Hyppää pääsisältöön

Talouspolitiikka ja verotus

Sotesta ei tule terveysbisneksen kultakaivosta

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Sosiaali- ja terveysalan uudistus – sote – on syksyn kuuma poliittinen kysymys. Ei niin, että puolueet olisivat siitä erimielisiä, vaan päinvastoin; yhteistä parlamentaarista hanketta pusketaan eteenpäin kaikin voimin. Siitä tulee kuuma, kun yksityiskohdat alkavat saada muotonsa ja rahoitus tulee ratkaisuvaiheeseen.

Pinnan alla tosin kiehuu jo nyt. Yksityiset terveysyhtiöt polttivat päreensä kesällä, kun parlamentaarinen ryhmä sai esityksensä valmiiksi. Puoluejohtajista vain RKP:n Carl Haglund parahti niiden puolesta ja sanoi, ettei olisi koskaan esitystä hyväksynyt jos olisi tiennyt mitä allekirjoitti. Hän tarkoittaa soten kääntymistä vahvasti julkisen sektorin hoidettavaksi. Siis yksityiselle bisnekselle näyttää jäävän vain avustajan rooli. Mitään vapaan kilpailun terveysmarkkinoita ei sote avaa.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Suomen kurjan kilpailukyvyn tekijät kartoitettu kansainvälisessä tutkimuksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA on laatinut Mika Pajarisen ja  Petri Rouvisen johdolla kansainvälisiä tutkimuslaitoksia referoivan esityksen Suomen kilpailykyvyn tekijöistä.

Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) ovat maailman johtavat kilpailukykyauktoriteetit. Hyvä sijoitus IMD:n tai WEF:n kilpailukykyvertailuissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ennakoi maan talouden hyvää kehitystä, pikemminkin päinvastoin.

Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, mistä Suomen kurja kilpailukyky voi johtua. Olemme WEF:n mukaan sijoituneet huonosti seuraavissa asioissa (sijoitus suluissa) :
- (143.) Palkkojen joustava määräytyminen (kesk. määr.)
- (101.) Valtion bruttovelka-aste
- (92.) Palkkaamisen/irtosanomisen joustavuus
- (95.) Vähän paikallisia alihankkijoita
- (86.) Investoinnit sisään & tekn. siirto
- (86.) Paikallinen kilpailu
- (82.) Kokonaisveroaste
- (80.) Säästämisaste

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Onko nyt aika tehdä enemmän Draghi?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

"Supermario" Draghi lupasi 2012 tehdä kaikki tarvittava jotta euro säilyisi. Tähän mennessä se tarvittava on ollut varsin vähän - suurimman työn on tehnyt Draghin suu. Euroalue pysyi kasassa ja eteläisten jäsenvaltioiden valtionlainakorot ovat laskeneet jopa ennätysalhaisiksi.

Mutta onko nyt tullut aika tehdä enemmän? Puheessaan Jackson Holessa Draghi tarttui euroalueen sitkeän korkeaan työttömysasteeseen. Euroalueen työttömyys on pysynyt sitkeän korkeana. Onko takana enemmän suhdanne- vai rakenteelliset tekijät? Draghin mukaan vastauson: Molemmat. Peruskoron alhaisuudesta huolimatta todelliset lainakorot ovat korkeita, mikä on jarrutanut talousaktiviteettiä. Toisaalta on nähtävissä myös selvä kohtaamisongelma työntekijöiden taitojen ja työvoimatarpeen välillä. Korkeastikoulutettujen ja palvelusektoreiden työllisyys on parantunut, mutta alhasen koulutustason työpaikat etenkin teollisuudessa ja rakennusalalla ovat vähissä:

Lähde ECB

Eli toimepiteitä tarvitaan! 

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Kesä tuli ja meni

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Juhannukseen asti värjöteltiin, heinäkuussa nautittiin uskomattomista helteistä ja nyt elokuun pimenevät yöt tuovat kosteuden ja kylmän mukanaan. Parhaimmillaankin Suomen kesä on tosi lyhyt. Kesäkuun alussa ihmettelin, miksi osakemarkkinat eivät reagoi mihinkään negatiiviseen uutiseen. Kesäkuun puolenvälin jälkeen nähtiin kuitenkin jo liikettä alaspäin.

Osakemarkkinoiden näkymistä on vaikea keksiä mitään kovin positiivista sanottavaa. Ne suomalaiset yhtiöt, jotka raportoivat hyviä tuloksia, saavuttivat ne lähinnä kuluja karsimalla. Myynti ei juuri kasva millään yrityksellä. Viimeisten lukujen mukaan Euroopan talous hiipuu entisestään ja kaiken lisäksi Ukrainan kriisi pomppasi taas pinnalle. Talouden ongelmat toimivat nyt kuin peli vanhassa sirkuksessa, missä ukkoja hakattiin kumivasaralla: kun yhden ukon saa kumautettua alas, vierestä hyppää uusi ukko ylös.

Keskiarvo: 3.3 (12 arviota)

Oppia eurooppalaisista rakenneuudistuksista – 14 testattua esimerkkiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viro hillitsee valtionvelkaansa velkajarrulla. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.

Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Raine Tiessalon kirjoittamasta EVA Raportista Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta.

Myös Sveitsissä on käytössä velkajarru. Sveitsin mallin idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti.

Raportin mukaan velkajarru estää mekaanisen velkaantumisen tilanteessa, jossa puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen leikkauksista. Jarru estää liiallisen elvytyksen sekä torjuu tehokkaasti poliitikkojen houkutukset kasvattaa velkaa vaalilupausten toteuttamiseksi.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Etelä-Korea: Koittaako uusi sijoittajaystävällinen aika?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Etelä-Korean pörssi on yksi arvostustasoltaan halvimmista. KRX100-indeksin p/e-luku oli 07/2014 12.95. P/B oli 1.24. Osasyy alennusmyyntiin löytyy kitsaasta osingonjaosta. Indeksin osinkotuotto keikkuu 1% tasolla, kun muissa aasian pörsseissä on totuttu moninkertaisesti anteliampiin osinkoihin. Rahaa onkin kymmenen suurimman yritysten kassassa noin 464 miljardia USD. Korean valtio yllyttää nyt yrityksiä vireillä olevan veromuutoksen avulla käyttämään rahavarojaan joko investointeihin tai jakamaan niitä osinkoina. Osinkoverotusta ollaan keventämässä ja kassaan yli kolmeksi vuodeksi jätettyjä varoja aletaan ensi vuonna verottaa. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä sijoittajalle. Sijoitukset tuottavat toivottavsti kasvua mutta erityisesti mielyttäisi anteliammat osingot.

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

Valtionvarainministeriön budjettiesitys purkaa elvytystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Perinteelliset pankit ajautuvat vaikeuksiin,

Ikea pyrkii tekemään saman kuin se teki sisustuspuolelle, eli pistämään niin hurjan kulukurin, että muut kuolevat ympäriltä. Ikano pankki houkuttelee opettamaan säästämään Flappy bird pelillä, jolla mennään luxuskallisbrändien ympärillä ja niitä vältellen eletään kohti vaurautta. 

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/07/25/ikea-miljardoorin-pankki...

Peli perustuu koukuttavaan Flappy Bird peliin. Ylipäätään perinteelliset pankit ovat ongelmissa kun kauppakeskusten pankit ovat aloittaneet valloittamaan markkinoita. Tästä ei ole enää kauhea matka, että kauppakeskukset lanseeravat oman rahan. S-pankki on yksi trendi, mutta kannattaa seurata myös muita toimioita suurella mielenkiinnolla. 

http://ikanobank.fi/

Keskiarvo: 2.6 (5 arviota)

Alexander Stubb:n hallitus jatkanee Kataisen ja Vanhasen 2:n hallituksen viitoittamaa velkaelvytyslinjaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Valtioneuvosto 19.6.2014:

Hallitustunnustelija Alexander Stubbin johdolla käydyt minihallitusneuvottelut ovat päättyneet viiden puolueen yhteisymmärrykseen uudesta hallitusohjelmasta. Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.

Vahva julkinen talous on kestävän hyvinvoinnin edellytys. Stubbin hallituksen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen tekemiin rakennepoliittisiin päätöksiin sekä julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Hallitus haluaa ylläpitää talouspoliittista vakautta. Aiemmin sovittuja kehyssääntöjä noudatetaan ja velkaantuminen taittuu vuonna 2018.

Stubbin hallituksen toinen painopiste on luoda uutta kasvua sekä työpaikkoja. Hallitus sitoutuu välttämään elinkeinoelämälle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Hallitusneuvottelussa päätettiin myös kattavista uusista lisäpanostuksista kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Keskiarvo: 2.8 (4 arviota)

Antti Rinne antoi Suomelle merkittäviä uusia tavoitteita ja linjauksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Toivotamme kaikki lämpimästi menestystä uudelle aloittavalle valtiovarainministerille, Antti Rinteelle. Meidän kaikkien taloudellinen menestys riippuu osaksi valtionvarainministerimme Antti Rinteen menestyksestä. Olemme samassa veneessä.

Antti Rinne on tehtävän ottamisen jälkeen, uudessa roolissaan, antanut ykkösaamulle ensimmäisen haastattelun, jossa oli Suomelle merkittäviä uusia linjauksia ja sovitteleva sävy lupaa hyvää.

Antti Rinteen linjaukset Suomelle olivat selkeitä

  • Tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämä tavoite on primaarinen ja sen eteen tehdään kaikki tarvittava.
  • Eläkejärjestelmää on voitava vähitellen parantaa kuitenkin niin ettei eläkeiän äkillinnen nostaminen samalla lisää työttömyyttä.
  • Indeksikorotukset (eläkerjärjestelmän ?) eivät ole pyhiä. Niistäkin voidaan tarvittaessa tinkiä.
  • Työttömyysturvan nykyiseen tasoon (ansisidonnaiset päivärahat?) voidaan puuttua, jos yhteiskunnallisessa keskustelussa päädytään siihen.
  • Suomen veroaste on maailman korkeimpia eikä sitä voi enää korottaa vahingoittamatta entisestään talouskasvua.
  • Kehysriihessä sovituista lapsiperheiden aseman heikennyksistä ja lapsilisän pinenenysten välttämättömyydestä pitää keskustella tulevissa mini hallitusneuvotteluissa.

Toimittaja kysyi lisäksi Antti Rinteeen suhtautumista valtion omaisuuden myymiseen ja myynnistä saatujen varojen käyttämisestä lisäelvytykseen. Antti Rinne kertoi yksilöimättä tarkemmin, että valtiolla on omaisuutta, josta luopuminen olisi varmasti täysin mahdollista.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Julkinen talous ja velkaantuminen

Julkisyhteisöillä on paljon velkaa, mutta onneksi velkojen vastapuolella on myös omaisuutta. 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Euron tulevaisuus

Käyttäjän mikko kuva

Olin Ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Euron tulevaisuus". Tilaisuudessa oli sellainen hullabaloo, että todennäköisesti kuulette asiasta lähipäivinä lisää eri tiedotusvälineistä. Raportoin tässä suoraan paikanpäältä Economicumista toivottavasti ensimmäisenä "toimittajana".

Tilaisuuden pihvi oli Euron tulevaisuutta käsittelevän kirjan julkistaminen. Julkistettavan kirjan oli kirjoittanut Liberasta riippumaton 12 henkinen työryhmä. Nähtyään kirjan Libera päätti sponsoroida teosta. Liberan aikaisemmat julkaisut ovat olleet korkeatasoisia. Niinpä, odotukseni olivat korkealla tämänkin tilaisuuden suhteen. Tälläkertaa jouduin kuitenkin pettymään. Kirjan tavoitteena oli olla "analyyttinen" katsaus euron tulevaisuuteen. Mielestäni tätä analyyttisyystavoitetta ei saavutettu. Sensijaan kirjassa oli asenteellista eurovastaisuutta. Ihmetyttää, että Libera naulitsi itsensä mukaan tälläiseen lähes uskonnolliseen euroskeptisyyden lietsontaan.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Taksimiesten tietotoimisto

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

 

Kenellekään ei ole enää uutinen, että Suomen talous kyntää syvällä. Pääministerikin on saanut jo suossa tarpomisesta tarpeekseen ja on ilmoittanut lyövänsä hanskat tiskiin kesällä. Suomen vuonna 2008 alkanut kriisi alkaa jo kohta olla krooninen.

Osa Suomen talouden ongelmista tulee ulkoa annettuina ja liittyvät koko maailman heikkoon talouskasvuun. Näiden lisäksi on koko joukko itse aiheutettuja sössimisiä. Yksi ilmeinen virheratkaisu oli vuodenvaihteessa voimaan tullut edustuskulujen verovähennysoikeuden muutos. Uuden käytännön mukaan edustuskuluja ei saa vähentää enää yritysten tuloslaskelmassa kuluina, vaan ne vähennetään vasta verojen maksun jälkeen suoraan tuloksesta.

Keskiarvo: 3 (11 arviota)

Ei mitään veroja?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joka kymmenennestä tukista on maksettu veroa

Björn Wahlroosin kirjautuminen Ruotsiin näyttää aloittaneen jälleen vaatimukset perintöveron alentamisesta tai poistamisesta, joitten vaatimusten uskon jatkuvan. Koska itse maksoin perintöveroa viimeksi viime kuussa, lienen sopiva henkilö asiaa kommentoimaan:

-Pienehköistä perinnöistä ei mene veroa. Huomatkaa puoliso- ja alaikäisvähennykset.

-Veroprosentit ovat ainakin minun mielestäni alhaisia.

-Useimmat perintöveron maksajat lienevät keski-ikäisiä ihmisiä, joitten ainakin pitäisi tulla omillaan toimeen. Jos heilläkään ei muka ole mahdollisuuksia veroja maksaa, kuka niitä sitten ylipäänsä pystyy maksamaan?

Keskiarvo: 3.9 (16 arviota)

Rahansiirto ja selvitys

Tase mielessä pankkitalletukset ovat vastattavaa. Kun talletat rahaa pankkiin annat velkaa pankille. Ei siellä kölli missään sitä sinun talletusta, annat pankille velkaa talletuksesi verran. Englanniksi talletus on pankille credit, mikä tarkoittaa juuri velkaa. Aivan vastaava tapahtuu kun ylität tilisi, sinä tulet silloin pankille velalliseksi. 

 

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Vaikenevan kansan kuiskauksia

Käyttäjän J.Vahe kuva

1980-luvun alussa Suomessa ei kukaan puhunut julkisesti siitä, että virassa ollut tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen olisi jollain tavalla iäkäs. USA:n silloinen juuri valittu presidentti Ronald Reagan kylläkin oli täysin ikäloppu vanhuudenhöperö kehäraakki.

Johtajia tosin aina löytyy, mutta rahan kanssa rupeaa olemaan tiukempaa. Kymmenisen kilometriä Raumalta pohjoiseen sijaitsee Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alue, jota hallitsee TVO. Kerronpa eräitä asioita, jotka ovat peräisin suoraan Rauman hevosmiesten tietotoimistosta:

-Jo syksyllä 2012 Rauman vuokranantajapiireissä oudoksuttiin vahvasti OL 3:n työntekijämäärän vähenemistä. Vuotta myöhemmin asian oli havainnut jo Helsingin mediatkin. Merkillepantavaa on, että tästä työntekijätilanteesta TVO ja Areva keskustelevat lähinnä median kautta. Muita puheväyliä ei ilmeisesti ole. Vaikuttaako hyvältä? Hurjimman väitteen mukaan Areva ei itsekään uskoisi projektiinsa, vaan on ns. heittämässä säätösauvat nurkkaan. Realistisemman huhun mukaan Areva kiristäisi TVO:a vaihtoehdolla, että jos TVO ylipäänsä haluaa OL 3:n joskus valmiiksi, sen on tingittävä huomattavasti korvausvaatimuksistaan.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

Sääntelyn magiaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Pankkienkriisien hoitopuskuri kerätään valtiontaloudesta erilliseen rahastoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on tänään 27.3.2014 luovuttanut vastaavalle ministeri Jan Vapaavuorelle ehdotuksensa lainsäädäntömuutoksista, joilla tehostetaan rahoitusmarkkinakriiseihin varautumista.

Työryhmä ehdottaa uuden valtiontalouden ulkopuolisen rahaston perustamista. Rahastoon kerättäisiin vakausmaksut ja talletuspankkien kartuttamat talletussuojamaksut. Talletussuoja säilyy jatkossakin kansallisena, mutta vakausmaksuja siirrettäisiin eteenpäin pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Työryhmä esittää, että pankkiveroina valtion budjettiin rahastoidut varat siirrettäisiin uuteen rahastoon ja otettaisiin vuodesta 2015 alkaen huomioon talletuspankeilta kerättävien vakausmaksujen vähennyksenä samassa suhteessa kuin ne ovat maksaneet pankkiveroa.

   - Työryhmä on tehnyt perusteellista ja asiantuntevaa työtä lyhyellä aikataululla. Tavoitteeni on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle heti syysistuntokauden alkaessa, jotta lainsäädäntö voisi tulla voimaan suunnitellusti ensi vuoden alusta lukien, sanoo ministeri Jan Vapaavuori.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Sijoittamisen verotus kiristyy - valtion budjetti kasvaa prosentilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Osa suunnitelmasta jää seuraavan eduskunnan ja sen valitseman hallituksen toteutettavaksi.

Suunnitelma sisältää sijoittamiseen ja säästämiseen vaikuttavia veronkiristyksiä

Pääomatulojen verotus kiristyy.    Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perinnöistä peritään suurempaa veroa. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Asuntokannasta peritään enemmän veroja. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.

Valtion budjetti paisuu toimien seurauksena vajaan prosentin 

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Suomalaiset ovat valmiita katkaisemaan nykyisen velkakierteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulos selviää tänään julkaistusta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen. ”Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta”, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.  

Suomalaisten suhtautuminen 1990- luvun velkakierteessä ja nykyisessä velkakierteessä (Lähde: EVA:n asennetutkimus)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Sosialismi voittoon Euroopassa?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Europarlamenttivaalit lähestyvät, ja näissä vaaleissa taitaa käydä kerrankin niin, että valittujen meppien kotimaa ei ole niinkään merkittävässä huomiossa kuin se, millaista politiikkaa edustajat tulevat ajamaan. Tätä voidaan pitää varmastikin kaikkien äänestäjien kannalta hyvänä asiana. Uusi ajattelutapa ei vain ole tullut vastaanotetuksi mitenkään riemuisasti vanhojen valtapiirien ympärillä. Tavallaanhan se on aivan luonnollista: kuka vallastaan haluaisi vapaaehtoisesti luopua?

Perinteinen valtataisteluasetelma on ollut vasemmisto vastaan oikeisto. Saman asian voi sanoa myös niin, että vastakkain ovat sosialistit ja porvarit. Talouspoliittisessa mielessä suurin ero on siinä, kuinka suuri osa julkisella sektorilla tulisi olla. Tämä selkärankoihin iskostunut taisteluareena on saanut uuden haastajan, ja antiikin Kreikan tavoin keskenään nahistelleet Sparta ja Ateena kokosivat voimansa lyödäkseen uuden ulkopuolisen uhkailijan, Persian.

Keskiarvo: 3.2 (9 arviota)

Korkeakouluopetuksesta Suomelle uusi vientiartikkeli

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta vaatii Suomen lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö estää koulutusviennin koko potentiaalin hyödyntämisen ja näin ollen Suomelta valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan.

”Laillistamalla lukukausimaksujen perimisen ulkomailla tarjottavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa voisimme luoda lisää vakautta Suomen korkeakoulutuksen rahoitukseen, mikä on viimeaikoina ollut jatkuvien leikkausten kohteena. On kerrassaan päätöntä, että pelko porttiteoriasta ja sokea maksuttoman koulutuksen puolustaminen estää meitä hyödyntämästä osaamistamme”, päivittelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:Tarvitsisimme kasvua, emme lisää veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

”Suomen Pankista” kajahtaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

EKP:n Helsingin paikallistoimisto eli toiselta nimeltään ”Suomen Pankki” on tullut julkisuuteen parillakin hengentuotteella. Julkistukset eivät ehkä muutoin olisi merkittäviä, mutta ne antavat ikävän kuvan siitä realiteetista, miten vähän Suomen Pankilla mitään todellisia tehtäviä enää nykyään on jäljellä.

Ensinnäkin on julkaistu kirja eurorahojen fyysisestä käyttöönotosta. Vaikuttaa siltä, että kun yhteisvaluutassa on runsaasti erilaisia talouspoliittisia ongelmia, numismatiikasta puhuminen on huomion kääntämistä toisarvoiseen asiaan. Mieleen tulee myös Harri Holkerin ehkä merkittävin linjaus Suomen Pankissa. Hän vaati, että viimeisiin markan kolikkoihin saadaan Suomen luontoon aina niin kotoisasti sopiva – leijona. Jäänkin jännityksellä odottamaan, koska Suomen Pankki julkaisee ohjekirjan eurokolikoitten kiillottamisesta.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Vapaaehtoinen vero kokeilemisen arvoinen?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Olisiko kerjuukupeista  pieneksi lumipalloilmiöksi? (5.1.2013, Helsinki)

Robert Janssonin HS:n mielipidepalstalla muutama viikko sitten esille nostama ajatus vapaaehtoisesta verosta herätti jonkin verran keskustelua. Jotkut puolsivat, jotkut viittasivat muutenkin olemassaoleviin hyväntekeväisyys-mahdollisuuksiin, ja veroprofessorit pitivät HS:n mukaan ajatusta ongelmallisena tai "aikuisviihteenä" (kts. "lisävero sisältäisi kolme ongelmaa" ). Onko idea tuhoon tuomittu, vai voisiko siitä olla jopa laajempaakin hyötyä kuin tähän astisissa kommenteissa on tullut esille?

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

”Talousviisaat” – politiikan uusi toimija?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Politiikan kuva on kuin läjä mosaiikkipalasia ilman mitään järjestystä. Parissa puolueessa pelataan ensi kesän puheenjohtajapeliä samalla kun yritetään sommitella velanhoidon shakkisiirtoja seuraavalle hallitukselle. Ja kaikkea sotkevat tietysti jo parin kuukauden päästä olevat EU-vaalit.

Hallitus on asettanut itselleen – taas kerran – aikarajan; ensi kuun kehysriihessä pitäisi päättää valtionvelan kasvun taittamisesta ja tehdä moneen kertaan luvattuja rakennepäätöksiä kunta- ja sote-uudistuksista. Siis oikeasti päättää jostakin. Muuten ne jäävät ”savolaisiksi projekteiksi”, eli tekemistä vaille valmiiksi.

Presidentti Mauno Koivistolla oli tapana sanoa 1990-luvun laman aikana, ettei ”kriisiä pidä päästää politiikan puolelle hallitukseen”. Jos kriisi olisi ollut yhtä aikaa sekä taloudessa että politiikassa, noutaja olisi tullut ja Suomi otettu IMF:n huostaan. Nyt voisi sanoa toisinpäin; politiikan kriisiä ei pidä päästää talouden puolelle, muuten orastava kasvu tärveltyy.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Sijoittaisinko osinkoihin?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Vuosi vaihtui ja pörssiyhtiöt ovat alkaneet raportoida vuoden 2013 tuloksia. Lähtölaukaus kevään osinkoralliin on siis ammuttu ja on aika päättää millä taktiikalla mahdolliseen ralliin osallistuu. Tänä vuonna verotus on hivenen osinkosijoittajia vastaan, sillä 2014 voimaan astunut yritysten alempi yhteisöverokanta ei vielä lisää jaettavia euroja, mutta korotettu pääomaverotus nipistää silti aiempaa suuremman osan maksettavista osingoista.

Mielipiteet jakautuvat osinkosijoittamisen suhteen ja monien mielestä osinkosijoittaminen ei ole tuottavampaa, koska osinkoina ulos maksetut varat laskevat osakkeen arvoa vastaavalla summalla. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen miltä ensisilmäyksellä näyttää. Tutkimusten mukaan osingot ovat vastanneet Yhdysvalloissa noin 40 prosentista osakkeiden kokonaistuotosta vuodesta 1930 alkaen. Yrityksen osingonmaksukyky on myös merkki taloudellisesta kestävyydestä ja vahva osingonmaksukyky suojaa paremmin yrityksen kurssia pahimmilta markkinakuopilta. Hyvät osingonmaksajat korostuvatkin epävarmoina aikoina.

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)
Julkaise syötteitä