Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Netflix oli pettymys ainakin kuluttajan näkökulmasta

Posted in

Liityin kuukauden ilmaiseksi koejaksoksi maailman suurimpaan elokuvien nettivuokraamoon Netflixiin, jolla on yli 50 miljoonaa asiakasta kymmenissä maissa, pääosin kuitenkin Yhdysvalloissa. Viiden miljardin euron liikevaihdolla kasvuyhtiö painii jo samassa sarjassa kuin suurimmat suomalaiset teollisuusyritykset. Netflix tuottaa jo omia televisiosarjojaan. Se on ison mittakaavan mediatalo.

Netflix kiinnosti minua ennen kaikkea kuluttajana, mutta hiukan myös sijoittajana, koska tällaiset edulliset päivittäispalvelut ovat ehdottomasti mieleeni. Olen myös yksinkertaisesti toivonut tällaista palvelua jo pitkään, koska videovuokraamojen tarjonta on kapeaa, ja tällä toimintamallilla kustannukset ovat painettavissa mataliksi.

Olen ollut Netflixin kaltaisen musiikin nettipalvelun Spotifyn todella tyytyväinen asiakas. Sen valtava tarjonta sisältää vaikkapa Sibeliusta niin lukemattomina levytyksinä, ettei niitä jaksa edes laskea. Tarjonta on yhtä ylipursuavaa musiikin kaikilla alueilla. Supisuomalaistakin tarjontaa on ällistyttävä määrä. Vaikkapa kevyeltä puolelta Kari Peitsamon poskettoman laajasta tuotannosta löytyy ilmeisesti suurin osa ellei kaikki, koska nimikkeitä on tolkuttomasti.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Imastomuutos on lisännyt elintasoamme useita prosentteja

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hallituksen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala kieltäytyi jatkamasta tehtävässään osittain ympäristöministeriön virkamiesten liiallisen ohjauksen vuoksi. Tieteelle ja totuudelle ei ilmeisesti ollut riittävästi sijaa. 

Lämpötilan vuosikeskiarvot ovat Helsingissä nousseet 1980 luvun 5 asteesta nykyiseen 6,5 asteeseen ja muutos on Sodankylässä vieläkin suurempi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten arkeen ovat merkittävät:

Lämmityskulumme, joista pääosa asuntojen yhtiövastikkeista muodostuu, ovat laskeneet tämän seurauksena noin 7,5 %. Tämä tuntuu jokaisen kukkarossa. 

Kesät ovat pidentyneet koko maassa lähes kuukauden ja tuo lisäys on tullut niin, että keskikesä on entistä suuremmalla varmuudella lämmin ja mielyttävä. Kesän keskilämpötila on noussut etelä-Suomessa 1980 luvun alun 15 asteesta nykyiseen 17,5 asteeseen. Suomen kesä ei enää ole hyinen ja täälläkin voi viettää lomaa.

Keskiarvo: 4.2 (11 arviota)

Kreikkalainen rokkistara vai valtiovarainministeri?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun pöly on laskeutunut Kreikan historiallisten vaalien jälkeen, on syytä katsoa mitä todella tapahtui. Vaaleissa meno oli kuin tivolissa; populismi eli uutta tuloaan niin, että muu Eurooppa pidätteli henkeään. Poliittiset palikat menivätkin kokonaan uusiksi. Valtaan nousi vasemmistoliiton Syriza, jota monet pitävät mielellään kommunistisena puolueena. Sen johtokaksikko – pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Gianis Varoufakis – kiersivät Euroopan pääkaupunkeja tuulispäänä, takki auki ja ilman kravattia. Meno näytti aika hurjalta.

Meidän valtiovarainministerimme Antti Rinne kuvasi Varoufakisen ensikäyntiä Brysselin EU-kokouksessa seuraavasti: ”Ensimmäiseen kokoukseen hän tuli vähän kuin suurena rockstarana takinliepeet liehuen paikalle. Nyt tässä viimeisessä kokouksessa hän hyvin asiallisesti esitteli Kreikan näkemyksiä ja käyttäytyminen oli aivan toisenlaista”. (IL 25.2.2015).

Keskiarvo: 4.5 (19 arviota)

Berkshire Hathaway ja pysyvä kilpailuetu

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yksi ja ehkä tärkein kriteeri Berkshiren liikteoiminnassa on löytää yrityksiä, jotka pystyvät ylläpitämään itse itseään ja toimimaan kaikissa markkinaympäristöissä. Tällöin puhutaan pysyvästä kilpailuedusta. Pysyvän kilpailuedun omaava yritys tuottaa korkoa korolle ilmiön myötä vuosikymmenien aikana paljon enemmän rahaa kuin yritykset, jotka joutuvat kilpailemaan verisesti muiden yritysten kanssa markkinoista. Pysyvän kilpailuedun omaava yritys ei myöskään joudu rahoittamaan toimintaansa lainaamalla rahaa, koska silloin se joutuisi myös luopumaan jossain määrin korkoa korolle ilmiön hyödyistä. Mitä pidempään tällaista yritystä pystyy omistamaan sitä enemmän rahaa tätä kautta tekee.

Berkshire Hathaway eli Warren Buffett ja Charles Munger ovat identifoineet kolme eri liiketoimintamallia, joita pysyvän kilpailuedun omaavat yritykset käyttävät ja joihin Berkshire sijoittaa.

  1. Yritykset, jotka myyvät ainutlaatuisia tuotteita.

  2. Yritykset, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palveluita.

  3. Yritykset, jotka ostavat ja myyvät halvalla tuotteita tai palveluita joita ihmiset jatkuvasti käyttävät.

    Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)

Sijoittaminen ja peruutuspeili

Käyttäjän J.Vahe kuva

Olen itse opiskellut pääaineena historiaa, mutten näe menneisyyden tuntemisella kovinkaan suurta käyttöä sijoittamisessa. Paljon hyödyllisempää olisi jos analyytikot edes yrittäisivät vähän perehtyä yritysten kauppaamiin tuotteisiin ja palveluihin.

Menneisyyden tuntemisen hyödyllisyydestä voisi enintään sanoa, että jos siihen viittaa, niin viittaisi edes oikein. Kokemusta saa vain menneisyydestä ja tuntuu, että taloushistoriaa tirkistellään neulansilmän läpi. Great Depresssion vaikuttaa olevan ainoa tunnettu lama, vaikka ihan yhtä merkittävä olisi esimerkiksi Long Depression.

Stock picking

En juurikaan ymmärrä analyytikkoja, jotka syynäävät esim. ns. osinkoaristokraatteja. Saattaa tietysti olla, että jatkuvasti kasvanut tulos on ollut oire jonkinlaisesta vallihaudasta, mutta voiko siihen luottaa yhä kiihkeämmin muuttuvassa ja yhä globaalimmassa maailmassa? Suomessa Keskolla on ollut vallihauta, mutta riittääkö se Lidliä ja verkkomyyntiä vastaan?

Keskiarvo: 4.3 (16 arviota)

Ben Zyskowicz: Valtiontalouden leikkauslista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lataa tästä Benin leikkauslista:   Leikkauslista.pdf

Ben Zyskowicz valtiontalouden säästöistä:

Keskustelun tason, avoimuuden ja poliittisen rehellisyyden edistämiseksi olen päättänyt tehdä oman valtiontalouden leikkauslistani. Tähän olen Suomen talouden pelastamiseksi valmis ja tätä tarjoan kaikille puolueille ja kansanedustajaehdokkaille ainakin keskustelun pohjaksi. Säästöt kohdistuvat mm. suoriin tulonsiirtoihin, joita on korotettu sekä viime että tällä vaalikaudella sadoilla miljoonilla euroilla. Sen sijaan en kohdistaisi säästöjä juuri lainkaan julkisiin palveluihin kuten ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeuslaitokseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista on säästetty viime vuosina sadoilla ja sadoilla miljoonilla euroilla.

Ehdotustani voi monelta kannalta perustellusti arvostella ja sitä tullaan eri eturyhmien taholta arvostelemaan. Toivon kuitenkin, että arvostelijat esittävät tilalle parempia säästöjä. Lupaan arvioida niitä ennakkoluulottomasti.

Kokonaissäästö valtion taloudessa vuositasolla vuonna 2019 2,610 miljardia

I Yksittäiset säästöt

Keskiarvo: 3.1 (17 arviota)

Sijoitusstrategiat: Vanhassa on vara parempi

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittajan raamattu - Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2015 - sisältää jälleen paljon kiinnostavaa luettavaa.

Yksi julkaisussa tutkituista aiheista on miten yrityksen ikä (tässä tapauksessa tulkittuna listautumisesta) vaikuttaa tuottoon. Tätä selitetään sijoittajien viehätyksestä "uuteen". Kasvua etsitään raivoisasti ja siitä ollaan valmiita maksamaan - liikaa. Listautumisanteihin on historiallisesti kannattanut osallistua. Jenkkimarkkinoiden 7793 listautumisanneissa vuosina 1980 - 2012 ensimmäisen pörssipäivän kurssinousu oli keskimäärin 17.9%. Tämän jälkeen matkaan tulikin mutkia. Seuraavan kolmen vuoden aikana listautujien kurssikehitys jäi 18.6% yleisestä markkinakehityksestä jälkeen. 

Alisuorituminen jatkuu pitkään. Julkaisussa tutkitaan kuinka olisi käynyt jos Lontoon pörssissä olisi sijoittanut 1980-2014 uusiin tai vanhoihin yrityksiin, jatkuvasti uuudellenbalansoimalla salkku vastaamaan haluttua yritysten "listautumisikää".

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Euroalueen talousluvut ovat erittäin vahvoja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalueen talousluvut ovat lupaavia ja yleistä käsitystä prempia. Ohessa koottuna muutamia EKP:n kokoamia talouslukuja. 

Euroalueen talousluvut lyhyesti:

  • BKT kasvaa vakaata noin 1%/ vuosi vauhtia. Kasvu on kiihtymässä kohti 1,5% vuoskikasvua.
  • Vaihtotase (yritysten, julkisen talouoden ja ykrityishenkilöinen kokonaisvelkaantuminen) on noin 3% positiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroalue vaurastuu suhteessa muuhun maailmaan. 
  • Työttömyys kääntyi vuonna 2013 laskuun ja on pienentynyt siitä saakka. Paranevan työllisyystilanteen päättymiselle ei ole merkkejä eikä syitä.
  • Euroalueen ulkoinen kilpailukyky on ollut vahva (jonka seurauksena vaihtotase on kivunnut positiiviseksi) ja Euron viime syksyinen lähes 20% heikkeneminen on tehnyt vientiteollisuuden kilpailukyvystä rautaisen lujan.
  • Rahan määrä (M3) kasvaa ja tuo kasvu on osoitus siitä, että rahoitusjärjestelmä toimii, lainaa otetetaan eikä rahan saatavuus ei ole talouskasvun esteenä.
  • Julkisen talouden vaje supistuu vähitellen. Se on edelleen 2,5% bruttokansantuotteesta ja kun talous kasvaa mitätöntä 1% vuosivauhtia ja inflaatio on olematonta syntyy uutta velkaa. Trendi on kuitenkin positiivinen, vaje supistuu kaiken aikaa.  Jo 1,0% inflaatio yhdessä 1,5% talouskasvun kanssa riittää nykyoloissa kääntämään julkisen talouden positiiviseksi. Tilanne on erittäin lupaava.

 

Suomen tilanne saattaa olla erilainen kuin muun Euroalueen, mutta saamme kuitenkin hyvää vetoapua ja tukea vahvalta Euroalueelta.  Mekin hyödymme kun lähellä on taloudellisesti vahvoja maita. 

 

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Sijoitusvinkkejä suoraan mestarilta

Kuinka tulla miljonääriksi? Vitsin mukaan se on helpointa, kun aloittaa miljardöörinä ja sijoittaa omaisuutensa lentoyhtiöihin. Jos haluaa kokeilla mieluisampaan suuntaan kulkevaa kehitystä, voi ottaa oppia vaikka kaikkien aikojen sijoittajasta Warren Buffetista. Hänen Berkshire Hathaway-yhtiönsä osakkaana pääsisi suoraan mukaan neron vainusta, mutta yli 200 000 dollarin hinnalla osake on sen verran kallis, ettei siihen ihan jokaisella ole varaa. Eikä BH maksa edes osinkoa – koska Buffet sijoittaa salkkuyhtiöiden tuotot osingot-, joten kassavirtasijoittajalle osake ei sovi. Mutta Buffetin salkun sisältö on julkista tietoa, joten mestaria on helppo halutessaan apinoida, sen kun rakentaa samansisältöisen salkun. Salkun koostumus löytyy tuolta:

http://www.cnbc.com/id/22130601

Buffetin salkun perkaaminen on opettava kokemus. Yhtiöillä on vahva kassavirta ja sen myötä korkea osingonmaksukyky. Kasvuprosentit eivät ole aina häikäiseviä, mutta sitäkin tasaisempia. Kun Buffet on aina sijoittanut osingot takaisin osakkeisiin, salkku on turvonnut ajan mittaan valtavaksi. Aikaa se tietysti vie, mutta muuta tietä harvoin sijoitusvarallisuuden kertymiseen on. Takavuosien Nokian kaltaisia superkasvuosakkeita harvan kohdalle sattuu. Yleensä ottaen sijoittaminen on maraton.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Ison kiven tarina

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Tarina luovuudesta kertoo, kuinka mies astui sisään Michelangelon työpajaan ja näki suuren marmorikappaleen, ja kysyi: ”mikä tuo on?” Michelangelo vastasi: ”se on kaunein veistos, jonka olet koskaan nähnyt”. Mies sanoi: ”mutta sehän on vain valtava marmorikappale”, johon Michelangelo sanoi: ”tule takaisin kolmen vuoden kuluttua”. Mies tuli takaisin kolmen vuoden kuluttua ja siinä oli Pietá. ”Miten sinä teit sen?”, mies kysyi, johon Michelangelo vastasi: ”siinähän se oli koko ajan, minun piti vain poistaa kaikki turha kivi sen ympäriltä”.

Kävin viime viikolla Kalifornian Piilaaksossa ja vietin muutaman päivän uusimman sijoituskohteemme Idean Oy:n kanssa. Olen käynyt Piilaaksossa viimeisen 20 vuoden aikana lukuisia kertoja ja tulen joka kerta yhä vaikuttuneemmaksi siitä luovuuden määrästä, joka tuohon 50 kilometria pitkään ja 8 kilometriä leveään alueeseen liittyy. Siellä syntyy koko ajan uutta sanastoa, jota käytämme arkielämässämme. Me googlaamme, tviittaamme, olemme facebookissa jne. Piilaaksossa luodaan uutta, kehitetään asioita, joita emme usein edes tiedä vielä tarvitsevamme, mutta joista tulee kuitenkin tärkeä osa arkeamme.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Parhaiden patentoivien yhtiöiden valinta välineenä Ocean Tomo 300 Patent Index

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Siitä lähtien kun Anthony F. Breitzmanin väitöskirjaan perustuvassa patentissa US 6175824 osoitettiin patentointi koskevan tiedon käyttökelpoisuus osakevalintaan, on aiheesta syntynyt runsaasti tutkimusta. Tuore sellainen on Mauckin ja Pruittin työpaperi "The Valuation of Patents using Third-Party Data: The Ocean Tomo 300 Patent Index".

Tutkimuksen kohde OT 300 on NYSE:n (New York Stock Exchange) indeksituote tunnuksella ^OTPAT. Se on ollut markkinoilla vuodesta 2006. Indeksiin on valittu patentointiin perustuvin kriteerien kuusi parhaiten kriteerit täyttävää yritystä yhteensä 50:ltä erilaisesta osakeryhmästä (kuten “style and size groups” with the “highest patent maintenance value to book value ratio” and liquidity).

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Menneisyys ja ETF

Menneisyyden tutkiminen on mitä mielenkiintoisinta. Se on kuin lukisi pornolehteä ja katselisi mitä muut ovat ennen tehneet, joten ei muuta kuin tutkimaan.

Yhdysvalloissa tutkitaan hirveästi presidentinvaaleja. Ensi vuonna on pressan vaalit ja tämä edeltävä vuosi on historiassa ollut pörssille se paras vuosi. Mutta niin tai näin, mitä jos historia ei toista itseään ja pörssi unohtaa viisaudet joita siitä veistellään aivan kuten Kekkonen unohti aikoinaan puheittensa sanat? Silloin viisastelijoille ei jää kuin sanomisesta tullut mielihyvä, joten ei muuta tarinoimaan.

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Deflaatio aiheuttaisi pääoman joukkopaon osakkeista pankkitileille

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan keskuspankit ovat alkaneet maksaa pankkien keskuspankkitalletuksille negatiivista korkoa. EKP pudotti korkonsa -0,1% kesäkuussa ja edelleen -0,2% tasolle syyskuussa. Tanskan ja Sveitisin keskuspankit ovat seurannaat perässä negatiiviselle alueelle ja helmikuussa mukaan liittyi Ruotsin keskuspankki. 

Syynä on inflaatio, joka on pudonnut negatiiviseksi. Keskuspankit pyrkivät asettamaan rahan hinnan (korkotason) sellaiseksi, että raha kelpaa pankeille ja sen määrä kasvaa niin, että inflaatio asettuu suurin piirtein 2% tuntumaan. Tästä tavoitteesta ollaan kaukana.

Pidempiaikainen deflatoorinen kehitys (hintojen lasku) yhdistettynä alhaiseen talouskasvuun on sijoittajan katastrofi. Raha pakee silloin lisäarvoa tuottavista oskesijoituksista nollakorkoisille, mutta silti reaalikorkoa tuottaville pankkitileille. Yritysten reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) nousee ja kuristaa yritysten toimintamahdollisuuksia edelleen. Deflaatio on Euroalueella tosiasia ja EKP:n on tämän vuoden aikana pakko pumpata lainaohjelmansa avulla talouteen niin paljon rahaa, että deflaatio kääntyy inflaatioksi. Tehtävä ei ole aivan helppo kun Euroalueen valtiot kilpailevat samaan aikaan keskenään siitä kenellä on alhaisimmat palkka- ja tuotanto- kustannukset. Tilannetta pitää seurata. Sijoittajan kannalta on tärkeää että EKP onnistuu.  

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Valtionvarainministeriö: Suomen työllisyys heikkenee jatkossa hitaammin kuin ennen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtionvarainministeriön "Talousnäkymät ja palkanmuodostus" raportti kertoo että palkansaajien ostovoima heikkenee, kilpailukykymme pysyy heikkona ja työllisyys heikkenee jatkossa hitaammin kuin viime vuosina.

Palkansaajien ostovoima rapautuu

Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Vuonna 2015 ostovoiman odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, sillä veronkorotuksista huolimatta ostovoimaa tukee hidastuva inflaatio. Vuonna 2016 ostovoiman odotetaan jälleen supistuvan.

Kilpailukyky pysyy heikkona

Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyky heikentyi vuonna 2013 kolmatta vuotta peräkkäin. Heikkeneminen johtui käytännössä kokonaan euron valuuttakurssin vahvistumisesta, sillä nimelliset yksikkötyökustannukset eivät enää kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten kasvuvauhti hidastuu kilpailijamaiden tasalle. Tämä ei kuitenkaan ennusteiden mukaan vielä riitä kääntämään Suomen kustannuskilpailukykyä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen.

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

EK: Eurooppa elpyy ja maailmantalous kasvaa tasaisesti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan ja maailman taloudessa on selviä merkkejä piristymisestä selviää EK:n tuoreesta suhdannekatsauksesta.

  • Työttömyys pienenee kaikkialla teollistuneessa maailmassa
  • Kuluttajien luottamus paranee sekä USA:ssa että Euroopassa
  • Maailmantalous kasvaa tasaisesti Aasian ja USA:n veturoimana. EU:n suhdannkysely ei lupaa kasvun kiihtymistä muttei liioin hidastumistakaan.

 

Suomen tilanne on muuta Eurooppaa heikompi

Tuotannon suhdannekuvaaja ja kaupan indikaattorit näyttävät Suomessa pakkasta. Työttömyys lisääntyy päinvastoin kuin muualla Euroopassa. Kotimarkkinat vetävät heikosti ja kulutus hiipuu.

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Vertailu indeksiin jos olisi sijoittanut listan 10 parhaaseen 9.3.2009:   http://sinisaariconsulting.com/seurantayhteenveto.pdf

 

Nousussa:

Panostaja Oyj

Elisa Corporation

Talentum Oyj

Aspo Plc

Norvestia Plc

Fortum Corporation

Technopolis Plc

Bank of Åland Plc A

Ponsse Oyj 1

Finnair Oyj

Marimekko Corporation

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Palkansaajat on koonnut hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteen yksiin kansiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajien tutkimuslaitos on koonnut useiden tutkijoiden artikkelit suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa erilaisista näkökulmista luotaavaksi kokonaisnäkemykseksi "Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?". 

Suomalainen hyvinvointivaltio kuuluu monella mittarilla maailman huippujen joukkoon. Nyt kuitenkin se on tullut käännekohtaansa. Maamme talouskasvu on jo ainakin kolmena vuotena peräkkäin kuulunut maailman kehnoimpaan kymmenikköön (IMF) ja julkisen talouden velkaantumisen nimissä tulee monilta tahoilta vaatimuksia, että julkista sektoria on ajettava alas. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja on leikattava.

Suomalainen hyvinvointivaltio koostuu kolmesta osasta:

  • Sosiaalisista tulonsiirroista (31% / BKT)
  • Julkisesta kulutuksesta (25% / BKT)
  • Tuotantokoneiston valtaosin julkisesta omistajaohjauksesta (eläkevakuutusyhtiöt, julkinen palvelutuotanto, julkisyhteisöjen omistukset)

Vaikka Suomen julkisen sektorin tuottamien palveluiden arvonlisä on alle 20% / BKT ja kustannukset 25% /BKT ei julkinen sektorimme siltikään toimi huonosti. Yksi sen keskeinen osa eli julkishallinto on äskettäin todettu EU-maiden tehokkaimmaksi EU:n tuoreessa kilpailukykyraportissa (European Commission 2014). Suomen julkishallinnon tehokkuus oli selvästi EU-maiden paras vuonna 2013. Useimmissa EU-maissa julkishallinnon tehokkuus oli heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomi kuului niiden harvojen maiden joukkoon, joissa tehokkuuden arvioitiin parantuneen.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Venezuelasta on tulossa Venäjän roolimalli

Posted in

Ukrainan tulitaukosopimus on lupaava merkki, vaikka vielä en ylettömästi sen varaan laske. Edellinen samansisältöinen sopimus vesittyi saman tien, ja ajanpeluuksi tämäkin saattaa paljastua etenkin Venäjän osalta. Toivottavasti ei, mutta siltä varalta voisin spekuloida Venäjän tulevaisuudella tilanteessa, jossa pakotteet ja vastapakotteet jatkuvat.

Kuten heti kriisin alussa arvioin, Putin vastaa taloudellisiin haasteisiin komentotaloudella, koska koira ei karvoistaan pääse. Juuri niin on käynyt. Mitä seuraavaksi? Yksi oleellinen osa Venäjän talousvaikeuksia on jätti-inflaatio, joka on seurausta ruplan romahduksesta. Hallitus on vastannut siihen lisäämällä joidenkin avainhyödykkeiden hintakontrollia, kuinkas muuten. Minulla ei ole listaa kontrolloiduista hyödykkeistä, mutta uutisten perusteella sillä on jo ainakin keskeisiä elintarvikkeita vodkasta alkaen. Kauppoja on peloteltu hintojen nostosta raskailla seuraamuksilla, vaikka se on tuontihyödykkeiden kohdalla väistämätön seuraus valuutan putoamisesta. Ja lisää on tulossa.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Määrällinen elvytys

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Otso, kontio, mesikämmen ja määrällinen elvytys. Peitenimiä käytetään silloin kun oikea sana on liian pelottava lausuttavaksi. Kontiota ei uskallettu kutsua aikanaan karhuksi eikä määrällistä elvytystä nyt setelirahoitukseksi. Määritelmän mukaan setelirahoituksessa keskuspankki ostaa omaan taseeseensa valtion velkakirjoja ja rahoittaa näin valtion budjettia.

Euroopan keskuspankki EKP tekee juuri tätä. Se, että keskuspankki ostaa velkapaperit markkinoilta, ei muuta sitä tosiasiaa, että valtion velkapaperit päätyvät keskuspankin taseeseen: kyse on siis setelirahoituksesta. Tämän ovat myös kokeneet keskuspankkiirit valmiita vahvistamaan, ainakin kahdenkeskisissä keskusteluissa.

EKP:n markkinaoperaation tarkoituksena on piristää taloutta, pysäyttää uhkaava deflaatio ja kiihdyttää inflaatiota. Jos asia ei olisi niin vakava, voisi siinä nähdä myös humoristisia piirteitä. Keskuspankkien tehtävänä on ollut kautta aikojen torjua inflaatiota eikä suinkaan kiihdyttää sitä. Suomen Pankkikin taisteli vuosikymmeniä inflaatiopeikkoa vastaan ja teki asiasta opaskirjankin. Onko EKP onnistunut nyt liian hyvin toimeksiannossaan, kun se on saanut inflaation taltutettua kokonaan?

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

Teollisuuden sektoreiden trendit ovat helposti havaittavia ja pitkäkestoisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sektorisijoittaminen on eräs osakesijoittamisen paljon hyödynnetty alalaji. Sektorisijoittaja pyrkii sijoittamaan varansa aliarvostetuille ja suosioon tuleville teollisuudenaloille ja hyötyy sitten näiden teollisuudenalojen muita paremmasta menestyksestä. Sektorisijoittamista voi harjoittaa sekä rahastoilla että yksittäisillä osakkeilla.

Piksun sektori-indeksi sivulla on verrattu muutaman globaalin sektorin pörssikurssien kehitystä ja tunnusluvuista (P/E, P/B, P/S) laskettuja nousupotentiaaleja (vasemmalla).

Vertailuun on valittu "State Street Global Advisors" rahastoyhtiön rahastoja, joiden hallinnointipalkkio on tyypillisesti pienempi kuin 0,2% / vuosi ja muita palkkioita ei ole. State Street Global Advisors rahastoissa on tällä hetkellä 2,34 tuhatta miljardia dollaria ja joidenkin yksittäisten rahastojen koko ja vaihto (esim. SPY) on samaa suuruusluokkaa kuin koko Suomen pörssi. Rahastot noteerataan USA:n pörssissä ja ne ovat erittäin likvidejä.

Keskiarvo: 3.9 (12 arviota)

Pk-yritysten mahdollisuus työllistää pienenee

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentyneet selkeästi. Kannattavuus tippuu ja huoli työpaikkojen säilyttämisestä kasvaa.

Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Vain viidennes uskoo niiden paranevan. Olematon talouskasvu ja finanssipolitiikan kiristäminen pääosin veronkorotuksin laskivat suhdanneodotuksia kuvaavan saldoluvun arvoon -7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua syksystä on peräti 15 yksikköä.

Tiedot käyvät ilmi 10. helmikuuta julkistetusta Pk-yritysbarometrista, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Se perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.

– Odotusten heikkeneminen on hyvin huolestuttavaa, sillä pk-yrityksillä on keskeinen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä. On entistä tärkeämpää, että tulevalla vaalikaudella toteutetaan yrittäjyyden edellytyksiä vahvistavia uudistuksia pian, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Axis meni jo, onnea osallistuneille!

Posted in

Laitan asiasta lyhyen viestin tähän lähinnä sen vuoksi, että joku saattaa harkita reilu viikko sitten Pohjoismaisia laatuyhtiöitä –sarjassa esittelemäni ruotsalaisen kameratehtaan Axiksen ostamista. Se juna ehti mennä harvinaisen nopeasti, sillä Canon teki siitä tänään julkistetun ostotarjouksen, jonka pääomistajat hyväksyvät, ja suosittelevat samaa pienosakkaille. Tarjoushinta on 340 kruunua, jonka pinnassa osake nyt pyörii. Ilman ihmettä tarjous menee läpi.

Arvioin jutussani, että Axiksesta ei kannata odottaa pikavoittoja osakkeen hintavuuden vuoksi,  vaan harvoinpa olen ollut yhtä raikkaasti väärässä. En ole ylettömän riemastunut kuitenkaan, vaikka pikavoitto on melkoinen, koska hyviä kasvuyhtiöitä ei kasva joka oksalla - mutta voisihan sitä huonomminkin toki käydä.

Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)

Tuhlaamista ja tuhlaamattomuutta

Posted in

Minun (meidän) törsääminen on naapurin tuloa. Aina kun tuhlataan eli käytetään rahaa, joku sen saa ja jos säästämme kokonaisuutena, niin kokonaisuudessa tulot vähenevät. Kun kaikki vähentävät kulutustaan, niin kaikkien tulot vähenevät ja emme voi kokonaisuutena laskevien tulojen aikana myöskään vähentää velkaantuneisuuttamme. 

LÄHDE: http://www.mckinsey.com/insights/global_capital_markets/uneven_progress_...

Keskiarvo: 3 (8 arviota)

Kiinteistövälittäjien vaatimustaso tiukentuu

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

LKV-tutkintoon opiskellaan?

 

Nykyään jokaisessa kiinteistövälitystoimistossa tulee olla yksi LKV-tutkinnon suorittanut henkilö. 2016 vaatimukset kiristyvät niin, että ko. tutkinto pitää olla puolella työntekijöistä (väitetäänhän, että poliiseistakin joka toinen osaa lukeawink), mikä linkin mukaan vaivaa eräitä alan toimijoita. Linkin termi ko. toimistojen pienuudesta on tosin harhaanjohtava. Rostedtin Aninkaisten kiinteistövälityksen henkilöstöä katsellessa saa vaikutelman, että juuri siellä tutkinto on peräti harvinainen.

En valitteluja muutenkaan ymmärrä. Koulutustaso on maassa muutenkin kasvanut ja asuntokaupassa liikkuvat isot rahat. Lisäksi toisen linkin valitukset tutkinnon vaativuudesta ovat hiukan koomisia. Totta kai vastausten on oltava eksakteja!

Keskiarvo: 4 (12 arviota)

VIX indeksin avulla on mahdollista ajoittaa osakeostoja ja myyntejä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX indeksin lasku merkitsee sitä, että osakemarkkinat luottavat tasaiseen kehitykseen. Yleensä osakkeet nousevat silloin, kun VIX indeksi laskee.  

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo)

Monet sijoittajat seuraavat VIX indeksiä ja pyrkivät ajoittamaan osakkeiden ostoja ja myyntejä sen perusteella. Ajoittaminen ei kuitenkaan ole helppoa. VIX indeksi nousee ja osakemarkkinat laskevat  huonojen uutisten jälkeen nopeasti eikä käänteisiin ole helppo ehtiä mukaan.

Mutta on toinen, VIX indeksin tasoon perustuva strategia, joka toimii paremmin. Osakeostot voi ajoittaa ajanjaksoihin, joissa VIX indeksi on edellisen kuuden kuukauden keskiarvon yläpuolella ja myynnit voi tehdä sitten kun VIX on laskenut edellisen kuuden kuukauden keskiarvon alapuolelle. Tällä tavalla on mahdollista saavuttaa pientä etua. VIX indeksi on keskiarvonsa yläpuolella yleensä viikon tai pari ja alapuolella taas ollaan monia viikkoja. Osakeostot ja ja myynnit ehtii tehdä, kun seuraa indeksin tasoa, eikä edes yritä reagoida nousu- ja lasku- käänteisiin.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Omistajuus on energia-autonomian peruspilari

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Suomessa energia-autonomia sai paljon huomiota viime syksynä ydinvoiman lisärakentamisen ja Fennovoiman luvan vuoksi. Valtiotasolla energia-autonomiaa on perinteisesti tarkasteltu tasenäkulmasta, jossa keskitytään tuontiin ja vientiin. Fennovoima laajensi näkökulmaa ja keskustelua myös omistajuuteen. Autonomia ja omavaraisuus ei ole siis pelkästään siitä kiinni, minkä maan alueella tuotantolaitos sijaitsee.  Lopulta hallitus totesi että riittävä kotimainen kontrolli on saavutettu ja Pohjanlahden rannalle rakennettava laitos saa luvan. 

Itse asiassa kysymys energia-autonomiasta on tärkeää myös kotitaloustasolla. Kuten näemme aiheesta käytävästä julkisesta keskustelusta, omistajuudella ja vallalla on merkitystä energiajärjestelmässä eikä kysymystä pitäisi ajatella ainoastaan teknis-taloudellisesta näkulmasta. 

Viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöskirjassa Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa toin esille, kuinka kotitalouksien pientuotannon organisoitumisen malleja. Valittu malli mahdollistaa tai sulkee pois energian kuluttaja-tuottajien mahdollisia rooleja. Erityisesti kysymys omistajuudesta on oleellinen energia-autonomian toteutumisessa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Koska valtio siirtyy osakkeiden ostolaidalle?

Posted in

Valtion salkkuyhtiöstä Solidiumista ei ole kuulunut aikoihin mitään, eikä siellä mitään uutta ole tapahtunutkaan. Yhtiö tulouttaa valtiolle kovaa osinkoa, joka on saatu aikaan salkun tyhjentämisellä. Suurella tohinalla tehdyt osakeostot kaivosalan yhtiöihin ovat yhtä kurjassa hapessa kuin asiasta viimeksi kirjoittaessani. Hankinnoista laadukkain Outotec on sekin vaikeuksissa, vaikka sentään pysyy tolpillaan ja maksaa vähän osinkoakin. Se onkin ainoa näistä teollisuuspolitiikan kukkasista.

Suurmyyntien kohteena olleet Sampo ja TeliaSonera maksavat kovaa osinkoa koko ajan, Sampo niistä kasvavaa, ja osakekurssi posottaa ylös. Valtion tappiot pelkästään menetettyinä osinkoina kuluneen vuoden miljardin myynneistä ovat päälle 50 miljoonaa vuodessa, jos Sampo vähänkään nostaa osinkoaan kuten on odotus. Valtion finanssiomaisuuden määrä laskee, eikä sille näy loppua.

Olen kuitenkin törmännyt puheisiin – sekä poliitikkojen että virkamiesten -, jotka lupailevat valtion kyllä hankkivankin taas suomalaisia osakkeita, jahka ajankohta on siihen sopiva. Tämä kai tahtoo sanoa jahka valtiontalous kattaa menonsa verotuloilla ja tekee reippaasti ylijäämäisiä budjetteja. Eli seuraavan nousukauden kohistessa.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Suomi ei kiinnosta kiinalaisia

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Suomea jarruttaa sijoittajien ja pääoman puute niin teollisuuteen, ydinvoimaan kuin julkiseen infraan. Suomalaisten voivotellessa pääomien puutetta kiinalaiset kasvattavat investointejaan vauhdilla myös Eurooppaan. Vanhalla mantereella tähän ovat heränneet ainakin britit, jotka ovat aktiivisesti markkinoineet maataan sijoituskohteena kiinalaisilla ja onnistuneet herättämään heidän kiinnostuksen hankkeisiinsa.

Kauppalehdessä kerrottiin 4.2. lyhyesti Bloombergin uutiseen pohjautuen Kiinan pääomataseen suurimmasta vajauksesta sitten vuoden 1998, sijoituskohteesta onkin siten tullut sijoittaja. Tapahtumien taustalla on kiinalaisten odotukset juanin arvonalennuksesta ja ulkomaalaisten sijoittajien hiipuvasta mielenkiinnosta maata kohtaan. Mutta mihin kiilanaiset rahansa laittavat ja mistä löytyy kiinalaisten sijoittajien eldorado?

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

Pääministeriehdokkaamme yksituumaisina seuraavan hallituksen tavoitteista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan 3.2.2015 pääministerikeskusteluun osallistuivat kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb, sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskustelun puheenjohtajan toimi EVAn hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Tärkeimpänä aiheena käsiteltiin sitä, että Suomen vientiteollisuuden voluumi on pudonnut 30% muutamien viime vuosien aikana eikä talous ole vieläkään lähtenut kasvuun.

Talouspainotteisessa keskustelussa pääministeriehdokkaat luotasivat kurjaan tilanteeseemme johtaneita tekijöitä ja keinoja, joilla maamme nostetaan kasvu-uralle. Lähtökohdista ja tehdyistä virheistä oltiin yksituumaisia. Keinojen osalta oli sävyeroja, mutta ehdokkaat ymmärsivät toisiaan.

Keskustelun eräs tärkeä anti on luultavasti siinä, että Suomeen löytyy muiden puoluejohtajien hyväksymä pääministeri ja johtaja.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä