Hyppää pääsisältöön

Talouspolitiikka ja verotus

Ei mitään veroja?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joka kymmenennestä tukista on maksettu veroa

Björn Wahlroosin kirjautuminen Ruotsiin näyttää aloittaneen jälleen vaatimukset perintöveron alentamisesta tai poistamisesta, joitten vaatimusten uskon jatkuvan. Koska itse maksoin perintöveroa viimeksi viime kuussa, lienen sopiva henkilö asiaa kommentoimaan:

-Pienehköistä perinnöistä ei mene veroa. Huomatkaa puoliso- ja alaikäisvähennykset.

-Veroprosentit ovat ainakin minun mielestäni alhaisia.

-Useimmat perintöveron maksajat lienevät keski-ikäisiä ihmisiä, joitten ainakin pitäisi tulla omillaan toimeen. Jos heilläkään ei muka ole mahdollisuuksia veroja maksaa, kuka niitä sitten ylipäänsä pystyy maksamaan?

Keskiarvo: 3.8 (15 arviota)

Rahansiirto ja selvitys

Tase mielessä pankkitalletukset ovat vastattavaa. Kun talletat rahaa pankkiin annat velkaa pankille. Ei siellä kölli missään sitä sinun talletusta, annat pankille velkaa talletuksesi verran. Englanniksi talletus on pankille credit, mikä tarkoittaa juuri velkaa. Aivan vastaava tapahtuu kun ylität tilisi, sinä tulet silloin pankille velalliseksi. 

 

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Vaikenevan kansan kuiskauksia

Käyttäjän J.Vahe kuva

1980-luvun alussa Suomessa ei kukaan puhunut julkisesti siitä, että virassa ollut tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen olisi jollain tavalla iäkäs. USA:n silloinen juuri valittu presidentti Ronald Reagan kylläkin oli täysin ikäloppu vanhuudenhöperö kehäraakki.

Johtajia tosin aina löytyy, mutta rahan kanssa rupeaa olemaan tiukempaa. Kymmenisen kilometriä Raumalta pohjoiseen sijaitsee Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alue, jota hallitsee TVO. Kerronpa eräitä asioita, jotka ovat peräisin suoraan Rauman hevosmiesten tietotoimistosta:

-Jo syksyllä 2012 Rauman vuokranantajapiireissä oudoksuttiin vahvasti OL 3:n työntekijämäärän vähenemistä. Vuotta myöhemmin asian oli havainnut jo Helsingin mediatkin. Merkillepantavaa on, että tästä työntekijätilanteesta TVO ja Areva keskustelevat lähinnä median kautta. Muita puheväyliä ei ilmeisesti ole. Vaikuttaako hyvältä? Hurjimman väitteen mukaan Areva ei itsekään uskoisi projektiinsa, vaan on ns. heittämässä säätösauvat nurkkaan. Realistisemman huhun mukaan Areva kiristäisi TVO:a vaihtoehdolla, että jos TVO ylipäänsä haluaa OL 3:n joskus valmiiksi, sen on tingittävä huomattavasti korvausvaatimuksistaan.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

Sääntelyn magiaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Pankkienkriisien hoitopuskuri kerätään valtiontaloudesta erilliseen rahastoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on tänään 27.3.2014 luovuttanut vastaavalle ministeri Jan Vapaavuorelle ehdotuksensa lainsäädäntömuutoksista, joilla tehostetaan rahoitusmarkkinakriiseihin varautumista.

Työryhmä ehdottaa uuden valtiontalouden ulkopuolisen rahaston perustamista. Rahastoon kerättäisiin vakausmaksut ja talletuspankkien kartuttamat talletussuojamaksut. Talletussuoja säilyy jatkossakin kansallisena, mutta vakausmaksuja siirrettäisiin eteenpäin pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Työryhmä esittää, että pankkiveroina valtion budjettiin rahastoidut varat siirrettäisiin uuteen rahastoon ja otettaisiin vuodesta 2015 alkaen huomioon talletuspankeilta kerättävien vakausmaksujen vähennyksenä samassa suhteessa kuin ne ovat maksaneet pankkiveroa.

   - Työryhmä on tehnyt perusteellista ja asiantuntevaa työtä lyhyellä aikataululla. Tavoitteeni on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle heti syysistuntokauden alkaessa, jotta lainsäädäntö voisi tulla voimaan suunnitellusti ensi vuoden alusta lukien, sanoo ministeri Jan Vapaavuori.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Sijoittamisen verotus kiristyy - valtion budjetti kasvaa prosentilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Osa suunnitelmasta jää seuraavan eduskunnan ja sen valitseman hallituksen toteutettavaksi.

Suunnitelma sisältää sijoittamiseen ja säästämiseen vaikuttavia veronkiristyksiä

Pääomatulojen verotus kiristyy.    Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perinnöistä peritään suurempaa veroa. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Asuntokannasta peritään enemmän veroja. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.

Valtion budjetti paisuu toimien seurauksena vajaan prosentin 

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Suomalaiset ovat valmiita katkaisemaan nykyisen velkakierteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulos selviää tänään julkaistusta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen. ”Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta”, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.  

Suomalaisten suhtautuminen 1990- luvun velkakierteessä ja nykyisessä velkakierteessä (Lähde: EVA:n asennetutkimus)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Sosialismi voittoon Euroopassa?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Europarlamenttivaalit lähestyvät, ja näissä vaaleissa taitaa käydä kerrankin niin, että valittujen meppien kotimaa ei ole niinkään merkittävässä huomiossa kuin se, millaista politiikkaa edustajat tulevat ajamaan. Tätä voidaan pitää varmastikin kaikkien äänestäjien kannalta hyvänä asiana. Uusi ajattelutapa ei vain ole tullut vastaanotetuksi mitenkään riemuisasti vanhojen valtapiirien ympärillä. Tavallaanhan se on aivan luonnollista: kuka vallastaan haluaisi vapaaehtoisesti luopua?

Perinteinen valtataisteluasetelma on ollut vasemmisto vastaan oikeisto. Saman asian voi sanoa myös niin, että vastakkain ovat sosialistit ja porvarit. Talouspoliittisessa mielessä suurin ero on siinä, kuinka suuri osa julkisella sektorilla tulisi olla. Tämä selkärankoihin iskostunut taisteluareena on saanut uuden haastajan, ja antiikin Kreikan tavoin keskenään nahistelleet Sparta ja Ateena kokosivat voimansa lyödäkseen uuden ulkopuolisen uhkailijan, Persian.

Keskiarvo: 3.2 (9 arviota)

Korkeakouluopetuksesta Suomelle uusi vientiartikkeli

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta vaatii Suomen lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö estää koulutusviennin koko potentiaalin hyödyntämisen ja näin ollen Suomelta valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan.

”Laillistamalla lukukausimaksujen perimisen ulkomailla tarjottavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa voisimme luoda lisää vakautta Suomen korkeakoulutuksen rahoitukseen, mikä on viimeaikoina ollut jatkuvien leikkausten kohteena. On kerrassaan päätöntä, että pelko porttiteoriasta ja sokea maksuttoman koulutuksen puolustaminen estää meitä hyödyntämästä osaamistamme”, päivittelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:Tarvitsisimme kasvua, emme lisää veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

”Suomen Pankista” kajahtaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

EKP:n Helsingin paikallistoimisto eli toiselta nimeltään ”Suomen Pankki” on tullut julkisuuteen parillakin hengentuotteella. Julkistukset eivät ehkä muutoin olisi merkittäviä, mutta ne antavat ikävän kuvan siitä realiteetista, miten vähän Suomen Pankilla mitään todellisia tehtäviä enää nykyään on jäljellä.

Ensinnäkin on julkaistu kirja eurorahojen fyysisestä käyttöönotosta. Vaikuttaa siltä, että kun yhteisvaluutassa on runsaasti erilaisia talouspoliittisia ongelmia, numismatiikasta puhuminen on huomion kääntämistä toisarvoiseen asiaan. Mieleen tulee myös Harri Holkerin ehkä merkittävin linjaus Suomen Pankissa. Hän vaati, että viimeisiin markan kolikkoihin saadaan Suomen luontoon aina niin kotoisasti sopiva – leijona. Jäänkin jännityksellä odottamaan, koska Suomen Pankki julkaisee ohjekirjan eurokolikoitten kiillottamisesta.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Vapaaehtoinen vero kokeilemisen arvoinen?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Olisiko kerjuukupeista  pieneksi lumipalloilmiöksi? (5.1.2013, Helsinki)

Robert Janssonin HS:n mielipidepalstalla muutama viikko sitten esille nostama ajatus vapaaehtoisesta verosta herätti jonkin verran keskustelua. Jotkut puolsivat, jotkut viittasivat muutenkin olemassaoleviin hyväntekeväisyys-mahdollisuuksiin, ja veroprofessorit pitivät HS:n mukaan ajatusta ongelmallisena tai "aikuisviihteenä" (kts. "lisävero sisältäisi kolme ongelmaa" ). Onko idea tuhoon tuomittu, vai voisiko siitä olla jopa laajempaakin hyötyä kuin tähän astisissa kommenteissa on tullut esille?

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Suomen Lunnonsuojeluliitto: Säästötoimet aloitettava ympäristölle haitallisista tuista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomen luonnonsuojeluliitto julkisti kattavan selvityksen kestävälle kehitykselle haitallisista tuista. Selvitys sisältää toimenpide-ehdotukset päättäjille. Suomi jakaa vuosittain mahdollisesti yli neljän miljardin arvosta ympäristölle haitallisia tukia. Ongelma ei kosketa pelkästään Suomea vaan se on maailmanlaajuinen. Euroopan unionissa esimerkiksi liikenteen haitalliset tuet ovat 150 miljardin euron luokkaa, ja maailmassa tuetaan fossiilisia polttoaineita jopa 1,4 biljoonalla eurolla.

Suomessa säästötoimet tulisi aloittaa seuraavista kokonaisuuksista:

  1. Energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, yhteensä 685 miljoonaa euroa vuonna 2014
  2. Työmatka-autoilun tuet, jotka kannustavat yksityisautoiluun
  3. Liikenteen polttoaineiden verotuet, yhteensä yli miljardi euroa vuonna 2014
  4. Turpeen alempi verokanta, yhteensä 88 miljoonaa euroa vuonna 2014.
  5. Maatalouden energiaveron palautus, yhteensä 50 miljoonaa euroa vuonna 2014.
  6. Yritystuet, yhteensä vähintään 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikki tehottomat, huonosti kohdennetut ja kestävää kehitystä edistävää rakennemuutosta hidastavat tuet (jopa 500 milj. €) on poistettava ja yritystukien myöntöperusteita tiukennettava.
  7. Metsätalouden haitallisten tukien talousvaikutukset eivät ole merkittäviä (alle 80 milj. € vuodessa), mutta niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle sen sijaan ovat.
Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

”Talousviisaat” – politiikan uusi toimija?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Politiikan kuva on kuin läjä mosaiikkipalasia ilman mitään järjestystä. Parissa puolueessa pelataan ensi kesän puheenjohtajapeliä samalla kun yritetään sommitella velanhoidon shakkisiirtoja seuraavalle hallitukselle. Ja kaikkea sotkevat tietysti jo parin kuukauden päästä olevat EU-vaalit.

Hallitus on asettanut itselleen – taas kerran – aikarajan; ensi kuun kehysriihessä pitäisi päättää valtionvelan kasvun taittamisesta ja tehdä moneen kertaan luvattuja rakennepäätöksiä kunta- ja sote-uudistuksista. Siis oikeasti päättää jostakin. Muuten ne jäävät ”savolaisiksi projekteiksi”, eli tekemistä vaille valmiiksi.

Presidentti Mauno Koivistolla oli tapana sanoa 1990-luvun laman aikana, ettei ”kriisiä pidä päästää politiikan puolelle hallitukseen”. Jos kriisi olisi ollut yhtä aikaa sekä taloudessa että politiikassa, noutaja olisi tullut ja Suomi otettu IMF:n huostaan. Nyt voisi sanoa toisinpäin; politiikan kriisiä ei pidä päästää talouden puolelle, muuten orastava kasvu tärveltyy.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Sijoittaisinko osinkoihin?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Vuosi vaihtui ja pörssiyhtiöt ovat alkaneet raportoida vuoden 2013 tuloksia. Lähtölaukaus kevään osinkoralliin on siis ammuttu ja on aika päättää millä taktiikalla mahdolliseen ralliin osallistuu. Tänä vuonna verotus on hivenen osinkosijoittajia vastaan, sillä 2014 voimaan astunut yritysten alempi yhteisöverokanta ei vielä lisää jaettavia euroja, mutta korotettu pääomaverotus nipistää silti aiempaa suuremman osan maksettavista osingoista.

Mielipiteet jakautuvat osinkosijoittamisen suhteen ja monien mielestä osinkosijoittaminen ei ole tuottavampaa, koska osinkoina ulos maksetut varat laskevat osakkeen arvoa vastaavalla summalla. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen miltä ensisilmäyksellä näyttää. Tutkimusten mukaan osingot ovat vastanneet Yhdysvalloissa noin 40 prosentista osakkeiden kokonaistuotosta vuodesta 1930 alkaen. Yrityksen osingonmaksukyky on myös merkki taloudellisesta kestävyydestä ja vahva osingonmaksukyky suojaa paremmin yrityksen kurssia pahimmilta markkinakuopilta. Hyvät osingonmaksajat korostuvatkin epävarmoina aikoina.

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Bloombergin innovatiiviset maat listaus

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Uutistoimisto Bloomberg on listannut maat innovatiivisuuden mukaan. Suomi on sijalla yhdeksän ja listan kärjessä on Etelä-Korea, Ruotsi ja USA. Listauksen seitsemällä osa-alueella Suomella on kaksi kakkossijaa.

Bloombergin listaus perustuu seitsemään eri tekijään: Tutkimusintensiivisyys, tehdasteollisuuden tuotantokyky, tuottavuus, high-tech tiheys, kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus, tutkijatiheys ja patentointiaktiivisuus.

Listauksen kärkikymmenikkö on:
1. Etelä-Korea
2. Ruotsi
3. USA
4. Japani
5. Saksa
6. Tanska
7. Singapore
8. Sveitsi
9. Suomi
10. Taiwan

Suomen sijoittuminen mittarin seitsemällä eri osatekijällä samoin kuin itse mittarin rakenne käy ilmi seuraavasta:

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Technopolis: Panokset tulee siirtää kasvuyrittäjyyteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Yksi keskeisimmistä ongelmista on heikentynyt kilpailukyky, joka vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kysyntään. Aiemmin paransimme tarpeen mukaan hintakilpailukykyämme devalvoimalla. Tuotantokustannusten laskeminen sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja alentamalla ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta nyky-Suomessa.  Mielestäni keskeinen ratkaisu kilpailukykyongelmiin löytyy kasvuyrityksistä. Kasvavissa, innovatiivisissa yrityksissä luodaan uusia tuotteita, palveluita ja suhteellisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin yrityksissä, joissa kasvua ei tavoitella. Näitä on paljon. Asian ydin on se, että meidän pitää lakata itkemästä menetetyn perinteisen teollisuuden perään ja siirtää panokset kasvuyrittäjyyteen.

Valtio käyttää liikaa rahaa perinteisten teollisuusyritysten saattohoitoon, kun kannusteet pitäisi suunnata kasvuyrityksiin, joihin Suomen seuraava nousukausi tulee perustumaan.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

EVA: Verotusta on kehitetty talouskasvua hidastavaan suuntaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Veroja on kiristetty tällä hallituskaudella 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa.

Näin kertoo tänään julkaistu EVA AnalyysiKruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.

Yksityisen sektorin veropohjan ja julkisyhteisöjen menojen kehitys (Lähde: EVA Analyysi)

Tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, analyysi arvioi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Onko lounasseteleiden käyttöä tarpeen valvoa?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lounassetelien käyttöehdot tiukentuvat vuodenvaihteen jälkeen, sillä jatkossa lounassetelit pitää merkitä omalla nimellä (kts. Lounassetelillä ei enää makseta kaverin ateriaa). Onko tällaiselle valvonnalle oikeastaan tarvetta?

Lounasetelin takapuolella ei ole
 tähän asti ollut allekirjoituskohtaa.

Ilmeisen vertailukohteen lounasseteleille muodostavat liikunta- ja virikesetelit, joihin on tähänkin asti pitänyt laittaa oma nimi, jotta voidaan seurata, että edun saaja itse käyttää setelinsä. Onko saman vaatimuksen asettaminen lounareille nyt siten perusteltu jo ihan johdonmukaisuuden nimissä? Ei mielestäni. 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Eläkesäästöille parempaa tuottoa

Käyttäjän OSKLry kuva

Eläkevakuutusyhtiöt ovat periaatteessa sijoitusyhtiöitä, jotka keräävät palkkojen perusteella määräytyvät veroluonteiset eläkevakuutusmaksut vuosikymmenten ajan ja maksavat nämä palkan saajille tuottoineen takaisin eläkeaikana. Eläkkeen suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa on kerätty ja kuinka hyvin kerätty raha on tuottanut. On siksi äärimmäisen tärkeää, että säästöille saadaan mahdollisimman hyvä riskikorjattu tuotto.

Sekä suuren että pienen sijoitusyhtiön tuottoon vaikuttaa paitsi se, mihin rahat sijoitetaan, myös se, kuinka kustannustehokkaasti varoja hoidetaan. Eläkevakuutusyhtiöiden johtajilta edellytetään paitsi sijoitusalan osaamista, myös kulujen hallintaa. En ennen Risto Murron valintaa Varman toimitusjohtajaksi ole havainnut, että sijoitusosaaminen olisi ollut etusijalla nykyisiä johtajia valittaessa. Ylimpään johtoon ovat valikoituneet henkilöt, joilla on ollut joko ammattiyhdistys- tai virkamiestausta tai sopiva jäsenkirja. Sijoitusosaamisen puuttumisen lisäksi kulujen hallinta ei näytä olevan eläkevakuutusyhtiöiden johtajien vahvimpia puolia. Eläkejärjestelmän maksajat ovat raivoissaan. Mitä enemmän asioita on pöyhitty, sen käsittämättömämpiä asioita sieltä on paljastunut.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

"Kerettiläisen" malli, osa 2

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kävin seminaariosallistujien kanssa seminaarin ("Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon?") päätyttyä keskusteluja Saksan vientiteollisuuden mallista. 2 työpaikkaa kolmesta Euroopassa tulee pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Millä eväin suomalainen pienyrittäjä (esim. 3-5 hengen yritys) lähtisi myymään tuotteitaan vaikka Indonesiaan tai Thaimaahan?

Vastaus on: järjettömän hyvällä tuurilla. Tällainen voisi olla, että indonesialainen yritysjohtaja on turistina Suomessa, huomaa suomalaisyrityksen tuotteet myynnissä, lähtee selvittämään yrittäjän henkilöllisyyttä ja käy kertomassa hänelle, että me Indonesiassakin haluamme tällaisia, mitä nämä maksaa?

Tällaisen varaan tuskin kannattaa kovin paljoa paisuttaa julkisen sektorin budjettiosuuksia.

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

"Kerettiläisen" malli

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Osallistuin viime viikolla Suomen Perusta -ajatuspajan talousseminaariin, jossa tarkasteltiin Suomen talouden tilaa. Pieni salillinen väkeä ei edes yskäissyt, kun projektorilta heijastettiin yleisölle nähtäväksi, että olemme vaihtotasekriisissä. Tuntui siltä, että yleisö - jonka perehtyneisyyttä en lähtisi aliarvioimaan - istui hiirenhiljaa miettien, että aijai taitaa tuo olla paha juttu. Latteudelle ja halvaantumiselle löytyi eräänlainen huippu. Lisääkin toki seurasi. Eurooppalaisten maiden kilpailukykykäyriä ihastellessa viereltä puuttuivat samojen maiden työttömyysasteen käppyrät. Asiasta piti sentään mainita. Espanjan tai Kreikan hienot kilpailukykykehitykset kun jonkin verran "latistuvat" siinä, kun vierelle napautetaan pirtsakkaat työttömyyslukemat. Silloin todettiin, että heikoiten tuottavat jos irtisanotaan niin yleisesti ottaen kilpailukyky parantuu. Minusta käppyrien tuijottamisesta ei ole mitään iloa, jos niitä ei ryhdytä tulkitsemaan. Taustalla on aina jotain - ja Euroopassa pääsääntöisesti poliittiset vempautukset. Markkinatalouttahan täällä ei kokeilla.

Keskiarvo: 3 (12 arviota)

Reipas kapitalisti saa paikan

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander on ymmärrettävästi protestoinut kansanedustaja Sampsa Katajan ehdotusta yhdestä ainoasta suomalaisesta työeläkeyhtiöstä.

Kianderin mukaan työeläkesijoitukset kohdistuisivat silloin jatkossa ulkomaisten sijoitusjohtajien ohjaamina pääasiassa ulkomaille. Tällaista hajauttamista apul.prof. Peltomäki on kirjassamme muuten pitänyt erittäin terveellisenä ratkaisuna (esim. s. 98-100). Nykyistä suurta Suomi-riskiä tulisi pienentää työeläkesijoituksissa.

Toisaalta Kiander on nähnyt arveluttavana sen, että nykyään suomalaisten työeläkevakuuttajien laajasti omistamille suomalaisyrityksille tulisi ulkomaalaiset pääosakkaat.

Tämä ehkä on aiheellinenkin huolenaihe. Voi vain kysyä, eikö tämä ole looginen lopputulos sille politiikalle, jota pitkään on maassamme harjoitettu. Kaikkeen mahdolliseen julkiseen rahapulaan on lääkkeeksi löydetty omaisuustulojen verojen kiristämisen.

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Työväen osuus tuloista on pudonnut

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

The Economist -lehden (2.-8.11.2013) artikkelissa ”Labour pains” (Työväen tuskat) kertoo karulla tavalla työväen jääneen yhä kutistuvaan siivuun kansantalouden piiraasta. 1990-luvun alussa rikkaiden OECD-maiden työväki sai 66 prosenttia tuloista, mutta tämän vuosituhannen aikana osuus on pienentynyt 62 prosenttiin.

Aiemmin on ajateltu, että työväen kannattaa ponnistella parempaan lopputulokseen, koska se tietää parempia tuloja heille itselleen. Tämä edellyttää, että tulojen jakosuhde pidetään samana, ja että yritykset menestyvät aiempaa paremmin. Pääoma on kuitenkin rohmunnut omalle eturyhmälleen osuuksia, ja tuloerojen kasvu on silmiinpistävää.

Palkansaajienkin kohdalla erot jyrkkenevät. Hyvätuloisten palkansaajien tulot ovat kasvaneet eritoten Yhdysvalloissa samalla, kun alempien tuloluokkien tulot ovat pudonneet.

Teknologinen kehitys automatisaation ja kansainvälinen kaupankäynti globalisaation nimissä ovat olleet kaksi merkittävintä tekijää tuloerojen kasvun lähteinä.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Tutustumismatka Ranskan sosiaaliturvajärjestelmän rahoituskuvioihin

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kaikki varmastikin tietävät presidentti HollAAnden johtaman RanskAAn S&P:n luokitusluvut. Vilkaisin niitä perusteluja, ja sittenhän tässä on tullut jo hienoista vihjettä siitä, ettei Ranskan alkukesästä startannut ehkä yli-ikuinen talouskasvu kestänytkään ihan niin kauan kuin Hollande lupasi. Sotku on varmasti paljon suurempi kuin mitä tällainen rivikansalainen äkkiseltään keksii mainita. Päätin kuitenkin hieman vilkaista, mitä Ranskan sosiaaliturva, jota on mainostettu varsin avokätiseksi, oikein Ranskalle tarkoittaa. Aiemmin olen ehtinyt hieman perehtyä eurooppalaisen eläkejärjestelmän törmäämiseen varsinaiseen vuoreen.

Ranskan vuoden 2014 talousarvioissa kummittelee hassu 30 miljardin euron erä. Tämä on sosiaaliturvan alijäämä. Vaikka tämä ei tunnukaan Ranskan kokoisessa valtiossa isolta määrältä niin on se kuitenkin noin 1,5 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta.

Keskiarvo: 3.4 (9 arviota)

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

  • EU lainsäädäntöprosessista (ja siinä mahdollisesti piilevästä demokratiavajeesta)
  • ympäristöasioiden hoidosta EU:ssa (Eija-Riitta Korhola on EU parlamentin keskeisiä vaikuttajia tällä alueella)
  • ja asian sivusta keskustelimme myös toiveestamme, että kohtuullinen osuus (40 %...?) Suomen tuotantoelämästä jätettäisiin yksityiseen, vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen (valtio, kunnat, solidium ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat tällä hetkellä luultavasi runsasta puolta tuotantokoneistostamme)
Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Kaupan tasapaino

Maailma näyttää taloudellisesti katsoen taas paremmalta kuin moneen vuoteen. Euro–alue on ponnistanut pois lamasta hitaaseen kasvuun, mutta kasvuun kuitenkin. Vuosi tai kaksi sitten moni ennusti euro–alueeen romahdusta, nyt ne ennustajat ovat vaienneet. Tuhon ennustajat olivat väärässä, vaikka lähes kaikki nämä kieltävät väärässä olleensa. Jopa Espanja ja Portugalikin ovat kasvussa ja Euro-alueen murhelapsi Kreikkakin ennustaa ensi vuonna pääsevänsä kasvuun.

Markkinat uskovat Euro-alueen selviämiseen, josta merkkinä on korkoerojen tasoittuminen eri maiden välillä. Kun katsotaan tuota Bloombergilta ottamaani taulukkoa ja katsotaan, tuota "1 year"–saraketta niin huomataa, että korkean korkojen maiden korot ovat laskeneet ja matalan korkojen maiden korot ovat nousseet. Tämä on selkeä merkki luottamuksen kasvusta Euroopassa.

Keskiarvo: 2.2 (6 arviota)
Julkaise syötteitä