Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saa halutessaan

Tammikuun alussa voimaantuleva eläkeuudistus tuo mukanaan uuden eläkemuodon, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Sillä 61 vuotta täyttäneet voivat ottaa osan kertyneestä eläkkeestään maksuun ennen varsinaista eläkeikää. Eläkettä voi ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia.

Jäitä hattuun Italian kanssa

Nyt on taas tyypillinen markkinatilanne, jossa poliittinen myräkkä voi johtaa rajuun markkinareaktioon, kun italialaiset äänestävät pääministeri Matteo Renzin perustuslakiuudistuksesta. Minun mielestäni Italian jähmeä järjestelmä kaipaisi uudistamista, koska sen kaksikamarisessa parlamentissa isot päätökset ovat todellisten kallionjärkäleiden alla. Yhdellä kamarilla pärjäävät useimmat parlamentaariset demokratiat, eikä se niitä ole diktatuureiksi syössyt ainakaan yleensä ottaen, kuten Italian kohdalla pelotellaan.

Niin tai näin, ilmeisesti Renzin ehdotus kaatuu - ja samalla hallitus, koska Renzi sen kohtalon äänestykseen sitoi. Tuskin hän lupaustaan uskaltaa perua, vaikka se ei ole juridisesti sitova, koska samalla Renzi sinetöisi poliittisen uransa. Paljon viisaampaa hänen kannaltaan on mennä uusiin vaaleihin ja toivoa parasta. Nuorella miehellä on aikaakin odottaa uutta vetovuoroa, vaikka takkiin tulisi tässä koitoksessa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Onko suomalainen työntekijä erityisen suojeltu?

Kyllä ja ei on OECD:n vastaus. Allaolevassa kuvaajassa on esitetty miten vaikeaa työntekijöitä on irtisanoa sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Lisäksi on arvioitu myös tilapäisten työsuhteiden sääntelyä.

OECD:n indeksi työntekijöiden suojasta eri maissa. Tiedot vuodelta 2013

Asteikolla iso luku kuvaa voimakasta työntekijän suojaa ja voimakasta sääntelyä.

Valtiontalouden tarkastus kiittelee jämäköitynyttä valtiojohtoa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vaalikauden 2015–2018 finanssipolitiikan valvonnan puoliväliraporttinsa, jossa todetaaan että Suomen valtio on kyennyt jämäköittämään talouspoliittista johtamistaan:

  • kokonaistalouden ohjausta on tiivistetty
  • sopeutustoimet on suunnattu kaikille sektoreille
  • vuoden 2015 budjettikehyksessä on tällä kertaa pysytty

Toimet eivät kuitenkaan ikävä kyllä riitä. Tarkastusviraston arvion mukaan valtiontalouden alijäämä jää ilman lisäsopeutustoimia hallituksen asettamasta tavoitteesta ja terveen taloudenpidon tasosta.

Pitkäjänteisempi julkisen talouden ohjaus pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on tapahtunut valtioneuvoston tekemän asetuksen mukaisesti.  "Pidämme hyvänä, että talouspolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttamat haasteet huomioidaan osana finanssipolitiikan suunnittelua", kertoo finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Käyttäjän Norvestia kuva

Epäjatkuvuuskohta

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Vuotta 2016 on leimannut odottamattomat äänestystulokset, joiden todellisia seurauksia ei vielä edes kunnolla tiedetä. Sekä Brexitin että Trumpin valinnan vaikutukset näkyvät aikaisintaan ensi- ja sitä seuraavien vuosien aikana. Ehkäpä tästä syystä markkinat ovatkin käyttäytyneet maltillisesti, eikä hetkellisten heilahteluja suurempaa draamaa ole toistaiseksi nähty. Mutta vaikka vuotta on vain vähän jäljellä, niin jännitysnäytelmä jatkuu ja tunnelma tiivistyy. Markkinoiden kestävyys punnitaan vielä ainakin kertaalleen joulukuun alussa, kun seuraavat äänestysarvat lasketaan Italiassa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Johtajia ja organisaatioita

                                                    

Jokainen varmaan on joskus ollut tekemisissä työpaikan kanssa, jossa toimenkuvat ovat ns. joustavia. Pekalla, Villellä, Kallella ja Jussilla on vähän työtä ja paljon palkkaa.

Johtaja Timoon nähden Kalle on sukua, Ville opiskelukaveri, Jussi urheilukaveri ja Pekka osaa tuoda itseään tarpeeksi paljon esille. Julkisella sektorilla sopiva jäsenkirja on myös vahva pätevyyden lisääjä.

Tähän kuviteltuun - ja kärjistettyyn - esimerkkiin verrattuna armeijan organisaatio on toisenlainen. Aika harva on kai kuullut, että ensimmäinen komppania olisi yksinään käynyt taistelua kun toisen K:n päällikkö on komentajalle sukua ja kolmas kurssikaveri. Sodan pakko luo oman logiikkansa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastostrategiamme on kallis ja tehoton

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on annettu eduskunnalle. Tämä paperi on suora tuulahdus Neuvostoliitosta. Se on suunnitelmatalouden malliesimerkki. Siinä jaetaan tukiaisia sinne ja tänne. Ei ihme että julkisen sektorin kautta virtaa 58% bruttokansantuotteesta. Olemme lähinnä suunnitelmatalous.

Hyvä ilmastostrategia perustuu haittaveroihin

Hyvä ilmastostrategia olisi aivan erilainen. Hyvässä ilmastostrategiassa tuotaisiin esille mitkä ovat minkäkin tyyppisen ilmastohaitan kustannukset ja negatiiviset vaikutukset ilmastolle ja määrättäisiin verot, jotka kompensoivat haitat. Olisi tulevien sukupolvien asia keksiä keinot joilla päästään optimiin. Tällöin määrättäisiin verot:

  • polttoaineen hiilisisältöön liittyvä vero
  • pienhiukkaspäästöihin liittyvä vero (laivoille, diesel autoille, puulle, turpeelle yms.)
  • melu- ja maisemahaittoihin liittyvä vero (esim. tuulivoimalle)
  • rikki- ja typpi- päästöihin liittyvä vero (lähinnä diesel autoille ja laivoille)

Suomalaiset velkaantuvat koko ajan enemmän ja säästävät vähemmän - lainanlyhennykset imevät kotitalouksien tulot

Suomalaisten velkaantuminen oli kasvusuuntaista vuosina 1975-1988. Tämän jälkeen velkaantumisaste pienentyi aina vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen suomalaisten velkaantumisaste kasvoi melko tasaista tahtia aina viime vuoteen asti, jolloin velkaantumisaste saavutti uuden huippunsa, 124,5 %.

 

Velkaantumisaste on kasvanut 40 vuodessa jopa 86 %

Vuonna 1975 velkaantumisaste oli 38,5%, ja 2015 se oli jo 124,5%. Suomalaisten säästämisaste seuraa velkaantumisastetta melko johdonmukaisesti: aikoina jona lainoja on tarvinnut hakea vähemmän, on ollut myös mahdollista laittaa enemmän rahaa säästöön. Esimerkiksi lama-aikaan vuonna 1992 säästämisaste saavutti huippunsa 10,2%, ja samaan aikaan lainanotto oli laskusuhdanteessa. Nyt vain muutamassa vuodessa (2013-2016) säästämisaste on tippunut 2,2 prosentista 0,1 prosenttiin, kun taas samassa ajassa velkaantumisaste on kasvanut 6,7 prosenttia.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaisten verokohtelu on epätasapuolista ja sekavaa

Tasapuolinen ja yksinkertaisen neutraali verotus edistää kasvua ja toimeliaisuutta. Se luo luottamuksen yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen ja estää väärinkäytöksiä ja suuntaa toimintaa lisäarvon tuottamiseen. Toteutuuko tasapuolinen verotus Suomessa?  No ei alkuunkaan. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Arvonlisävero: Veroprosentti riippuu siitä minkalaiseksi tuote/toiminta ilmoitetaan. Veroprosentti on, toiminnan tyypistä riippuen, 10%, 14% tai 24%.
  • Osingot: Osingoista on veronalaista 0....25%....85% riippuen siitä onko omistettu yritys julkisesti noteerattu, henkilökohtaisten osinkotulojen määrästä ja omistusosuudesta julkisessa osakeyhtiössä.
  • Myyntivoitto:  Myyntivoitosta ja inflaatiosta verotetaan myyntihetkellä 0%, 30% tai 34% riippuen siitä onko kyseessä oma asunto vaiko jokin muu omaisuus ja siitä paljonko reaalista myyntivoittoa on kertynyt ja paljonko nimellisarvo on omistusaikana inflatoitunut. 
  • Varainsiirtovero:  Varainsiirtoveroa maksetaan 0%...1,6%...2%....4% riippuen siistä mistä omaisuudesta on kyse.
  • Palkka: Palkan veroaste (ansiotuloverotus+eläkevakuutusmaksut+kunnallisvero) on asuinkunnasta ja kuukausipalkasta riippuen 50%...100% (alla kuva).

Verotuksemme on äärimmäisen epätasapuolinen ja sekava. Neutraalista verotuksesta ei ole häivähdystäkään ja veropohja on kaikkea muuta kuin laaja. Ei ihme että veroja kierretään siirtämällä palkkatuloja omaisuustuloksi ja veroja ylipäätään vältetään. Systeemi palkitsee sitä, joka panostaa verokikkailuun. Monissa lounaspaikoissa ollaan tyytyväisiä, jos mainitsen ennen käteismaksun antamista, etten tarvitse kuittia. Ei ihme. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Markkinat ja politiikka

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Markkinoita on nyt testattu pariinkin otteeseen politiikan raskaan sarja panoksilla. Ensin koekenttänä oli Eurooppa ja toisella kertaa koko maapallo. Brexit niiautti pörssejä pari päivää, mutta Donald Trumpin valinta vain muutaman tunnin. Markkinoilla on nyt tosi paksu nahka ja lehmän hermot, jos niitä vertaa vaikka eurokriisin tai Kreikan katastrofin aikoihin.

On tietysti totta, että Britannian lähtö on vielä kuin savolainen projekti; tekemistä vaille valmis. Ja varmaan britit vielä maksavat jonkin hinnan eriseuraisuudestaan, mutta muu Eurooppa säästynee suuremmilta kolhuilta.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus