Hyppää pääsisältöön

Talouspolitiikka ja verotus

Kahdeksan askelta asuntopolitiikan uudistamiseksi

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asumiseen liittyvää verotusta ja muuta asuntopolitiikkaa on käsitelty viime viikkoina mm. ympäristöministeriön työryhmän ehdotuksissa sekä kaupungin vuokra-asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Tässä asuntopolitiikan uusimiseksi oma 8-kohtainen ehdotukseni, joka jakautuu verotuksen, sosiaalisen asuntotuotannon sekä rakentamisen sääntelyn teemoihin:

 

 

1. Varainsiirtovero pois

Varainsiirtovero rankaisee muuttamisesta omistusasuntojen välillä, mikä tekee siitä monella tapaa haitallisen veron. Vero nostaa työn perässä muuttamisen kynnystä, saa ihmiset asumaan liian pienissä tai liian suurissa asunnoissa veron välttämiseksi, aiheuttaa ylimääräistä taloudellista rasitusta muutenkin taloudellisesti vaikeissa elämän murrostilanteissa kuten eron sattuessa, sekä aiheuttaa tarpeeonta kikkailua mm. asuntojen omistussuhteiden määrittämisessä. Veron fiskaalinen merkitys ei myöskään ole niin suuri (puolen miljardin luokkaa vuodessa), etteikö se olisi korvattavissa muilla veroilla.

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Keskiarvo: 2.2 (11 arviota)

Tekes keskittyy tukemaan pk- yritysten tuotekehitystä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on Suomen valtion virasto, jonka kautta kanavoituu merkittävä osa yritystuista. Tekes rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen kehitysprojekteja. Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa (noin 1% Suomen valtion budjetista), josta kaksi kolmasosaa käytetään yritysten tuotekehityksen tukemiseen. 

Innovatiiviset ratkaisut tuovat apua maailmanlaajuisiin ongelmiin ja parantavat ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun vienti kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Suomen talouden moottori ovat kilpailukyiset tuotteet ja palvelut, joilla on kysyntää maailmalla.

Tekesin ja Team Finlandin tavoitteena on vaikuttaa siihen, että pk-yritysten vienti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

(Team Finlandin muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot).

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Eläkevakuutusyhtiöt ja laitokset hallinnoivat merkittävintä omaisuuttamme

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työeläkevaroja on lähes 173 miljardia selviää Tela:n kokoamista tilastoista.

Työeläkevarojen kehitys (Lähde: Tela:n sijoitustilastot)

Suomalaisten työeläkevarojen määrä kasvoi viime vuoden aikana yli 10 miljardilla eurolla. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 172,5 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa (Suomen pörssin markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 167 miljardia). Koko työeläkealan sijoitusten keskituotto oli 7,4 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Omistajuus on energia-autonomian peruspilari

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Suomessa energia-autonomia sai paljon huomiota viime syksynä ydinvoiman lisärakentamisen ja Fennovoiman luvan vuoksi. Valtiotasolla energia-autonomiaa on perinteisesti tarkasteltu tasenäkulmasta, jossa keskitytään tuontiin ja vientiin. Fennovoima laajensi näkökulmaa ja keskustelua myös omistajuuteen. Autonomia ja omavaraisuus ei ole siis pelkästään siitä kiinni, minkä maan alueella tuotantolaitos sijaitsee.  Lopulta hallitus totesi että riittävä kotimainen kontrolli on saavutettu ja Pohjanlahden rannalle rakennettava laitos saa luvan. 

Itse asiassa kysymys energia-autonomiasta on tärkeää myös kotitaloustasolla. Kuten näemme aiheesta käytävästä julkisesta keskustelusta, omistajuudella ja vallalla on merkitystä energiajärjestelmässä eikä kysymystä pitäisi ajatella ainoastaan teknis-taloudellisesta näkulmasta. 

Viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöskirjassa Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa toin esille, kuinka kotitalouksien pientuotannon organisoitumisen malleja. Valittu malli mahdollistaa tai sulkee pois energian kuluttaja-tuottajien mahdollisia rooleja. Erityisesti kysymys omistajuudesta on oleellinen energia-autonomian toteutumisessa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Valtion menot vuonna 2015 (Lähde: http://valtionbudjetti.fi/ )

Suomen julkisten menojen rakenne ei ole erityisen vääristynyt. Suuriin rakenteellisiin remontteihin on vaarallista ryhtyä silloin, kun pitää tehdä nopeita säästöjä. Juustohöylä toimii parhaiten, kun kyseessä on verrattain hyvin hoidettu budjettitalous. Kaikesta pitää säästää.

Kaikkien sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista joudutaan luopumaan

Valtion budjetista suuri osa liittyy sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Eikä siinä kaikki. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat piiloverotusta ja ne virtaavat valtion ja verotuksen ohi. Ne vaikuttavat työntekijän todelliseen veroasteeseen yhtä paljon kuin valtion koko budjetti.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eläkkeensaajat vastustaa työntekijän osuuden turvaamista eläkeläisten kustannuksella

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen sosiaaliturva (eläkkeet 26 Mrd€, työttömyyden tukeminen noin 2,7 Mrd€,..) muodostavat merkittävimmän osan siitä 60% veroluonteisten kulujen asteesta, joka suomalaista työntekijää rasittaa.  

ETLA on esittänyt dokumentissaaan "eväitä uudelle hallitukselle", että sosiaalisten tulonsiirtojen indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi. Työntekijät voisivat tällöin pitää 40% tekemänsä työn lisäarvosta. Työntekijöiden noin 40% osuutta ei ETLA:n mallissa tarvitsisi veronkorotuksilla supistaa. Välttämättömät säästöt tehtäisiin menopuolelta. Työntekijän osuuden turvaamista ja sosiaalisten tulonsiirtojen korotuksista pidättäytymistä on kannattanut myös kauppa- ja teollisuusministeri Jan Vapaavuori.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn esittämää ajatusta siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi.

- Suomea ei todellakaan nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun muassa maamme pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Yksityisen sektorin työeläkeindeksin jäädyttämisellä ei ole vaikutusta valtiontalouteen mitenkään muuten kuin heikentävästi työeläkettä saavien ostovoiman ja verotulojemme vähetessä. ETLAn paperissaan tekemä esitys, että ”juustohöylä” voidaan ongelmitta ulottaa myös maassamme maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Se kuvaa myös ETLAn totaalista vieraantumista maamme pienituloisten arjesta.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Palkaansaajat ei lämpene palkanalennuksille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Deflaatiokierre uhkaa Suomeakin?  Suomi ja koko euroalue on Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan jyrkänteen reunalla. Pari askelta vielä niin, ollaan tilanteessa, jossa hintojen aleneminen tarttuu palkkoihin ja sitten taas takaisin hintoihin. Deflaatiossa kuluttajat ja investoijat lykkäävät päätöksiään, kun hintojen odotetaan yhä alenevan. Näin kysyntä supistuisi ja talous taantuisi uudelleen.

Euroalueella kuluttajahinnat olivat joulukuussa jo 0,2 prosenttia vuoden 2013 joulukuun tason alapuolella. Ilman energiaa kuluttajahinnat olivat vielä 0,6 prosenttia edellisvuotista korkeammalla. Suomen inflaatio oli marraskuussa vielä noin prosentin vauhdissa, mutta se on vajoamassa joulukuussa selvästi tätä hitaammaksi. Tässä tilanteessa palkkojen, sosiaalietuuksien ja eläkkeiden täydellinen jäädyttäminen ja jopa alentaminen on haitallista.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kauppa se on, joka kannattaa

Käyttäjän mikko kuva

Olin tänä aamuna ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Kauppa se on, joka kannattaa". Aiheena oli vapaakauppa. Aiheen valintaan ja ajoitukseen lienee vaikuttanut käynnissä olevat TTIP (transatlantic trade and investment partnership) neuvottelut. Panelistien ja yleisökommenttien enemmistön mielestä vapaa ja runsas kansainvälinen kauppa on hyväksi ja se ei ole nollasummaista, vaan se on käytännössä kaikkien etu. Muutamia hienojakoisempia "rintamalinjoja" oli keskustelusta kuitenkin tunnistettavissa.

Ensiksikin suuryritykset versus pienyritykset: joidenkin mielestä TTIP on suuryritysten juoni sementoida ennestäänkin vahva asemansa. Toisaalta, jos TTIP syrjäyttäisi kahdenvälisiä sopimuksia, niin eikö se silloin vähennä kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvää lakityön määrää ja siten suhteellisesti eniten alenna nimenomaan pienten yritysten kynnystä kansainvälistymiseen?

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Sukupuolineutraali avioliitto ja 24 miljardia suomalaista euroa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomi on demokratia ja sillä järjestelmällä on monta huonoa puolta. Eräs heikkous on se, että päättäjämme ovat kiinnostuneita suunnilleen samoista ”asioista” kuin äänestäjänsä. On jokseenkin turhaa väittää, että vain pöntöt edustajat olisivat eduskunnan pöntössä paasanneet otsikon ensimmäisestä aiheesta. Kyllä sitä on ollut kaikki muutkin tuutit täynnä. Niinpä minäkin ilmoitan kantani aiheeseen:

 

EVVK

 

Jos jotakuta vielä kiinnostaa lähes 24 miljardia euroa, voin minä siitäkin jotain sanoa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto pullautti ulos tarkastuskertomuksen 15/2014 (laatineet Jenni Pääkkönen ja Annu Kotiranta), josta ei liikaa ole mölisty. KL:ssa oli pieni huomaamaton ja huonosti otsikoitu juttu. Itse kertomuksen kovin sisältö on mukavasti piilotettu sivuille 17–18:

Keskiarvo: 3.9 (20 arviota)

Wahlroosin historiankirjoitus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nalle Wahlroos on työntänyt käpälänsä nyt jo historiankirjoitukseenkin. Sotakorvaukset taitavat ollakin ainoa asia, mitä hän ei ole vielä kerinnyt kommentoimaan aiemmin.

Ei tarvitse olla Hankenin ex-professori ymmärtääkseen, että tavaran toimittaminen ilmaiseksi toiseen maahan ei ollut kauhean hyvää bisnestä. Olen itse s. 171-174 maininnut , että sotakorvaukset olivat suurimmillaan 6, 4  % bkt:stä vuonna 1945, jolloin maamme taloudellinen kantokyky oli heikoimmillaan, mutta olen kuitenkin "erehtynyt” myös väittämään, että sotakorvaukset monipuolistivat Suomen taloutta ja niitten jatkona tuli tilauksia, joista jopa maksettiinkin.

Keskiarvo: 4.4 (15 arviota)

EKPn pääjohtajan Mario Draghin teesit

Käyttäjän mikko kuva

Kävin tänään kuuntelemassa Euroopan Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin puhetta. EKPn tehtävänä on hintavakauden ja rahoitusjärjestelmän yleisen vakauden ylläpitäminen. EKP ei voi ottaa ohjeita muilta rahapolitiikan hoitamiseen, mutta Draghilla oli senkin edestä ohjeita jäsenvaltioiden talouspolitiikan hoitamiseen. Joitain tämä maiden neuvominen ehkä nyppii, mutta minut Draghi kyllä onnistui vakuuttamaan.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Politiikka ja markkinat

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Politiikan ja markkinoiden pitäisi osata ymmärtää ja lukea toisiaan. Nyt on jo vuosien ajan käynyt niin, että suursijoittajien analyytikot kirjoittavat terävimpiä ja tarkimpia raportteja niin maanosista, valtioista kuin yrityksistäkin. Poliittinen puoli on jäänyt mediaa rakastavien ”päivystävien dosenttien” varaan, jolloin kylmä, vain tosiasioihin perustuva analyysi, on jäänyt tekemättä. Se kun ei aina vastaa median odotuksia. Voisi sanoa, että markkinat osaavat lukea politiikkaa paremmin kuin politiikka markkinoita.

Vähän tämänsuuntainen oli tilanne Yhdysvalloissa republikaanien välivaalivoiton jälkeen. Vanha sääntö on, että kurssit nousevat, kun republikaanien tiedetään suhtautuvan demokraatteja suopeammin markkinoihin.

Keskiarvo: 4.2 (23 arviota)

Janne Juusela ehdottaa EVA analyysissä yksinkertaista ja neutraalia pääomaverotusta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Monimutkaiseksi rapautunut osinko- ja pääomatuloverojärjestelmä pitää uudistaa rakenteeltaan yhdenmukaiseksi kertoo tänään julkaistu EVA Analyysi Kasvun prosentit – Näin korjaamme osinko- ja pääomatuloverotuksen. Analyysin on kirjoittanut oikeustieteen tohtori Janne Juusela.

Analyysin mukaan osinkoverotus pitäisi korjata rakenteeltaan neutraaliksi, jolloin osinkotuloa kohdeltaisiin yhdenmukaisesti riippumatta yrityksen liiketoiminnan luonteesta, pörssilistautumisesta tai varallisuusasemasta.

Nykyinen verojärjestelmä ohjaa varallisuuden kerryttämistä, osingonjakoa, rahoitusvalintoja ja sijoituspäätöksiä ohi liiketaloudellisen järkevyyden. Analyysin esittämä neutraali veromalli poistaisi haitalliset ohjausvaikutukset, myös kasvuyritysten listautumiskynnyksen.

Keskiarvo: 3.6 (10 arviota)

Kasvanut poliittinen riski hidastaa investointeja Suomeen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Torstaina 16.10.2014 julkaistun, viestintätoimisto Hill and Knowlton Finland Oy:n ja tutkimusyritys Aula Research Oy:n toteuttaman ”Poliittinen riski Suomessa” -tutkimuksen mukaan valtaosa sekä poliittisista vaikuttajista (75 %) että elinkeinoelämän edustajista (92 %) kokee poliittisen riskin kasvaneen Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Syys-lokakuussa 2014 toteutettuun tutkimukseen vastasi yritysten ja elinkeinoelämän liittojen johtajia sekä kansanedustajia ja erityisavustajia. Tutkimus on toistomittaus vuonna 2012 toteutetulle tutkimukselle.

Tulosten mukaan asenneilmaston muutos on ollut nopea ja merkittävä. Tällä hetkellä poliitikoista 22 prosenttia pitää lainsäädännön kehitystä Suomessa jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun vielä vuonna 2012 näin ajatteli ainoastaan 2 prosenttia. Elinkeinoelämän vaikuttajista 42 prosenttia ilmoittaa pitävänsä lainsäädännön kehitystä tällä hetkellä jokseenkin tai täysin ennakoimattomana, kun näin vastasi 25 prosenttia vuonna 2012.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Liuskebuumi

Käyttäjän mikko kuva

Yleinen uskomus oli vielä hetki sitten, että öljyn ja kaasun kulutus on kääntynyt lopulliseen laskuun. Hintojen povattiin kohoavan pilviin ennenkuin öljy ja kaasu loppuisivat kokonaan. Viimeisen viiden vuoden aikana liuskebuumi on laittanut nämä ajatukset uusiksi.

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Vain muutaman A:n tähden

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Viime perjantaina tuli ilmoitus siitä, että yksi luottoluokittaja on laskenut Suomen luottoluokituksen tasolle, millä monet euromaat ovat. Asia tuskin on yksinään kovinkaan merkittävä, muttei se liioin ole oire mistään hyvästä trendistä.

Esim. US:n blogeista on voinut lukea, että ”jotain tarttis nyt tehrä ihan oikeesti”. Tekemisen kohde on jäänyt epäselväksi, mutta keskeisenä vaatimuksena on ollut se, että Stubbin pitää lopettaa selfie-kuvien ottaminen. Jos jotain muuta pitää tehdä, se kohdistukoon johonkin yhtä kaukaiseen kohteeseen kuin pääministeriin. 

Esittäisin eräitä konkreettisia asioita:

-Viimeistään 1970-luvulta lähtien ikäluokkien supistuminen on ollut tiedossa. Asiaan on ollut aikaa varautua viimeiset 40 vuotta ja laiminlyönnistä syyllisiä sopii siltä osin etsiä Kekkosesta alkaen.

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Muisti pätkii ankarasti

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kohtalaisella hämmästyksellä katselin tätä julkista keskustelua, jossa kaivattiin Iiro Viinasen ”kaliberin” (väärin kirjoitettu) miestä tai naista.

Tässäpä Viinasen teot:

-ennen ministeriyttä halusi paisuttaa budjettia

-ministerinä uskoi vahvaan markkaan, jota puolustettiin nostamalla korkoja periaatteella ”vain taivas on rajana”. Kun ennen korkojen taivasta olisi tullut talouden helvetti, uhkaus oli yhtä tehokas kuin Viinasen uhkaus, että markka devalvoidaan vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Valitettavasti ei pysynyt sanassaan. Uhkaukset olivat siksi typeriä, että mm. minä ja ylipäänsä SYP:n yksityispankin asiakkaat spekuloivat menestyksellisesti markkaa vastaan. Korkeat korot pakottivat yritykset ottamaan valuuttalainaa, jonka arvo devalvaatiossa kasvoi ja yritykset päätyivät konkurssiin.

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Sotesta ei tule terveysbisneksen kultakaivosta

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Sosiaali- ja terveysalan uudistus – sote – on syksyn kuuma poliittinen kysymys. Ei niin, että puolueet olisivat siitä erimielisiä, vaan päinvastoin; yhteistä parlamentaarista hanketta pusketaan eteenpäin kaikin voimin. Siitä tulee kuuma, kun yksityiskohdat alkavat saada muotonsa ja rahoitus tulee ratkaisuvaiheeseen.

Pinnan alla tosin kiehuu jo nyt. Yksityiset terveysyhtiöt polttivat päreensä kesällä, kun parlamentaarinen ryhmä sai esityksensä valmiiksi. Puoluejohtajista vain RKP:n Carl Haglund parahti niiden puolesta ja sanoi, ettei olisi koskaan esitystä hyväksynyt jos olisi tiennyt mitä allekirjoitti. Hän tarkoittaa soten kääntymistä vahvasti julkisen sektorin hoidettavaksi. Siis yksityiselle bisnekselle näyttää jäävän vain avustajan rooli. Mitään vapaan kilpailun terveysmarkkinoita ei sote avaa.

Keskiarvo: 4.2 (12 arviota)

Suomen kurjan kilpailukyvyn tekijät kartoitettu kansainvälisessä tutkimuksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA on laatinut Mika Pajarisen ja  Petri Rouvisen johdolla kansainvälisiä tutkimuslaitoksia referoivan esityksen Suomen kilpailykyvyn tekijöistä.

Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) ovat maailman johtavat kilpailukykyauktoriteetit. Hyvä sijoitus IMD:n tai WEF:n kilpailukykyvertailuissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ennakoi maan talouden hyvää kehitystä, pikemminkin päinvastoin.

Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, mistä Suomen kurja kilpailukyky voi johtua. Olemme WEF:n mukaan sijoituneet huonosti seuraavissa asioissa (sijoitus suluissa) :
- (143.) Palkkojen joustava määräytyminen (kesk. määr.)
- (101.) Valtion bruttovelka-aste
- (92.) Palkkaamisen/irtosanomisen joustavuus
- (95.) Vähän paikallisia alihankkijoita
- (86.) Investoinnit sisään & tekn. siirto
- (86.) Paikallinen kilpailu
- (82.) Kokonaisveroaste
- (80.) Säästämisaste

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Onko nyt aika tehdä enemmän Draghi?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

"Supermario" Draghi lupasi 2012 tehdä kaikki tarvittava jotta euro säilyisi. Tähän mennessä se tarvittava on ollut varsin vähän - suurimman työn on tehnyt Draghin suu. Euroalue pysyi kasassa ja eteläisten jäsenvaltioiden valtionlainakorot ovat laskeneet jopa ennätysalhaisiksi.

Mutta onko nyt tullut aika tehdä enemmän? Puheessaan Jackson Holessa Draghi tarttui euroalueen sitkeän korkeaan työttömysasteeseen. Euroalueen työttömyys on pysynyt sitkeän korkeana. Onko takana enemmän suhdanne- vai rakenteelliset tekijät? Draghin mukaan vastauson: Molemmat. Peruskoron alhaisuudesta huolimatta todelliset lainakorot ovat korkeita, mikä on jarrutanut talousaktiviteettiä. Toisaalta on nähtävissä myös selvä kohtaamisongelma työntekijöiden taitojen ja työvoimatarpeen välillä. Korkeastikoulutettujen ja palvelusektoreiden työllisyys on parantunut, mutta alhasen koulutustason työpaikat etenkin teollisuudessa ja rakennusalalla ovat vähissä:

Lähde ECB

Eli toimepiteitä tarvitaan! 

Keskiarvo: 2.8 (5 arviota)

Kesä tuli ja meni

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Juhannukseen asti värjöteltiin, heinäkuussa nautittiin uskomattomista helteistä ja nyt elokuun pimenevät yöt tuovat kosteuden ja kylmän mukanaan. Parhaimmillaankin Suomen kesä on tosi lyhyt. Kesäkuun alussa ihmettelin, miksi osakemarkkinat eivät reagoi mihinkään negatiiviseen uutiseen. Kesäkuun puolenvälin jälkeen nähtiin kuitenkin jo liikettä alaspäin.

Osakemarkkinoiden näkymistä on vaikea keksiä mitään kovin positiivista sanottavaa. Ne suomalaiset yhtiöt, jotka raportoivat hyviä tuloksia, saavuttivat ne lähinnä kuluja karsimalla. Myynti ei juuri kasva millään yrityksellä. Viimeisten lukujen mukaan Euroopan talous hiipuu entisestään ja kaiken lisäksi Ukrainan kriisi pomppasi taas pinnalle. Talouden ongelmat toimivat nyt kuin peli vanhassa sirkuksessa, missä ukkoja hakattiin kumivasaralla: kun yhden ukon saa kumautettua alas, vierestä hyppää uusi ukko ylös.

Keskiarvo: 3.2 (13 arviota)

Oppia eurooppalaisista rakenneuudistuksista – 14 testattua esimerkkiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viro hillitsee valtionvelkaansa velkajarrulla. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.

Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Raine Tiessalon kirjoittamasta EVA Raportista Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta.

Myös Sveitsissä on käytössä velkajarru. Sveitsin mallin idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti.

Raportin mukaan velkajarru estää mekaanisen velkaantumisen tilanteessa, jossa puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen leikkauksista. Jarru estää liiallisen elvytyksen sekä torjuu tehokkaasti poliitikkojen houkutukset kasvattaa velkaa vaalilupausten toteuttamiseksi.

Keskiarvo: 3.3 (9 arviota)

Etelä-Korea: Koittaako uusi sijoittajaystävällinen aika?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Etelä-Korean pörssi on yksi arvostustasoltaan halvimmista. KRX100-indeksin p/e-luku oli 07/2014 12.95. P/B oli 1.24. Osasyy alennusmyyntiin löytyy kitsaasta osingonjaosta. Indeksin osinkotuotto keikkuu 1% tasolla, kun muissa aasian pörsseissä on totuttu moninkertaisesti anteliampiin osinkoihin. Rahaa onkin kymmenen suurimman yritysten kassassa noin 464 miljardia USD. Korean valtio yllyttää nyt yrityksiä vireillä olevan veromuutoksen avulla käyttämään rahavarojaan joko investointeihin tai jakamaan niitä osinkoina. Osinkoverotusta ollaan keventämässä ja kassaan yli kolmeksi vuodeksi jätettyjä varoja aletaan ensi vuonna verottaa. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä sijoittajalle. Sijoitukset tuottavat toivottavsti kasvua mutta erityisesti mielyttäisi anteliammat osingot.

Keskiarvo: 2.8 (4 arviota)

Valtionvarainministeriön budjettiesitys purkaa elvytystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Perinteelliset pankit ajautuvat vaikeuksiin,

Ikea pyrkii tekemään saman kuin se teki sisustuspuolelle, eli pistämään niin hurjan kulukurin, että muut kuolevat ympäriltä. Ikano pankki houkuttelee opettamaan säästämään Flappy bird pelillä, jolla mennään luxuskallisbrändien ympärillä ja niitä vältellen eletään kohti vaurautta. 

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/07/25/ikea-miljardoorin-pankki...

Peli perustuu koukuttavaan Flappy Bird peliin. Ylipäätään perinteelliset pankit ovat ongelmissa kun kauppakeskusten pankit ovat aloittaneet valloittamaan markkinoita. Tästä ei ole enää kauhea matka, että kauppakeskukset lanseeravat oman rahan. S-pankki on yksi trendi, mutta kannattaa seurata myös muita toimioita suurella mielenkiinnolla. 

http://ikanobank.fi/

Keskiarvo: 2.3 (6 arviota)

Alexander Stubb:n hallitus jatkanee Kataisen ja Vanhasen 2:n hallituksen viitoittamaa velkaelvytyslinjaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Valtioneuvosto 19.6.2014:

Hallitustunnustelija Alexander Stubbin johdolla käydyt minihallitusneuvottelut ovat päättyneet viiden puolueen yhteisymmärrykseen uudesta hallitusohjelmasta. Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.

Vahva julkinen talous on kestävän hyvinvoinnin edellytys. Stubbin hallituksen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen tekemiin rakennepoliittisiin päätöksiin sekä julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Hallitus haluaa ylläpitää talouspoliittista vakautta. Aiemmin sovittuja kehyssääntöjä noudatetaan ja velkaantuminen taittuu vuonna 2018.

Stubbin hallituksen toinen painopiste on luoda uutta kasvua sekä työpaikkoja. Hallitus sitoutuu välttämään elinkeinoelämälle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Hallitusneuvottelussa päätettiin myös kattavista uusista lisäpanostuksista kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Keskiarvo: 2.4 (5 arviota)

Antti Rinne antoi Suomelle merkittäviä uusia tavoitteita ja linjauksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Toivotamme kaikki lämpimästi menestystä uudelle aloittavalle valtiovarainministerille, Antti Rinteelle. Meidän kaikkien taloudellinen menestys riippuu osaksi valtionvarainministerimme Antti Rinteen menestyksestä. Olemme samassa veneessä.

Antti Rinne on tehtävän ottamisen jälkeen, uudessa roolissaan, antanut ykkösaamulle ensimmäisen haastattelun, jossa oli Suomelle merkittäviä uusia linjauksia ja sovitteleva sävy lupaa hyvää.

Antti Rinteen linjaukset Suomelle olivat selkeitä

  • Tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämä tavoite on primaarinen ja sen eteen tehdään kaikki tarvittava.
  • Eläkejärjestelmää on voitava vähitellen parantaa kuitenkin niin ettei eläkeiän äkillinnen nostaminen samalla lisää työttömyyttä.
  • Indeksikorotukset (eläkerjärjestelmän ?) eivät ole pyhiä. Niistäkin voidaan tarvittaessa tinkiä.
  • Työttömyysturvan nykyiseen tasoon (ansisidonnaiset päivärahat?) voidaan puuttua, jos yhteiskunnallisessa keskustelussa päädytään siihen.
  • Suomen veroaste on maailman korkeimpia eikä sitä voi enää korottaa vahingoittamatta entisestään talouskasvua.
  • Kehysriihessä sovituista lapsiperheiden aseman heikennyksistä ja lapsilisän pinenenysten välttämättömyydestä pitää keskustella tulevissa mini hallitusneuvotteluissa.

Toimittaja kysyi lisäksi Antti Rinteeen suhtautumista valtion omaisuuden myymiseen ja myynnistä saatujen varojen käyttämisestä lisäelvytykseen. Antti Rinne kertoi yksilöimättä tarkemmin, että valtiolla on omaisuutta, josta luopuminen olisi varmasti täysin mahdollista.

Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)

Julkinen talous ja velkaantuminen

Julkisyhteisöillä on paljon velkaa, mutta onneksi velkojen vastapuolella on myös omaisuutta. 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä