Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Suomen Kreikka vastuista päättävät EKP:n virkamiehet

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta. 

Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia, Suomen pankin vastuut. Nämä vastuut ovat olleet suurempia kuin valtion vastuut. Suomen pankin vastuut määräytyvät Euroopan keskuspankin päätöksillä ja ne ovat meidän oman kansallisen päätöksentekomme ulottumattomissa (tai ainakin heikossa kontrollissa). Niitä on esimerkiksi Kreikan tapauksessa kasvatettu ilman että suomalainen poliittinen päätöksenteko olisi asian kanssa ollut missään tekemisissä. Ohessa on ifo instituutin keräämä taulukko Suomen kaikista GIPSIC maita koskevista vastuista.  Kaksi ensimmäistä kohtaa, TARGET maksut ja valtionlainojen ostot (yht. 18 Mrd€) ovat juuri noita Suomen pankin kautta syntyneitä vastuita.

Suomen pankin vastuut olivat pahimmillaan, vuonna 2011, kaikenkaikkiaan 60% bruttokansantuotteesta, enemmän kuin sotavuosina 1918 ja 1939...1945, jolloin Suomen pankki osti massiivisesti Suomen valtion velkakirjoja ja rahoitti tällä tavalla sodankäyntiä.

Alla on tarkempi kuva Suomen pankin taseen saamisten kehittymisestä aina vuodesta 1900 saakka. GIPSIC maille annetut takausvastuut yms. näkyvät selvänä piikkinä, joka ylittää selvästi sen, mitä omaan rooliinsa (rahan luomiseen ja sen vakaudesta huolehtimiseen) keskittyvä keskuspankki tarvitsisi tehtävänsä hoitamiseen. Elämme totisesti poikkeuksellisia aikoja.

Suomen pankin saamiset (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

Tärkeitä teemoja SuomiAreenassa: palveluseteli, palvelulupaus ja yritysrahoitius

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

FK haastatteli kansanedustajia Porin SuomiAreenassa finanssialalle tärkeistä aiheista. Kantojaan olivat avaamassa ministeri Olli Rehn (kesk.), Li Andersson (vas.), Elina Lepomäki (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.)

Teemoja oli kolme: Konstit yritysrahoituksen parantamiseen (kommentoijina Rehn, Andersson, Lepomäki), palvelusetelin hyvyys tai huonous (puolesta Tuppurainen, vastaan Andersson) ja kolmanneksi palvelulupauksen määrittäminen sille tulevan hintalapun laskeminen (Rehn, Lepomäki, Yanar). 

Palvelulupauksessa on kyse siitä, tulisiko Suomessa määrittää tarkemmin, millaista ja minkä tasoista hoivaa vanhana saa. Kysyimme myös, täytyisikö tälle pitkän aikavälin hoiva- ja terveyspalveluille arvioida hinta.

Palveluseteli: Andersson vastaan, Tuppurainen puolesta

 

Palvelulupauksen hinta - ministeri puolesta, Yanar varovainen

 

Miten kansanedustajat parantaisivat yritysrahoitusta?

 

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Vanhoilla on varat, nuorilla velat ja kiristyvä verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssialan Keskusliiton (FK) Aula research:llä teettämä tutkimus ruotii verovaroin kustannettavia julkisia palveluita sekä pk- yritysten rahoitustilannetta. 

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, paljonko veroeuroja julkiseen hoivaan ja terveyspalveluihin menee pitkällä aikavälillä. FK:n tutkimuksen mukaan etenkin virkamiehet kannattavat voimakkaasti palveluvastuuvelan laskemista. Jopa 74 prosenttia virkamiehistä selvittäisi palveluvastuuvelan määrän jo tämän hallituskauden aikana. Niin ikään 58 prosenttia kansanedustajista on palveluvastuuvelan laskemisen kannalla.

Kansalaisten saamat minimipalvelut on turvattu perustuslaissa, mutta ongelma on, että huolenpidon tarkkaa sisältöä ei ole määritelty. Se voi siten vaihdella suurestikin kunnan taloudellisen tilanteen mukaan maan eri osissa.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Muistutus populisteille: tukipakettien tehtävä oli ajan ostaminen

Posted in

Ensinnäkin vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikka saa luottonsa ja pysyy eurossa, sen verran ovat äänenpainot muuttuneet sovitteleviksi viime päivinä. Osapuolet näyttävät tajunneen olevansa viimeisellä rajalla, josta paluuta ei ole ilman nopeaa sovintoa. Sen on hyväksynyt Kreikan hallituskin, ja Tsipras haluaa pitää Kreikan eurossa, kuten suurin osa kansalaisistakin. Nyt vain kaikki tulevat sopivasti vastaan ja homma on paketissa ainakin joksikin aikaa.

Jos Kreikka sittenkin vielä päätyisi eurosta ulos, monet euroalueen kansalaiset syyttävät sille myönnettyjen tukipakettien olleen alusta asti rahan haaskausta, koska lopputulos oli tiedossa. Näin tosin sanovat monet joka tapauksessa, meillä perussuomalaiset Timo Soinin johdolla. Taklaan väitteen jo tässä vaiheessa yhdeltä oleelliselta kannalta.

Kun Kreikan tukemisesta päätettiin euroryhmässä ja sen kansallisissa vaaleissa, kukaan tuskin oli sen suhteen naiivi, että kuvitteli Kreikan ongelmien haihtuvan sen siliän tien. Kaikki toki toivoivat sen kykenevän kasvua ja valtiontalouden tasapainoa edistäviin uudistuksiin, mutta tukipaketeilla oli toinen ja yhtä oleellinen funktio: ajan ostaminen euroalueelle. Rahaliitoltahan puuttuivat vielä pari vuotta sitten turvapuskurit, joita ilman grexit olisi tuottanut valtavan talousmyrskyn.

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)

Kuntien hankintalakiin vaaditaan tervettä julkisten hankintojen hallinnointitapaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palvelualojen työnantajat PALTA vaatii, että valmisteilla olevaan julkisten palveluiden hankintalakiin tulee seuraavat muutokset:

  1. Kuntien omistamille yhtiöille ei saa antaa mahdollisuutta kilpailla avoimilla markkinoilla samalla kun ne toimittavat palveluitaan ilman kilpailutusta omistajatahoilleen.
  2. Kuntien hankintojen viranomaisvalvonta tulee siirtää pois kunnilta itseltään. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset ovat riippumattomampi taho.
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Valtio-omistajuus muistuttaa skitsofreniaa: tapaus Altia

Posted in

Edellinen eduskunta siunasi jo valtion viinatehtaan Altian myymisen, mutta tämä hallitus tuskin sitä toteuttaa, koska keskusta vastusti hanketta jo oppositiossa. Altia on oivallinen esimerkki valtion tempoilevasta omistajapolitiikasta, joka muistuttaa skitsofreniaa tai ainakin vakavaa neuroosia, jossa ihmistä repivät voimakkaat sisäiset ristiriidat. Ne estävät johdonmukaisen toiminnan, mutta se on tietysti politiikalle ominaista ylipäänsä, koska yhteiskunnan sisäiset etu- ja arvoristiriidat muokkaavaat politiikkaa puolueiden kannatuksen heiluessa vaaleista toiseen. Niin demokratian pitää tietysti toimiakin, mutta omistajapolitiikassa se johtaa usein surkuhupaisaiseen veivaamiseen tavoitteiden heitellessä kuin karusellissa.

Altia pistettiin myyntilistalle, koska sen kannattavuus on heikko ja alkoholimarkkinoista on tullut kansainvälistymisen myötä vaikea ala. Jos omistaja ei saa yritystä tuottamaan, kannattaa se myydä, kun siitä vielä jotain saa. Paras vaihtoehto on saada toiminta kannattavaksi, mutta se ei välttämättä onnistu kuin omistajaa vaihtamalla, koska omistajuuskin vaatii osaamista. Jos se on syystä tai toisesta kadonnut vaikkapa olosuhteiden voimakkaaseen muutokseen kuten Altian tapauksessa, tosiasiat on paras tunnustaa.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Kaivopuiston keisarit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Uuden tutkimuksen mukaan Kaivopuistossa asuvilla on enemmän pörssivarallisuutta kuin vaikkapa Purnujärvellä asuvilla. Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimustulos tuntuu niin itsestään selvältä, että ensimmäinen ajatus on, miksi tällaista asiaa pitää edes tutkia. Tiedämme, että Kaivopuistossa asunnot maksavat moninkertaisesti Purnujärveen verrattuna. Tästä voimme päätellä, että Kaivopuistossa asuvat ovat todennäköisesti varakkaampia kuin purnujärveläiset. On siis todennäköistä, että kaivopuistolaiset omistavat myös enemmän osakkeita kuin purnujärveläiset. Uskaltaisin jopa viedä ajatusketjua niin pitkälle, että Kaivopuistossa asuvat ajavat myös kalliimmilla autoilla.

Keskiarvo: 4.2 (25 arviota)

Grexit savuaa jo - ja saattaa kärähtääkin

Posted in

Arvioin toukokuun alussa Grexitin olevan lähempänä kuin koskaan, ja sitä se jo todella on. En tiedä mikä on sen todennäköisyys, mutta tuskin kaukana 50 prosentista. Median mukaan kreikkalaisten kirkas enemmistö haluaa pysyä eurossa, mutta Syriza ei välttämättä näe asiaa siten, vaikka itsekin olen niin etupäässä uskonut – kuten useimmat europäättäjätkin, oletan.

Euromaat laskevat sen varaan, että ilman uutta luottoerää ja EKP:n hätärahoitusta Kreikan valtio ja pankkijärjestelmä ajautuvat maksukyvyttömäksi, ja omaan valuuttaan paluu johtaisi liian raskaaseen talouskaaokseen. Syrizan kova peli tulkitaan bluffiksi. Kreikan hallitus taas laskee sen varaan, että sen lähtö tulee euromaille liian kalliiksi. Se jättäisi maksamatta muut kuin yksityisten sijoittajien omistamat velat, jolloin euromailta jäisi saamatta 160 miljardia. Valtiovarainministeri Varoufakis ynnäilee, että Grexit maksaisi kaikkiaan tuhat miljardia euromaille, kun mukaan lasketaan markkinapaniikista aiheutuneet kustannukset.

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Merkantilismi on huono ideologia bioenergiassakin

Posted in

Palaan vielä aiemmin käsittelemääni biotalouteen, joka on keskustan talouspolitiikan lempilapsi ao. jutussa kuvatuista syistä - jotka ovat sinänsä tyypillisiä kaikille puolueille, oman väkensä etujärjestöjähän ne ovat ideologisen sälänsä takana. Eikä siinä mitään, näin se demokratia ja ylipäänsä maailma toimii, itse kukin sen mukana. Mutta hurskastelevaa retoriikkaa täytyy vähän potkia.

Keskusta haluaa nostaa oleellisesti energiatuotannon omavaraisuutta bioenergiaa lisäämällä. Tavoitetta se puolustaa työllisyysvaikutuksella: tehdään itse ja saadaan työpaikat, jotka muuten valuvat rajojen taakse. Kuka tämmöistä kehtaa vastustaa tämmöisenä aikana? Käytännössä kepun bioenergia tarkoittaa nimenomaan kasvuperäisiä polttoaineita, joita saa maasta ja metsästä - eikä esimerkiksi aurinkoenergiaa, koska tavoitteena on saada työtä ja tuloja maaseudun kepulaisillle.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Prosenttiliike. NYT.

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Ei ole mikään enää niin kuin ennen. 1970–80-luvuilla eläneet maailmanparantajat perustivat ns. prosenttiliikkeen auttamaan kehitysmaiden köyhiä. Liike kannatti Suomen kehitysavun nostamista YK:n suositusten mukaisesti 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta. Nimi tuli varsinaisesti siitä, että liike lupasi lahjoittaa omasta palkastaan kehitysyhteistyöhön yhden prosentin suuruisen summan. – Se oli ihanteellista toimintaa.

Nyt tämän uuden prosenttiliikkeen keulakuvat – EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, Finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin – lupaavat neljän vuoden aikana leikata tuloistaan viisi prosenttia yhteiskunnalliseen hyvään. Tämä on samalla kehotus myös muille 16 000 yritysjohtajalle. Vastaavasta on jo puhuttu aikaisemmin muun eliitin piirissä: pääministeri Juha Sipilän johdolla ministerit ovat valmiita leikkaamaan palkkojaan, piispat samoin. – Ihanteellista toimintaa tämäkin.

Keskiarvo: 4 (23 arviota)

Kummallakin puolisolla pitäisi olla eron sattuessa oikeus omaan omaisuuteensa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Avioliittolaki (Finlex: Avioliittolaki) on kirjoitettu vuonna 1929 ja sitä on korjattu merkittävästi vuonna 1987. Mutta se perustuu edelleen siihen ajatukseen, että avioliitto solmitaan täältä ikuisuuteen. Tämän päivän nuorten liittoja ei kuitenkaan solmita ikuisuus mielessä. Nuoret haluaisivat liitolla osoittaa haluavansa elää yhdessä tässä ja nyt - tässä hetkessä. Avioliittolaki ei taivu tämän tyyppiseen ajatteluun. Se vaatii avioliitolta liikaa.

Suurin ongelma on se, että "kumpaisellakin puolisolla on eron sattuessa avio-oikeus toisen omaisuuteen"

Käytännössä eniten harmia, rahanmenoa ja lakimiesten työtä tuottaa pykälä, jossa sanotaan: "Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen." Tämä pykälä tarkoittaa sitä, että avioeron sattuessa omaisuus pääsääntöisesti jaetaan tasan puolisoiden kesken.

Tämä minun mielestäni vanhentunut pykälä aiheuttaa uskomattoman määrän työtä ja päänvaivaa:

  • Puolisot joutuvat keskustelemaan siitä, kierretäänkö tämä pykälä keskinäisellä sopimuksella - avioehdolla. Useimmiten tuo avioehto kannattaisi tehdä, mutta rakastumisen sokaisemana se jää yleensä tekemättä.  Ja sitten sen tekemisestä joudutaan keskustelemaan jälkikäteen avioliiton aikana.
  • Lahjoja antavat sedät, tädit ja vanhemmat joutuvat kirjaamaan lahjakirjaan ehdon siitä, ettei aviopulisolla ole eron sattuessa oikeutta lahjaksi saatuun omaisuuteen. Tästä aiheutuu ylimääräinen käynti lakimiehellä.
  • Vanhemmat ja sukulaiset joutuvat tämän pykälän takia tekemään muutoin tarpeettoman testamentin, jolla määrätään että eron sattuessa puolisolla ei ole oikeutta perittyyn omaisuuteen. 
Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Putosi kuin eno veneestä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Ei kai Suomelle ole nyt vaan käymässä kuten veneilevälle enolle. Ruotsi sulkee kannattamattomia ydinvoimaloita, koska ydinvoimalla tuotettu sähkö ei heidän laskelmiensa perusteella ole kilpailukykyistä. Saudi-Arabia satsaa huomattavasti aurinko- ja tuulivoimaan ja kansainvälinen energiajärjestö IEA on ennustanut, että aurinkoenergiasta tulee tärkein sähköntuotannon lähde vuoteen 2050 mennessä.

Kehitys on aika luonnollista. Lopulta lähes kaikki maailman energia on tavalla tai toisella auringosta lähtöisin. On vain ajan kysymys, milloin aurinkoenergiaa hyödyntävä tekniikka kehittyy niin pitkälle, että se on taloudellisesi kilpailukykyistä. Näyttäisi siltä, että tuo aika on pian käsillä. Aurinkokennojen hinnat ovat romahtaneet ja akkutekniikka paranee koko ajan. Tästä osoituksena on parhaillaan meneillä oleva testi lentää maailman ympäri pelkästään aurinkoenergiaa hyödyntävällä lentokoneella. 

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Onneksi olkoon uudelle hallitukselle ja parasta menestystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Onneksi olkoon uudellen hallitukselle ja parasta menestystä.

Ja kiitokset siitä, että hallitusneuvottelut ovat sujuneet mallikkaasti ja olette saaneet aikaan ohjelman, joka on rohkea ja vähintäänkin oikean suuntainen ja todennäköisesti myös suhteellisen oikein mitoitettu. Ja kiitokset siitä, että olette varanneet itsellenne vapauden ohjata tulevaa kehitystä sen mukaan miten ympäristömme muuttuu.

Suomi voi olla teistä ylpeä. Mikään ei paranna meidän yhteenkuuluvaisuuttamme ja yhteistä identiteettiämme paremmin kuin hyvä hallinto ja hallitus.

   

Juha Sipilän hallitus:

 Pääministeri      Juha Sipilä (kesk)       

  Elinkeinoministeri    Olli Rehn (kesk) 

 Liikenne- ja viestintäministeri     Anne Berner (kesk) 

 Maatalous- ja ympäristöministeri     Kimmo Tiilikainen (kesk) 

 Kunta- ja uudistusministeri     Anu Vehviläinen (kesk) 

 Perhe- ja hyvinvointiministeri (jaettu salkku)  Juha Rehula (kesk)   ja Annika Saarikko (kesk) 


 Ulkoasiainministeri     Timo Soini (ps)  

 Oikeus- ja työministeri     Jari Lindström (ps)  

 Puolustusministeri     Jussi Niinistö (ps)  

 Sosiaali- ja terveysministeri     Hanna Mäntylä (ps) 


 Valtiovarainministeri     Alexander Stubb (kok)  

 Opetus- ja kulttuuriministeri     Sanni Grahn-Laasonen (kok) 

 Sisäministeri     Petteri Orpo (kok) 

 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri     Lenita Toivakka (kok)  

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Hallitusohjelma on valmistunut ja ministerijaosta on sovittu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitusohjelma on valmistunut ja ministerijaosta eri puolueiden välillä on sovittu.

Ministerijako on seuraava:

Keskusta Perussuomalaiset Kokoomus

Pääministeri: Juha Sipilä

Liikenne ja viestintäministeri (+ympäristöministeri)

SOTE ministeri

Maa ja metsätalousministeri

Kuntaministeri

Ulko ja Eurooppaministeri: Timo Soini

Työ ja opetusministeri

Puolustusministeri

Sosiaali ja terveysministeri

Valtiovarainministeri: Alexander Stubb

Opetus ja kulttuuriministeri

Sisäministeri

Ulkomaankauppa ja kehitysministeri

Hallitus panee toimeen 4...5 Mrd€ menosäästöt

Kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi hallitus päättää ja panee toimeen talouspolitiikan kokonaisuuden, joka muodostuu muun muassa seuraavista toimenpiteistä:
–– työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka
–– yrittäjyyden ja omistajuuden sekä yritysten rahoituksen vahvistaminen
–– kasvua edistävät panostukset
––julkista taloutta nopeasti vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset
––julkisen talouden kestävyyden turvaavat pidemmän aikavälin uudistukset
––työllisyyttä vahvistavat uudistukset

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Maakunnallinen hallintotaso on erittäin tarpeellinen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi on lähes ainoana maana maailmassa pitäytynyt kaksiportaisessa (kunnat - valtio) julkisen hallinnon järjestelmässä. Kuntien ja valtion välille on ajan saatossa syntynyt erilaista kuntien maakunnallista yhteistyötä ja valtion aluehallinnon organisaatioita huolehtimaan niistä asioista, joissa tarvitaan maakunnallista otetta ja näkemystä.

Maakunnallisia tehtäviä ovat olleet:

  • terveyspalvelut (varsinkin erityissairaanhoito)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset
  • seutukaavat ja yleiskaavat
  • rakennuslupa-asiat
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset)

Kunnallisia tehtäviä ovat olleet:

  • päivähoito
  • ala- ja ylä- asteen perusopinnot sekä usein myös lukiot
  • perusterveydenhuolto
  • vanhustenhoito
  • paikalliset kaavat ja osa rakennuslupa-asioista (osa kunnista)
  • kirjastot
  • nuorisotyö
  •  

Maakunnallista hallintomallia on kokeiltu Suomessa moneen kertaan

Väliasteen maakunnallinen hallintotaso olisi ilmeisen tarpeellinen. Mutta miksei sitä ole aiemmin toteutettu kun esimerkiksi Ruotsi toteutti maakuntahallinnon jo 1862 uudistuksessa ja on ollut tähän malliin tyytyväinen aina siitä saakka? Ei voida sanoa etteikö tätä väliastetta olisi meilläkin toteutettu. Se on Ahvenanmaata lukuunottamatta toteutettu puutteellisesti jo moneen kertaan. Meillä oli aikoinaan valtionhallinnon maakunnallisia osa-alueita varten lääninhallinnot ja niiden lakkauttamisen jälkeen on syntynyt kuntien toimesta kuntayhtymiä ja muuta seudullista päätöksentekokoneistoa. Mutta väliportaan hallinnon toteutus on ollut Ahvenanmaata ja Kainuun v2002...2012 kokeilua lukuun ottamatta sirpaleista ja siltä on puuttunut lainsäädännön tuki eikä ole ollut mahdollista järjestää väliportaan vaaleja.

Aiemmat kokeilut kariutuivat liian vahvan maakunnallisen identiteetin pelkoon

1970 luvulla pohdittiin sitä, voisiko läänien tilalle rakentaa demokraattisesti valituille maakuntaparlamenteille rakentuvan väliasteen hallinnon. Tuo hanke kaatui siihen, että pelättiin maakunnallisten identiteettien voimistumista ja valtakunnan henkistä sirpaloitumista. Ahvenanmaan esimerkki pelotti. Minusta tähän huoleen ei ole enää aihetta. Suomi on tänä päivänä yhtenäisempi kuin tuolloin, eikä kukaan enää koe maakunnallista identiteettiä niin tärkeäksi kuin 1970 luvulla. 

Keskiarvo: 3 (9 arviota)

Suuri ja mahtava biotalous – mutta mihin hintaan?

Posted in

Tästä se alkaa, suuri ja mahtava biotalous. Juha Sipilä julisti ennen vaaleja luovansa 200 000 uutta työpaikkaa, joista suuren osan biotalouteen. Suomi kaipaa kipeästi uutta työtä ja tuotantoa, mutta suhtaudun aika epäluuloisesti näihin politiikkavetoisiin sankarihankkeisiin, joilla äänestäjien mandaatilla porskuttavat kellokkaat pistävät maan talouden kuntoon – ja nimenomaan sitä kautta, että he luovat omaehtoisesti yritystoimintaa. Siitä ei ole politiikoilla kummoisia saavutuksia historiassa. Aikoinaan, kun Suomessa oli vakava pula pääomista, valtiolla toki saattoi olla tärkeä rooli rahoittajana ja sitä kautta uuden tuotannon polkaisijana, mutta tällainen ongelma on nykyän aika vähäinen.

Tästä ikävästä historiasta on niin tuoretta näyttöä, että maksamme sen laskuja vielä pitkään. Edellisen hallituskoalition sydänhankehan oli kaivosteollisuusklusteri, jonka eteen tuhottiin kaksin käsin valtion finanssiomaisuutta. Olen aiheesta kirjoittanut Piksuun urakalla, mutta vielä muistin virkistämiseksi pääkohdat:

Keskiarvo: 4 (12 arviota)

Nollatyösopimukset ovat opiskelijalle tärkeitä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on erittäin huolestunut opiskelijoiden tulevaisuuden mahdollisuudesta tehdä töitä joustavasti. Kansalaisaloitepalvelussa 50 000 allekirjoitusta kerännyt, nollatuntityösopimusten kieltämiseen pyrkivä aloite sulkisi ovet työelämään monelta opiskelijalta.

  “Nollatuntisopimukset tarjoavat joustavan mahdollisuuden rahoittaa opintojen aikaista elämää opiskelutahdista tinkimättä. Maassa, jossa opintoajoille on asetettu tiukat enimmäisrajat, opintojen hidastamisen lisäksi työehtosopimuksen muuttaminen estäisi opiskelijoita työllistymästä”, ihmettelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti.

Keskiarvo: 2.4 (5 arviota)

Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

Käyttäjän Petri Rastas kuva
Posted in

Olen sivusta seurannut hallituksen muodostamista Suomessa. Perussuomalaisten hallitusvastuu tuntuu pelottavan joitain kansalaisia. Hämmästyttävää. Perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue Keskustan jälkeen, joten on aivan perusteltua, että Perussuomalaiset ottavat vastuuta tulevassa hallituksessa.

Kansa on äänestänyt ja Perussuomalaisten politiikka on saanut vahvaa kannatusta koko Suomessa.

Suomen tilanne on erittäin haastava ja korkea veroaste ei yhtään helpota tilannetta. Keskustan johdolla normien purkutalkoot on mielestäni enemmän kuin hyvä asia tuleville vuosille.

Työttömyys alenee kun normeja puretaan ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Ylisuuret palkansivukulut ovat aivan naurettavalla tasolla Suomessa ja samaan hengen vetoon kun yhdistetään ammattiliittojen ylivalta työmarkkinoilla, on itseään kurittava noidankehä valmis.

Keskiarvo: 2.7 (13 arviota)

Sipilä ei karnevalisoi

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Politiikkaa – ja miksei talouselämääkin – on viimeisten vuosien aikana vaivannut kavala tauti; kiinnostavuutta on yritetty lisätä hauskuudella, vaikka ongelmat eivät oikeasti naurata ketään. Stand up -koomikkojen apinointi on vain lisännyt politiikan karnevalisointia, ei aitoa kiinnostavuutta. – Nauraa toki saa ja huumoria viljellä, mutta politiikan substanssiksi siitä ei ole.

Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi teki hallitustunnustelija Juha Sipilän parista ensimmäisestä ratkaisusta erinomaisen tarkat huomiot: vaikka yhteiskuntasopimus kaatui, ei Sipilä heittänyt ketään raamit kaulassa ulos, eikä syyttänyt ketään. ”Isänmaan kannalta olisi ollut hienoa, jos työmarkkinoiden korporaatiot olisivat yhdessä rintamassa antaneet selkeän, optimismia ja tulevaisuudenuskoa henkivän viestin. Sellaista ei nyt tullut”, kirjoittaa Ahosniemi 8.5.2015.

Sipilän menettely on uutta, mikä selvästi hämmensi tv-lamppujen paisteessa viime minuutteihin asti roikkumaan tottuneita työmarkkinajohtajia. Sipilä totesi tilanteen jo vuorokautta ennen määräajan päättymistä ja ilmoitti siitä eleettömästi blogissaan. Ei mitään teatteria.

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Yhteiskuntasopimus vai TUPO

Posted in

Tämä yhteiskuntasopimusnäytös lähinnä naurattaa, jos ihmiset eivät olisi niin tosissaan. Uskonnollisuudelle pitäisi lähinnä nauraa, mutta ihmisille tärkeille asioille ei saa nauraa kuten diktaattoreille ja muille vallanpitäjille. Siinä voi käydä naurajalle huonosti.

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat tänään 28.4

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Juha Sipilä on aloittanut hallitusohjelman määrittämisen kysymällä työmarkkinavoimien muodostamalta valtiomahdilta (SAK, Akavan, STTK, EK, Suomen Yrittäjät, Kuntatyönantajat, MTK ja Perheyritysten liitto) seuraavat kysymykset:

1. Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 %:n tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?

2. Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä?

3. Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön?

Juha Sipilä on indikoinut, että hallitusohjelman talousosiota muodostetaan näiden vastausten perusteella. Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat tänään tiistaina 28.4, kun nämä vastaukset on saatu.

Hallitusohjelmaa toteuttamaan valitaan ennen kaikkea keskinäistä luottamusta ja kunnoitusta vaalivia puolueita, joilla ei ole ainakaan talousohjelman päälinjojen osalta ristiriitaisia kynnyskysymyksiä.  Juha Sipilä on näissä merkeissä haastatellut jo ennakkoon kaikkien puolueiden puheenjohtajia.

Hallitusohjelman talousosion sisällössä tulee olemaan paljon hyödyllistä tietoa myös sijoittajalle. Sen rakenne määrittää suomeen kohdistuvien sijoitusten pitkän aikavälin menestystä. 

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Syntyvyys paranee koulutusjärjestelmää korjaamalla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomalaisten ikäpyramidi (oikealla tilastokeskuksen viimeisimpiin tietoihin perustuva) on yläpäästään pullukka ja tällä hetkellä työikäinen väestö vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Lääkkeeksi on ehdotettu maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on vain ensiapua

Maahanmuutto kelpaa ensiavuksi, mutta pitää puuttua perusongelmiin. Syntyvyyteen alhaisuuden aiheuttavia perstekijöitä tunnetaan heikosti, mutta jotain kuitenkin tiedämme.  Yksi selkeä tekijä on koulutuksen rakenne. Pidämme lapsiamme aivan liian kauan opiskelijaelämän köyhyydessä oppimassa taitoja "oikeaa työelämää" varten. Perheen perustaminen työntyy varsinkin korkeakouluopiskelijoilla myöhempään ja sen seurauksena syntyvyys on erittäin huonoa varsinkin korkeasti kouluttautuvilla. Tilanne on parempi autonasentajilla, siivoojilla ja putkimiehillä, jotka vakiintuvat työelämään ja tarttuvat perheen perustamiseen aiemmin.

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos. Elämä on jatkuvaa oppimista ja työn tekemistä ja nuorille tulisikin tarjota ura, jossa kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin katkaisee työjaksot aina eläkeikään saakka. Kouluttautuminen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtäviin tulisi tapahtua samalla tavalla kuin puolustusvoimissa tai merenkulun parissa. Merenkulussa henkilö aloittaa jungmannina ja etenee vähitellen kursseja käymällä aina kapteeniksi saakka. Puolustusvoimissa on samantyyppinen järjestelmä, jossa työ ja perhe järjestyvät uran aikana luontevasti ennen korkeampia opintoja. Ja Saksassa on ammattitaitoon johtava oppisopimusjärjestelmä, joka on kyennyt painamaan nuorisotyöttömyyden lähes nollan tuntumaan.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Median heikko itsesäätely

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Suomessa toimii Julkisen Sanan Neuvosto eli JSN. Etenkin puheenjohtajan paikka on ollut ilmeisen tuulinen, eikä JSN:n brittivastineen toiminta ole ongelmatonta ollut sekään. HO:ssa aikoinaan tuomaroinut prof. Jukka Kemppinen ilmaisee asian peräti tylysti: http://kemppinen.blogspot.fi/2007/05/miksi-et-jo-kuole-jsn.html

JSN ei ole tuomioistuin, mutta oman uskottavuutensa takia ei olisi yhtään pahitteeksi, että JSN edes jollain tavalla pyrkisi ottamaan mallia tuomioistuimen käytännöistä.

Syksyllä 2014 MTV ilmoitti, mitä tiesi aiemman uutisensa lähteestä. Ratkaisu herätti toimittajien joukossa keskustelua, jota on ei-julkisesti käyty runsaastikin ja Ylessä tuon verran. Media-alan eräs kummallisuus muuten on, että toimittajat ovat innokkaita vetämään julkisuuteen kaikenlaisia asioita, mutta linnoittautuvat itse oman yksityisyytensä taakse.

Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Hallitusneuvottelut alkoivat työmarkkinajärjestöjen johtajien tapaamisilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Keskustan puheenjohtaja aloitti hallituksen linjaneuvottelut tapaamalla korporatiivisen Suomen (ammattiyhdistykset ja EK) päättäjiä. Korporatiivinen Suomi on valtiomahti, joka määrittelee eläketurvan, työehdot, työttömyysturvan sekä valitsee hallitsemiensa työeläkeyhtiöiden välityksellä suurimpien pörssiyhtiöiden hallitukset päättämään yritysten strategisesta linjasta.  

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tapasi tänään KT Kuntatyönantajat. Keskustelujen aiheena oli Sipilän hahmottelema yhteiskuntasopimus.

Työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan tarve yhteiskuntasopimukselle Suomen talouden ja yhteiskunnan poikkeuksellisessa tilanteessa on ymmärrettävä.

– Maan hallituksen, poliittisten puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen on nyt välttämätöntä sitoutua kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseen.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kolmen suuren hallitus on järkevä valinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uusi eduskunta on valittu. Onneksi olkoon voittajille. Voittajat ovat osoittaneet johtajuutta tuomalla esille kaikille tärkeitä asioita ja he ovat myös olleet parhaita kansan ideaaleja - henkilöitä joihin me haluamme samaistua ja joiden tapaa toimia ja tyylitajua me kaikki kunnioitamme.

Seuraavaksi on vuorossa hallitusneuvottelut. Eduskuntavaalipaikkojen perusteella arvioituna näyttäisi siltä, että keskustan Juha Sipilän kannattaa ottaa, jos yhteishenkeä riittää, hallitukseen mukaan kaksi muuta suurta puoluetta ja tueksi vielä kenties yhden pienemmän puolueen. Tällä koaliitiolla päästään siihen että:

  • Suomen kansa sitoutuu tarvittaviin päätöksiin
  • Eduskuntaan jäävä oppositio on sopivan suppea, mutta kuitenkin riittävän toimintakykyinen

Hallitusneuvottelut ovat luultavasti helpot. Harvalla puolueella on ollut ehdottomia ehtoja ja lähes kaikki ovat hallituspaikkaa vastaan olleet valmiita joustamaan.

Hallitustyö ja eduskuntatyö tulevat sen sijaan olemaan vaikeampia. Tarvitaan johtajuutta, sopimista, lojaalisuutta ja älyllistä reheillisyyttä. Tämä saavutetaan vain, jos kansa luottaa johtajiinsa, eduskunta luottaa hallitukseensa, hallitus luottaa virkamiehiinsä ja virkamiesasaiantuntijat luottavat poliittisen johdon älylliseen rehellisyyteen. Kaikki lähtee siitä, että keulakuvat, pääministeri ja presidentti, osoittavat omalla toimillaan älyllistä rehellisyyttä ja lojaalisuutta kaikkia, myös oppositiota, kohtaan. 

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Rinteen velvoitetyömalli tuskin toimii taloudellisesti

Posted in

Heitän lusikkani vielä vaalisoppaan yhdellä kiintoisalla aiheella. Demarien puheenjohtajaa Antti Rinnettä ei voi syyttää siviilirohkeuden puutteesta, sillä entinen ay-johtaja heitti pääsiäisen alla vaalipöydälle sähäkän kissan ainakin taustavoimiensa näkökulmasta. Rinne haluaa pitkäaikaistyöttömille työvelvoitteen, jota ay-liike on perinteisesti vastustanut. Ajatus ei ole uusi Suomessakaan - samaa esitti jo edellinen liikenneministeri Paula Risikko (kok), mutta aloite ei ottanut tulta.

Mallia sovelletaan eri muodoissa kyllä monessa maassa. Saksan Hartz-malli on niistä tunnetuin – ja menestynein tai arvostelluin, riippuen lähinnä tulkitsijan poliittisesta asemasta. Hartzista vielä tuonnempana. Perkaan aihetta kohtuullisen perusteellisesti, koska aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, ja olen siitä aiemmin eri yhteyksissä kirjoittanut, en tosin muistini mukaan Piksuun.

Rinteen ajatuksena on, että velvoitetyöttömät patistettaisiin työhön, josta maksettaisiin työehtosopimuksen mukainen palkka. Työhön velvoittaisi jo seitsemän kuukauden työttömyys. Rinne sanoo vanhustenhuollosta löytyvän paljon tekemätöntä työtä, kuten vanhusten ulkoilutusta ja kaupassa käyntiä. Malli loisi Rinteen mukaan uutta työtä.

Keskiarvo: 4.8 (10 arviota)

Valtiontalouden Tarkastusviraston asemaa julkisen talouden ohjaamisessa on vahvistettava

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi jättää tänä vuonna noudattamatta Euroopan kasvu ja vakaussopimuksen pykälää, jossa määrätään että julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Olemme sitoutuneet siihen, että hallituksemme ja eduskuntamme joutuu tämän seurauksena Euroopan komission valvontaan koskien budjetin loppusummaa ja julkisia menoja. Joudumme nyt luovuttamaan osan omasta itsemääräämisoikeudestamme ulkopuoliselle taholle. Tämä on häpeä ja olemme lisäksi toimillamme vahingoittaneet kansainvälistä asemaamme ja omaa talouttamme. Tämä ei saa toistua ja tilanteen synnyttäneeseen päätöksenteokomekanismiin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Seuraavat olisivat mielestäni tarkoituksenmukaisimpia:

  • Eduskunnan alaisuudessa toimivan ja perustuslain määräämän Valtiontalouden Tarkastusviraston resurssointia parannetaan
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on koottava yhteen talousalan asiantuntijoita muodostamaan paras mahdollinen ymmärrys siitä miten valtiontaloutta on pitkällä tähtäimellä hoidettava
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on oltava mahdollisimman riippumaton asiantuntijaelin  (kuten tälläkin hetkellä). Poliittista ohjausta on kaikin keinoin vältettävä.
Keskiarvo: 4.6 (19 arviota)

Veroilmoituksen täydennykset tulee ilmoittaa www.vero.fi palveluun viimeistään 7.5

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

”Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, käy se huolella läpi. Täydennä puuttuvat tiedot ja korjaa mahdolliset virheet”, Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari muistuttaa. Esitäytetyn veroilmoituksen tiedot on saatu eri lähteistä, kuten työnantajalta ja pankeista. Yleensä ne ovat oikein.

Keskiarvo: 4.6 (15 arviota)

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Suomen talouskasvu on talouspolitiikkamme seurauksena heikkoa

Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä.

Taloutemme ja erityisesti vientimme kasvu on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta jo vuosien ajan kuulunut maailman kehnoimpiin eikä tilanteelle odoteta nopeaa muutosta.

Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista nauttii yhä useampi

Työttömyysaste nousee tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Euroopan nopeimmin ja tänä vuonna  saavutetaan 8,8 prosentin taso. Joka kymmenes työikäinen on nauttii yksinomaan hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista palveluista. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä.

Keskiarvo: 4 (22 arviota)

Tyly tuomio hallituksista

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Suomen huonoimmat hallitukset on nyt listattu. Raati on arvovaltainen, eikä sen asiantuntemusta voi kiistää. Vihreiden talousguru Osmo Soininvaara sen ensimmäisenä sanoi julki kirjassaan ”Jäähyväiset eduskunnalle”: tämän vaalikaudet hallitukset ovat Suomen historian huonoimmat. Sitten sekä Euroopan että Suomen talouden läpikotaisin tunteva professori Sixten Korkman myönsi, että Soininvaara on oikeassa. Itse hän oli eduskunnan viime päivien sekoiluun asti pitänyt Harri Holkerin sinipunahallitusta (1987-91) huonoimpana. Lopullisen niitin hallitussurkeudelle antoi legendaarinen ex-valtiosihteeri Raimo Sailas. Hän on nähnyt hallitukset lähietäisyydeltä 1970 -luvulta lähtien. Martti Miettusen hätätilahallitus (1976-77) piti Sailaksen listalla kärkipaikkaa ihan viimeiseen asti. Mutta kun hallitus vaalikauden lopuksi äänesti eduskunnassa omia esityksiään vastaan, oli asia selvä - uusi pohjanoteeraus oli syntynyt. Samaan henkeen kirjoitti edellisessä blogissaan (19.3.2015) myös Norvestian toimitusjohtaja, KTL ja DI, Juha Kasanen. Hänen perustelunsa ovat vedenpitävät.

Keskiarvo: 4.8 (44 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä