Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Hallitusohjelma on valmistunut ja ministerijaosta on sovittu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitusohjelma on valmistunut ja ministerijaosta eri puolueiden välillä on sovittu.

Ministerijako on seuraava:

Keskusta Perussuomalaiset Kokoomus

Pääministeri: Juha Sipilä

Liikenne ja viestintäministeri (+ympäristöministeri)

SOTE ministeri

Maa ja metsätalousministeri

Kuntaministeri

Ulko ja Eurooppaministeri: Timo Soini

Työ ja opetusministeri

Puolustusministeri

Sosiaali ja terveysministeri

Valtiovarainministeri: Alexander Stubb

Opetus ja kulttuuriministeri

Sisäministeri

Ulkomaankauppa ja kehitysministeri

Hallitus panee toimeen 4...5 Mrd€ menosäästöt

Kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi hallitus päättää ja panee toimeen talouspolitiikan kokonaisuuden, joka muodostuu muun muassa seuraavista toimenpiteistä:
–– työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka
–– yrittäjyyden ja omistajuuden sekä yritysten rahoituksen vahvistaminen
–– kasvua edistävät panostukset
––julkista taloutta nopeasti vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset
––julkisen talouden kestävyyden turvaavat pidemmän aikavälin uudistukset
––työllisyyttä vahvistavat uudistukset

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Maakunnallinen hallintotaso on erittäin tarpeellinen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi on lähes ainoana maana maailmassa pitäytynyt kaksiportaisessa (kunnat - valtio) julkisen hallinnon järjestelmässä. Kuntien ja valtion välille on ajan saatossa syntynyt erilaista kuntien maakunnallista yhteistyötä ja valtion aluehallinnon organisaatioita huolehtimaan niistä asioista, joissa tarvitaan maakunnallista otetta ja näkemystä.

Maakunnallisia tehtäviä ovat olleet:

  • terveyspalvelut (varsinkin erityissairaanhoito)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset
  • seutukaavat ja yleiskaavat
  • rakennuslupa-asiat
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset)

Kunnallisia tehtäviä ovat olleet:

  • päivähoito
  • ala- ja ylä- asteen perusopinnot sekä usein myös lukiot
  • perusterveydenhuolto
  • vanhustenhoito
  • paikalliset kaavat ja osa rakennuslupa-asioista (osa kunnista)
  • kirjastot
  • nuorisotyö
  •  

Maakunnallista hallintomallia on kokeiltu Suomessa moneen kertaan

Väliasteen maakunnallinen hallintotaso olisi ilmeisen tarpeellinen. Mutta miksei sitä ole aiemmin toteutettu kun esimerkiksi Ruotsi toteutti maakuntahallinnon jo 1862 uudistuksessa ja on ollut tähän malliin tyytyväinen aina siitä saakka? Ei voida sanoa etteikö tätä väliastetta olisi meilläkin toteutettu. Se on Ahvenanmaata lukuunottamatta toteutettu puutteellisesti jo moneen kertaan. Meillä oli aikoinaan valtionhallinnon maakunnallisia osa-alueita varten lääninhallinnot ja niiden lakkauttamisen jälkeen on syntynyt kuntien toimesta kuntayhtymiä ja muuta seudullista päätöksentekokoneistoa. Mutta väliportaan hallinnon toteutus on ollut Ahvenanmaata ja Kainuun v2002...2012 kokeilua lukuun ottamatta sirpaleista ja siltä on puuttunut lainsäädännön tuki eikä ole ollut mahdollista järjestää väliportaan vaaleja.

Aiemmat kokeilut kariutuivat liian vahvan maakunnallisen identiteetin pelkoon

1970 luvulla pohdittiin sitä, voisiko läänien tilalle rakentaa demokraattisesti valituille maakuntaparlamenteille rakentuvan väliasteen hallinnon. Tuo hanke kaatui siihen, että pelättiin maakunnallisten identiteettien voimistumista ja valtakunnan henkistä sirpaloitumista. Ahvenanmaan esimerkki pelotti. Minusta tähän huoleen ei ole enää aihetta. Suomi on tänä päivänä yhtenäisempi kuin tuolloin, eikä kukaan enää koe maakunnallista identiteettiä niin tärkeäksi kuin 1970 luvulla. 

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Suuri ja mahtava biotalous – mutta mihin hintaan?

Posted in

Tästä se alkaa, suuri ja mahtava biotalous. Juha Sipilä julisti ennen vaaleja luovansa 200 000 uutta työpaikkaa, joista suuren osan biotalouteen. Suomi kaipaa kipeästi uutta työtä ja tuotantoa, mutta suhtaudun aika epäluuloisesti näihin politiikkavetoisiin sankarihankkeisiin, joilla äänestäjien mandaatilla porskuttavat kellokkaat pistävät maan talouden kuntoon – ja nimenomaan sitä kautta, että he luovat omaehtoisesti yritystoimintaa. Siitä ei ole politiikoilla kummoisia saavutuksia historiassa. Aikoinaan, kun Suomessa oli vakava pula pääomista, valtiolla toki saattoi olla tärkeä rooli rahoittajana ja sitä kautta uuden tuotannon polkaisijana, mutta tällainen ongelma on nykyän aika vähäinen.

Tästä ikävästä historiasta on niin tuoretta näyttöä, että maksamme sen laskuja vielä pitkään. Edellisen hallituskoalition sydänhankehan oli kaivosteollisuusklusteri, jonka eteen tuhottiin kaksin käsin valtion finanssiomaisuutta. Olen aiheesta kirjoittanut Piksuun urakalla, mutta vielä muistin virkistämiseksi pääkohdat:

Keskiarvo: 4.3 (11 arviota)

Nollatyösopimukset ovat opiskelijalle tärkeitä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on erittäin huolestunut opiskelijoiden tulevaisuuden mahdollisuudesta tehdä töitä joustavasti. Kansalaisaloitepalvelussa 50 000 allekirjoitusta kerännyt, nollatuntityösopimusten kieltämiseen pyrkivä aloite sulkisi ovet työelämään monelta opiskelijalta.

  “Nollatuntisopimukset tarjoavat joustavan mahdollisuuden rahoittaa opintojen aikaista elämää opiskelutahdista tinkimättä. Maassa, jossa opintoajoille on asetettu tiukat enimmäisrajat, opintojen hidastamisen lisäksi työehtosopimuksen muuttaminen estäisi opiskelijoita työllistymästä”, ihmettelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti.

Keskiarvo: 2.4 (5 arviota)

Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

Käyttäjän Petri Rastas kuva
Posted in

Olen sivusta seurannut hallituksen muodostamista Suomessa. Perussuomalaisten hallitusvastuu tuntuu pelottavan joitain kansalaisia. Hämmästyttävää. Perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue Keskustan jälkeen, joten on aivan perusteltua, että Perussuomalaiset ottavat vastuuta tulevassa hallituksessa.

Kansa on äänestänyt ja Perussuomalaisten politiikka on saanut vahvaa kannatusta koko Suomessa.

Suomen tilanne on erittäin haastava ja korkea veroaste ei yhtään helpota tilannetta. Keskustan johdolla normien purkutalkoot on mielestäni enemmän kuin hyvä asia tuleville vuosille.

Työttömyys alenee kun normeja puretaan ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Ylisuuret palkansivukulut ovat aivan naurettavalla tasolla Suomessa ja samaan hengen vetoon kun yhdistetään ammattiliittojen ylivalta työmarkkinoilla, on itseään kurittava noidankehä valmis.

Keskiarvo: 2.5 (12 arviota)

Sipilä ei karnevalisoi

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Politiikkaa – ja miksei talouselämääkin – on viimeisten vuosien aikana vaivannut kavala tauti; kiinnostavuutta on yritetty lisätä hauskuudella, vaikka ongelmat eivät oikeasti naurata ketään. Stand up -koomikkojen apinointi on vain lisännyt politiikan karnevalisointia, ei aitoa kiinnostavuutta. – Nauraa toki saa ja huumoria viljellä, mutta politiikan substanssiksi siitä ei ole.

Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi teki hallitustunnustelija Juha Sipilän parista ensimmäisestä ratkaisusta erinomaisen tarkat huomiot: vaikka yhteiskuntasopimus kaatui, ei Sipilä heittänyt ketään raamit kaulassa ulos, eikä syyttänyt ketään. ”Isänmaan kannalta olisi ollut hienoa, jos työmarkkinoiden korporaatiot olisivat yhdessä rintamassa antaneet selkeän, optimismia ja tulevaisuudenuskoa henkivän viestin. Sellaista ei nyt tullut”, kirjoittaa Ahosniemi 8.5.2015.

Sipilän menettely on uutta, mikä selvästi hämmensi tv-lamppujen paisteessa viime minuutteihin asti roikkumaan tottuneita työmarkkinajohtajia. Sipilä totesi tilanteen jo vuorokautta ennen määräajan päättymistä ja ilmoitti siitä eleettömästi blogissaan. Ei mitään teatteria.

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Yhteiskuntasopimus vai TUPO

Posted in

Tämä yhteiskuntasopimusnäytös lähinnä naurattaa, jos ihmiset eivät olisi niin tosissaan. Uskonnollisuudelle pitäisi lähinnä nauraa, mutta ihmisille tärkeille asioille ei saa nauraa kuten diktaattoreille ja muille vallanpitäjille. Siinä voi käydä naurajalle huonosti.

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat tänään 28.4

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Juha Sipilä on aloittanut hallitusohjelman määrittämisen kysymällä työmarkkinavoimien muodostamalta valtiomahdilta (SAK, Akavan, STTK, EK, Suomen Yrittäjät, Kuntatyönantajat, MTK ja Perheyritysten liitto) seuraavat kysymykset:

1. Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 %:n tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?

2. Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä?

3. Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön?

Juha Sipilä on indikoinut, että hallitusohjelman talousosiota muodostetaan näiden vastausten perusteella. Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat tänään tiistaina 28.4, kun nämä vastaukset on saatu.

Hallitusohjelmaa toteuttamaan valitaan ennen kaikkea keskinäistä luottamusta ja kunnoitusta vaalivia puolueita, joilla ei ole ainakaan talousohjelman päälinjojen osalta ristiriitaisia kynnyskysymyksiä.  Juha Sipilä on näissä merkeissä haastatellut jo ennakkoon kaikkien puolueiden puheenjohtajia.

Hallitusohjelman talousosion sisällössä tulee olemaan paljon hyödyllistä tietoa myös sijoittajalle. Sen rakenne määrittää suomeen kohdistuvien sijoitusten pitkän aikavälin menestystä. 

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Syntyvyys paranee koulutusjärjestelmää korjaamalla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomalaisten ikäpyramidi (oikealla tilastokeskuksen viimeisimpiin tietoihin perustuva) on yläpäästään pullukka ja tällä hetkellä työikäinen väestö vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Lääkkeeksi on ehdotettu maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on vain ensiapua

Maahanmuutto kelpaa ensiavuksi, mutta pitää puuttua perusongelmiin. Syntyvyyteen alhaisuuden aiheuttavia perstekijöitä tunnetaan heikosti, mutta jotain kuitenkin tiedämme.  Yksi selkeä tekijä on koulutuksen rakenne. Pidämme lapsiamme aivan liian kauan opiskelijaelämän köyhyydessä oppimassa taitoja "oikeaa työelämää" varten. Perheen perustaminen työntyy varsinkin korkeakouluopiskelijoilla myöhempään ja sen seurauksena syntyvyys on erittäin huonoa varsinkin korkeasti kouluttautuvilla. Tilanne on parempi autonasentajilla, siivoojilla ja putkimiehillä, jotka vakiintuvat työelämään ja tarttuvat perheen perustamiseen aiemmin.

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos. Elämä on jatkuvaa oppimista ja työn tekemistä ja nuorille tulisikin tarjota ura, jossa kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin katkaisee työjaksot aina eläkeikään saakka. Kouluttautuminen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtäviin tulisi tapahtua samalla tavalla kuin puolustusvoimissa tai merenkulun parissa. Merenkulussa henkilö aloittaa jungmannina ja etenee vähitellen kursseja käymällä aina kapteeniksi saakka. Puolustusvoimissa on samantyyppinen järjestelmä, jossa työ ja perhe järjestyvät uran aikana luontevasti ennen korkeampia opintoja. Ja Saksassa on ammattitaitoon johtava oppisopimusjärjestelmä, joka on kyennyt painamaan nuorisotyöttömyyden lähes nollan tuntumaan.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Median heikko itsesäätely

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Suomessa toimii Julkisen Sanan Neuvosto eli JSN. Etenkin puheenjohtajan paikka on ollut ilmeisen tuulinen, eikä JSN:n brittivastineen toiminta ole ongelmatonta ollut sekään. HO:ssa aikoinaan tuomaroinut prof. Jukka Kemppinen ilmaisee asian peräti tylysti: http://kemppinen.blogspot.fi/2007/05/miksi-et-jo-kuole-jsn.html

JSN ei ole tuomioistuin, mutta oman uskottavuutensa takia ei olisi yhtään pahitteeksi, että JSN edes jollain tavalla pyrkisi ottamaan mallia tuomioistuimen käytännöistä.

Syksyllä 2014 MTV ilmoitti, mitä tiesi aiemman uutisensa lähteestä. Ratkaisu herätti toimittajien joukossa keskustelua, jota on ei-julkisesti käyty runsaastikin ja Ylessä tuon verran. Media-alan eräs kummallisuus muuten on, että toimittajat ovat innokkaita vetämään julkisuuteen kaikenlaisia asioita, mutta linnoittautuvat itse oman yksityisyytensä taakse.

Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Hallitusneuvottelut alkoivat työmarkkinajärjestöjen johtajien tapaamisilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Keskustan puheenjohtaja aloitti hallituksen linjaneuvottelut tapaamalla korporatiivisen Suomen (ammattiyhdistykset ja EK) päättäjiä. Korporatiivinen Suomi on valtiomahti, joka määrittelee eläketurvan, työehdot, työttömyysturvan sekä valitsee hallitsemiensa työeläkeyhtiöiden välityksellä suurimpien pörssiyhtiöiden hallitukset päättämään yritysten strategisesta linjasta.  

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tapasi tänään KT Kuntatyönantajat. Keskustelujen aiheena oli Sipilän hahmottelema yhteiskuntasopimus.

Työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan tarve yhteiskuntasopimukselle Suomen talouden ja yhteiskunnan poikkeuksellisessa tilanteessa on ymmärrettävä.

– Maan hallituksen, poliittisten puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen on nyt välttämätöntä sitoutua kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseen.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kolmen suuren hallitus on järkevä valinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uusi eduskunta on valittu. Onneksi olkoon voittajille. Voittajat ovat osoittaneet johtajuutta tuomalla esille kaikille tärkeitä asioita ja he ovat myös olleet parhaita kansan ideaaleja - henkilöitä joihin me haluamme samaistua ja joiden tapaa toimia ja tyylitajua me kaikki kunnioitamme.

Seuraavaksi on vuorossa hallitusneuvottelut. Eduskuntavaalipaikkojen perusteella arvioituna näyttäisi siltä, että keskustan Juha Sipilän kannattaa ottaa, jos yhteishenkeä riittää, hallitukseen mukaan kaksi muuta suurta puoluetta ja tueksi vielä kenties yhden pienemmän puolueen. Tällä koaliitiolla päästään siihen että:

  • Suomen kansa sitoutuu tarvittaviin päätöksiin
  • Eduskuntaan jäävä oppositio on sopivan suppea, mutta kuitenkin riittävän toimintakykyinen

Hallitusneuvottelut ovat luultavasti helpot. Harvalla puolueella on ollut ehdottomia ehtoja ja lähes kaikki ovat hallituspaikkaa vastaan olleet valmiita joustamaan.

Hallitustyö ja eduskuntatyö tulevat sen sijaan olemaan vaikeampia. Tarvitaan johtajuutta, sopimista, lojaalisuutta ja älyllistä reheillisyyttä. Tämä saavutetaan vain, jos kansa luottaa johtajiinsa, eduskunta luottaa hallitukseensa, hallitus luottaa virkamiehiinsä ja virkamiesasaiantuntijat luottavat poliittisen johdon älylliseen rehellisyyteen. Kaikki lähtee siitä, että keulakuvat, pääministeri ja presidentti, osoittavat omalla toimillaan älyllistä rehellisyyttä ja lojaalisuutta kaikkia, myös oppositiota, kohtaan. 

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Rinteen velvoitetyömalli tuskin toimii taloudellisesti

Posted in

Heitän lusikkani vielä vaalisoppaan yhdellä kiintoisalla aiheella. Demarien puheenjohtajaa Antti Rinnettä ei voi syyttää siviilirohkeuden puutteesta, sillä entinen ay-johtaja heitti pääsiäisen alla vaalipöydälle sähäkän kissan ainakin taustavoimiensa näkökulmasta. Rinne haluaa pitkäaikaistyöttömille työvelvoitteen, jota ay-liike on perinteisesti vastustanut. Ajatus ei ole uusi Suomessakaan - samaa esitti jo edellinen liikenneministeri Paula Risikko (kok), mutta aloite ei ottanut tulta.

Mallia sovelletaan eri muodoissa kyllä monessa maassa. Saksan Hartz-malli on niistä tunnetuin – ja menestynein tai arvostelluin, riippuen lähinnä tulkitsijan poliittisesta asemasta. Hartzista vielä tuonnempana. Perkaan aihetta kohtuullisen perusteellisesti, koska aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, ja olen siitä aiemmin eri yhteyksissä kirjoittanut, en tosin muistini mukaan Piksuun.

Rinteen ajatuksena on, että velvoitetyöttömät patistettaisiin työhön, josta maksettaisiin työehtosopimuksen mukainen palkka. Työhön velvoittaisi jo seitsemän kuukauden työttömyys. Rinne sanoo vanhustenhuollosta löytyvän paljon tekemätöntä työtä, kuten vanhusten ulkoilutusta ja kaupassa käyntiä. Malli loisi Rinteen mukaan uutta työtä.

Keskiarvo: 4.8 (10 arviota)

Valtiontalouden Tarkastusviraston asemaa julkisen talouden ohjaamisessa on vahvistettava

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi jättää tänä vuonna noudattamatta Euroopan kasvu ja vakaussopimuksen pykälää, jossa määrätään että julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Olemme sitoutuneet siihen, että hallituksemme ja eduskuntamme joutuu tämän seurauksena Euroopan komission valvontaan koskien budjetin loppusummaa ja julkisia menoja. Joudumme nyt luovuttamaan osan omasta itsemääräämisoikeudestamme ulkopuoliselle taholle. Tämä on häpeä ja olemme lisäksi toimillamme vahingoittaneet kansainvälistä asemaamme ja omaa talouttamme. Tämä ei saa toistua ja tilanteen synnyttäneeseen päätöksenteokomekanismiin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Seuraavat olisivat mielestäni tarkoituksenmukaisimpia:

  • Eduskunnan alaisuudessa toimivan ja perustuslain määräämän Valtiontalouden Tarkastusviraston resurssointia parannetaan
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on koottava yhteen talousalan asiantuntijoita muodostamaan paras mahdollinen ymmärrys siitä miten valtiontaloutta on pitkällä tähtäimellä hoidettava
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on oltava mahdollisimman riippumaton asiantuntijaelin  (kuten tälläkin hetkellä). Poliittista ohjausta on kaikin keinoin vältettävä.
Keskiarvo: 4.6 (19 arviota)

Veroilmoituksen täydennykset tulee ilmoittaa www.vero.fi palveluun viimeistään 7.5

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

”Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, käy se huolella läpi. Täydennä puuttuvat tiedot ja korjaa mahdolliset virheet”, Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari muistuttaa. Esitäytetyn veroilmoituksen tiedot on saatu eri lähteistä, kuten työnantajalta ja pankeista. Yleensä ne ovat oikein.

Keskiarvo: 4.6 (15 arviota)

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Suomen talouskasvu on talouspolitiikkamme seurauksena heikkoa

Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä.

Taloutemme ja erityisesti vientimme kasvu on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta jo vuosien ajan kuulunut maailman kehnoimpiin eikä tilanteelle odoteta nopeaa muutosta.

Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista nauttii yhä useampi

Työttömyysaste nousee tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Euroopan nopeimmin ja tänä vuonna  saavutetaan 8,8 prosentin taso. Joka kymmenes työikäinen on nauttii yksinomaan hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista palveluista. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä.

Keskiarvo: 4 (22 arviota)

Tyly tuomio hallituksista

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Suomen huonoimmat hallitukset on nyt listattu. Raati on arvovaltainen, eikä sen asiantuntemusta voi kiistää. Vihreiden talousguru Osmo Soininvaara sen ensimmäisenä sanoi julki kirjassaan ”Jäähyväiset eduskunnalle”: tämän vaalikaudet hallitukset ovat Suomen historian huonoimmat. Sitten sekä Euroopan että Suomen talouden läpikotaisin tunteva professori Sixten Korkman myönsi, että Soininvaara on oikeassa. Itse hän oli eduskunnan viime päivien sekoiluun asti pitänyt Harri Holkerin sinipunahallitusta (1987-91) huonoimpana. Lopullisen niitin hallitussurkeudelle antoi legendaarinen ex-valtiosihteeri Raimo Sailas. Hän on nähnyt hallitukset lähietäisyydeltä 1970 -luvulta lähtien. Martti Miettusen hätätilahallitus (1976-77) piti Sailaksen listalla kärkipaikkaa ihan viimeiseen asti. Mutta kun hallitus vaalikauden lopuksi äänesti eduskunnassa omia esityksiään vastaan, oli asia selvä - uusi pohjanoteeraus oli syntynyt. Samaan henkeen kirjoitti edellisessä blogissaan (19.3.2015) myös Norvestian toimitusjohtaja, KTL ja DI, Juha Kasanen. Hänen perustelunsa ovat vedenpitävät.

Keskiarvo: 4.8 (44 arviota)

Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajat: Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.

Keskiarvo: 4.9 (22 arviota)

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Keskiarvo: 3.9 (25 arviota)

Puolueiden vaaliohjelmat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vaalit lähestyvät ja Suomi tarvitsee hyvät johtajat. Pätevä johto pystyy luovimaan vaikeissakin karikoissa ja tukemaan toisiaan. Olemme yritysmaailmassa oppineet, että hyvä liiketoimintasuunnitelma ei yleensä sellaisenaan toimi. Mutta hyvä liiketoimintasuunnitelma on eräs osoitus johdon pätevyydestä ja sen aikaansaaminen ja ohjelman kommunikoiminen omalle organisaatiolle on eräs mitta johtajuudesta, jota tehtävässä tarvitaan.

Tässä linkit puolueiden vaaliohjelmiin (puolueiden gallup kannatusjärjestyksessä) sekä kannatuslukujen kehitystä viime vuoden ajalta.

 

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä toiveita ensi vaalikaudelle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella:

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Eduskuntavaalit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Oletteko huomanneet, että aikaa vaaleihin on enää noin kuukausi? Olen seurannut aika ihmeissäni eduskunnan ja hallituksen viimeaikaisia touhuja. Eräänlainen huipentuma oli se, kun hallitus äänesti viime viikolla nurin oman ehdotuksensa.

Kansanedustajien ja hallituksen jäsenien olisi reilua tunnustaa, että juuri päättynyt vaalikausi meni heidän osaltaan lähes kokonaan hukkaan ja vieläpä pyytää anteeksi äänestäjiltään kehnoa suoritustaan. Juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Kuten kaikki tietävät, Sote ja kuntauudistus menivät kiville, tosin ehkäpä aiheesta. Paljon puhuttu kestävyysvajesahti pulputtaa ja sakenee päivä päivältä.

Keskiarvo: 4.6 (17 arviota)

Pääpuolueiden puheenjohtajista useimmat tukevat toisiaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pääpuolueiden puheenjohtajat keskustelivat Veronmaksajien veropäivillä talouspolitiikan yleislinjasta seuraavaksi 4 vuodeksi. Noin kolme neljästä puheenjohtajasta kykeni rakentamaan muiden ideoille tukien muiden hyviä havaintoja. (liitteen puolentoista tunnin video on ihan hyvä). 

Pääkohdat ja päälinjat:

Keskiarvo: 3.7 (12 arviota)

EU-armeija on tarpeen jo taloudellisista syistä

Posted in

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vaatimus EU:n armeijasta on tervetullut avaus, jonka tekee ajankohtaiseksi Venäjän seikkailupolitiikka. Olen kirjoittanut aiheesta Piksuun – ja sitä ennen muualle - jo yli kaksi vuotta sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/kustannustehokkuus-ajaa-kohti-yhteist%C3%A4-eu-armeijaa

Minulla ei ole argumentteihini oleellista lisättävää, mutta muutamia detaljeja haluan tarkentaa ennen kaikkea taloudellisesta näkökulmasta näin talouslehdessä.

Kun kuuntelee EU-maiden johtajia ja keskustelua saa vaikutelman, että Eurooppa ei talouskurimuksensa keskellä voi kuin seurata alistuneesti Venäjän paluuta aggressiiviseksi suurvallaksi, jonka sotakoneiston edessä on kiskaistava hattu kouraan ja pillit pussiin. Suomessakin monien asenne on, että ainoa poliittinen ratkaisu tilanteessa on kaivaa Kekkonen haudasta ja palata urakalla suomettumiseen.

Ainakin EU:n tasolla tuhkassa rypeminen on järjetöntä. Jäsenmaat suttaavat asevoimiinsa reilusti päälle kaksi sataa miljardia vuodessa. Aktiivisotilaita löytyy puolitoista miljoonaa. Venäjän molemmat luvut jäävät reilusti alle puoleen, joskin EU-maat tuhlaavat resursseja päällekkäisiin järjestelmiin.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

EU tuskailee vielä Putinin faniklubin kanssa

Posted in

Venäjän yhä synkempi lähihistoria sai loogista jatkoa, kun Vladimir Putinin kärkevä arvostelija, edellisen presidentin Boris Jeltsinin luottomies Boris Nemtsov murhattiin Kremlin edessä. Olivat murhaajat motiiveineen ketä tahansa, teloituksesta ei ole vaikea löytää syvää symboliikkaa: hallituksen vastustajat lahdataan liki rituaalisesti vallan portilla kansan edessä. Pelote on varmasti tehokas.

Venäjällä poliittiset murhat selviävät harvoin, joten teloittajat tuskin löytyvät. Tutkintatekniseltä kannalta se on järjenvastaista, koska Nemtsov oli turvallisuuselinten jatkuvassa valvonnassa. Silti viranomaiset eivät voi kuin esittää hurjia teorioita murhaajista.

Yhtä erikoinen sattuma on, että kaikki Kremlin ympäristön valvontakamerat olivat huollossa murhan aikaan. Moisen toimenpiteen kuvittelisi tehtävän vaiheittain, kun kyse on äärimmäisen tarkasti vartioidusta alueesta.

Samaan sarjaan kuuluu Putinin ilmoitus, että hän ottaa johtoonsa murhan tutkimukset. Oikeusvaltiossa rikostutkinta ei todellakaan ole yhdenkään poliitikon työsarkaa, varsinkaan heidän kärkkäiden arvostelijoidensa murhan. Ilmoituksella Putin painottaa asemaansa itsevaltiaana, jolla on kyky puuttua kaikkeen.

Keskiarvo: 4.7 (12 arviota)

Kreikkalainen rokkistara vai valtiovarainministeri?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun pöly on laskeutunut Kreikan historiallisten vaalien jälkeen, on syytä katsoa mitä todella tapahtui. Vaaleissa meno oli kuin tivolissa; populismi eli uutta tuloaan niin, että muu Eurooppa pidätteli henkeään. Poliittiset palikat menivätkin kokonaan uusiksi. Valtaan nousi vasemmistoliiton Syriza, jota monet pitävät mielellään kommunistisena puolueena. Sen johtokaksikko – pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Gianis Varoufakis – kiersivät Euroopan pääkaupunkeja tuulispäänä, takki auki ja ilman kravattia. Meno näytti aika hurjalta.

Meidän valtiovarainministerimme Antti Rinne kuvasi Varoufakisen ensikäyntiä Brysselin EU-kokouksessa seuraavasti: ”Ensimmäiseen kokoukseen hän tuli vähän kuin suurena rockstarana takinliepeet liehuen paikalle. Nyt tässä viimeisessä kokouksessa hän hyvin asiallisesti esitteli Kreikan näkemyksiä ja käyttäytyminen oli aivan toisenlaista”. (IL 25.2.2015).

Keskiarvo: 4.6 (23 arviota)

Ben Zyskowicz: Valtiontalouden leikkauslista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lataa tästä Benin leikkauslista:   Leikkauslista.pdf

Ben Zyskowicz valtiontalouden säästöistä:

Keskustelun tason, avoimuuden ja poliittisen rehellisyyden edistämiseksi olen päättänyt tehdä oman valtiontalouden leikkauslistani. Tähän olen Suomen talouden pelastamiseksi valmis ja tätä tarjoan kaikille puolueille ja kansanedustajaehdokkaille ainakin keskustelun pohjaksi. Säästöt kohdistuvat mm. suoriin tulonsiirtoihin, joita on korotettu sekä viime että tällä vaalikaudella sadoilla miljoonilla euroilla. Sen sijaan en kohdistaisi säästöjä juuri lainkaan julkisiin palveluihin kuten ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeuslaitokseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista on säästetty viime vuosina sadoilla ja sadoilla miljoonilla euroilla.

Ehdotustani voi monelta kannalta perustellusti arvostella ja sitä tullaan eri eturyhmien taholta arvostelemaan. Toivon kuitenkin, että arvostelijat esittävät tilalle parempia säästöjä. Lupaan arvioida niitä ennakkoluulottomasti.

Kokonaissäästö valtion taloudessa vuositasolla vuonna 2019 2,610 miljardia

I Yksittäiset säästöt

Keskiarvo: 3.2 (19 arviota)

Palkansaajat on koonnut hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteen yksiin kansiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajien tutkimuslaitos on koonnut useiden tutkijoiden artikkelit suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa erilaisista näkökulmista luotaavaksi kokonaisnäkemykseksi "Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?". 

Suomalainen hyvinvointivaltio kuuluu monella mittarilla maailman huippujen joukkoon. Nyt kuitenkin se on tullut käännekohtaansa. Maamme talouskasvu on jo ainakin kolmena vuotena peräkkäin kuulunut maailman kehnoimpaan kymmenikköön (IMF) ja julkisen talouden velkaantumisen nimissä tulee monilta tahoilta vaatimuksia, että julkista sektoria on ajettava alas. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja on leikattava.

Suomalainen hyvinvointivaltio koostuu kolmesta osasta:

  • Sosiaalisista tulonsiirroista (31% / BKT)
  • Julkisesta kulutuksesta (25% / BKT)
  • Tuotantokoneiston valtaosin julkisesta omistajaohjauksesta (eläkevakuutusyhtiöt, julkinen palvelutuotanto, julkisyhteisöjen omistukset)

Vaikka Suomen julkisen sektorin tuottamien palveluiden arvonlisä on alle 20% / BKT ja kustannukset 25% /BKT ei julkinen sektorimme siltikään toimi huonosti. Yksi sen keskeinen osa eli julkishallinto on äskettäin todettu EU-maiden tehokkaimmaksi EU:n tuoreessa kilpailukykyraportissa (European Commission 2014). Suomen julkishallinnon tehokkuus oli selvästi EU-maiden paras vuonna 2013. Useimmissa EU-maissa julkishallinnon tehokkuus oli heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomi kuului niiden harvojen maiden joukkoon, joissa tehokkuuden arvioitiin parantuneen.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Venezuelasta on tulossa Venäjän roolimalli

Posted in

Ukrainan tulitaukosopimus on lupaava merkki, vaikka vielä en ylettömästi sen varaan laske. Edellinen samansisältöinen sopimus vesittyi saman tien, ja ajanpeluuksi tämäkin saattaa paljastua etenkin Venäjän osalta. Toivottavasti ei, mutta siltä varalta voisin spekuloida Venäjän tulevaisuudella tilanteessa, jossa pakotteet ja vastapakotteet jatkuvat.

Kuten heti kriisin alussa arvioin, Putin vastaa taloudellisiin haasteisiin komentotaloudella, koska koira ei karvoistaan pääse. Juuri niin on käynyt. Mitä seuraavaksi? Yksi oleellinen osa Venäjän talousvaikeuksia on jätti-inflaatio, joka on seurausta ruplan romahduksesta. Hallitus on vastannut siihen lisäämällä joidenkin avainhyödykkeiden hintakontrollia, kuinkas muuten. Minulla ei ole listaa kontrolloiduista hyödykkeistä, mutta uutisten perusteella sillä on jo ainakin keskeisiä elintarvikkeita vodkasta alkaen. Kauppoja on peloteltu hintojen nostosta raskailla seuraamuksilla, vaikka se on tuontihyödykkeiden kohdalla väistämätön seuraus valuutan putoamisesta. Ja lisää on tulossa.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Määrällinen elvytys

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Otso, kontio, mesikämmen ja määrällinen elvytys. Peitenimiä käytetään silloin kun oikea sana on liian pelottava lausuttavaksi. Kontiota ei uskallettu kutsua aikanaan karhuksi eikä määrällistä elvytystä nyt setelirahoitukseksi. Määritelmän mukaan setelirahoituksessa keskuspankki ostaa omaan taseeseensa valtion velkakirjoja ja rahoittaa näin valtion budjettia.

Euroopan keskuspankki EKP tekee juuri tätä. Se, että keskuspankki ostaa velkapaperit markkinoilta, ei muuta sitä tosiasiaa, että valtion velkapaperit päätyvät keskuspankin taseeseen: kyse on siis setelirahoituksesta. Tämän ovat myös kokeneet keskuspankkiirit valmiita vahvistamaan, ainakin kahdenkeskisissä keskusteluissa.

EKP:n markkinaoperaation tarkoituksena on piristää taloutta, pysäyttää uhkaava deflaatio ja kiihdyttää inflaatiota. Jos asia ei olisi niin vakava, voisi siinä nähdä myös humoristisia piirteitä. Keskuspankkien tehtävänä on ollut kautta aikojen torjua inflaatiota eikä suinkaan kiihdyttää sitä. Suomen Pankkikin taisteli vuosikymmeniä inflaatiopeikkoa vastaan ja teki asiasta opaskirjankin. Onko EKP onnistunut nyt liian hyvin toimeksiannossaan, kun se on saanut inflaation taltutettua kokonaan?

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä