Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Norvestia kuva

Geopolitiikan paluu sekoittaa Eurooppaa – talous vakaata

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on nähty; edes brexit ei suistanut Euroopan pörssejä! Notkahdusta kesti muutama kesäkuun loppupäivä, ja nyt jo euroalueen ostopäällikköindeksi (elokuun ennakkotiedot) näyttää vakaata kasvua. Tämä on piensijoittajalle hyvä uutinen.

Sen sijaan poliittisella puolella turbulenssi jatkuu. Jo brexit oli mennä EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin piikkiin, mutta valtiojohtajien korrektius esti eropuheet. Poliittiseksi EU-johtajaksi hänestä ei kuitenkaan ole.

Niinpä Saksan liittokansleri Angela Merkel tekee nyt hartiavoimin työtä EU:n eteen. ”Mutti” kantaa tilanteesta isoäidin huolta ja käy henkilökohtaisesti läpi EU-maiden johtajat. Huipennus on viikonvaihteessa Berliinin illalliset, joille meidän Juha Sipilämmekin osallistuu perjantai-iltana.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa selviää työeläkevakuuttajat TELA:n tilastoista.

Osakemarkkinoiden ja hajautuksen ymmärtäjänä työeläkeyhtiöt ovat paljon sattumanvaraista idioottia hölmömpiä, jos pidempiaikaisiin tilastoihin on uskominen. Tilanne on tilastojen mukaan jatkunut vuosikausia.

Jos on hajauttanut vuosien 2011-2015 välillä sijoituksensa sattumanvaraisesti kaikkin maailman osakkeisiin niin on saanut 12,9% hyvin hajautettua vuotuista tuottoa (MSCI world tuottoindeksi, eur). Jos on sijoittanut samaan aikaan kaikkiin suomalaisiin osakkeisiin, niin on saanut 7,9% vuotuista tuottoa (OMX tuottoindeksi).  Tässä ympäristössä työeläkevakuutusyhtiömme ovat saaneet osakesijoituksilleen vaivaiset 5,8% vuotuista tuottoa. Kuka tahansa olisi saanut parempaa tuottoa ja vieläpä hyvin hajautetulla salkulla.

Ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen jää yhä vähemmän rahaa

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin tulot jolloin ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen riittää yhä vähemmän euroja. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.

Asumismenojen osuus tuloista (Lähde: PTT tutkimus)

Maksuhäiriömerkinnät yhteydessä tuloihin

 

Maksuhäiriömerkinnät ovat usein yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen ja tulotasoon. Viime vuosina on uutisoitu nuorison keskuudessa lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä. Miesten keskuudessa maksuhäiriöt ovat myös selkeästi yleisempiä kuin naisilla. VertaaEnsin.fi selvitti Suomen Asiakastieto OY:n maksuhäiriömerkintätiedoista, onko maksuhäiriömerkinnöillä yhteyttä talouksien mediaanituloihin.

Analyysi perustuu Suomen Asiakastieto OY:n 31.5.2016 päivittämiin maksuhäiriötilastoihin kaikista yli 200 asukkaan postinumeroalueista Suomessa. VertaaEnsin.fi kokosi maksuhäiriömerkinnät suurimmista suomalaisista kunnista, ja yhdisti ne talouksien mediaanituloihin. Analyysi osoittaa, että monella suomalaisella paikkakunnalla maksuhäiriömerkintöjen suhde mediaanituloihin on merkittävä.

 

Maksuhäiriömerkinnät ja kotitalouksien tulot kulkevat käsi kädessä

 

 

Budjetin toimet työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ovat riittämättömät

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan sisällä riittäviä toimia, jotta hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettaisiin vaalikauden aikana.

Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle on oikea. “Rehellisesti on myönnettävä, että budjetti ei yksin voi ratkaista työllisyysongelmaa. Tarvitaan voimakkaita reformeja työmarkkinoille ja verotukseen. Hallituksen on aloitettava reformien valmistelu ensi vuoden puoliväliriiheä silmällä pitäen”, Penttilä toteaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden 2017 budjetti kertoo kyvystä pieniin uudistuksiin

Suomen Valtiota on syytetty siitä, että:

  • se ottaa jokaiselle vastasyntyneelle huomenlahjaksi velkaa 100'000€
  • se rankaisee työn tekemistä ja osaamista lähes eniten maailmassa (erilaisilla veroilla ja työntekijän ja työnantajan sivukuluilla yms.)
  • se palkitsee joutilaisuutta ja laiskuutta suurilla rahallisilla palkkioilla (erilaiset joutilaisuudesta maksettavat etuudet ovat Suomessa maailman korkeinta tasoa)
  • se ei tee tarpeellisia rakenteellisia muutoksia vaan mielummin pudottaa palkkoja (=kilpailukykysopimus)

Valtion budjetti suhteessa bruttokansantuoteeseen on pienentymässä

Syytökset ovat aiheellisia ja nykyinen budjetti vieläpä lisää velanottoa. Mutta haluan kuitenkin puolustaa nykyistä hallitusta. Pieniä rakenteellisia uudistuksia on tehty, ja budjetin kulupuolen loppusumma on laskussa kun sitä vertaa bruttokansantuotteeseen (vaikka euromääräinen menosumma kasvaa). Suunta on ollut melkein oikea.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Huonosti menee, mutta menköön

Matti Vanhanen on nykyään kepun ryhmäjohtaja ja hänen sanotaan olevan Sipilän tärkeimpiä neuvonantajia. Ehkä kannattaisi hieman tutustua siihen, millainen mies on kyseessä.

Vuonna 2007 Vanhasella oli suuri ongelma. Valtiolta pursusi ylimääräistä rahaa korvista ulos 5 miljardin edestä ja Vanhasen piti pohtia, mihin senkin rahan saisi käytettyä. Nykyään ongelmat ovat hiukan toisenlaisia. Pelkästään valtiolla on velkaa 100 miljardia ja kunnilla vielä lisää. Vuoden 2007 jälkeen tuli Suomen valtiontaloudessa ratkaiseva käänne huonompaan suuntaan, jota tänä ja ensi vuonna jatketaan samalla pelillä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kriisivaihe alkanut pitkissä sykleissä?

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

 

https://www.amazon.com/Fourth-Turning-American-Prophecy-Rendezvous/dp/07...

 

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

 

  1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

  2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

  3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

  4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

Suomalaisuuden arvostus ja säilyminen on kytköksissä talouskasvuun

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. EVA:n tutkimuspäälikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisuuden arvostus on kytköksissä talouskasvuun. EVA on seurannut suomalaisuuden arvostuksen muutoksia vuodesta 1984.

– Aina, kun talous on sukeltanut, on myös suomalaisuuden arvostus hiipunut, Haavisto kertoo.

Tulevaisuudenuskomme on vahvistunut

Nyt 31 prosenttia suomalaisista arvelee, että asiat ovat viiden vuoden päästä paremmin kuin nykyään. Viisi vuotta sitten, vuonna 2011, lukema oli vain 15 prosenttia. Myös suhtautuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin on myönteistä: 69 prosenttia pitää niitä välttämättöminä.

Euroskeptikkojen veri punnitaan nyt

Sen verran vielä brexitistä, että vaikka se on monella tavalla katastrofi EU:lle ja uskoakseni vielä enemmän briteille ehkä nationalistien naiiveimmat tunnetarpeet poislukien, on siinä yksi hyvä puoli kaikkien kannalta. EU:ssa pysymistä puoltanut pääministeri Theresa May nimitti brexit-leirin tähtikaartin unionista irtoamisesta vastaaviksi ministereiksi, vaikka he itsekään tuskin uskoivat urakkaan pääsevänsä – josko sitä miten vakavissaan edes hinkusivat. Niin tai näin, he saavat testata poppoonsa ja samalla kaikkien euroskeptikkojen väitteen, että jokainen maa pärjää paremmin unionin ulkopuolella. EU:stahan ei heidän mukaansa olen kuin riesaa. Missä EU siellä ongelma, runoilee Timo Soinikin.

Brexitistit tuhahtivat integraation kannattajien väitteelle investointien hiipumisesta epävarmuuden ja rajoitusten vuoksi. Britannia on houkutellut niitä tarjotessaan löyhästi säännellyt työmarkkinat ja pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Jos, niin investointien hiipuminen toteutunee nopeasti, joten kauaa ei tarvitse tuloksia odottaa.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus