Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajat: Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Puolueiden vaaliohjelmat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vaalit lähestyvät ja Suomi tarvitsee hyvät johtajat. Pätevä johto pystyy luovimaan vaikeissakin karikoissa ja tukemaan toisiaan. Olemme yritysmaailmassa oppineet, että hyvä liiketoimintasuunnitelma ei yleensä sellaisenaan toimi. Mutta hyvä liiketoimintasuunnitelma on eräs osoitus johdon pätevyydestä ja sen aikaansaaminen ja ohjelman kommunikoiminen omalle organisaatiolle on eräs mitta johtajuudesta, jota tehtävässä tarvitaan.

Tässä linkit puolueiden vaaliohjelmiin (puolueiden gallup kannatusjärjestyksessä) sekä kannatuslukujen kehitystä viime vuoden ajalta.

 

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä toiveita ensi vaalikaudelle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella:

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Eduskuntavaalit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Oletteko huomanneet, että aikaa vaaleihin on enää noin kuukausi? Olen seurannut aika ihmeissäni eduskunnan ja hallituksen viimeaikaisia touhuja. Eräänlainen huipentuma oli se, kun hallitus äänesti viime viikolla nurin oman ehdotuksensa.

Kansanedustajien ja hallituksen jäsenien olisi reilua tunnustaa, että juuri päättynyt vaalikausi meni heidän osaltaan lähes kokonaan hukkaan ja vieläpä pyytää anteeksi äänestäjiltään kehnoa suoritustaan. Juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Kuten kaikki tietävät, Sote ja kuntauudistus menivät kiville, tosin ehkäpä aiheesta. Paljon puhuttu kestävyysvajesahti pulputtaa ja sakenee päivä päivältä.

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

Pääpuolueiden puheenjohtajista useimmat tukevat toisiaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pääpuolueiden puheenjohtajat keskustelivat Veronmaksajien veropäivillä talouspolitiikan yleislinjasta seuraavaksi 4 vuodeksi. Noin kolme neljästä puheenjohtajasta kykeni rakentamaan muiden ideoille tukien muiden hyviä havaintoja. (liitteen puolentoista tunnin video on ihan hyvä). 

Pääkohdat ja päälinjat:

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

EU-armeija on tarpeen jo taloudellisista syistä

Posted in

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vaatimus EU:n armeijasta on tervetullut avaus, jonka tekee ajankohtaiseksi Venäjän seikkailupolitiikka. Olen kirjoittanut aiheesta Piksuun – ja sitä ennen muualle - jo yli kaksi vuotta sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/kustannustehokkuus-ajaa-kohti-yhteist%C3%A4-eu-armeijaa

Minulla ei ole argumentteihini oleellista lisättävää, mutta muutamia detaljeja haluan tarkentaa ennen kaikkea taloudellisesta näkökulmasta näin talouslehdessä.

Kun kuuntelee EU-maiden johtajia ja keskustelua saa vaikutelman, että Eurooppa ei talouskurimuksensa keskellä voi kuin seurata alistuneesti Venäjän paluuta aggressiiviseksi suurvallaksi, jonka sotakoneiston edessä on kiskaistava hattu kouraan ja pillit pussiin. Suomessakin monien asenne on, että ainoa poliittinen ratkaisu tilanteessa on kaivaa Kekkonen haudasta ja palata urakalla suomettumiseen.

Ainakin EU:n tasolla tuhkassa rypeminen on järjetöntä. Jäsenmaat suttaavat asevoimiinsa reilusti päälle kaksi sataa miljardia vuodessa. Aktiivisotilaita löytyy puolitoista miljoonaa. Venäjän molemmat luvut jäävät reilusti alle puoleen, joskin EU-maat tuhlaavat resursseja päällekkäisiin järjestelmiin.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

EU tuskailee vielä Putinin faniklubin kanssa

Posted in

Venäjän yhä synkempi lähihistoria sai loogista jatkoa, kun Vladimir Putinin kärkevä arvostelija, edellisen presidentin Boris Jeltsinin luottomies Boris Nemtsov murhattiin Kremlin edessä. Olivat murhaajat motiiveineen ketä tahansa, teloituksesta ei ole vaikea löytää syvää symboliikkaa: hallituksen vastustajat lahdataan liki rituaalisesti vallan portilla kansan edessä. Pelote on varmasti tehokas.

Venäjällä poliittiset murhat selviävät harvoin, joten teloittajat tuskin löytyvät. Tutkintatekniseltä kannalta se on järjenvastaista, koska Nemtsov oli turvallisuuselinten jatkuvassa valvonnassa. Silti viranomaiset eivät voi kuin esittää hurjia teorioita murhaajista.

Yhtä erikoinen sattuma on, että kaikki Kremlin ympäristön valvontakamerat olivat huollossa murhan aikaan. Moisen toimenpiteen kuvittelisi tehtävän vaiheittain, kun kyse on äärimmäisen tarkasti vartioidusta alueesta.

Samaan sarjaan kuuluu Putinin ilmoitus, että hän ottaa johtoonsa murhan tutkimukset. Oikeusvaltiossa rikostutkinta ei todellakaan ole yhdenkään poliitikon työsarkaa, varsinkaan heidän kärkkäiden arvostelijoidensa murhan. Ilmoituksella Putin painottaa asemaansa itsevaltiaana, jolla on kyky puuttua kaikkeen.

Keskiarvo: 4.7 (12 arviota)

Kreikkalainen rokkistara vai valtiovarainministeri?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun pöly on laskeutunut Kreikan historiallisten vaalien jälkeen, on syytä katsoa mitä todella tapahtui. Vaaleissa meno oli kuin tivolissa; populismi eli uutta tuloaan niin, että muu Eurooppa pidätteli henkeään. Poliittiset palikat menivätkin kokonaan uusiksi. Valtaan nousi vasemmistoliiton Syriza, jota monet pitävät mielellään kommunistisena puolueena. Sen johtokaksikko – pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Gianis Varoufakis – kiersivät Euroopan pääkaupunkeja tuulispäänä, takki auki ja ilman kravattia. Meno näytti aika hurjalta.

Meidän valtiovarainministerimme Antti Rinne kuvasi Varoufakisen ensikäyntiä Brysselin EU-kokouksessa seuraavasti: ”Ensimmäiseen kokoukseen hän tuli vähän kuin suurena rockstarana takinliepeet liehuen paikalle. Nyt tässä viimeisessä kokouksessa hän hyvin asiallisesti esitteli Kreikan näkemyksiä ja käyttäytyminen oli aivan toisenlaista”. (IL 25.2.2015).

Keskiarvo: 4.6 (23 arviota)

Ben Zyskowicz: Valtiontalouden leikkauslista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lataa tästä Benin leikkauslista:   Leikkauslista.pdf

Ben Zyskowicz valtiontalouden säästöistä:

Keskustelun tason, avoimuuden ja poliittisen rehellisyyden edistämiseksi olen päättänyt tehdä oman valtiontalouden leikkauslistani. Tähän olen Suomen talouden pelastamiseksi valmis ja tätä tarjoan kaikille puolueille ja kansanedustajaehdokkaille ainakin keskustelun pohjaksi. Säästöt kohdistuvat mm. suoriin tulonsiirtoihin, joita on korotettu sekä viime että tällä vaalikaudella sadoilla miljoonilla euroilla. Sen sijaan en kohdistaisi säästöjä juuri lainkaan julkisiin palveluihin kuten ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeuslaitokseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista on säästetty viime vuosina sadoilla ja sadoilla miljoonilla euroilla.

Ehdotustani voi monelta kannalta perustellusti arvostella ja sitä tullaan eri eturyhmien taholta arvostelemaan. Toivon kuitenkin, että arvostelijat esittävät tilalle parempia säästöjä. Lupaan arvioida niitä ennakkoluulottomasti.

Kokonaissäästö valtion taloudessa vuositasolla vuonna 2019 2,610 miljardia

I Yksittäiset säästöt

Keskiarvo: 3.2 (19 arviota)

Palkansaajat on koonnut hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteen yksiin kansiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajien tutkimuslaitos on koonnut useiden tutkijoiden artikkelit suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa erilaisista näkökulmista luotaavaksi kokonaisnäkemykseksi "Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?". 

Suomalainen hyvinvointivaltio kuuluu monella mittarilla maailman huippujen joukkoon. Nyt kuitenkin se on tullut käännekohtaansa. Maamme talouskasvu on jo ainakin kolmena vuotena peräkkäin kuulunut maailman kehnoimpaan kymmenikköön (IMF) ja julkisen talouden velkaantumisen nimissä tulee monilta tahoilta vaatimuksia, että julkista sektoria on ajettava alas. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja on leikattava.

Suomalainen hyvinvointivaltio koostuu kolmesta osasta:

  • Sosiaalisista tulonsiirroista (31% / BKT)
  • Julkisesta kulutuksesta (25% / BKT)
  • Tuotantokoneiston valtaosin julkisesta omistajaohjauksesta (eläkevakuutusyhtiöt, julkinen palvelutuotanto, julkisyhteisöjen omistukset)

Vaikka Suomen julkisen sektorin tuottamien palveluiden arvonlisä on alle 20% / BKT ja kustannukset 25% /BKT ei julkinen sektorimme siltikään toimi huonosti. Yksi sen keskeinen osa eli julkishallinto on äskettäin todettu EU-maiden tehokkaimmaksi EU:n tuoreessa kilpailukykyraportissa (European Commission 2014). Suomen julkishallinnon tehokkuus oli selvästi EU-maiden paras vuonna 2013. Useimmissa EU-maissa julkishallinnon tehokkuus oli heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomi kuului niiden harvojen maiden joukkoon, joissa tehokkuuden arvioitiin parantuneen.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Venezuelasta on tulossa Venäjän roolimalli

Posted in

Ukrainan tulitaukosopimus on lupaava merkki, vaikka vielä en ylettömästi sen varaan laske. Edellinen samansisältöinen sopimus vesittyi saman tien, ja ajanpeluuksi tämäkin saattaa paljastua etenkin Venäjän osalta. Toivottavasti ei, mutta siltä varalta voisin spekuloida Venäjän tulevaisuudella tilanteessa, jossa pakotteet ja vastapakotteet jatkuvat.

Kuten heti kriisin alussa arvioin, Putin vastaa taloudellisiin haasteisiin komentotaloudella, koska koira ei karvoistaan pääse. Juuri niin on käynyt. Mitä seuraavaksi? Yksi oleellinen osa Venäjän talousvaikeuksia on jätti-inflaatio, joka on seurausta ruplan romahduksesta. Hallitus on vastannut siihen lisäämällä joidenkin avainhyödykkeiden hintakontrollia, kuinkas muuten. Minulla ei ole listaa kontrolloiduista hyödykkeistä, mutta uutisten perusteella sillä on jo ainakin keskeisiä elintarvikkeita vodkasta alkaen. Kauppoja on peloteltu hintojen nostosta raskailla seuraamuksilla, vaikka se on tuontihyödykkeiden kohdalla väistämätön seuraus valuutan putoamisesta. Ja lisää on tulossa.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Määrällinen elvytys

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Otso, kontio, mesikämmen ja määrällinen elvytys. Peitenimiä käytetään silloin kun oikea sana on liian pelottava lausuttavaksi. Kontiota ei uskallettu kutsua aikanaan karhuksi eikä määrällistä elvytystä nyt setelirahoitukseksi. Määritelmän mukaan setelirahoituksessa keskuspankki ostaa omaan taseeseensa valtion velkakirjoja ja rahoittaa näin valtion budjettia.

Euroopan keskuspankki EKP tekee juuri tätä. Se, että keskuspankki ostaa velkapaperit markkinoilta, ei muuta sitä tosiasiaa, että valtion velkapaperit päätyvät keskuspankin taseeseen: kyse on siis setelirahoituksesta. Tämän ovat myös kokeneet keskuspankkiirit valmiita vahvistamaan, ainakin kahdenkeskisissä keskusteluissa.

EKP:n markkinaoperaation tarkoituksena on piristää taloutta, pysäyttää uhkaava deflaatio ja kiihdyttää inflaatiota. Jos asia ei olisi niin vakava, voisi siinä nähdä myös humoristisia piirteitä. Keskuspankkien tehtävänä on ollut kautta aikojen torjua inflaatiota eikä suinkaan kiihdyttää sitä. Suomen Pankkikin taisteli vuosikymmeniä inflaatiopeikkoa vastaan ja teki asiasta opaskirjankin. Onko EKP onnistunut nyt liian hyvin toimeksiannossaan, kun se on saanut inflaation taltutettua kokonaan?

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

Omistajuus on energia-autonomian peruspilari

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Suomessa energia-autonomia sai paljon huomiota viime syksynä ydinvoiman lisärakentamisen ja Fennovoiman luvan vuoksi. Valtiotasolla energia-autonomiaa on perinteisesti tarkasteltu tasenäkulmasta, jossa keskitytään tuontiin ja vientiin. Fennovoima laajensi näkökulmaa ja keskustelua myös omistajuuteen. Autonomia ja omavaraisuus ei ole siis pelkästään siitä kiinni, minkä maan alueella tuotantolaitos sijaitsee.  Lopulta hallitus totesi että riittävä kotimainen kontrolli on saavutettu ja Pohjanlahden rannalle rakennettava laitos saa luvan. 

Itse asiassa kysymys energia-autonomiasta on tärkeää myös kotitaloustasolla. Kuten näemme aiheesta käytävästä julkisesta keskustelusta, omistajuudella ja vallalla on merkitystä energiajärjestelmässä eikä kysymystä pitäisi ajatella ainoastaan teknis-taloudellisesta näkulmasta. 

Viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöskirjassa Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa toin esille, kuinka kotitalouksien pientuotannon organisoitumisen malleja. Valittu malli mahdollistaa tai sulkee pois energian kuluttaja-tuottajien mahdollisia rooleja. Erityisesti kysymys omistajuudesta on oleellinen energia-autonomian toteutumisessa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Koska valtio siirtyy osakkeiden ostolaidalle?

Posted in

Valtion salkkuyhtiöstä Solidiumista ei ole kuulunut aikoihin mitään, eikä siellä mitään uutta ole tapahtunutkaan. Yhtiö tulouttaa valtiolle kovaa osinkoa, joka on saatu aikaan salkun tyhjentämisellä. Suurella tohinalla tehdyt osakeostot kaivosalan yhtiöihin ovat yhtä kurjassa hapessa kuin asiasta viimeksi kirjoittaessani. Hankinnoista laadukkain Outotec on sekin vaikeuksissa, vaikka sentään pysyy tolpillaan ja maksaa vähän osinkoakin. Se onkin ainoa näistä teollisuuspolitiikan kukkasista.

Suurmyyntien kohteena olleet Sampo ja TeliaSonera maksavat kovaa osinkoa koko ajan, Sampo niistä kasvavaa, ja osakekurssi posottaa ylös. Valtion tappiot pelkästään menetettyinä osinkoina kuluneen vuoden miljardin myynneistä ovat päälle 50 miljoonaa vuodessa, jos Sampo vähänkään nostaa osinkoaan kuten on odotus. Valtion finanssiomaisuuden määrä laskee, eikä sille näy loppua.

Olen kuitenkin törmännyt puheisiin – sekä poliitikkojen että virkamiesten -, jotka lupailevat valtion kyllä hankkivankin taas suomalaisia osakkeita, jahka ajankohta on siihen sopiva. Tämä kai tahtoo sanoa jahka valtiontalous kattaa menonsa verotuloilla ja tekee reippaasti ylijäämäisiä budjetteja. Eli seuraavan nousukauden kohistessa.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Pääministeriehdokkaamme yksituumaisina seuraavan hallituksen tavoitteista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan 3.2.2015 pääministerikeskusteluun osallistuivat kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb, sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskustelun puheenjohtajan toimi EVAn hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Tärkeimpänä aiheena käsiteltiin sitä, että Suomen vientiteollisuuden voluumi on pudonnut 30% muutamien viime vuosien aikana eikä talous ole vieläkään lähtenut kasvuun.

Talouspainotteisessa keskustelussa pääministeriehdokkaat luotasivat kurjaan tilanteeseemme johtaneita tekijöitä ja keinoja, joilla maamme nostetaan kasvu-uralle. Lähtökohdista ja tehdyistä virheistä oltiin yksituumaisia. Keinojen osalta oli sävyeroja, mutta ehdokkaat ymmärsivät toisiaan.

Keskustelun eräs tärkeä anti on luultavasti siinä, että Suomeen löytyy muiden puoluejohtajien hyväksymä pääministeri ja johtaja.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Ohjauskorot alas!

Käyttäjän Petri Rastas kuva

Euroalueella ollaan jo pitkään oltu talousvaikeuksissa ja Euroopan keskuspankki(EKP) on erinäisillä toimilla yrittänyt vauhdittaa talouskasvua. Toistaiseksi EKP:n rahapoliittiset toimet ovat tuottaneet kovin laihoja tuloksia. Viimeisin terapiaruiske oli päätös aloittaa valtionlainojen ostot, lue tästä lisää EKP:n elvytyshekuma. Päätös toi pientä piristysruisketta osakemarkkinoille, mutta toistaiseksi alku näyttää jääneen tussariksi. Todelliset vaikutukset alkavat näkyä kenties joskus syksyllä? Tällä hetkellä volatiliteetti on kasvanut ja kasvaa, joka osaltaan kertoo markkinoiden epävarmuudesta.

 

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Pitäisikö jo puhua Sipilä-ilmiöstä?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Elämme historiallisia hetkiä. Puoluegallupeissa Keskustan johto tuntuu musertavalta, eikä sitä kokonaan voi sössiä, vaikka kuinka yrittäisi. Vaalit ovat jo niin lähellä.  

Kaupungilla puhutaan varmana tietona, että Kokoomus ja SDP olisivat luopuneet ykköspaikan tavoittelusta. Pääministerin nimi olisi siis selvä; nyt taistellaan valtiovarainministerin, ulkoministerin ja eduskunnan puhemiehen paikoista. Ne ovat nykyjaossa menneet hallituksen kakkospuolueelle.

Tämä johtopäätös saattaa olla realismia, mutta politiikassa sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Keskustassa tehtiin sama arvio neljä vuotta sitten – ei kannata tavoitella ykköspaikkaa - ja puolue hävisi 16 edustajapaikkaa ja tipahti keulasta neljänneksi! Tappion mielialaa kun ei missään olosuhteissa saa päästää taistelevien joukkojen keskuuteen!  

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Sananvapaus ja sanan vapaus

Posted in

Tänään 27.1.2015,kun on kulunut 60 vuotta Hitlerin Saksan suurimman tuhoamisleirin Auschwitsin kaatumisesta,on jäänyt kaipaamaan selvitystä valtamedian osuudesta silloiseen tapahtumain kulkuun. Olemme kyllä saaneet ko. muistopäivän johdosta lukea siitä, kuinka hirvittäviä kauheuksia  ihmiset saivat kokea ja vain sen vuoksi ,että olivat natsien oppien mukaan vähempiarvoista rotua. Media on vuosikymmenet tunnelmoinut näillä kauheuksilla antaen siten ymmärtää,että kysymys oli oikeastaan "vain" Hitlerin pahuudesta, natsismin ja fasismin pahuudesta, natsien rotuopin kieroontuneisuudesta, ihmisen perimmäisen luonteen pahuudesta jne. Entäpä jos viimein mentäisiin syvemmälle ja saisimme ihan esim. valtamediastamme lukea tutkivan journalismin tuotteita siitä,mikä oli valtamedian, lähinnä saksalaisen valtamedian osuus tapahtumien kehittymisessä 1930 luvun alkupuolelta lähtien vähitellen hirveyksiksi.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Kaikki hyötyvät isän vanhempainvapaasta

Posted in

Nautin parhaillaan hyvinvointiyhteiskunnan parhaista puolista - olen vanhempainvapaalla. Vaihdoimme hommia vaimon kanssa ns. läpsystä vaihto -periaatteella ja olen ollut 6 vanhempainvapaaviikostani nyt ensimmäisen kotona.

 

Tässä diilissä ei ole häviäjiä. Ensinnäkin vaimoni sai humanistille hyväpalkkaisen työn samaiseksi 6 viikoksi, josta on aito mahdollisuus päästä jatkohommiin. Vaimon työstä kiittää yhteiskunta sekä taloudellisesti että aatteellisesti, kun isäkin on kotona. Ratkaisu tietää hetkellisesti parempaa tulotasoa perheellemme sekä mahdollistaa vaimolle ottaa uran ensiaskeleet. Lisäksi työ lisää vaimoni henkistä hyvinvointia.

 

Keskiarvo: 2.7 (7 arviota)

Kansan luottamus instituutioihin ja poliittiseen koneistoon on länsimaissa heikkenemässä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viestintätoimisto Edelmanin 2015 Luottamusbarometri kertoo luottamuksen haihtuneen kaikkiin instituutioihin. Tutkimukseen osallistuneen yleisen väestön luottamus poliittisiin toimijoihin, liike-elämään, mediaan ja NGO:ihin oli alle 50 prosenttia 2/3:ssa tutkituista maista mukaan lukien USA, U.K. Saksa ja Japani.

”Luottamus kaikkiin instituutioihin on laskenut dramaattisesti vuoden 2014 odottamattomien tapahtumien johdosta” , kertoo Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Ansiosidonnainen päiväraha pitää ulottaa kaikille yhtäläisin ehdoin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottavat tänään julkistamassaan keskustelupaperissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin.

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei ole jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikennä palkkasuhteen työttömyysturvaa.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.

Reformi tähtää korkeampaan työllisyysasteeseen, pienempään julkistalouden kestävyysvajeeseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Sote-uudistus ja kansanedustajien tutkintovaatimus

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kansanedustajan työ on todella vaativaa: täytyisi olla eri alojen asiantuntija ja ymmärtää mielellään myös päätöstensä seuraukset. Muuten päätökset ja lakialoitteet voivat olla todella kehnoja. Näinhän kävi mm. jokin aika sitten listaamattomien yritysten verotusta koskevassa päätöksessä, joka jouduttiin kiireellä parsimaan kokoon sen jälkeen kun tehdyn päätöksen seuraukset alkoivat valjeta.

Sote-uudistusta seuratessa ei ole tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Päätöksenteon tueksi olisi tarvittu laajaa ymmärrystä mm. kuntasektorista, sairaaloista, potilastyön käytännöstä, yksityisen terveydenhoidon osuudesta koko terveydenhuollon kannalta jne. Lähtöoletuksiin kuului, että soten piti säästää kokonaiskustannuksia ja parantaa kansalaisten terveydenhoitoa. Jossain vaiheessa tavoitteet hämärtyivät. Enää ei juuri yksikään kansanedustaja tunnu ymmärtävän, mitä on päätetty. Kukaan ei ainakaan pysty selkeästi selittämään, mitä kaikki maksaa ja kuinka päätökset laitetaan täytäntöön. Valitettavasti eivät edes lääkärit, joita päätökset ensisijaisesti koskevat.  

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Raha ja onni

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Paras lukemani sijoituskirja on Kari Narsin kirjoittama kirja Raha ja onni. Kirja perustuu uusimpiin filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen piirissä tehtyihin tutkimuksiin. Teoksessa Kari Nars esittää, että rahalla ja se määrällä on vähän tekemistä onnellisuuden kanssa. Erityisesti ihmiset kuvittelevat rahan merkitsevän enemmän kuin mitä onnellisuuden mittaukset kertovat.

Päivän Hesari kertoo samaa. Siinä kuvataan onnellisuustutkija, psykiatri Antti S. Mattila kertoo miten onnellisia ihmisiä yhdistävät jotkut yhteiset ominaisuudet.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Avaako Kreikka eurokriisin uudestaan?

Posted in

Kreikan pääministerin Antonis Samarasin uhkapeli epäonnistui ja kreikkalaiset marssivat ennenaikaisiin vaaleihin tammikuun lopussa. Tällä hetkellä näyttä siltä, että äärivasemmistolainen Syriza voittaa vaalit. Jos marginaali on tarpeeksi iso, nousee se hallituksen vetäjäksi. Voisiko se johtaa eurokriisin uuteen roihahdukseen?

Syrizan lausunnot ovat maltillistuneet aseman vahvistuessa, mutta edelleen se ajaa niin rajuja julkisten menojen lisäyksiä, että Kreikka ei selviäisi niistä millään ilman ulkopuolisen rahoituksen mittavaa kasvua. Sitä Syriza tulee vaatimaan euromailta ja yksityisiltä luotottajilta. Financial Timesissa siteeratut sijoittajat, joita Syrizan johto oli tavannut, luonnehtivat linjaa katastrofaaliseksi. Siinä voi olla poliittista antipatiaa aimo annos, mutta nopeallakin silmäyksellä näkee, että Syriza kasvattaisi budjettivajeen takaisin hallitsemattomalle tasolle. Elvyttävä vaikutus ei varmasti riittäisi kattamaan menoja, semmingin kun Syrizaa ei valtion tulojen lisääminen näytä kiinnostavan.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Presidentti Sauli Niinistön Uuden Vuoden puhe

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kansalaiset,

kulunut vuosi on jättänyt meille paljon hyviä muistoja, mutta myös sellaisia, joita edes aika ei välttämättä kultaa. Mielissämme on nyt kolme suurta kysymystä: turvallisuus, talous ja ympäristö.

Näimme, ettei Eurooppa ollutkaan rauhan tyyssija. Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä. Opimme myös, ettei talous korjaannukaan pelkästään aina vaan odottelemalla sitä seuraavaa kasvukautta. Ja meitä kylmäsi, kun luimme ilmastonmuutoksesta aiheutuvan lämpenemisen tuntuvan erityisesti juuri täällä Suomessa.

Olemme siis siirtyneet hienosäätöjen ajasta jälleen peruskysymysten ääreen. Sen mukaisesti meidän on toimintamme ja tavoitteemme asetettava.

Ukrainan katastrofi, jo tuhansia ihmisuhreja vaatinut, on tuonut meidät ajassa takaisin – sodan ja rauhan kysymykseen. Sota ei olekaan vain uutisia kaukomailta, nyt se on todellisuutta Euroopassa.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Suomi on kehitysavun antamisen mallimaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi sijoittuu kolmanneksi kehitysmaita tukevien politiikkatoimien kansainvälisessä vertailussa (Commitment to Development Index, CDI). Sijoitus nousi edellisvuodesta kahdella pykälällä. Suomi saa kiitosta etenkin vastuullisista investoinneista kehitysmaihin ja rahoitustoiminnan avoimuuden edistämisestä. Myös kehitysavun laatua ja teknologian kehittämistä koskevat sijoitukset paranivat.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin lieventämisestä pitäisi käydä sopivin argumentein

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti HS:ssa / 29.12., että koska Venäjä kehuu kyvyillään syviin iskuihin, se voisi vallata Ahvenanmaata. Salonius-Pasternak:n mukaan ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.

Puhe Venäjän mahdollisesta iskusta Ahvenanmaalle on populistista harhaanjohtamista

Tämän tyyppinen kirjoittelu on mielestäni populistista ja tarkoitushakuista. Venäjä on konventionaalisten aseiden osalta Ranskan, Brasilian taikka Intian kokoinen keskisuuri sotilasmahti, jonka konventionaaliset sotavoimat eivät riitä haastamaan Ukrainaa, Valkovenäjää, Kazakstania taikka Georgiaa kummempia naapureita. Sillä on valvottavanaan ja puolustettavanaan 15'000 km epävakaata rajaseutua, jotka sitovat sen voimia eikä Ahvenanmaan osittaiselle miehittämiselle olisi minkäänlaista poliittista järkeä. Suomen Ulkopoliittisen instituutin ajattelu ei ole tässä asiassa harkittua.

Puhe Ahvenanmaan miehityksestä lienee kohdennettu sisäpoliittisiin tarkoitusperiin. Tarkoitus on pehmentää ilmapiiriä myötämielisemmäksi ajatellen Ahvenanmaan demilitarisoinnin mahdollista lieventämistä. Minusta on hyvä käydä tätä keskustelua ja olisi mielestäni Ahvenanmaan edun mukaista, että demilitarisointia supistetaan,  mutta keskustelua kannattaisi käydä sopivammilla argumenteilla.

Venäjä käyttää ulkoista uhkaa vastaan taktisia ydinaseita

Juha Vahe on ottanut kirjoituksessaan Ovatko palovakuutukset turhia ? esille mahdollisuuden, että Venäjä käyttää, kriisin sattuessa, taktisia ydinaseitaan jollakin harvaan asutulla maaperällä, joka ei kuulu varsinaisiin sotilasliittoihin, ja jolla ei ole kunnollisia turvatakuita. Tällä Venäjä osoittaisi, että se on tosissaan ja että tämän pidemmälle ei kannata tulla.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Ovatko palovakuutukset turhia?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Asun kivitalossa ja minulla on sekä sammutuspeite että jauhesammutin. Em. huolimatta minulla on myös palovakuutus.

Toden sanoakseni pidän palovakuutusta turhana. Jos jokin sähkölaite sytyttää tulipalon (sinänsä varteenotettava vaihtoehto), epäilen vakuuttajan lipeävän vedoten sähkölaitteen sijoitteluun, ikään, pölyisyyteen - tai mitä nyt keksivätkin. Ja vaikka korvausta tulisikin, erilaisten euro- ja prosenttimääräisten omavastuitten jälkeen korvaus olisi varmaan parin vuoden vakuutusmaksujen suuruinen.

Minulla on ollut oma asunto 1977 lähtien ilman tulipaloa, joten olen todistettavasti maksanut palovakuutusta turhaan. Kuitenkaan kukaan ei ole minua ainakaan tähän asti kutsunut palohulluksi tai palopropagandan tekijäksi.

UPIn tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti HS:ssa / 29.12., että koska Venäjä kehuu kyvyillään syviin iskuihin, se VOISI vallata Ahvenanmaata.  Salonius-Pasternak  ei väittänyt Venäjän niin tekevän, mutta siitä huolimatta hänet varsin laajasti leimattiin NATO:n propagandistiksi.

Salonius-Pasternak sivusi neljää asiaa, jotka ovat lähtökohdiltaan hyvinkin vanhoja.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

Eläkejärjestelmä ei parane suurimpia eläkkeitä leikkaamalla, eläkekatolla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Piksussa ehdotettiin aikoinaan, että "Eläkejärjestelmän vaje korjataan suurimpia eläkkeitä varovaisesti leikkaamalla".  Perusteena oli se, että yhteiskunnan tehtävä on taata perustoimeentulo. Suurista eläkkeistä huolehtiminen ei ole yhteiskunnan asia. 

Eläketurvakeskus (ETK) on tehnyt asiasta selvityksen ja päätynyt siihen, että Suomessa ei ole tarvetta säätää eläkekattoa.  Selvitys kertoo, ettei eläkkeiden kehityksessä ole viime vuosina tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka puoltaisivat eläkekaton käyttöönottoa. Eläketulojen ylimpään kymmenykseen kuuluvat eläkkeensaajat, joiden eläke oli vähintään 2535 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tähän joukkoon kuului noin 138 600 eläkkeensaajaa. Ylimmän kymmenyksen keskieläke vastasi suunnilleen palkansaajien keskiansioita. EU-maiden vertailussa Suomen eläkeläisten tuloerot ovat keskimääräistä pienemmät.

Keskiarvo: 2.8 (5 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä