Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Hieman Anttilasta ja kivijalkakaupasta

Kaukaisella 1990-luvun alkupuoliskolla minulla oli vanhempien kanssa tapana käydä ostoksilla Keravalla. Siellä oli iso Maximarket ja sitä vastapäätä kilpailevan ketjun Anttila. Molemmat isot kaksikerroksiset liikkeet tuntuivat pursuavan runsautta, etenkin kun vertasi Järvenpään surkeaan kauppatarjontaan.

Nyt 20 vuotta myöhemmin tilanne on aivan toisenlainen. Maximarketin tilalla on Prisma, ja Anttilan liiketila on ammottanut tyhjyyttään jo kaksi vuotta. Kohta tyhjiä Anttiloita nähdään muuallakin, kun sopulilauma ostaa liikkeet tyhjiksi. Itse liityin lauman jatkoksi vasta eilisillalla, kun kuljin toimistolta kotiin Helsingin Citycenterin Anttilan kautta. Jonot olivat hieman normaalia pidempiä, mutta monissa uutisissa mainitusta kaaoksesta ei ollut tietoakaan. Melko vähän tuotteita oli myynnissä suuresti mainostetuilla 80 %:n alennuksilla, mikä kyllä on konkurssipesän velkojien kannalta ihan järkevääkin. Isoimpien velkojien joukossa on mm. Posti (käytännössä valtio), joten kyse on välillisesti myös meidän yhteisistä rahoista. Ei muutenkin matalalla katteella myytyjä televisioita ja muuta elektroniikkaa lähes ilmaiseksi luovuteta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Taantuma voi lymytä parin vuoden päässä

Merkittävät, USA:n ja EU alueen samanaikaiset taantumat ovat seuranneet toisiaan suurin piirtein kymmenen vuoden välein ja olemme tälläkin hetkellä mahdollisesti lähestymässä sellaista. Edellisestä, vuoden 2008 taantumasta on kohta kymmenen vuotta ja on aika havahtua ajoittamaan seuraavaa.

Tämän hetken tietojen perusteella seuraava merkittävä taantuma voi hyvin ajoittua valtionvarainministeriön ja Jarno Lönqvistin arvion mukaisesti parin vuoden päähän. (ohessa FRED:n kuva USA:n taantumista ja kuluttajien luottamuksesta)

 

Suomalaisuuden arvostus ja säilyminen on kytköksissä talouskasvuun

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. EVA:n tutkimuspäälikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisuuden arvostus on kytköksissä talouskasvuun. EVA on seurannut suomalaisuuden arvostuksen muutoksia vuodesta 1984.

– Aina, kun talous on sukeltanut, on myös suomalaisuuden arvostus hiipunut, Haavisto kertoo.

Tulevaisuudenuskomme on vahvistunut

Nyt 31 prosenttia suomalaisista arvelee, että asiat ovat viiden vuoden päästä paremmin kuin nykyään. Viisi vuotta sitten, vuonna 2011, lukema oli vain 15 prosenttia. Myös suhtautuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin on myönteistä: 69 prosenttia pitää niitä välttämättöminä.

Suomen kesät ovat kaksi tai kolme viikkoa pidempiä

Lämpimiä kesäpäiviä on Suomessa kaksi tai kolme viikkoa pidempään kuin 1800 luvun niin sanotulla pienellä jääkaudella. Muutos on suurin pohjois-Suomessa, missä kesän lämpö hellii meitä kaksi kuukautta. Myös etelä-Suomen kesä on nykyään varmempi, pidempi ja parempi.

Keskikesän lämpötilat eivät sen sijaan ole kovinkaan paljon kohonneet. Merkittävin muutos on nimenomaan sydänkesän pidentyminen.

Tiedot selviävät ilmatieteen laitoksen kesätilastoista.

Euroskeptikkojen veri punnitaan nyt

Sen verran vielä brexitistä, että vaikka se on monella tavalla katastrofi EU:lle ja uskoakseni vielä enemmän briteille ehkä nationalistien naiiveimmat tunnetarpeet poislukien, on siinä yksi hyvä puoli kaikkien kannalta. EU:ssa pysymistä puoltanut pääministeri Theresa May nimitti brexit-leirin tähtikaartin unionista irtoamisesta vastaaviksi ministereiksi, vaikka he itsekään tuskin uskoivat urakkaan pääsevänsä – josko sitä miten vakavissaan edes hinkusivat. Niin tai näin, he saavat testata poppoonsa ja samalla kaikkien euroskeptikkojen väitteen, että jokainen maa pärjää paremmin unionin ulkopuolella. EU:stahan ei heidän mukaansa olen kuin riesaa. Missä EU siellä ongelma, runoilee Timo Soinikin.

Brexitistit tuhahtivat integraation kannattajien väitteelle investointien hiipumisesta epävarmuuden ja rajoitusten vuoksi. Britannia on houkutellut niitä tarjotessaan löyhästi säännellyt työmarkkinat ja pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Jos, niin investointien hiipuminen toteutunee nopeasti, joten kauaa ei tarvitse tuloksia odottaa.

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat vähäisiä

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat IMF:n ennusteen mukaan vähäiset.

Brexit:n negatiivinen vaikutus vuonna 2017 on IMF:n mukaan noin 0,1% ja maailman talouskasvuksi muodostunee IMF:n mukaan noin 3,4%.

Vaikutukset ovat suurimmat Englannissa ja Euroopassa, mutta edes Englanti ei IMF:n mukaan putoa taantumaan. Talouskasvu on sielläkin IMF:n mukaan edelleen 1,3%.  (Piksu toimitus: Englannin kasvuennusteeseen kannattaa suhtautua varauksella)

Olympialaiset nostavat järjestäjämaan osakekursseja

Olympialaiset ja muut suuret tapahtumat vaikuttavat merkittävästi järjestäjämaan pörssikursseihin. Tähän päätelmään on tultu tutkimuksessa "The impact of Mega-Sporting Events on Stock Markets".

Järjestäjämaan osakekurssit nousevat olympilalaisia edeltävän vuoden aikana keskimäärin 32%. Positiivinen vaikuts katoaa olympialaisten jälkeen ja pörssikurssit pääsääntöisesti laskevat.

Indonesian positiivinen kierre

Indonesian positiivinen kierre

 

Olemme tuoneet esille lähiaikoina paljolti positiivisia asioita Indonesian tilanteesta. Maassa onkin nähdäksemme menossa suhteellisen voimakas positiivinen kierre, jonka drivereina ovat seuraavat toisiinsa liittyvät seikat:

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Äly hoi, älä jätä!

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viime aikojen uutiset eivät ole todellakaan olleet hauskaa luettavaa. Brexit tuli yllätyksenä vähän jokaiselle. Eihän siinä näin pitänyt käydä. Mikä sotku, ja sen setviminen on vasta alkamassa. Turkin vallankaappaus-yrityksestä ei myöskään puutu omituisia piirteitä. Ihan kuin koko juttu olisi masinoitu tilauksesta. Niin tai näin, on erittäin huolestuttavaa, että Euroopan rajamailla demokratia heiluu näin pahasti. Venäjän sotkeutuminen laajamittaisesti dopingtestien manipulointiin on jo melkein huvittavaa. Meidän hiihtosankarimme olivat todellakin amatöörejä näihin veijareihin verrattuna.

Päivän hölmöin uutinen löytyy kuitenkin päivän Hesarista. 69-vuotias henkilö, joka vastaa kaikkein muiden veturinkuljettajien koulutuksesta, ajoi höyryveturi Ukko-Pekkaa viime viikolla yhden päivän ajan. Tämän seurauksena yhtiöltä poistettiin lupa operoida veturia eikä Ukko-Pekka pääse liikenteeseen, koska Suomessa yli 68-vuotiaat eivät saa ajaa höyryveturia.

Suomalaiset ovat mökkikansaa

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana.

Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta ja eniten niitä oli Helsinki-Uusimaa -suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Osta Nintendoa: No ei!

Nintendon pörssikurssi on ampaissut

Talousmediassa lietsotaan nyt nintendo-hypeä: Mistä sitä saa ostaa? Itse en menisi tuohon ralliin enää mukaan. Kun Matti Meikäläisille neuvotaan miten jotakin tiettyä osaketta tai muuta sijoituskohdetta voi ostaa on korkea aika vetäytyä.

Pokemon Go voi olla loistava peli jolla saa yhdistelemällä paikkainformaatiota käyttävään mainontaan ehkä aikaan kassavirtaakin. On väläytelty että kituva kivijalkakauppa voisi tilata Pokemonin omiin tiloihinsa, jolloin kävijämäärä nousisi - ehkä samalla Pokemonin lisäksi tarttuu ostoksiakin mukaan. Joku voi siis tehdä sievoisen summan rahaa. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muistutus

Prof. Valtaoja julkaisi taannoin kirjoituksen, josta moni suuttui. 2014 yli puoli miljoonaa ihmistä kuoli väkivaltaisesti ja heistä vain ani harva oli ranskalainen. Jopa Nizzan jälkeen tämä on syytä muistaa.

Toisaalta 15.7. ilmestyi tietoja sotilasvallankaappauksesta, joka olisi käynnissä Turkissa. Vuoteen 2009 asti silloinen laajentumiskomissaari ja nykyinen ministeri Olli Rehn ajoi kuin käärmettä pyssyyn Turkin liittymistä EU:hun. Laajentuminen oli Rehnin tehtävä, mutta ehkä hänen olisi pitänyt miettiä myös, ketä otetaan ja minne.

BREXIT ja muuta

Brexitistä on puhuttu paljon ja kaikki muutkin puhuvat, joten minunkin pitää. Olenhan laumaeläin eli ihminen. Koko äänestys järjestettiin, jotta erovaatimukset katoaisivat. Konservatiiveissa on vahva EU-erosiipi, jonka Cameron ajatteli tuhoavansa nerokkaalla poliittisella liikkeellä eli kansanäänestyksellä. Tässä kävi juuri niin kuten useasti käy liian näppärien liikkeiden kanssa eli toisinpäin. Erosiipi saikin valtuudet erota, mutta hekään eivät sitä oikeasti halunneet. He olisivat halunneet, että tulos olisi ollut 51% EU:n puolesta ja 49% vastaan. Näin eroihmisiä olisi pitänyt ottaa hallitukseen, jotta kansan hajaannus olisi vähentynyt ja ei olisi syntynyt pitkäaikaista epämääräistä tilannetta, minkä seurauksia ei tiedä kukaan. Nyt vähemmistö eli EU:ta kannattavat joutuvat ymmärtämään EU-eron kannattajia ja ottamaan niitä painoaan enemmän hallitukseen, jotta hallitus pystyy tekemään kompromisseja EU:n kanssa. Vakaa EU:n kannattaja ei voisi tehdä kompromisseja vaan sen pitäisi vakaasta vastustaa EU:ta, jotta hän ei leimautuisi. Tämä sama ilmiö on USAssa.

EU kaipaa kipeästi luovia ratkaisuja Italiassa

Jatkan vielä hiukan Italian pankkikriisistä, koska aihe on sijoittajankin kannalta iso – ainakin potentiaalisesti – ja se jäi minulta viikko sitten hiukan vajaaksi. Ongelma siis on, että Italian hallitus haluaisi pääomittaa horjuvat pankit valtion kassasta, mutta EU:n pari vuotta vanhojen sääntöjen mukaan kustannusten on kaaduttava veronmaksajien sijaan pankkien rahoittajille. Italian hallitusta järjestelmässä vaivaa se, että miljoonat kansalaiset ovat hankkineet pankkien velkakirjoja ymmärtämättä tehneensä suojatun talletuksen sijaan riskisijoituksen.

Syy on osaltaan pankkien harhaanjohtavan markkinoinnin. Pienasiakkaille ei tehty selväksi, että he voivat menettää rahansa. Rahamarkkinoihin perehtymätöntä on tällä tavalla helppo vedättää. Totuuden paljastuttua jo pari ihmistä on tehnyt itsemurhan. Siitä on noussut valtava tunnekuohu kansalaisten keskuudessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijän etu on sijoittajan etu

Talouskasvun käynnistämiseen tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, siitä olemme yksimielisiä. Positiivisen rakenneuudistuksen vaikutusmekanismi on yksinkertainen. Positiivinen rakenneuudistus vaikuttaa siten, että yksittäiset ihmiset saavat paremman hyödyn työn tekemisestä, yrittämisestä ja lisärvon tuottamisesta yhteiskunnan muiden jäsenten hyväksi.

Positiivinen rakenneuudistus ei tarkoita julkisen sektorin alasajoa

Tarkoittaako tämä julkisen sektorin palveluiden alasajoa? Ei tarkoita. Positiivinen rakenneuudistus voi olla sellainen, joka antaa virkamiehille, sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille paremmat kannustimet. Talous voi olla dynaaminen vaikka julkisen sektorin palveluiden kirjo on kohtuullinen. Julkisen sektorin supistamisen syyt ovat muualla.

Positiivinen rakenneuudistus tarkoittaa tulonsiirtojen pienentämistä

Julkisen sektorin merkittävin rooli ei kuitenkaan ole sen tuottamissa palveluissa vaan tulonsiirroissa. Pitkälti yli puolet julkisen sektorin budjettien yhteissummasta (eläkeyhtiöt mukaan luettuna) koostuu tulonsiirroista niiltä, jotka osaavat ja haluavat tuottaa lisäarvoa niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai kykene tuottamaan rahan arvoista iloa muille. Näillä tulonsiirroilla vähennetään työn, yrittämisen ja hyvän virkamiestyön hyötyä ja siirretään hyötyä joutilaille tai hyödyttömien asioiden parissa puuhasteleville.

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Asunnonvuokrauksesta saa yli 4% vakaan tuoton

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä.  Kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus.

Tutkimuksen tekijät ennustavat, että esimerkiksi kaksioista saa vuosina 2016...2020 (oheinen kuva) parasta kokonaistuottoa Kokkolassa, Helsingissä, Seinäjoella ja Vaasassa.

Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17%

Asuntojenmyynti.fi:n mukaan kiinteistönvälittäjät laskivat kerrostalo-osakkeiden sekä omakotitalojen välityspalkkioitaan kevätkesällä. Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17% ja kiinteistöjen 4,34% (sisältävät arvonlisäveron).

Osakemarkkinat palautuneet Brexit äänestyksestä

Osakemarkkinat ovat Nordean mukaan Brexit äänestyksen jälkeen rauhoittuneet ja arvostustasot ovat Eurooppaa lukuun ottamatta palautuneet äänestystä edeltäneelle tasolle.

Korot ovat kaikenkaikkiaan hieman alemmalla tasolla kuin ennen äänestystä ja luottamus on näiltäkin osin palautunut.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sijoittajalle oppeja jalkapallon EM-kisoista

Jalkapallo on yksi maailman harrastetuimmista urheilulajeista. Siinä menestyminen vaatii paljon. Meneillään olevat Euroopan mestaruuskisat ovat suuri turnaus. Koska lajissa menestyminen ei ole helppoa, voit ottaa oppia siitä myös sijoittamiseen. Vaikka jalkapallo on joukkuelaji ja sijoittaminen enimmäkseen yksilölaji niin jalkapallossa menestymisestä voivat yksilöt ottaa oppia. Kirjoituksessa käyn läpi lyhyesti muutaman asian, jotka voit oppia mm. jalkapallon EM-kisoista.

 

Todennäköisyyksistä

 

Renzi pyörittää vuorostaan revolveria Euroopan ohimolla

Ounastelin keväällä laskumarkkinan olevan siunausta vaille haudassa, mutta niin vain Eurooppa taikoo nyt kriisiä toisen perään samaan aikaan kun euroalue olisi mukavasti elpymässä. Brexitin seuraukset pysyvät arvailun varassa vielä pitkään, mutta haittaa jos toista siitä varmasti pukkaa muodossa ja toisessa.

Ikään kuin se ei riittäisi, on horisonttiin noussut uusi samanlainen musta pilvi, joskin brexitiä vielä paljon suurempi. Italian pääministeri Matteo Renzi lupasi äänestäjilleen syksyksi kansanäänestyksen hänen perustuslakiuudistuksestaan, joka selkeyttäisi maan mutkikasta parlamentaarista järjestelmää ja helpottaisi vahvojen hallitusten luomista. Italian kaksikamarinen systeemi muistuttaa Yhdysvaltojen parlamenttia, mutta on sitäkin konstikkaampi, joten uudistuksia on helppo jarruttaa ja lehmänkauppoja pakko tehdä naurettavuuksiin asti. Systeemin ontuessa Italia on kärsinyt vuosikymmeniä heikoista ja jatkuvasti vaihtuvista hallituksista sekä poliittisesta korruptiosta, joka tosin juontaa hamaan historiaankin.

Liukuvat keskiarvot helpottavat kauppojen ajoittamista

Tekninen analyysi tarkoittaa tulevan kehityksen ennustamista menneen kurssikehityksen perusteella. Eräs tärkeimmistä työkaluista on liukuvat keskiarvot. Mutta mitä ne mittaavat ja miten niitä käytetään?

Liukuvien keskiarvojen avulla etsitään kurssikäyrästä trendiä, systemaattista jatkuvaa muutosta johonkin suuntaan. Esimerkiksi jos kurssikäyrä on 10 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella niin siitä tietää että kursit ovat nyt korkeammalla kuin keskimäärin edellisen 10 pörssipäivän aikana. Ollaan siis tässä tapauksessa nousutrendissä.

Hypo: Brexit tunnekuohu sysää Suomen taantumaan

Hypo: 7.7.2016. Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Euroalueen kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla

Kuluttajien luottamuksella on vahvaa korrelaatiota pörssikursseihin.

Euroalueen kuluttajien luottamus on vuoden 2012 Kreikka kriisin jälkeen elpynyt. Kehitys on ollut Suomessa hitaampaa, mutta tämä vuosi on jo parempi. 

Pörssikurssit ovat seuranneet perässä. Oheisessa kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvo (Suomen Pankin mukaan), joka on vuodesta 2012 alkaen vähitellen hivuttautunut ylöspäin.

Mikä on suunta jatkossa? Vastaus löytyy luultavasti tämän kuvan ulkopuolelta, muista tekijöistä. Makrotalous, maailmankauppa, erilaiset kriisit ja keskeisissä valtioissa tehtävät rakenteelliset uudistukset määräävät kehitystä.

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Verkkokauppa kasvoi 43 %, Suomi siirtyi verkkokauppa-aikaan

Verkkokauppaa on tehty jo yli 20 vuotta, mutta vasta nyt olemme todistamassa kaupan alaa ravistelevaa dramaattista muutosta.

Viimeisen 12 kuukauden verkkokauppaindeksin tulokset osoittavat, että murros tapahtuu juuri nyt. Vielä vuoden 2015 aikana vähittäiskaupasta tapahtui verkossa alle 10 prosenttia. Viimeisin verkkokauppaindeksi Q2/2016 näyttää häkellyttävää 43% vuosittaista kasvua kotimaisille verkkokaupoille ja  verkossa tapahtuu tällä hetkellä jo 20% suomalaisten ostoksista.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Brexit - vielä kerran, entä sitten?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -9.8%,  alusta (27-05-2010) +76.3%

Yleistä

Mahdoton tapahtui sittenkin ja Brexit on toteutumassa. Markkinat reagoivat tietenkin ensin voimakkaasti, mutta jo viikon kuluttua vaikutukset ovat melko vähäiset:

  • Selvin pysyvämpi vaikutus on punnan hiekkeneminen, n. 8% euroa vastaan. Tämä on britti-kuluttajalle epämieluisaa, mutta vientiyrityksille varsin mukavaa.
  • Lontoon pörssin suuryrityksistä koostuva FTSE100- indeksi onkin jo kivunnut yli pre-brexit tason. Sensijaan pienemmistä pääasiassa kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä koostuva FTSE250-indeksi on vielä selvästi tästä tasosta jäljessä. Ulkomaisen sijoittajan silmissä kurssit ovat toki alemmat, koska punta on hiekentynyt.
  • Euro-alueen osakkeisiin kriisi vaikutti itse asiassa voimakkaammin kuin brittiosakkeisiin, Eurostoxx 50 on vielä selvästi alle kriisiä edeltäneitä tasoja.
  • Turvasatamana pidettiin myös japanin jeniä, johon virrannut raha nosti vaihtokurssia tasoille joita ei ole nähty vuosiin. Tämä taas laski Tokion pörssiä, ovathan monet yritykset viennin varassa.
  • Kullan hinta nousi
  • Monet valtionvelkakirjat tulivat entistä kalliimmiksi ja tuotot jopa pitkissä velkakirjoissa painuivat pakkaselle
  • Pelkoindeksit VIX ja VSTOXX piikittivät, mutta ovat jo palautuneet normaaleille tasoilleen.

Kaiken kaikkiaan Brexit tuntuu kriisiksi melko mitättömältä - pieni viikon mittainen heilahdus pörssi-indekseissä, joka ei ollut edes kovin suuri. Verrattuna alkuvuoden kiinan romahduspelkoon, ja viime vuoden kriminvaltauksen kuukausia kestäneeseen pelkoon Brexit ei tunnu missään.

Omassa salkussa lasku ei juuri edes näkynyt, koska hiekentyvä euro ja vahvistuva jeni kompensoivat nimelliskurssien laskua. Aikaisemmasta päätöksestäni poiketen ostin lisää brittiyhtiöitä alennusmyynnistä. 

Kuten aikaiseminkin kirjoitin Brexit on mielestäni negatiivinen asia, mutta ei niin merkittävä kuin moni uskoo. Yritykset, varsinkin vientiyritykset, voivat kompensoida monia asioita, esimerkiksi siirtämällä tuotantoa. Perusasioihin  tapahtuma ei vaikuta:

  • Tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hiekkoa
  • Väestö ikääntyy
  • Valtiontalous on voimakkaan alijäämäinen

Kaikesta huolimatta britannia on ollut euroopan vahvimpia talouksia. Kasvusta tulee nyt hieman hiekompaa.

Stragegia: 

 

Lisää rahaa ei nyt ole laita osakkeisiin, viimeiset ylimääräiset käteiset meni brittiyhtiöiden ostoihin. Kun lisää varoja vähitellen taas löytyy voisi lisätä Nordeaa, ja kurssitasoista riippuen alaslyötyjä brittejä. Vivutukset on onnekkaasti lopetettu enne Brexitiä koska kesälomalla ei halua hermoilla johdannaisten käyttätymisen kanssa. Kun korkotaso on mitä on, velkakirjoista ei ole vaihtoehdoksi osakkeille. Jenin vahvistuttua Japanilaset osakkeet ovat ensimmäisinä myyntilistalla.

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)

Tyhmiä nuo englantilaiset

Arvostan demokratiaa, mutta brexit-kansanäänestyksen kaltaista valehtelulla ja liioittelulla riekkuvaa roskakampanjointia seuratessa arvostus valuu pohjalukemiin. Etenkin kun tulos on tuollainen.

Koko Britannian EU:sta savustaneet englantilaiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Jostain organisaatiosta häipyminen ei sitä itsessään ole, sikäli kun kyse on arvovalinnasta ties millä omituisella perusteella, mutta brexit-leirin keskeiset teesit olivat silkkaa älyllistä huuhaata. Raskaimmat niistä löytyvät pian heidän edestään - ja se nostaa vielä litroittain tuskanhikeä, joka viilentää ihmeesti nationalistista riemua.

Brexitistien mukaan Britannia voi laatia EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen kuten Norja ja Sveitsi. Samaa vatkuttavat kaikki euroskeptikot, myös meikäläiset. Toki EU haluaa toimivan kauppasuhteen Euroopan toiseksi suurimpaan talouteen, mutta se on jo tehnyt selväksi, ettei sopimus synny ilmaiseksi. Ja siitä se pääpiirteissään pitää kiinni ihan puhtaasti omien etujensa vuoksi, toisin kuin brexitistit narsistisissa harhoissaan kuvittelevat.

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit