Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalion malli kansakuntien talouskasvusta keskipitkällä aikavälillä

Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kesämyrsky vesilasissa

Prof. Hiilamo esiintyi MTV:n ohjelmassa. Jouko Marttila kommentoi asiaa blogissaan, johon Hiilamo vastasi kohtalaisen hiiltyneesti. MTV:hen hän toimitti paljon kohteliaamman vastineen, jossa totesi , ettei ehdottanut 65 %:n perintöveroa, ”vaikka moraalisesti veron korottaminen olisikin luontevinta” Hiilamon mielestä. Mikähän hänen kantansa nyt oikeastaan on? Millainen opinnäyte asiasta pitäisi tehdä?

Koska olen valitettavasti opiskellut sosiaalipolitiikkaa, eräitä huomautuksia:

-Valtiosääntömme ei tunne erikseen mitään professorin ehdottamista, vaan ainoastaan hallituksen esityksiä.

-Hiilamo on itse työskennellyt tv:ssä, joten voi ihmetellä, luuleeko hän MTV:n olevan kiinnostunut jonkun Atkinsonin ajatuksista?

Suomen talouskasvu piristynyt mutta kuluttajien velkaantuneisuus kasvanut

Vaikka talous on kasvanut, velkaongelmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Suomen talouskasvu on toukokuussa ollut nousujohteista, ja teollisuus otti 66,7% harppauksen uusien tilausten määrässä edellisvuoteen verrattuna. Yksityiset kuluttajat ovat jo pitkään olleet Suomen talouskasvun tärkein perusta, ja vienti on myös nousussa Suomen Pankin tekemän Suomen talouden ennusteen mukaan. Talouden nousulla on tapana nostaa optimismia kulutuksen suhteen ja siten ehkä vaientaa järjen ääntä kulutuspäätöksissä, mistä voi seurata huolettomampi suhtautuminen talousasioiden hoitoon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tontiinit olivat huikea eläkeinnovaatio ja lotto-huvia

Eläkejärjestelmää nimeltään "Tontiini" (engl Tontine) käytettiin 1600-, 1700-  ja 1800- luvuilla ja tuosta erittäin suositusta järjestelmästä olisi vieläkin opittavaa.  Järjestelmä toimi seuraavasti:

  1. Eläkkeen ottajat maksoivat Tontinin järjestäjälle, yleensä valtiolle eli kuninkaalle, eläkemaksun (usein kertakorvauksena)
  2. Kuningas maksoi tämän jälkeen korkoa kaikille elossa oleville eläkkeensaajille (kaikki saivat saman korkosumman)
  3. Sitä mukaa kun eläkkeensaajat kuolivat pois niin koko korkosumma jaettiin jäljellä olevien kesken. Viimeiset saivat huikean hyvän korvauksen. Koko korkosumma jaettiin nimittäin heidän kesken tasan.
  4. Pääomaa ei maksettu koskaan takaisin.

Tontiineista oli etua sekä eläkkeen ottajille että Tontiinin järjestäjille:

  • Eläkkeen ottaja sai eläkkeen, jonka suuruus kasvoi iän mukana samalla kun omat voimat vähenivät.
  • Eläkkeen saajalla oli lisäksi mahdollisuus huikeaan voittoon jos eli pitkään. Kannatti huolehtia terveydestä.
  • Eläkkeen järjestäjä (Kuningas) sai kohtuullisen edullista rahaa käyttöönsä. Rahasta piti maksaa tiettyä kiinteää ennalta määritettyä korkoa muutamia kymmeniä vuosia aina siihen asti että viimeinen eläkkeensaaja kuoli.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ostrakismos järjestelmä sinetöi Ateenan demokratiaksi

Filosofian maisteri Suvi Kuokkasen väitöstutkimus kertoo, että vuosien  487 ja 415 eaa. välisenä aikana ateenalaiset karkottivat keskuudestaan normien rikkojia ostrakismoksella. Ostrakismos oli kansanäänestys, jolla joka vuosi yksi henkilö karkoitettiin kymmenen vuoden määräajaksi. Ehdokkaita ei asetettu etukäteen, vaan karkotuksen kohde, yleensä joku tunnettu poliitikko, määräytyi kansanäänestyksessä.  Ostrakismos-karkotusten ennaltaehkäiseviä motiiveja analysoinut väitöstutkimus osoittaa, että ateenalaiset pyrkivät ostrakismoksen keinoin ohjaamaan liian hallitsevaa tai moraalittomaksi koettua yksilöä ja alistamaan tämän yhteisön normeille. Ostrakismoksen kautta kansa purki kielteisiä tunteitaan ja samalla lujitti yhteisöään.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalio, Kansakuntien nousu ja tuho

Psykologisilla tekijöillä on suuri osuus kansakuntien nousussa ja tuhossa. Ne ajavat ihmiset mm. säästämään, kuluttamaan ja sotimaan. Tietyt syy-seuraus-suhteet toimivat ajureina kansakuntien eri vaiheissa. Ray Dalio esittelee tyypillisen kansakuntien nousun ja tuhon julkaisemassaan makrotaloudenperiaatteita kuvaavassa tutkimuksessaan joka löytyy sivustolta: www.economicprinciples.org

Se sisältää viisi vaihetta eivätkä kaikki maat pääse ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Vaiheet muodostavat tapahtumasarjan. Tapahtumasarjat eivät ole koskaan täysin samat eri maissa, mutta niillä on yhteisiä tekijöitä. Maat eivät etene ehkä koskaan ensimmäisestä vaiheestaan eteenpäin. Liikkuminen vaiheiden välillä ei myöskään tapahdu vain eteenpäin vaan välillä maat ottavat kehityksessään takapakkia.

Ensimmäisessä vaiheessa maat ovat köyhiä ja pitävät itseään köyhinä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Perustuslakivaliokunnan toimintatapa tarvitsee muutoksia

Suomen valtiosäännössä on ongelma - lakien perustuslain mukaisuuden valvonta. Suomen valtiosääntö antaa vastuun perustuslain mukaisuuden valvonnasta rivikansanedustajista koostuvalle perustuslakivaliokunnalle. Onglemia on syntynyt siitä, että kansanedustajat eivät kykene erottelemaan perustuslakivaliokunnan tuomioistuintehtävää (lain mukaisuuden valvonta) puolue- ja päivän- politiikasta.

Perustuslakivaliokuntamme on selkeästi hallituksen ja eduskunnan yläpuolella oleva tuomioistuin, jolla on oikeus ja velvollisuus estää hallituksen ja eduskunnan tekemät perstuslain vastaiset aloitteet.  Lainmukaisuuden valvonta on monissa maissa annettu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen haltuun. Suomessa perustuslain mukaisuutta arvioiva tuomioistuintehtävä on vuoden 1906 valtiosäännössä annettu joukolle kansanedustajia.

Järjestelymme on toiminut silloin kun on löytynyt poliittisen pelin yläpuolelle nousevia kansanedustajia. Näyttäisi siltä, että niin ei tällä hetkellä ole ja tarvitaan korjausta.

Minun mielestä perustuslakivaliokunnan asemaa ja koostumusta ei ole puutteista huolimatta välttämätöntä vaihtaa. Riittäisi luultavasti että:

  • Perustuslakivaliokunta saisi puhua vain virallisten kannanottojensa kautta eikä jäsenenä olevilla poliitikoilla olisi oikeutta  hankkia lisäpisteitä kommentoimalla perustuslakivaliokunnan (tuomioistuimen) kannanottoa. Tällöin tuomioistuintehtävä sekoittuisi vähemmän päivänpolitiikaan ja mukana olevat poliitikot seisoisivat yhteisen lausunnon takana.
  • Perustuslakivaliokunnan tulisi ottaa käsiteltäväkseen myös jo säädettyjä vanhempia lakeja jotka on aikoinaan todettu perustuslain mukaisiksi, mutta jotka tämän päivän ajattelutavan valossa rikkovat ihmisten perusoikeuksia.

Persujen hajoaminen oli looginen prosessi

Perussuomalaisista riittää nyt kuohua ilman minuakin, mutta osallistunpa nyt parilla keskeisellä ja turhan vähälle huomiolle jääneellä pointilla. Eduskuntaryhmän ja kohta koko puolueen hajoaminen ei ollut yllätys. Pamahdus muhi vuosia maahanmuuttokriittisen rintaman haastaessa Timo Soinin kaksi vuosikymmentä rakentaman salonkikelpoisen populismin. Kun halla-aholaiset vyöryttivät koko puoluejohdon ajaen puolueen oppositioon, soinilaiset saivat aika odotetusti tarpeekseen.

Kaaos on lopulta looginen. Kaikkien oikeistopopulistien tapaan perussuomalaisia vaivasi alusta asti ristiriitainen poliittinen identiteetti. PS määrittelee itsensä pienen ihmisen konservatiiviseksi puolueeksi. Pienen ihmisen puolueen on lähtökohtaisesti ajettava samansuuntaista politiikkaa kuin vasemmisto. Soinilaiset kannattavatkin eräin osin vahvaa sosiaaliturvaa ja progressiivista verotusta. Sen ansiosta he taistelevat samoista äänistä etenkin demareiden kanssa, vaikka oikeistoon lukeutuvat.

Velkaantuneisuus on kasvussa – Moni suomalainen ei kilpailuta lainoja

Finanssialan teettämässä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportissa on tutkittu suomalaisten lainakäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten velkaantuneisuus on kasvussa, sillä sekä kulutusluottojen että asuntolainojen määrät ovat kohonneet. Tutkimukseen haastateltiin 2 500 suomalaista, ja haastateltavien ikähaarukka oli 15-79 vuotta. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1-2 vuoden välein.

Kulutusluottoja ei vertailla, vaikka kannattaisi

Tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä joka neljännellä suomalaisella on kulutusluottoa. Suurimmalla osalla kulutusluottoa ottaneista (81 %) on avoinna yksi kulutusluotto. 16 prosentilla kulutusluottoja on avoinna kaksi, ja 3 prosentilla kolme tai enemmän.

Kyselyn mukaan kulutusluoton keskikoko on nyt 12 100 euroa. Edellisen tutkimuksen aikaan vuonna 2015 keskikokoinen kulutusluotto oli 10 400 euroa, eli suunta on selvästi nousujohteinen.

Nuorisotyöttömyys laskuun toisen asteen oppilaitosten yrittäjyysopinnoilla

Nuorten työttömyysaste on runsaat parikymmentä prosenttia, yli puolet enemmän kuin kaikkien työikäisten (10,5%), selviää vuoden 2016 nuorisobarometristä. Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu työntekoon myönteisesti ja nuorten työmoraali on hyvin korkealla, mutta samalla puolet vastanneista on huolissaan tulevaisuuden työllistymisestä. Vuosia jatkuneeseen ongelmaan tulisi hakea ratkaisua läpi kaikkien koulutusasteiden jatkuvalla yrittäjähenkisellä asenteella, painottaen toisen asteen oppilaitosten yrittäjyysopintoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Eestin e-Residency kansalaisuus mahdollistaa yritystoiminnan

Niinsanotun e-Residency kansalaisuuden (elektroininen kansalaisuus) voi saada Virosta käymättä itse paikan päällä. Samalla avautuu mahdollisuus aloittaa oma yritys (esim. sijoitusyritys) ja pyörittää yritystä ilman että tarvitsisi käydä itse Virossa paikan päällä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Olkiluoto 3:n hinnalla olisi saanut viisi Burij Kalifa tornia

Olkiluoto 3 tulee valmistuessaan ensi vuonna olemaan ilmeisesti maailman kolmanneksi kallein rakennusprojekti kautta aikain (jos pyramideja ei lasketa). Hinnalla olisi saanut Burij Kalifa:n kaltaisia rakennuksia viisi kappaletta, yhden Suomen kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin. Jos olisimme rakentaneet nuo torinitalot niin olisimme maailman kartalla. Nyt tulos on malliesimerkki huonosti tehdystä investoinnista.

Suuret, yhteiskunnallisten instituutioiden ohjauksessa tehtävät investoinnit tuottavat esimerkkejä huonosta ohjauksesta. Olkiluoto 3 löytää tässä suhteessa seurakseen monta muuta: Talvivaara, Länsimetro,.... Syynä on kasvollisen omistajan puute. Kun hankkeen omistajina on joukko kuntia, valtio ja eläkevakuutusyhtiöitä ja vastaavia instituutioita niin omistajaohjaus ontuu.  Kullakin instituutio-omistajalla on joku, mahdollisesti pian eläkkeelle jäävä virkamies vastuussa, eikä edes hänen palkkansa ole sidottu hankkeen tuloksiin. Kellään ei ole aitoa henkilökohtaista intressiä vaatia kunnon toimintaa.

Kulutusluottojen kasvanut tarjonta lisää lainanottoa

Kulutusluottojen  suosion kasvu on kiihtynyt, ja laina-ajat ovat entistä pidempiä, selviää Suomen Pankin toukokuun alussa julkaistusta tilastosta. Kulutusluottoja on nyt tarjolla monipuolisemmin kuin ikinä aiemmin ja netissä toimivien lainasivustojen tuoma helppous ja nopeus madaltaa kuluttajan kynnystä ottaa isompaa lainaa pidemmällä takaisinmaksuajalla. Riskinä kuluttajille on ylivelkaantuminen, sillä jo kahdella vuodella pidentynyt laina-aika lisää lainan kokonaiskustannuksia suuresti.

 

Kulutusluottojen määrät kasvaneet

Suomalaiset ottavat nyt vakuudettomia kulutusluottoja enemmän kuin koskaan. Maaliskuussanostettujen vakuudettomien kulutusluottojen kasvutahti oli 13,7 prosenttia, kun viime vuonna samaan aikaan se oli 7,1 prosenttia. Uusia vakuudettomia kulutusluottoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin maaliskuussa ennätykselliset 242 miljoonaa euroa. Vakuudellisten luottojen määrä on jatkanut tasaista kahden prosentin kasvua viime vuodesta lähtien.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Mauno Koivisto 1923 – 2017

Koiviston alma materin valtioliput puolitangossa 13.5.2017

 

 

Mauno Koivisto syntyi kotiin, jossa varhain kuollut äiti oli taustaltaan kanttorin tytär ja isä ammatiltaan laivapuuseppä. Isä oli harras uskovainen ja suojeluskunnan jäsen.

Koiviston poliittista toimintaa leimasi pitkälle lapsuudenkodin henkinen perintö. Sosiaalisella taustalla puolueeksi valikoitui SDP, mutta hänen toimintaansa leimasi 1950-luvulle kommunismin kannatuksen patoaminen. Voi sanoa, että siinä jatkettiin sitä, mihin sodassa oli jääty.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio on merkittävä yritysten saatavia takaava vakuutusyhtiö

Valtion rooli yhteiskunnassa on ollut kasvussa. Erään osan tästä kehityksestä muodostaa valtion toiminta vakuutusyhtiönä, joka takaa ja vakuuttaa yritysten ja yksityisten ihmisten saatavia.

Suomi on edelläkävijä ja valtiomme takaa yksitysten yritysten saatavia enemmän kuin mikään muu Euroopan maa selviää valtiovarainministeriön riskikatsauksesta. (oikealla valtiovarainministeriön valmistama vertailu).

Valtion velkaan liittyy huomattava korkoriski

Valtiontalouden suurimmat riskit eivät kuitenkaan välttämättä liity takauksiin (eläkevastuut, vientiltakaukset, pankkivakaus, asuntolainat,....) vaan voivat yhtä hyvin liittyä velkaan. Valtionvarainministeriö kiinnittää huomiota siihen että jo yhden prosentin nousu korkotasossa kasvattaa valtion menoja puolella miljardilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vasemmisto-oikeisto jako on korvattu täsmällisillä arvokysymyksillä

Vasemmisto-oikeisto jako on lakannut toimimasta poliittisen keskustelumme akselina. Tilalle on tullut rikkaampi ja käsitteinä täsmällisempi joukko arvokysymyksiä, joiden perusteella ihmiset ja poliitikot jakautuvat.

Oikealla on kuva muutamasta erillisestä ja keskenään riippumattomasta arvokysymyksestä, joiden ympärillä on viime aikoina käyty poliittista keskustelua ja joiden osalta puolueet ovat halunneet selkeästi erottautua toisistaan.

Ilmiö on tervetullut. On hyvä että keskustelua ja poliittista vääntöä käydään arvokysymyksistä, joilla on täsmällisesti määriteltävissä oleva sisältö, kuin että keskustelua käydään arvokysymyksistä (vasemmisto-oikeisto), joiden sisältö on hämärä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tarvitaan lisää yksilön oikeuksia ja aktiivisuutta vapauttavia lakeja

Julkaisemme poikkeuksellisesti poliittisen kolumnin. Kyse on valtiovarainministeri Petteri Orpo:n kirjoituksesta, jossa hän antaa hallituksen puoliväliriihen viestististä ja toimenpiteistä poikkeavan ja kritisoivan kannan. Puoliväliriihen eväät eivät Petteri Orpon mukaan riitä ratkaisemaan ongelmia. Elämme koko ajan yli varojemme ja tarvitsemme korjaavia, yksilöiden aktiivisuutta ja oikeuksia vapauttavia uusia päätöksiä:

Valtiovarainministeriö 27.4.2017 16.07:

Suomen talous kasvaa mutta julkinen talous on edelleen todella huonossa tilassa. Työllisyys ei parane riittävällä vauhdilla ja velkaantuminen ei ole loppumassa, mikäli Suomessa ei tehdä vielä paljon suurempia uudistuksia, kirjoittaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Saimme tiistaina päätökseen hallituksen puolivälitarkastelun. Sen tarkoitus oli katsoa, missä tilanteessa erityisesti Suomen talous on, miten hallituksen työ siihen vaikuttaa ja mitä lisätoimia tarvitaan, jotta Suomen hyvinvointi kestäisi.

Talouskatsaus oli perinpohjainen. Saimme myös aikaan monia erinomaisia päätöksiä. Muuan muassa tutkimukseen ja osaamiseen käytettäviä rahoja lisätään, päivähoitomaksuja alennetaan isosta ja asumistuen kasvua hillitään. Riihen päätökset eivät vielä riitä ratkaisemaan Suomen matalan työllisyyden ja velkaantuvan talouden ongelmia, mutta eteenpäin päästiin taas jonkun verran.

Käyttäjän Norvestia kuva

Lisää hanaa – Suomi 100 v

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

OP Pohjolan Reijo Karhinen sen sanoi: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”. Pankaa päivämäärä, 27.4.2017, mieleen.

Maailmanloppua ei sitten tullutkaan. Karhinen on koko ajan ollut aikaansa edellä, mutta nyt kyynisimmätkin talousviisaat joutuvat tunnustamaan, että Suomen talous kasvaa. Varoituksen sormi on tietenkin pystyssä; hentoa on, ja haurasta. Ettei vaan kävisi huonosti! Tuhkanripottelijan silmissä kiiltävät asunto-, pörssi- ynnä muut kuplat, joilla spekuloimista media on aina rakastanut.

Miksi pankit päästivät ulkomaalaiset lainantarjoajat markkinoilleen

Kulutusluottojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa: kotitalouksien vuosittainen kulutusluottokanta on noussut yli 14 miljardiin euroon, ja perinteisten pankkien rinnalle on tullut viime vuosina useita uusia kulutusluoton tarjoajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

2000-luvulla markkinoille on tullut ulkomaalaisia lainantarjoajia, pääasiassa Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Lisäksi espanjalaisen Santander-pankin Santander Consumer Finance on Suomen suurin autorahoittaja, ja ollut Suomessa jo kymmenen vuotta.

Viimeisimpiä markkinoille tulleita pankkeja/lainantarjoajia ovat norjalaiset Bank Norwegian (2016) ja Komplett Bank (2017). Molemmat myöntävät jopa 50 000 € vakuudetonta luottoa, ja korko on matalimmillaan vain 4,90% (Komplett). Perinteisten pankkien, kuten Nordean, OP:n ja Danske Bankin vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat keskimäärin matalampia kuin muiden lainantarjoajien, mutta lainaa myönnetään vain pankin omille asiakkaille. S-Pankki on ainoa joka myöntää yli 25 000 euron vakuudetonta kulutusluottoa (40 000 €).

Käyttäjän Lainanvälittäjä.fi kuva

Suomen kalleimmat lainat ja lainojen kilpailuttaminen

Vuoden 2013 lakiuudistuksen myötä moni varmasti luuli, että pääsemme eroon mahdottoman kalliista lainoista, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Lakiuudistuksessa määriteltiin pienlainoille todellisen vuosikoron korkokatoksi, viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä (1.1.–30.6.2017 viitekorko on 0,0 %) eli korkokatto on tällä hetkellä 50%. Laki koskee kuitenkin vain alle 2000€ lainoja.

Nyt monet rahoitusyhtiöt kiertävät lakia tarjoamalla vähintään 2000€ luottotilin tai luottolimiitin. Näiltäkin luottotileiltä on kuitenkin nostettavissa pienempiä summia ja todella usein korot ylittävät pienlainoille asetetun korkokaton.

Sitten itse asiaan – Onko nämä Suomen kalleimmat lainat?

Vivus

Lainasumma: 2010€

Laina-aika: 1kk

Todellinen vuosikorko: 446,2%


Extraluotto

Lainasumma: 800€

Laina-aika: 12kk

Todellinen vuosikorko: 238,71%

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on tehnyt hyvä työn, alamme odottaa vaaleja ja uutta kabinettia

Hallituksen puolivälin riihi on puitu ja puinnista jäi riihen pohjalle muutamia jyväsiä,  hyviä pieniä asioita. Hallitus teki ensimmäisen kahden vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia, mutta toiselle puoliskolle ei ole mitään merkittävää. Uudistukset jäävät odottamaan seuraavaa hallitusta. Valtio velkaantuu edelleen ja velkaantuminen vain pahenee kun suuret puolustushankinnat tulevat seuraavalla hallituskaudella eteen. Kotihoidon tuen palkkiotyyppisellä uudistamisella olisi voitu innostaa nuoret hankkimaan lapsia. Tämäkin jää seuraavalle hallitukselle. 

Hallituksen tavoitteet vaalikauden toiselle puoliskolle lyhyesti:

  • Liikenne: Kehä I:n Laajalahden kohtaa parannetaan 30 miljoonalla eurolla. 
  • Tutkimus: Datanhallinnan ja suurteholaskennan ja tekoälyn kehittämiseen 33 miljoonaa euroa. 
  • Turvallisuus: Poliisille kohdennetaan 34,5, Supo:lle 3,5 puolustukselle 50, rajavartiointiin 8 miljoonaa euroa ja viestintävirastolle tietoturvallisuuden varmistamiseen 3 miljoonaa euroa.
  • Koulutus: Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15, varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen 5 ja ammatillisen koulutuksen digitalisointiin ja nuorten ohjaamiseen ammattien pariin 15 miljoonaa euroa. 
  • Tulonsiirrot: Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
  • Luonnonsuojelu: Metsäluonnon monimuotoisuutta suojellaan 5 miljoonan eurolla/ vuosi (METSO-ohjelman toimeenpano). 
  • EU: EU-puheenjohtajakauteen on varattu yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Koruton kertomus

1945 USA:lla oli ydinaseitten monopoli. Jossain mitassa pohdittavana oli silloin ajatus, että pl. Englanti asema pyritään säilyttämään.

NL tuntui olevan tilanteesta perillä, sillä se salasi 1949 ensimmäisen ydinkokeensa ja USA oli tapahtuneen tosiasian (fait accompli) edessä, kun sen ilmatilasta näytteitä ottava kone havaitsi Aasiassa jäänteitä toisen valtion ydinkokeesta. Ilmeisesti vasta kylmän sodan jälkeen USA on täysin tiedostanut sen, että NL otti ydinaseen operatiiviseen käyttöön vasta 1950-luvulla eikä vielä edes 1960-luvun alussa olisi yltänyt uskottavasti USA:han. Kuuban kriisi oli epäonnistunut yritys ratkaista ongelma.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Verohallinnon ohje Bitcoinin verotuksesta

Verohallinto uusine mainoskasvoineen on keskittynyt viime aikoina tekemään pilaa henkilöistä, jotka eivät tunne oloaan varmaksi sähköisessä maailmassa. Markkinoinnissa on toki myös muistettu viitata muoviämpäreihin. Pidän tätä uutta ilmettä koomisena, ehkäpä hitusen viihdyttävänäkin, mutta tosiasiat on syytä muistaa. Monessa verotusta koskevassa kysymyksessä Verohallinto on Aina Inkeri Ankeinen ja muoviämpäriä tulisi lähinnä käyttää säilytysastiana Ankeisen kannanotoille.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asianajaja valitsee korvauksen ja oikeudenmukaisuuden välillä

Asianajaliiton Advokaatti lehti pohtii sitä saako asianajaja ajaa asiakkaansa etua, jos asiakas antaa väärää käsitystä oikeudelle.

Asianajajan tulee aina olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä. Advokaatti lehti kysyi kokeneilta asianajajilta, voiko asianajaja jättää kertomatta totuutta oikeudelle esimerkiksi silloin kun päämies on myöntänyt asianajajalle tehneensä rikoksen. Haastateltavien mielestä ei.

Advokaatti lehti ei kuitenkaan tuonut esille että oikeudelle valehteleminen olisi asianajajan osalta lain vastaista ja rangaistavaa (osasyyllisyys rikoksen peittelyyn). Kyse oli advokaatti lehden antaman käsityksen perusteella asianajajan itse tekeämästä moraalisesta valinnasta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

Työläkevakuuttajat (TELA) on koonnut raportin siitä miten ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevat työeläkevakuutusyhtiöt ovat suoriutuneet viime vuodesta. Raportti antaa aihetta risuihin ja ruusuihin.

Työeläkevakuutusyhtiöistä Etera, Keva ja Valtion Eläkerahasto VER ovat selviytyneet tehtävästään hyvin. Tuottoa on tullut kautta linjan ja sijoitustoiminnan riskeistä on huolehdittu.

Koko sektoria painavat samat ongelmalapset kuin aiemmin, Ilmarinen ja Varma. Näiden yritysten tulokset ovat kautta linjan muita huonompia. Esimerkiksi pörssisijoittajina nämä kaksi yritystä ovat korkeasaaren apinaakin kehnompia. Pörssiosakkeista on tullut Ilmariselle 3,5% ja Varmalle 4,5% tuotto kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin pörssi on tuottanut 13,3% ja maailman indeksin tuotto on 11,4%.  Mitenkähän joku on löytänyt hajautettuun salkkuunsa niin kehnoja papereita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisen keskimääräinen eläke on 1632 €/kk miinus verot

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudella maalla, Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä.

Naisten eläke oli keskimäärin 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Mitä suurempi keskieläke kunnassa on sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1632 euroa kuukaudessa, noin 20 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Mediaanieläke oli 1405 euroa kuukaudessa, 16 euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Pitkät asuntolainat suosittuja – Vain puolet ottavat suojaa korkojen nousulta

Korkojen alhainen taso on suotuisa ajankohta lainanotolle, se on selvä. Matalien korkojen houkuttelemina kuluttajat ottavat kuitenkin nyt helpommin isompia ja pidempiä asuntolainoja kuin korkojen ollessa korkealla. Monet eivät kuitenkaan huolehdi tulevasta. Kun korot lähtevät taas joskus nousemaan, voivat lainakustannukset nousta suurestikin, jos korkojen nousuun ei ole varauduttu. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Millerin mukaan vain noin puoleen asuntolainoista otetaan korkosuoja.

 

Pitkissä takaisinmaksuajoissa piilee riski

Suomen pankin laskelmien mukaan suomalaiset ottivat viime vuonna asuntolainaa keskimäärin 19 vuoden takaisinmaksuajalla, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman päälle 18 vuotta. Viime vuonna kaikista nostetuista asuntolainoista yli puolet olivat takaisinmaksuajaltaan 20-26 vuotta.

 

Käyttäjän mikko kuva

Vaalikonedatat

Yle on julkaissut Kuntavaalikoneensa datat avoimena datana .  Julkaistussa datassa on yli 16000 kuntavaaliehdokkaan vaalikonevastaukset. Yle kannustaa lataamaan datat, tutkimaan niitä ja tuottamaan datan perusteella julkaisuja. Minä tuotin datasta kolmiulotteisen visualisoinnin ja latasin sen Youtubeen.

Kunkin ehdokkaan vaalikonevastauksen voi tulkita pisteenä "avaruudessa", jonka ulottuvuuksien määrä on sama kuin vaalikoneen esittämien kysymysten määrä. Datan visualisointi on tapana tehdä joko yksiulotteisena vasemmisto-oikeisto akselille tai kaksiulotteisena, jolloin toinen akseli on usein jonkinlainen libeeraali-konservatiivi akseli. Tein oman visualisointini kolmiulotteisena. Runsasulotteisen pistejoukon voi projisoida kolmiulotteiseksi dimensioiden "vähentämismenetelmällä".

Havaintoja visualisoinnista:

- Oikeisto-vasemmisto akseli toimii edelleen hyvin. Se jakaa poliittista kenttää selkeästi: Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät muodostavat selkeän vasemmiston. Kokoomus on oikeistopuolue.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakunnista on tulossa valtionhallinnon satelliittivirastoja

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeessään 10.3 lausuntoja siitä miten maakuntien rahoitus tulisi järjestää. Kirjeen mukana seuraava hallituksen esitys  on kuitenkin sen luontoinen ettei montaakaan lausuntoa tule.  Ehdotus on erittäin kaukana hyvästä hallintotavasta, joka allokoi päätäntävallan niin lähelle kansalaista kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista.

Hallituksen ehdotuksen mukaan maakunnille ei tule verotusoikeutta eikä oikeutta itsenäiseen budjettivaltaan. Maakunnat saavat esityksessä käytännössä kaiken rahoituksensa valtion avustuksena ja valtio valvoo rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti. Maakunnista tulee tämän esityksen puitteissa valtionhallinnon satelliittivirastoja. Maakuntavaalit menettävät suuren osan merkityksestään. Maakunnallisille poliittisille päättäjille jää vain vähän päätäntävaltaa koskien maakuntakaavoja. Muu maakunnallinen päätäntävalta säilyy käytännössä Helsingin virkamiehillä.

Populismin harjalla porskuttaa vaihteeksi EU

Hollannin vaalit jatkoivat parin viime vuoden perinnettä sikäli, että ne tuottivat yllätyksen: oikeistopopulistit eivät marssineetkaan jytkyyn, vaan torjuntavoiton otti gallupeissa kärsinyt keskustaliberaali pääministeri Mark Rutte. Vähintään yhtä oleellista on, että suurimmat nousijat olivat euromyönteisiä pienpuolueita, ja äänestysprosentti poikkeuksellisen korkea.

Oikeistopopulismin aaltoa on pidetty pysäyttämättömänä Trumpin ja brexitin jälkeen, mutta muutkin kuin perämetsien ja lähiöbaarien heikosti koulutetut äänestäjät ovat lopulta heränneet. Äärioikeisto ja uuskonservatismi ovat potkaisseet esiin vastareaktion. Geert Wildersin ei tarvitse haaveilla hallituspaikoista pitkään aikaan. Hänen vaikutusvaltansakin vähenee, koska lähes yhtä paljon paikkoja keräsi liberaalivihervasuri GroenLinks, jota johtaa karismaattiseksi kehuttu Jesse Klaver.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus