Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, ...).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita - omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Talouskriisit ruokkivat ääriaineksia, mutta suunta ei ole automaattinen

Karvan päästä liippasi, että iloksemme ja kunniaksemme emme saaneet Eurooppaan ensimmäistä äärioikeistolaista valtiojohtajaa sitten toisen maailmansodan. Itävallan presidentti ei ole kummoisessa asemassa, mutta valinnan symbolinen merkitys olisi tietty ollut valtava. Ja on se voiton käyminen noin huulilla tyrmäävää itsessään.

Äärioikeiston nousu on karmeaa todellisuutta kautta Euroopan. Monelle hiipii mieleen, että eikö ihminen todella opi historiastaan mitään. Itävalta sentään koki Hitlerin miehityksen. Eikä Itävalta ainoa valistuneena ja maltillisena pidetty maa ole, jossa trendi on sama.

Äärioikeiston virta vahvistuu aina samaa kaavaa. Lama ja perinteisten valtapuolueiden korruptoitunut aseettomuus sen edessä ajavat äänestäjät tuoreisiin vaihtoehtoihin. Ääriaatteet tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Pakolaiskriisi ja terrorismin nousu ovat sinetöineet äärioikeiston menestyksen. 

Tästä olisi helppo vetää johtopäätös, että talousvaikeudet satavat aina väistämättä äärioikeiston laariin, ainakin olosuhteissa, jossa muukalaisviha tarjoutuu ahdistukselle vaivattomaksi kanavaksi. Onneksi mekanismi ei ole ihan niin yksinkertainen.

Turhautuminen luo tietenkin protestihenkeä, mutta se voi suuntautua hyvin moninaisesti – sen todistaa tämän päivän Eurooppakin. Suomen monipuoluejärjestelmässä istuva hallitus vuorollaan saa lunta tupaan, ja oppositio korjaa hedelmät. Oikeistopopulismi on meilläkin noussut, mutta perussuomalaisten päästyä lopulta hallitukseen jakamaan niukkuutta ja todistamaan oman avuttomuutensa vaikeiden haasteiden edessä on senkin kannatus rojahtanut politiikan painovoimalakien mukaan. Jos taantuma ei taitu, Soini murjoo sloganeitaan taas ensi vaalikaudella oppositiossa. (Ja tällä en tarkoita, että luokittelisin persut äärioikeistoon, vaikka niitäkin aineksia puolueesta selityksittä löytyy; soinilaiset eivät heihin missään tapauksessa kuulu.)

Työttömyysturvamme rasittaa työssäkäyviä ehkä eniten maailmassa

Suomessa on pohjoismaiden parhaimpiin kuuluva työttömyysturva työntekijää kohden ja työttömyysturvan kokonaiskulut ovat suuret.

Kulut rasittavat työttömyysturvan todellista maksajaa, työssä käyvää työntekijää, yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa ja kulut ovat kasvussa. Suurempi rasitus työntekijöille aiheutuu kahdesta asiasta, lähes kaksi kertaa Ruotsia kalliimmasta työttömyysturvasta työntekijää kohden ja toisaalta myös suuremmasta työttömyydestä. Tiedot  käyvät  ilmi  Palkansaajien  tutkimuslaitoksen  tutkija  Matti  Karin tekemästä  katsauksesta työttömyysturvaetuuksien vaikutusta työmarkkinakäyttäytymiseen.

Ansiosidonnaiset päivärahat ovat suurien kulujen syy

Suurin syy kulutasoon ovat ansiosidonnaiset päivärahat, jotka muodostavat lähes 2/3 työttömyysturvan kuluista.

Työttömyydestä  poistumisen  todennäköisyys nousee  silloin,  kun  ansiosidonnainen etuuskausi  päättyy  tai  on päättymäisillään.  Empiirisessä  tutkimuskirjallisuudessa  
havaitaan tällöin tyypillisesti piikki työttömyydestä poistumisessa. Osa tästä johtuu siirtymisistä työvoiman ulkopuolelle.

Moni jää vaille ansaitsemaansa työttömyysturvaa

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkistanut  Terhi Maczulskij:n tutkimuksen järjestäytymisasteesta ja työttömyyskassoista.

Ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana 70% tasolle. Samaan aikaan rinnalle on syntynyt ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat joihin kuuluu nyt noin 15% työvoimasta. 

Kaikenkaikkiaan työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, ollen noin 85 prosenttia.

Terhi Maczulskij:n tutkimuksen mukaan 50–80 prosenttia kokonaan työttömyyskassan ulkopuolelle jäävistä täyttäisi kuitenkin ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen. Raportissa selvitetään, mitkä palkansaajaryhmät jättäytyvät vapaaehtoisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piirin ulkopuolelle ja miksi. Tutkimuksen mukaan riskiä kaihtavat liittyvät herkimmin työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan ulkopuolelle jättäytyvät ovat usein epätyypillisissä työtehtävissä toimivia pienipalkkaisia nuoria miehiä, joilla on yleensä korkea riski jäädä työttömäksi. Tämä ryhmä ei käyttäydy rationaalisesti huolimatta siitä, että ansiosidonnaisen päiväraha on suhteellisesti korkein juuri heidän tapaisilla matalapalkka-aloilla. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5'000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua - liian iso vaiva.

Venezuela on umpikujassa

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta palaan asiaan, koska Venezuela on ajautumassa täyteen kaaokseen ja siitä vallankaappaukseen, matalan asteen sisällissotaan tai ties mihin. Toisaalta Venezuelassa harjoitettu talouspolitiikka on malliesimerkki yhden sen lajin täydellisestä umpikujasta. Sellaisena siitä on syytä ottaa oppia muidenkin, etenkin kun populistit typerine talousoppeineen jyräävät länsimaissakin vähän joka nurkalla tyrkyttäen yhtä järjettömiä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin kuin Venezuelaa hallitseva sosialistipuolue. Tämä koskee niin vasemmisto- kuin oikeistopopulisteja, jotka tarkemmassa analyysissa ovatkin yleensä toistensa kääntöpuolet vähän joka asiassa.

Taloudessa heitä kiehtovat erilaiset komentomallit. Niiden varassa Venezuela rakensi Hugo Chavezin johdolla omintakeista sosialismia laajoilla kansallistamisilla, sääntelyllä ja verotuksella. Talous on romahtanut loppuvaiheen itäblokin tapaan. Enempää julkinen kuin yksityinen sektori eivät toimi.

Tuotanto seisoo ja hyödykepula on armoton. Ihmisiä kuolee sairaaloihin kuin kärpäsiä, kun lääkkeitä ei ole ja laitteet eivät toimi. Inflaatio, jota vastaan sosialistit ovat mielestään tapelleet koko valtakautensa, laukkaa sadoissa prosenteissa.

Oppositio voitti parlamenttivaalit, mutta sosialistipresidentti Nicolás Maduro on suurin vallankäyttäjä. Hänen erottamistaan hakevan kansanäänestyksen Maduro tuomitsee laittomaksi. Mitään muutakaan linjamuutoksen tarvetta tämä Chavezin omin käsin jatkajakseen poimima typerys ei näe.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet elävät tilastojen mukaan kulutusjuhlan aikaa

Suomalainen kuluttaja on huomannut alhaisen korkotason siunauksellisuuden ja ottaa kaiken irti tilanteesta. Nyt otetaan velkaa ja pidetään kulutusjuhlia. Säästämisaste on pudonnut pitkän ajan keskiarvon, 2..3% tasolta nollaan ja muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kotitalouksien kulutus on noussut samassa suhteessa.

Kaikki kulutetaan eikä mitään laiteta säästöön siksi termi kulutusjuhla on paikallaan. Tieto näkyy tilastoista ja on tapahtunut tosiasia - elämme kulutusjuhlan aikaa siitäkin huolimatta että yleinen käsitys on erilainen. 

Tämän seurauksena kuluttajien velkaantuneisuus on noussut yli 120% tasolle käytettävissä olevista tuloista ja kasvaa edelleen.

Nuoret aikuiset säästävät

Edelleen on paljon säästäviä kansalaisia. Nuoret aikuiset, ikäluokat 25...45v, kasvattavat eniten varallisuuttaan ja heidän säästämisasteensa on merkittävä. Osa nuorten varallisuuden kasvusta johtuu toisin perinnöistä eikä varsinaisesta säästämisestä. Varakkaimmillaan ihminen on yleensä eläkeiässä, noin 70 vuotiaana.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vanhustenhoidon ongelmat

Rauman Attendon Steniuksenkadun hoivakoti avattiin 2012

 

Viittaan aluksi Kaitsun alempana olevaan kirjoitukseen ja totean siitä, että kyllä vanhustenhoitoa totta vie pitää valvoa ja pitäisi valvoa vielä nykyistä tiukemminkin.

Pienemmät tapaukset eivät pääse lehtien otsikoihin, mutta kyllä niitäkin on. Tunnetuimmista tapauksista voin mainita Suomessa toimineen virolaistaustaisen saattohoitoa tarjonneen yrityksen, joka ystävällisesti vielä myrkytti kuoliaaksi asiakkaansa, jolta oli ensin kavaltanut rahat. Laitilassa suljettiin pienemmistä syistä hoitoalan yritys, jonka valvontaa oli vaikeuttanut se, että ostavia kuntia oli sieltä sun täältä, joten kokonaiskuva ja valvonta jäi hataraksi.

Laajin tapaus on julkissektorin Turun Kupittaan G 1, jossa kaupungin valvonta oli ensin hampaatonta ja nyt asialla on kaupungin lisäksi ainakin aluehallinto, Valvira ja poliisi.

Valitettavasti ongelmia on vielä paljon enemmänkin. Kunnat laiminlyövät laajasti lakisääteisiä velvoitteitaan ja pitävät vanhuksia kotihoidossa senkin jälkeen, kun oma koti on muuttunut vieraaksi. Viime talvenakin oli aivan riittävästi uutisia muistisairaista ihmisistä, jotka harhailivat ulkosalla ja monet menehtyivätkin kylmyyteen.  Syytä muistaa, että muistisairaudet voivat alkaa jo alle 60-vuotiailla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vanhuspalveluiden ja päivähoidon yksityistäminen on terveydenhoitoa helpompaa

Suomi on monillakin mittareilla maa, jossa julkisen keskusjohtoisen sektorin keskitetty kontrolli yksilöistä on suuri. Kansalaisten vapaaseen valintaan ja itsenäiseen päätöksentekoon nojautuvaa yhteiskuntaa ollaan kuitenkin tämän hallituksen aikana edistetty. Eikä aina pelkästään hallituksen toimesta, sillä yksilön itsemääräämisoikeuden korostaminen on ollut lähellä monen sydäntä. 

Yhteiskunta toimii hyvin, jos päätöksenteko on niin lähellä yksilöä ja pienryhmiä, kuin kunkin asian osalta on järkevästi mahdollista. Mutta  vapaa markkinatalous tarvitsee oikean ohjauksen ja puitteet. Meillä on melko lailla hyvät kontrollimekanismit sellaisilla aloilla kuten , ympäristöasiat, turvallisuus ja yksilöistä huolehtiminen, mutta aika vähän on kiinnitetty huomiota epäsymmetrisen tietotaidon mukanaan tuomiin ongelmiin.  Aina tulee ongelmia, jos ostajan tietotaito on paljon myyjän tason alapuolella ja erityisesti kiinnitän tässä huomiota yksityistettäviin terveydenhuollon palveluihin, joiden osalta riski on suuri. Vääränlainen yksityistäminen johtaa katastrofiin.

Yksityistetyt terveydenhuollon palvelut tarvitsevat tuekseen yhteiskunnan kontrollin

Terveydenhuollon palvelut eivät toimi kunnolla jos yksilöllä on kaikissa tilanteissa oikeus valita palveluntuottaja. Yksilö on lääkerin edessä aseeton, jos lääkeri suosittelee hänelle kalliita tutkimuksia ja hoitoja kertomalla mahdollisista taudeista ja sivuvaikutuksista. Syynä on se, ettei yksilö kerta kaikkiaan pysty itse arvioimaan lääketieteellisen hoidon tarvetta. Tuo tieto on ainoastaan häntä hoitavalla lääkerillä, jonka armoilla yksilö on. USA:n yksityinen terveydenhuolto on esimerkki kalliista ja tehottomasta järjestelmästä, jossa  ihminen on lääkerin armoilla.

Valtio on ottanut kantaakseen liikaa yritysten liiketoimintariskiä

Valtiovarainministeriö kiinnittää riskikatsauksessaan huomiota siihen, että Suomen Valtion antamien takausten vastuut ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa ja ne ovat nyt Euroopan ja maailman korkeinta luokkaa (23%/BKT).

Valtio ottaa kantaakseen yksityisten yritysten liiketoimintavastuita

Kasvu johtuu suurimmalta osin siitä että valtio on luottolaitos Finnveran kautta ottanut eneneväsäässä määrin kantaakseen yksityisten yritysten riskejä takaamalla valittujen yritysten ja projektien luottoja.

Toinen merkittävä tekijä on ollut Euroopan Rahoitusvakausvälineen (ERVV) luominen jonka yhteydessä Suomi on muiden Euroalueen maiden ohella joutunut osaltaan vastuuseen kriisiin joutuneiden maiden vakaudesta. ERVV vastuut ovat nyt supistumassa.

Vastuumme ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Vaikka eri valtioiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa muun muassa erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, nähdään kuitenkin Eurostatin keräämästä aineistosta, että Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus