihtelu oli 8,6 % kun se S&P 500 indeksillä vaihtelu oli 15,0 %.

Viimeisimmässä Williamsin sivujen päivityksessä 11 heinäkuuta ostosuositukseen saa vain bondit. Erityisesti huomiota kiinnittää omaisuusryhmä Emerging Markets Bond. Pikainen hakukone-etsintä nostaa esiin kaksi kehittyvien markkinoiden ETF:ää:

iShares JPMorgan USD Emer Mkt Bnd Fd ETF (Public, NYSE:EMB)  PowerShares Emerging Markets Sovere(ETF) (Public, NYSE:PCY) 

Näistä EMB on nyt salkussani.

Soros uskoo Nokiaan yhtä vähän kuin minäkin. En omista ainuttakaan mobiilijätin osaketta. Georgen kannanotolla on kuitenkin markkinoita värisyttävä merkitys.

Saako Nokia markkinoille X3 ja N8 avulla ennen joulua tulosta kohentavia torjuntavoittoja? Toivon niin hartaasti.

Apple iPhone 4 ja Google Android –killereitä saamme vielä odottaa melkein vuoden. Nokia tarvitsee hengähdystauon.

Kalle Isokallion mukaan Nokialla on muitakin ongelmia kuin OPK. Olen hänen kanssa samaa mieltä ja oletan, että Kallella on ajatustuentansa tueksi pätevää faktatietoa. Minä puolestani tulkitsen markkinoiden ja mobiiliasiantuntijoiden ajatuksia, kommentteja ja kannanottoja omista lähtökohdistani.

Nokian epäonnistumista en suinkaan toivo, mutta uskon Aalto-yliopiston professorin tavoin, että Suomi pärjää vaikka pääkonttori siirrettäisiin Huitsin Nevadaan.

OPK on Suomen tärkein vallankäyttäjä ja häntä ei ole vaaleilla valittu. Julkinen keskustelu ei johda OPK:n potkuihin. Amerikkalainen “huippujohtaja” ei välttämättä ole Nokialle siunaukseksi, mutta Suomessa ei ole juurikaan muita keskustelunaiheita ja siksi iso sininen pysyy meillä tapetilla.

Ei siitä ole haittaa Nokialle. Brandi säilyy ihmisten mielissä. Apple on kuitenkin kovassa nousussa maassamme.

Valitettavasti mobiilibisneksen aloitteellisuus siirtyi silikonilaaksoon, mutta Nokialla on yhä mahdollisuus kärkipaikkaan. Nyt ei ole kyse tahdosta pelkästään: mobiilipeli on vasta ihan aluillaan ja johtopaikat tulevat vaihtumaan monta kertaa 2010 – 2020.

Lähellä paikkaa, jossa sydämeni elää on karu saari, jolla elää lintujen kaupunki. Tuhannet linnut pesivät siellä joka kesä. Rantaan pääsee veneellä ja voi omin silmin nähdä kuinka poikaset kasvavat.

Poliitikkoja epäillään korruptiosta... Ihmisiä irtisanotaan... Onnettomuuksia, murhia, riehumista, roskaamista ja kaiken lisäksi vielä liian kuumaakin.

Newsweek-lehti meni pilaamaan monta hyvää otsikkoa ja monta hyvää depressiota. Suomi onkin maailman paras maa!

On aivan totta ja hyvä muistaa jokainen päivä, että Suomi on todellakin vauras maa, jossa vauraus on kohtuullisen tasaisesti jakautunut. Koulutuksemme on saanut paljon tunnustusta. Elämme harvaan asutussa, turvallisessa  maassa, jossa jokaisella on tilaa opiskella, tehdä työtä tai vaikkapa nostaa korvauksia yhteiskunnalta. Suomi on moneen kertaan todettu erääksi maailman vähiten korruptoituneista maista.

Miksi sitten alun otsikkojen luettelo, joiden tekemiseen itsekin olen osallistunut suurella innolla ja tarmolla, se myönnettäköön.

Ensinnäkin olen itsekin kritisoinut sanan "Suomi" käyttöä. Suomen ongelmat ovat vauraan teollisuusmaan ongelmia, omassa sarjassaan todellisia, mutta vähäpätöisiä hyvin monen köyhän maan rinnalla.

Toisekseen kritiikki ei ole minun mielestäni pohjimmiltaan irvistelyä nykyisyydelle vaan yritystä kantaa vastuuta tulevasta ja pyrkimystä taata hyvien asioiden säilyminen haasteista huolimatta.

Yrityksen johdon pätevyyden arvioiminen jää usein käyttämättä kun analysoidaan sijoituskohteita. Syy on yksinkertainen. Se koetaan vaikeaksi.

Yrityksen julkisuuskuvan keulahahmo on luonnollisesti toimitusjohtaja. Näkyvänä keulahahmona ja vallan symbolina hän samalla toimii omalle tiimilleen ja koko yrityksen työntekijöille mallikuvana ja samaistumiskohteena. On monia yrityksiä, jossa tärkeä johtaja, useimmiten toimitusjohtaja, on kyennyt muutamien vuosien aikana kääntämään johtamansa yrityksen menestykseen (esim. Steve Jobs Applen) ja on myös esimerkkejä siitä miten joku onneton toimitusjohtaja on pahasti epäonnistunut.

Toimitusjohtaja tekee merkittävimmät päätöksensä muutaman ensimmäisen kuukauden aikana

Toimitusjohtajalta kuluu yleensä pestinsä alussa muutamia kuukausia tilanteen arvioimiseen, jonka jälkeen hän on valmis:

• muodostamaan oman johtoryhmänsä ja luottohenkilönsä
• jakamaan vastuut niille, joiden päämääriin, toteutusosaamiseen ja toiminnan tyyliin hän luottaa

ja muutos alkaa yleensä puolen vuoden kuluttua näkyä toiminnassa ja viimeistään vuoden tai kahden kuluttua myös yrityksen julkisuuskuva, tulos ja pörssikurssi alkavat seurata.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa +1.4%, alusta (27-05-2010) +3.5%

Eurostat uutisoi täänään euroalueen kuasitasoitetun teollisuustuotannon laskenne 0.1% kesäkuussa verrattuna toukokuuhun. Koko E27 aluella ±0%.

Vuositasolla nousu 8.2% euroalueella. Teollisuustuotanto nousi vuositasolla 7.7%, eniten Slovakiassa (+23.9%), Virossa (+20.7%) ja Suomessa (+14.1%). Ainoana maana teollisuustuotanto laski Kreikassa (-5.5%).

Suomessa on nyt ylitetty  vuoden 2005 taso, indeksi keikkuu 102% kohdalla, hieman keskiarvoa korkeamalla. Kaukan ollaan silti huippuvuodesta. Kaikkein kovimmin on suhdanne rankaissut Kreikkaa (83.3), ja parhaiten menstyy Slovakia (144.7)

Tämä korreloi hyvin omien havaintojen kanssa: Slovakia on nyt pop ja in elektroniikka-alihankinnassa.

Kaikenkaikkiaan sanoisisin että ei se yksi kuukausi trendiä tee. Kohina tuntuu olevan n. ±1% kuukaudessa mutta trendi tukevan nouseva.

Huolestuttaa seurata tapaa miten politiikassa vatvotaan asioita julkisuudessa ja lisätään ihmisten epävarmuutta talousasioittensa suhteen. Näin vaalien alla on alettu puhua verotuksesta. Siitä ettei pienituloisia lyödä lisää eikä työn verotukseen kosketa. Mahdoton yhtälö. Miten tuollaista paskaa voi vakavalla naamalla puhua kameroille.

Jos verotusta siiretään kulutukseen niin eniten se lyö pienempituloisia. Vaikka olen itsekin monesti ollut asuntolainojen verovähennysoikeuden poiston puolesta puhuja niin voisi vähän miettiä milloin ja miten se tehdään. Ei voi olla reilua niitä kohtaan jotka ovat jo ottaneet lainan tai sitoutuneet ostamaan valmistuvan kodin lyötäisiin selkään vähenyksen poistolla. Vähennyksen voi poistaa sellaisella aikataululla, että jokainen ehtii sopeuttaa aikomuksensa. Toinen puoli asiaa on asunnon myyntivoiton verotus. Siinäkin olisi syytä pitää erillään henkilöt jotka ovat nyt myymässä ja ostamassa uudistuotantoa. Muussa tapauksessa lisälainan tarve voi nousta kestämättömäksi.

Vaikka nuo molemmat toteutettaisiin maltilla sillä on seisauttava vaikutus asuntokauppaan. Rakennusliikeiden kustannukset tuotannossa eivät jousta kuten eivät vuokratonttien vuokratkaan. Toisaalta asuntojen vuokratkin nousevat rakentamiskustannusten perässä.

Nyt on poliitikot paljon vartijoina. Kun ensin haluttiin maahan runsas omistusasuntokanta varallisuuden turvaamiseksi ja ehkä muidenkin tarkoitusperien takia nyt on tullut aika käydä isien päätöksiin kiinni. Se mikä kekkosvaltakunnassa toimi oli jotain aivan toisenlaista yhteiskuntaa varten kuin missä nyt elämme. Eikä ollut putkiremppoja tällaisissa mittakaavoissa.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100810729

On hyvä nostaa omalta keskustelupalstalta sinänsä aiheellinen keskustelu uutiseksi. Mikäs siinä. Käännetäänhän noita Smart Money:n juttujakin.

Jään odottamaan mielenkiinnolla toimittajan yhteenvetoa ja omia päätelmiä keskustelupalstan esiin nostamista kysymyksistä. Tutkivaa journalismia.

Laaja tutkimus paljastaa, että yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat huomattavasti tehokkaampia ja ketterämpiä verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihinsa. Sijoittajalle jenkkifirmat saattavat olla pitkällä aikavälillä eurooppalaisia yhtiöitä parempia kassakoneita. Sen sijaan politiikassa pääpuoluiden keulakuvat Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen saisivat joukkoineen pohtia aiempaa enemmän Suomen kilpailukykyä, mikäli hyvinvointiyhteiskunnasta halutaan pitää kiinni.

Wall Street Journalin uutisoimassa tutkimuksessa mitattiin yli 10 000 yrityksen tulosta ennen veroja suhteessa maksettuihin palkkoihin. Tämä mittari tunnettaan nimellä human capital return on investment (HC ROI) eli vapaasti kääntäen inhimillisen pääoman tuotto.

PricewaterhouseCoopersin tekemässä tutkimuksessa inhimillisen pääoman tuotosta muodostettiin indeksi, jonka kehitystä katsottiin hyvinä aikoina sekä erityisen huonona jaksona eli vuonna 2008. Mukana oli yrityksiä 40 eri maasta. Talouden ruusuisina kasvuaikoina, vuosina 2002 – 2006, indeksi kasvoi Briteissä 4.6%, Länsi-Euroopassa 8.3% ja USAssa 19.8%. Talouden kääntyessä laskuun vuonna 2008 HC ROI –indeksi laski 2.8% Isossa-Britanniassa ja 1.7% läntisessä Euroopassa. Yhdysvalloissa sen sijaan indeksi pysyi stabiilina.

Virasta pidätetty Turun osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi vaatii Lounais-Suomen aluehallintovirastoa (aiempi lääninhallitus) tutkimaan työsyrjintää ja työpaikkakiusaamista Turun kaupungin johdossa.

Tämä on varmaankin uusin yllyke ja kiihoke kaikkien firmojen asettautua osaamis- ja elinkeinoystävälliseen Turun kaupunkiin. Ainakin valittaa osataan. Voiko kukaan kuvitella samanlaista julkista soppaa jonkin yksityisen yrityksen johdossa?

Alioikeus on tuominnut Hirvilammen päihtyneenä tehdystä leikkausta odottaneen liikuntavammaisen vaimonsa pahoinpitelystä. Vaimo ei ole yhtynyt syyttäjän vaatimuksiin, mutta soittoa hälytyskeskukseen ei saa tekemättömäksi. Nehän mokomat kai jopa nauhoittavat puhelut!

Edelleenkin työnantaja katsoo Hirvilammen toimineen sopimattomasti virkatehtävissään ja olleen silloin toistuvasti päihtyneenä. Sekä työnantajan käsityksistä että alioikeuden päätöksistä Hirvilammi on valittanut ja valitusten käsittely on kesken.

Puoluepolitiikkakin on tietenkin pelissä. Hirvilammi on demari ja hänen moitteidensa keskiössä oleva Turun väistyvä varsinainen kaupunginjohtaja Pukkinen kokoomuslainen.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut suuremmaksi kuin ennen 90- luvun lamaa kuten alla olevasta Findikaattori.fi kokoamasta tilastosta voimme havaita.

Silloinen ylivelkaantuneisuus johti moneen henkilökohtaiseen katastrofiin ja lamaan, jossa työttömyys nousi pahimmillaan lähelle 20% tasoa. Nyt kotitaloudet ovat velkaantuneet keskimäärin vielä enemmän ja alhainen korkotaso uhkaa nostaa velkaantumisen asteen vielä korkammalle. Mitä jos korkotaso nousee samalla tavalla kuin vuonna 1990; onko edessämme samanlainen katastrofi?

Monet asiat ovat nyt eri tavoin kuin vuonna 1990:

On sanottu, että blogaaminen on kuin kestävyyslaji. Jos kestävyyslajeja harrastaa liikaa, siinä tietysti kaikki lihakset katoaa. Itselläni onkin tällä hetkellä juuri sellainen olo, että on otettava lisää "lihasmassaa" eli siis tehtävä vielä kunnianhimoisempaa tutkimusta kuin myös tehtävä suurempia ja syvempiä teoksia.

Lisäksi en koe järkevänä, että käyttäisin aikani kirjoittaakseni ilmaiseksi nettiin kaiken opiskelun ja lukemisen jälkeen. Toisaalta ilmaiseksi kirjoittaminenkaan ei motivoi huolellisempaan ja syvenmään asioiden tarkasteluun, jossa käytettäisiin lähteitä, tilastoja yms., johon itselläni tällä hetkellä on motivaatio ennemän kuin suun soittamiseen, joka sekin tosin on aina välillä hauskaa. Finanssikritiikin tulen todennäköisesti kirjoittamaan loppuun toisessa muodossa ja käytän siihen enemmän aikaa kuin yleensä blogikirjoituksiin käyttäisin. Lisäksi juuri tällä hetkellä on monta kiintoisaa tutkimusprojektia meneillään ja muita töitä tehtävänä, joista itseni siis elätän ja tulisi elättää seuraavat 40 vuotta.

Se missä, milloin ja miten "toinen tuotankokausi" alkaa en vielä tiedä. Päätös ensimmäisen tuotantko kauden lopettamisesta syntyi yllättäen, kun jöin aamukahvia Itävaltalaisessa Mäkkärissä ja päätös toisesta tuotantokaudesta todennäköisesti syntyy yhtä spontaanisti.