Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Populismin harjalla porskuttaa vaihteeksi EU

Hollannin vaalit jatkoivat parin viime vuoden perinnettä sikäli, että ne tuottivat yllätyksen: oikeistopopulistit eivät marssineetkaan jytkyyn, vaan torjuntavoiton otti gallupeissa kärsinyt keskustaliberaali pääministeri Mark Rutte. Vähintään yhtä oleellista on, että suurimmat nousijat olivat euromyönteisiä pienpuolueita, ja äänestysprosentti poikkeuksellisen korkea.

Oikeistopopulismin aaltoa on pidetty pysäyttämättömänä Trumpin ja brexitin jälkeen, mutta muutkin kuin perämetsien ja lähiöbaarien heikosti koulutetut äänestäjät ovat lopulta heränneet. Äärioikeisto ja uuskonservatismi ovat potkaisseet esiin vastareaktion. Geert Wildersin ei tarvitse haaveilla hallituspaikoista pitkään aikaan. Hänen vaikutusvaltansakin vähenee, koska lähes yhtä paljon paikkoja keräsi liberaalivihervasuri GroenLinks, jota johtaa karismaattiseksi kehuttu Jesse Klaver.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Arvonlisäverotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi – Eräs uuden lain ongelmakohta

Menneillä viikoilla on keskusteltu ennakoitavuudesta ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta verotuksessa. Janne Juusela on tuonut esiin, muun muassa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (HS 2.3.2017), huolensa lakisidonnaisuusperiaatteesta ja verojärjestelmän ennustettavuuden heikkenemisestä. Vastatessaan tohtori Juuselan kirjoitukseen, verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen esitti kysymyksen: ”Ansaitseeko aggressiivinen verosuunnittelu ennakoitavuutta?” (HS 4.3.2017).

Ollaanpa aggressiivisesta verosuunnittelusta, terminä tai muuten, mitä mieltä tahansa, on oikeusturvan saaminen ansaintaperiaatteella allekirjoittaneelle sekä länsimaiselle oikeusjärjestelmälle jossain määrin vierasta. Yhtä kaikki, tätä suomalaisen yhden veroasiantuntijuuden johtohahmon ja Pekka Ruuhosen keskustelua seurattuani, haluan kirjoittaa eräästä arvonlisäverovelvollisia koskettavasta oikeusturvaongelmasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen & Viron julkishallintojen teknisiä toteutuksia yhdistetään

Suomen ja Viron julkishallinnot siirtyvät kevään 2017 aikana käyttämään yhteistä digitaalista väylää kansalaisiin päin. Järjestelmän nimi on Suomen puoleisessa osassa Suomi.fi ja Viron puoleisessa osassa X-road

Suomessa julkisen hallinnon organisaatioille ensisijainen tiedonsiirtoratkaisu Suomi.fi -palveluväylä perustuu X-road-teknologiaan. Palveluväylä on otettu Suomessa käyttöön 2015 osana Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmaa, ja julkishallinnon organisaatiot on velvoitettu sen käyttöön lailla.

Pikavippien sääntelyä ollaan tiukentamassa – mikä tulee muuttumaan?

Oikeusministeriön käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tarkoitus olisi kiristää sääntelyä esimerkiksi nostamalla korkokattoa. Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: alle 2000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50%+viitekorko. Lakia on kuitenkin helppo kiertää myöntämällä yli esimerkiksi 2010 € luottolimiittiä, jolloin korkorajoitus ei koske summaa, ja kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa verran, esimerkiksi 500 euroa.

Ministeriön uudessa ehdotuksessa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja, ja pohdinnassa on myös muita uusia keinoja rajoittaa pikavippiyritysten perimiä kuluja.

Mitä ehdotukset ovat käytännössä?

 

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Sukupolvenvaihdos

Yritys on monesti, perhettä lukuun ottamatta, omistajansa suurin saavutus ja menetyksen mittari. Se edustaa niitä asioita, joiden puolesta on taisteltu, tehty uhrauksia, kärsitty, itketty ja naurettu. Yritys on voinut olla elämän osana vuosikaudet. Yrittäjänä toimiessa on solmittu kontakteja, tavattu mielenkiintoisia ihmisiä, kasvettu, kasvatettu ja myös vanhennuttu. Yritys, elämäntyön aineellisena tunnusmerkkinä, on paitsi tulonlähde myös merkittävä monumentti yrittäjän elämästä. Onko siitä edes mahdollista luopua luovuttamatta jotain itsestään?

Oli vastaus edelliseen kysymykseen mikä tahansa, valitettavasti kello käy ja tunnit kuluvat. Menneisyys laajenee, tulevaisuus väistyy. Mahdollisuudet vähenevät ja katumukset kasaantuvat. Vähemmän runollisesti ilmaistuna; jokaisen yrittäjän yritystoiminta päättyy joskus. Kyse on vain siitä, miten se tapahtuu. Jottei kirjoitus olisi pelkkää tunteellista vuodatusta, tässä blogissa on tarkoitus käydä läpi muutamia kohtia, jotka kannattaa ottaa huomioon valmistauduttaessa sukupolvenvaihdokseen.   

 

Ennakointi

 

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni sivustolle, joten aloitan pienellä esittelyllä. Olen veroasiantuntija Miika Härkönen. Johdan omaa osakeyhtiötäni veropalveluita tarjoavien yhtiöiden kirjavassa joukossa. Olen toiminut kuluneen kymmenen vuoden aikana erilaisissa verotustehtävissä. Näkökulmani käsiteltäviin ilmiöihin rakentuu siten vahvasti vero-oikeudellisen kontekstin kautta. Kiitän Piksun toimitusta siitä, että saan olla mukana kirjoittamassa kantojani ja oppimassa uutta. Tämä blogi on julkaistu aikaisemmin sivustollani www.taxfenix.fi.

 

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Veroilmoitusten jättöpäivät lähenevät taas kovalla vauhdilla. En kirjoita tänään verotuksen sisällöllisistä asioista vaan haluan lähinnä muistuttaa kaikkia aiheen parissa toimivia huolellisuuden merkityksestä. Tuoreimmasta oikeuskäytännöstä voidaan vetää johtopäätös, että linja arvioitaessa veroilmoitusten virheellisyyksiä on ankara.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio tukee toiminnallaan eniten Helsingin seutua

Valtion työpaikkojen sijoittumista alueille koskevan selvityksen perusteella valtion työpakkoja koskee kaksi merkittävää piirrettä:

  • Valtion suorien työpaikkojen määrä on vähentynyt vuosina 2010...2015 (työt tehdään nykyään enemmän tilaustyönä yrityksiltä; virkasuhteisia on vähemmän)
  • Valtio tukee toiminnallaan yhä voimakkaammin Helsingin seutua, jossa on suhteellisesti suurin osa valtion työpaikoista ja jonka osuus kasvaa.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa haluaa itse sopia työehdoista työnantajansa kanssa

65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää voida sopia työehdoista toisin kuin työehtosopimuksessa lukee ja peräti 71 prosenttia on sitä mieltä että myös järjestäytymättömille työntekijöille pitäisi antaa oikeus sopimiseen.

Tieto käy ilmi Kantar TNS:n tekemästä Luottamuspuntari-tutkimuksesta.

Venäjä antoi odotetun oppitunnin protektionismista

Protektionismin ilosanomaa pauhaavat nyt kaikki populistit. Donald Trumpin kovisteltua amerikkalaisia suuryhtiöitä perumaan muutamia tuotantojen ulkoistuksia hänen väitetään todistaneen sen myös toimivan. Jopa vientiriippuvaisessa Suomessa aate nostaa pitkän hiljaisuuden jälkeen päätään, kenenpä muun kuin oikeistopopulistien eli perussuomalaisten piirissä. Vasemmistossahan se on haudattu ajat sitten talouspoliittisen kokemuksen ja ymmärryksen myötä, vaikka vasemmiston perusäänestäjät eli työväestö protektionismin taakse perinteisesti on helpoin houkutella Trumpin retoriikalla.

Ihmeen vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että protektionismin autuudesta on tuoretta näyttöä Venäjältä. Se vastasi lännen talouspakotteisiin elintarvikkeiden tuontikiellolla. Kreml uhosi hyötyvänsä, koska maan elintarviketeollisuus monipuolistuisi ja sen kilpailukyky paranisi. Työpaikkoja syntyisi ja kauppatase kohenisi. Perusteet eivät kuulostaneet sikäli aivan päättömiltä, että Venäjä todella tarvitsisi talouden monipuolistamista, ja elintarviketeollisuudelle olisi hyvät lähtökohdat maatalousmaassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

WTO on kaupallisen globalisaation ydin

WTO (World Trade Organization) on globalisaation tärkein institutionaalinen selkäranka. WTO sopimuksiin ovat sitoutuneet kaikki maailman markkinataloudet. 

WTO sopimusten periaate nojaa reiluudessa. Kukin maa joutuu julkaisemaan tuontiin liittyvät vaatimuksensa, joiden pitää periaatteessa päteä samanlaisina kaikille maille. Mitään maata tai yritystä ei saa syrjiä. Kyse on siis oikeusyhteiskunnan perusperiaatteesta, yhdenvertaisuudesta, jota WTO maailmankaupan osalta valvoo.

Perusperiaateensa ohessa WTO on kyennyt tehokkaasti alentamaan maailmankaupan kuluja (tulleja, paperityötä, kaupan keinotekoisia esteitä,..).

Eilen 22.2.2017 tuli maailmanlaajuisesti voimaan Balilla neljä vuotta sitten sovittu uusi tullauksen byrokratian karsimista ja korruption ehkäisemistä vahvistava kauppasopimus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi luottaa jatkossa omiin aseisiin ja puolustusvoimiin

Vastavalmistunut puolustuspoliittinen selonteko sisältää tärkeimmät puolustuspoliittiset linjauksemme. Pitkällä aikavälillä on oleellista se, mihin uhkiin varaudutaan:

  • Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön on alentunut ja samalla yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
  • Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.
  • Sodan kuvan monipuolistuttua Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Se sisältäisi sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kyber- toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset korostavat mm. tiedustelukykyä, eri hallinnonalojen valmiutta toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kykyä suojautua kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta ja kyberpuolustuskykyä.

Puolustuspoliittinen selonteko ei lähde siitä että pelkällä liittoutumalla voisimme turvata maamme koskemattomuuden. Se ei edes mainitse niitä turvatakuita joita EU alueen maat, Suomi mukaan lukien, ovat esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa antaneet toisilleen. Noita takuita eivät arvosta muutkaan, ei esimerkiksi Ruotsi. Edes Nato maat ole täysin varmoja keskinäisestä puolustuksesta. Avun saaminen riippuu tilanteesta. Ainoa johon voi luottaa, on oma tahto puolustautua. Puolustuspoliittinen selonteko lähteekin siitä, että puolustuskykyä oleellisesti parannetaan ja antaa siihen keinoja sekä maa-, meri-, kyber-, että ilmavoimien osalta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työvoiman ulkopuolella elävät "vapaaherrat" lisääntyvät

Työelämän ulkopuolella on pysyvästi yhä suurempi määrä miehiä selviää, julkaistavasta EVA Analyysistä: "Kadonneet työmiehet". Tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa nuorten miesten työttömyys on kasvanut erityisen nopeasti.

Heikko kilpailukyky on molemmissa maissa vähentänyt vientiteollisuuden työpaikkoja ja toisaalta parantunut sosiaaliturva ja hyvin toimiva julkinen sektori ovat luoneet vaihtoehdon työlle. Näiden seurauksena myös arvostukset muuttuvat. Ei tarvitse olla työihminen menestyäkseen kaveripiirissä, somessa ja naisten keskuudessa. Vähemmälläkin itse tienatulla rahalla pärjää ja pääsee mukaan kuvioihin.

Käyttäjän Norvestia kuva

”Sukanvarsisäästöt” töihin

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Tässä on mennyt jo kohta pari vuotta, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi panna valtionyhtiöiden taseet töihin. Fiksu ajatus ja näppärä ilmaisu, mutta hankalasti mitattavissa. Paljon selkeämpiä lukuja tulee valtion jättiomaisuuden osinkotuloista. Niitähän olemme viime viikkoina lukeneet samalla kun laskeskelemme omia pikku osinkotulojamme. – Ja niistäkin pitää vielä maksaa kovat verot!

Mutta jos valtio olla möllöttää tyytyväisenä passiivisen omistussäkkinsä kyljessä, niin vielä laiskempaa on meno yksityispuolella. Viimeisten laskelmien mukaan käyttö- ja talletustileillä makaa kotitalouksien rahaa noin 80 miljardia euroa, käytännössä nolla korolla. – Kyllä 0,13 prosentin koron juuri ja juuri tilillänsä huomaa, mutta tarkkana saa olla!

Jotain tarttis tehrä, sanoo turkulainen. Määräaikaistileille maksetaan sentään vajaan 1 prosentin korkoa, mutta kotitalouksia ne eivät oikein kiinnosta. Rakastetaan sukanvarsirahaa, on se sitten pankissa tai kotona kenkälaatikossa. Ja täytyy tunnustaa, että onhan se mukavaa ajatella ostavansa ”heti tuon ja tuon” ilman mitään ennakkojärjestelyjä. – Mutta tyhmäähän se on!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Moraalittomin perustein kannettuja veroja on mahdollista vähentää

Osa veroista koetaan epäaoikeudenmukaisiksi. Ne antavat rangaistuksen hyvistä asioista joita teemme:

  • tuloverolla rankaistaan työn tekemistä
  • arvonlisäverolla rankaistaan siitä arvonlisästä, jonka yritykset tekevät yhteiskuntamme hyväksi

Merkittävä osa veroista koetaan maksuiksi, joilla on parempi oikeutus:

  • tavaroista ja palvelusta maksetuilla muilla veroilla ohjataan kuluttajia puhtaampaan ja ympäsistöystävällisempään elämään
  • pakolliset sosiaaliturvamaksut ovat sitä varten, että niillä maksetaan eläkkeet, työttömyysturva ja työtapaturmien kulut
  • omaisuusveroihin kuuluvalla kiinteistöverolla kustannetaan tieinfrastruktuurin ylläpitoa sekä maakunnan palveluita
  • kunnallisvero mielletään jatkossa yhä enemmän paikallisen kulttuurin ja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon edistämiseksi

Yleisesti ottaen ne verot ja veroluonteiset maksut, jotka maksetaan jostain tietystä hyvästä syystä, mielletään hyväksyttävämmiksi kuin esimerkiksi työn teosta määrättyjä verosanktioita. Hyvästä syystä maksettavia veroja on tällä hetkellä yli kolmannes kakista veroista ja niiden osuutta voi hyvin lisätä samalla kun työn teon yleistä rangaistavuutta piennetään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristymässä

Petteri Orpon asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esittää osinkoverojärjestelmää muutettavaksi siten, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta muutetaan lähemmäs listattujen verotusta.

Palkkatulojen verotusta esitetään kevennettäväksi niin, että palkkatulojen verotus ei enää olisi missään tuloluokassa paljon raskaampaa kuin osinkojen verotus. Toteutuisi tulolähteestä riippumattomampi neutraali verotus ja sen seurauksena veronkierto vähenisi luonnollisella tavalla. 

Muutos johtaisi kuitenkin siihen että listaamattomien yritysten verotus kiristyy. Keveämmin verotettua osinkoa voisi jakaa enää 4 % yrityksen omasta pääomasta (ennen 8%).  Tähän rajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistettaisiin.

Käyttäjän mikko kuva

"EKP:n" yrityslainaostoista

Rahoitusolojen lisäkeventäminen korkoja muuttamalla ei enää toimi kovin hyvin. Eurojärjestelmä on siksi turvautunut "epätavanomaisiin" keinoihin kuten suoriin arvopaperiostoihin. EKPn ja Suomen Pankin sivuilla annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa näistä arvopaperiostoista. Arvopapereiden osto-ohjelman osana ostetaan mm. yritysten lainapapereita. Löysin twitteristä siistin UBS/Credit Suissen koosteen osto-ohjelman osana ostetuista yrityslainoista

CSPP/Suomi

Pari havaintoa:
1) Listalla olevia tunnettuja Suomalaisia yrityksiä ovat mm. Citycon, Sampo ja Elisa. On perusteltua sanoa, että EKP ja Suomen Pankki "luottavat" näihin yrityksiin.
2) Listalla on yhteensä 810 yrityslainaa. Eniten on tehty puolen miljardin euron kokoisia ostoja. Keskimääräinen osto on 708M€.

CSPP sijoitusten jakauma

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Finanssilukutaito - avain kansakunnan hyvinvointiin

Kansakunnan hyvinvointi on riippuvainen kansakunnan vauraudesta, pelkistäen varallisuudesta. Varallisuus voidaan karkeasti jakaa perittyyn ja luotuun varallisuuteen. Perityn varallisuuden osalta meillä on lukuisia esimerkkejä, tietyt suomalaiset suvut ja luonnollisesti Ruotsi kansakuntaesimerkkinä. Luodusta varallisuudesta esimerkkinä olkoon muinainen Nokia, vähemmän muinainen Rovio ja Supercell.

Yhtä kaikki, varallisuuden kasvattaminen, perityn tai luodun, vaatii finanssimarkkinan (markkina, jossa rahalla tehdään rahaa) ymmärrystä ja osaamista. Olen huolissani tämän ymmärryksen ja osaamisen heikosta kansallisesta tasosta ja kehittymättömyydestä. Olen useissa tilaisuuksissa verrannut tilannettamme skenaarioon, jossa kansaa ei aikoinaan olisi painostettu luku- ja kirjoitustaidon oppiin. Olisi riittänyt, että silloiset (ja myöhemmät) päättäjät olisivat hallinneet nämä taidot ja tulkinneet maailman menoa ymmärtämättömille.

Kuluttajien luottamus omaan talouteen vahvistui vaikka velkaantuminen on kasvanut

 

Kuluttajat luottavat oman taloutensa kohenemiseen tulevan vuoden aikana, selviää tilastokeskuksen tammikuun kuluttajabarometristä. Samaan aikaan suomalaisten velkaantumisaste on kasvanut melko tasaisesti viime vuosina. Erityisesti kulutusluottoja käytetään taas enemmän.

 

Rahankäyttöaikeet maltillisia

Oman taloustilanteen kohenemiseen vuonna 2017 luottaa 29 prosenttia kuluttajista. Sen sijaan 12 prosenttia pelkää taloutensa huononevan tulevan vuoden aikana. Vuoden 2016 tammikuussa osuudet olivat 24 ja 13 prosenttia.

Kuluttajat pitävät vuotta 2017 suotuisana ajankohtana kestotavaroiden ostamiselle ja erityisesti lainanotolle.

Kotitalouksista 17 % suunnittelee erittäin todennäköisesti ostavansa auton. Asunnonostoaikeet laskivat vuoden aikana 9 prosentista 7 prosenttiin. Rahaa kodin peruskorjaukseen aikovat käyttää 18 % kotitalouksista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkeimpien johtajien palkat pitää laittaa vaatimustason mukaisiksi

Yhteiskunta toimii hyvin, jos vaativasta tehtävästä maksetaan kunnon korvaus ja kun korvaukset ovat vaatimusasteen mukaisesti mitoitettu. Reilu yhteiskunta toimii paremmin kuin epäreilu.

Oheisessa kuvassa on muutaman eri tehtävän vuosipalkkiot (pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkkio on kauppakamarin tietoihin perustuva keskimääräinen kokonaiskorvaus).

Ammattiyhdistysliikkeet (eläkeyhtiöiden hallinta), työnantajajärjestöt (eläkeyhtiöiden hallinta) ja valtio (valtio-omistus) päättävät omistajaohjauksen avulla suurien pörssiyritystemme toimitusjohtajien palkoista. Nämä palkat vaikuttavat ratkaisevasti yhteiskuntamme toimintaan.

Palkansaajien tutkimuslaitos on kritisoinut blogissaan ansiokkaasti sitä, että ylimmän 1% tuloluokan palkkiot ja palkat ovat Suomessa nousseet paljon muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä tarkoittaa nimenomaan toimitusjohtajia ja heidän lähipiiriään. Kritiikki on minusta aiheellista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Donald Trump:lla ei ole ystävämaita eikä länsimaista yhteisöä

Trump:n virkaanastujaispuhe (oikealla) on kuin Leninin puheet vuonna 1917, kansaan vetoava ja siinä vaaditaan valtaeliitin kaatamista ja valtaa kansalle. Donald Trump:n sanat hyödyntävät työläisvallankumouksen ilmapiiriä. Nuo sanat tekevät Trumpista vallankumousjohtajan, joka ei unohda kansaa.

Donald Trump:n sanat tekevät muista maista kilpailijoita ja korkeintaan sopimuskumppaneita. Mitään ystävyyttä ei ole. On vain USA:n ja sopimuskumppanin edut, joita pitää sovittaa yhteen.

Yksi asia on selvä. Donald Trump ei yllätä. Hän on johdonmukainen ja uskollinen linjalleen ja toistaa virkaanastujaispuheessaan vaalikamppanjansa teemat:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sipilän hallitus tulee epäonnistumaan

Marraskuussa 2015 politiikkaa seuraavat hämmästyivät Sipilän ratkaisusta uhata erolla monestakin syystä.

Ensinnäkin keväällä 2015 laaditussa hallitusohjelmassa sanottiin sote-alueita olevan enintään 19. Oli hiukan erikoista, että juuri laadittuun hallitusohjelmaan ei kirjattu, että niitä on oltava vähintään 18, koska siksihän Sipilä uhkasi erota.

Toisekseen outoa oli, että siitä lähtien asiantuntijat ovat pitäneet viittä aluetta parempana eikä se kanta ole miksikään muuttunut.

Lopuksi episodi antoi kummallisen ensivaikutelman Sipilästä, uhkasi erolla heti kättelyssä eikä uhkausta edes toteuttanut, vaikka määräajat ylittyivät moneen kertaan. Sellaista uhkausta ei montaa kertaa pysty tekemään.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE:n uutisointi Sipilästä on ala-arvoista, toimintakulttuuri on maho

Valtiollinen mediamme, YLE on riepotellut Sipilää julkisuudessa syyttämällä häntä siitä että hän on jäävämättä itseään, ollut mukana tekemässä päätöksiä jotka ovat vaikuttaneet hänen sukulaistensa omistamien yritysten liiketoimintaan. Kansa ansaitsee korruptiosta vapaan hallituksen ja siksi asiassa pitää olla tarkkana.

Mutta valtiollisen mediamme Sipilään kohdistama noitavaino on perusteita vailla:

Tapaus Terrafame

Terrafamen sopimukset yksittäisten yritysten kanssa ovat operatiivisen tason asioita. Niitä ei ole pääministerille asti esitelty. Sipilällä ei ole myöskään ollut periaatteellista oikeutta saada tietää operatiivisen tason asioita yrityksestä, jossa hänen lapsensa ovat osakkaina. Ne ovat yleensä liikesalaisuuksia. Sipilällä ei siis ole ollut järkevää mahdollisuutta tietää tuosta sidoksesta ja omien sanojensa mukaan hän ei ole myöskään sattumalta saanut tietää sidoksesta.

Kaupan koko oli puoli miljoonaa ja omistajille olisi tuosta kaupasta tullut iloa varmaan maksimissaan noin 10% ja tästä osuudesta Sipilän lapset olisivat saaneet yhteensä noin 10% eli yhteenä 1% tuosta puolen miljoonan summasta. Siis noin viisi tuhatta euroa.  Aika pieneltä summalta kuulostaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Elä hetkessä

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Vuodenvaihde on otollista aikaa pörssiennusteille, kun kaikkia kiinnostaa mihin ollaan menossa ja mitä itse pitäisi tämän perusteella tehdä. Mutta ennustaminen ei ole helppoa, kuten vuoden 2016 yllätykset osoittivat. Tuskin kovin moni uskalsi ennustaa vakavissaan Trumpin vaalivoittoa, Brexitiä tai Italian tilanteen kärjistymistä. Vuoden 2016 tapahtumat kertovat muutosten odottamattomuudesta ja ennustamisen vaikeudesta. Ja lopulta vuoden 2016 yllätysten vaikutukset näkyvät vasta vähitellen vuoden 2017 aikana ja sen jälkeen, joten nyt vasta voidaan kunnolla edes arvailla mihin muutokset lopulta voivat johtaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

YTK: Työttömyys vähenee selvästi

YTK:n mukaan työttömyys vähenee selvästi. Jo nyt on nähtävissä tammikuun osalta noin kolmen miljoonan euron ero viime vuoteen. Ansioturvaa on maksettu vähemmän kuin vastaavana aikana vuosina 2016, 2015 ja 2014.

YTK on vapaiden, ammattiyhdistyksistä riippumattomien ihmisten työttömyyskassa, joka on nopeasti kasvanut Suomen suurimmaksi, noin 380 000 jäsenen kassaksi. YTK:n suosio perustuu edullisuuteen. YTK:n jäsenten vapaus ammattiyhdistysliikkeestä tarkoittaa pienempiä maksuja ja yksilölle itsenäisempää asemaa.

Työttömyys on pienintä Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa selviää Työ ja Elinkeinoministeriön (TEM) tilastoista. Ero kaakkois-Suomeen on kuitenkin vain muutamia prosenttiyksikköjä. Ahvenanmaa on maakunnista ainoa, joka poikkeaa merkittävästi muista. Siellä vallitsee täystyöllisyys. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovalta on alkanut luottaa yli 55 vuotiaiden työkykyyn

Valtiosihteeri Martti Hetmäki kiinnittää blogissaan huomiota 55...65 vuotiaiden kasvaneeseen työllisyysasteeseen ja työvireyteen.

Valtiovalta on toimillaan osoittanut että se luottaa yli 55v kykyihin ja mahdollisuuksiin:

  •  työttömyyseläkkeistä on luovuttu (60 vuotiaiden ansiosidonnaisen päivärahalomansa käyttäneiden oli ennen vuotta 2011 mahdollisuus saada ns. työttömyyseläke)
  • ylimääräisistä ansiosidonnaisista lomapäivistä on luovuttu 55...65 vuotiaiden osalta (yli 55 vuotiailla oli halutessaan mahdollisuus nauttia 600 päivää ansiosidonnaista)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Tasavallan Presidentin Uuden Vuoden puhe

Kansalaiset

Tasavuodet ovat meille tärkeitä. Jollekin iän karttuessa, toiselle jonkin yhteisön tasavuosien täyttyessä. Monelle myös mieleen painuneiden tapahtumien muistona, että jostain, hyvästä tai pahasta, on kulunut niin ja niin monta vuosikymmentä.

Kukaan meistä ei ole kokenut tunnetta, kun me kaikki yhdessä täytämme tasan sata vuotta. Tänä vuonna tapahtuu niin paljon, ettei se jää keltään meistä jää huomiotta. Vähin erin, vuoden mittaan, se tunnelma vyöryy ylitsemme.

Minua kiehtoo kuulla, miten me, te siellä ja minä muiden mukana, sen tulemme tuntemaan.

Satavuotias sykähdyttää, se nostaa pintaan muistoja ja välähdyksiä matkan varrelta, eri painottein eri ikäluokille. Moni nuorikin varmaan havahtuu – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle! 

Poliittinen ratkaisu raottuu Syyriassa

Kun teen erilaisia analyyseja ja ennusteita palkkatyönä ja näin harrastuksenakin, niin on kiintoisaa ja terveellistä kurkata arvioidensa osumista. Syyrian tulevaisuudesta kirjoitin syksyllä 2015 jo vähän ennen kuin Venäjä aktivoitui ja heti sen jälkeen. Koko lailla hyvin mielestäni näkemykseni piti kutinsa. Jutun keskeiset kohdat olivat:

”Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä… Optimisti voi ajatella, että Venäjän sotatoimet ainakin edesauttavat Isiksen kaatamista. Mutta Venäjä ei ole osallistunut Isiksen vastaiseen taisteluun tähän asti missään muodossa, joten tuskin se sitä isommin kiinnostaa jatkossakaan muuta kuin hatarana kulissina ja propagandapuheena… Myönteistä käänteessä voi olla se, että pattitilanne pakottaa hakemaan tosissaan poliittista ratkaisua…. Parhaassa tapauksessa Putin painostaa al-Assadin neuvotteluihin. Ensin Venäjä ja Syyrian hallitus kokeilevat voimiaan kapinallisia vastaan.”

http://www.piksu.net/artikkeli/ven%C3%A4j%C3%A4-varmisti-sotilaallisen-u...

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hetemäki: Yhteiskunta korjaantuu kasvattamalla työllisten määrää

Palvelujen ja etuuksien rahoitus edellyttää selvästi nykyistä korkeampaa ja nousevaa työllisyysastetta, kertoo Valtiosihteeri Martti Hetemäki tuoreessa raportissaan.

Työllisyyden nousu vahvistaa budjettia kahta kautta: Se vähentää työttömyyttä ja sen aiheuttamia menoja. Samalla työllisyyden ja tulojen kasvu lisää verotuloja. Työllisyyden nosto onkin parasta säästöpolitiikkaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Parempaa joulua

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on virallisestikin tunnustettu: Suomi on selättänyt taantuman ja lähtenyt nousuun, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Jo tätä rämpimistä kestikin kahdeksan vuotta ja neljän hallituksen ajan. Voimattomia olivat Matti Vanhasen II hallitus (2007-2010),  Mari Kiviniemen hallitus (2010-2011), Jyrki Kataisen hallitus (2011-2014) ja Alexander Stubbin hallitus (2014-2015).  Vasta nyt, Juha Sipilän hallituksen aikana, taantuman synkkä varjo on väistymässä.

Sulkia hattuunsa Sipilä tuskin saa. Ja voi olla, ettei bisnestaustainen mies median jakamia sulkia edes odota. Riittää kun viivan alle jää nousun numerot. Poliitikko-pääministerillä sulat olisivat mannaa. –Sipilä näyttää muutenkin joutuneen median hampaisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puun poltto ja dieselautot aiheuttavat pahimmat ilmansaasteet

Päästövähennyksistä huolimatta ilmansaasteet vaikuttavat edelleen merkittävästi eurooppalaisten terveyteen.

Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleisesti ottaen pieniä. Puun pienpoltto omakotialueilla sekä dieselautojen päästöt vaikuttavat kuitenkin joidenkin suomalaisten elämän pituuteen selviää ilmatieteen laitoksen selvityksestä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus