Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Kolmen suuren hallitus on järkevä valinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uusi eduskunta on valittu. Onneksi olkoon voittajille. Voittajat ovat osoittaneet johtajuutta tuomalla esille kaikille tärkeitä asioita ja he ovat myös olleet parhaita kansan ideaaleja - henkilöitä joihin me haluamme samaistua ja joiden tapaa toimia ja tyylitajua me kaikki kunnioitamme.

Seuraavaksi on vuorossa hallitusneuvottelut. Eduskuntavaalipaikkojen perusteella arvioituna näyttäisi siltä, että keskustan Juha Sipilän kannattaa ottaa, jos yhteishenkeä riittää, hallitukseen mukaan kaksi muuta suurta puoluetta ja tueksi vielä kenties yhden pienemmän puolueen. Tällä koaliitiolla päästään siihen että:

  • Suomen kansa sitoutuu tarvittaviin päätöksiin
  • Eduskuntaan jäävä oppositio on sopivan suppea, mutta kuitenkin riittävän toimintakykyinen

Hallitusneuvottelut ovat luultavasti helpot. Harvalla puolueella on ollut ehdottomia ehtoja ja lähes kaikki ovat hallituspaikkaa vastaan olleet valmiita joustamaan.

Hallitustyö ja eduskuntatyö tulevat sen sijaan olemaan vaikeampia. Tarvitaan johtajuutta, sopimista, lojaalisuutta ja älyllistä reheillisyyttä. Tämä saavutetaan vain, jos kansa luottaa johtajiinsa, eduskunta luottaa hallitukseensa, hallitus luottaa virkamiehiinsä ja virkamiesasaiantuntijat luottavat poliittisen johdon älylliseen rehellisyyteen. Kaikki lähtee siitä, että keulakuvat, pääministeri ja presidentti, osoittavat omalla toimillaan älyllistä rehellisyyttä ja lojaalisuutta kaikkia, myös oppositiota, kohtaan. 

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Rinteen velvoitetyömalli tuskin toimii taloudellisesti

Posted in

Heitän lusikkani vielä vaalisoppaan yhdellä kiintoisalla aiheella. Demarien puheenjohtajaa Antti Rinnettä ei voi syyttää siviilirohkeuden puutteesta, sillä entinen ay-johtaja heitti pääsiäisen alla vaalipöydälle sähäkän kissan ainakin taustavoimiensa näkökulmasta. Rinne haluaa pitkäaikaistyöttömille työvelvoitteen, jota ay-liike on perinteisesti vastustanut. Ajatus ei ole uusi Suomessakaan - samaa esitti jo edellinen liikenneministeri Paula Risikko (kok), mutta aloite ei ottanut tulta.

Mallia sovelletaan eri muodoissa kyllä monessa maassa. Saksan Hartz-malli on niistä tunnetuin – ja menestynein tai arvostelluin, riippuen lähinnä tulkitsijan poliittisesta asemasta. Hartzista vielä tuonnempana. Perkaan aihetta kohtuullisen perusteellisesti, koska aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, ja olen siitä aiemmin eri yhteyksissä kirjoittanut, en tosin muistini mukaan Piksuun.

Rinteen ajatuksena on, että velvoitetyöttömät patistettaisiin työhön, josta maksettaisiin työehtosopimuksen mukainen palkka. Työhön velvoittaisi jo seitsemän kuukauden työttömyys. Rinne sanoo vanhustenhuollosta löytyvän paljon tekemätöntä työtä, kuten vanhusten ulkoilutusta ja kaupassa käyntiä. Malli loisi Rinteen mukaan uutta työtä.

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)

Valtiontalouden Tarkastusviraston asemaa julkisen talouden ohjaamisessa on vahvistettava

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi jättää tänä vuonna noudattamatta Euroopan kasvu ja vakaussopimuksen pykälää, jossa määrätään että julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Olemme sitoutuneet siihen, että hallituksemme ja eduskuntamme joutuu tämän seurauksena Euroopan komission valvontaan koskien budjetin loppusummaa ja julkisia menoja. Joudumme nyt luovuttamaan osan omasta itsemääräämisoikeudestamme ulkopuoliselle taholle. Tämä on häpeä ja olemme lisäksi toimillamme vahingoittaneet kansainvälistä asemaamme ja omaa talouttamme. Tämä ei saa toistua ja tilanteen synnyttäneeseen päätöksenteokomekanismiin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Seuraavat olisivat mielestäni tarkoituksenmukaisimpia:

  • Eduskunnan alaisuudessa toimivan ja perustuslain määräämän Valtiontalouden Tarkastusviraston resurssointia parannetaan
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on koottava yhteen talousalan asiantuntijoita muodostamaan paras mahdollinen ymmärrys siitä miten valtiontaloutta on pitkällä tähtäimellä hoidettava
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on oltava mahdollisimman riippumaton asiantuntijaelin  (kuten tälläkin hetkellä). Poliittista ohjausta on kaikin keinoin vältettävä.
Keskiarvo: 4.6 (18 arviota)

Veroilmoituksen täydennykset tulee ilmoittaa www.vero.fi palveluun viimeistään 7.5

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

”Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, käy se huolella läpi. Täydennä puuttuvat tiedot ja korjaa mahdolliset virheet”, Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari muistuttaa. Esitäytetyn veroilmoituksen tiedot on saatu eri lähteistä, kuten työnantajalta ja pankeista. Yleensä ne ovat oikein.

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Suomen talouskasvu on talouspolitiikkamme seurauksena heikkoa

Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä.

Taloutemme ja erityisesti vientimme kasvu on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta jo vuosien ajan kuulunut maailman kehnoimpiin eikä tilanteelle odoteta nopeaa muutosta.

Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista nauttii yhä useampi

Työttömyysaste nousee tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Euroopan nopeimmin ja tänä vuonna  saavutetaan 8,8 prosentin taso. Joka kymmenes työikäinen on nauttii yksinomaan hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista palveluista. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä.

Keskiarvo: 4 (22 arviota)

Tyly tuomio hallituksista

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Suomen huonoimmat hallitukset on nyt listattu. Raati on arvovaltainen, eikä sen asiantuntemusta voi kiistää. Vihreiden talousguru Osmo Soininvaara sen ensimmäisenä sanoi julki kirjassaan ”Jäähyväiset eduskunnalle”: tämän vaalikaudet hallitukset ovat Suomen historian huonoimmat. Sitten sekä Euroopan että Suomen talouden läpikotaisin tunteva professori Sixten Korkman myönsi, että Soininvaara on oikeassa. Itse hän oli eduskunnan viime päivien sekoiluun asti pitänyt Harri Holkerin sinipunahallitusta (1987-91) huonoimpana. Lopullisen niitin hallitussurkeudelle antoi legendaarinen ex-valtiosihteeri Raimo Sailas. Hän on nähnyt hallitukset lähietäisyydeltä 1970 -luvulta lähtien. Martti Miettusen hätätilahallitus (1976-77) piti Sailaksen listalla kärkipaikkaa ihan viimeiseen asti. Mutta kun hallitus vaalikauden lopuksi äänesti eduskunnassa omia esityksiään vastaan, oli asia selvä - uusi pohjanoteeraus oli syntynyt. Samaan henkeen kirjoitti edellisessä blogissaan (19.3.2015) myös Norvestian toimitusjohtaja, KTL ja DI, Juha Kasanen. Hänen perustelunsa ovat vedenpitävät.

Keskiarvo: 4.8 (44 arviota)

Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajat: Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.

Keskiarvo: 4.9 (22 arviota)

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Keskiarvo: 3.9 (25 arviota)

Puolueiden vaaliohjelmat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vaalit lähestyvät ja Suomi tarvitsee hyvät johtajat. Pätevä johto pystyy luovimaan vaikeissakin karikoissa ja tukemaan toisiaan. Olemme yritysmaailmassa oppineet, että hyvä liiketoimintasuunnitelma ei yleensä sellaisenaan toimi. Mutta hyvä liiketoimintasuunnitelma on eräs osoitus johdon pätevyydestä ja sen aikaansaaminen ja ohjelman kommunikoiminen omalle organisaatiolle on eräs mitta johtajuudesta, jota tehtävässä tarvitaan.

Tässä linkit puolueiden vaaliohjelmiin (puolueiden gallup kannatusjärjestyksessä) sekä kannatuslukujen kehitystä viime vuoden ajalta.

 

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä toiveita ensi vaalikaudelle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella:

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Eduskuntavaalit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Oletteko huomanneet, että aikaa vaaleihin on enää noin kuukausi? Olen seurannut aika ihmeissäni eduskunnan ja hallituksen viimeaikaisia touhuja. Eräänlainen huipentuma oli se, kun hallitus äänesti viime viikolla nurin oman ehdotuksensa.

Kansanedustajien ja hallituksen jäsenien olisi reilua tunnustaa, että juuri päättynyt vaalikausi meni heidän osaltaan lähes kokonaan hukkaan ja vieläpä pyytää anteeksi äänestäjiltään kehnoa suoritustaan. Juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Kuten kaikki tietävät, Sote ja kuntauudistus menivät kiville, tosin ehkäpä aiheesta. Paljon puhuttu kestävyysvajesahti pulputtaa ja sakenee päivä päivältä.

Keskiarvo: 4.6 (17 arviota)

Pääpuolueiden puheenjohtajista useimmat tukevat toisiaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pääpuolueiden puheenjohtajat keskustelivat Veronmaksajien veropäivillä talouspolitiikan yleislinjasta seuraavaksi 4 vuodeksi. Noin kolme neljästä puheenjohtajasta kykeni rakentamaan muiden ideoille tukien muiden hyviä havaintoja. (liitteen puolentoista tunnin video on ihan hyvä). 

Pääkohdat ja päälinjat:

Keskiarvo: 3.7 (12 arviota)

EU-armeija on tarpeen jo taloudellisista syistä

Posted in

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vaatimus EU:n armeijasta on tervetullut avaus, jonka tekee ajankohtaiseksi Venäjän seikkailupolitiikka. Olen kirjoittanut aiheesta Piksuun – ja sitä ennen muualle - jo yli kaksi vuotta sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/kustannustehokkuus-ajaa-kohti-yhteist%C3%A4-eu-armeijaa

Minulla ei ole argumentteihini oleellista lisättävää, mutta muutamia detaljeja haluan tarkentaa ennen kaikkea taloudellisesta näkökulmasta näin talouslehdessä.

Kun kuuntelee EU-maiden johtajia ja keskustelua saa vaikutelman, että Eurooppa ei talouskurimuksensa keskellä voi kuin seurata alistuneesti Venäjän paluuta aggressiiviseksi suurvallaksi, jonka sotakoneiston edessä on kiskaistava hattu kouraan ja pillit pussiin. Suomessakin monien asenne on, että ainoa poliittinen ratkaisu tilanteessa on kaivaa Kekkonen haudasta ja palata urakalla suomettumiseen.

Ainakin EU:n tasolla tuhkassa rypeminen on järjetöntä. Jäsenmaat suttaavat asevoimiinsa reilusti päälle kaksi sataa miljardia vuodessa. Aktiivisotilaita löytyy puolitoista miljoonaa. Venäjän molemmat luvut jäävät reilusti alle puoleen, joskin EU-maat tuhlaavat resursseja päällekkäisiin järjestelmiin.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

EU tuskailee vielä Putinin faniklubin kanssa

Posted in

Venäjän yhä synkempi lähihistoria sai loogista jatkoa, kun Vladimir Putinin kärkevä arvostelija, edellisen presidentin Boris Jeltsinin luottomies Boris Nemtsov murhattiin Kremlin edessä. Olivat murhaajat motiiveineen ketä tahansa, teloituksesta ei ole vaikea löytää syvää symboliikkaa: hallituksen vastustajat lahdataan liki rituaalisesti vallan portilla kansan edessä. Pelote on varmasti tehokas.

Venäjällä poliittiset murhat selviävät harvoin, joten teloittajat tuskin löytyvät. Tutkintatekniseltä kannalta se on järjenvastaista, koska Nemtsov oli turvallisuuselinten jatkuvassa valvonnassa. Silti viranomaiset eivät voi kuin esittää hurjia teorioita murhaajista.

Yhtä erikoinen sattuma on, että kaikki Kremlin ympäristön valvontakamerat olivat huollossa murhan aikaan. Moisen toimenpiteen kuvittelisi tehtävän vaiheittain, kun kyse on äärimmäisen tarkasti vartioidusta alueesta.

Samaan sarjaan kuuluu Putinin ilmoitus, että hän ottaa johtoonsa murhan tutkimukset. Oikeusvaltiossa rikostutkinta ei todellakaan ole yhdenkään poliitikon työsarkaa, varsinkaan heidän kärkkäiden arvostelijoidensa murhan. Ilmoituksella Putin painottaa asemaansa itsevaltiaana, jolla on kyky puuttua kaikkeen.

Keskiarvo: 4.7 (12 arviota)

Kreikkalainen rokkistara vai valtiovarainministeri?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun pöly on laskeutunut Kreikan historiallisten vaalien jälkeen, on syytä katsoa mitä todella tapahtui. Vaaleissa meno oli kuin tivolissa; populismi eli uutta tuloaan niin, että muu Eurooppa pidätteli henkeään. Poliittiset palikat menivätkin kokonaan uusiksi. Valtaan nousi vasemmistoliiton Syriza, jota monet pitävät mielellään kommunistisena puolueena. Sen johtokaksikko – pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Gianis Varoufakis – kiersivät Euroopan pääkaupunkeja tuulispäänä, takki auki ja ilman kravattia. Meno näytti aika hurjalta.

Meidän valtiovarainministerimme Antti Rinne kuvasi Varoufakisen ensikäyntiä Brysselin EU-kokouksessa seuraavasti: ”Ensimmäiseen kokoukseen hän tuli vähän kuin suurena rockstarana takinliepeet liehuen paikalle. Nyt tässä viimeisessä kokouksessa hän hyvin asiallisesti esitteli Kreikan näkemyksiä ja käyttäytyminen oli aivan toisenlaista”. (IL 25.2.2015).

Keskiarvo: 4.6 (23 arviota)

Ben Zyskowicz: Valtiontalouden leikkauslista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lataa tästä Benin leikkauslista:   Leikkauslista.pdf

Ben Zyskowicz valtiontalouden säästöistä:

Keskustelun tason, avoimuuden ja poliittisen rehellisyyden edistämiseksi olen päättänyt tehdä oman valtiontalouden leikkauslistani. Tähän olen Suomen talouden pelastamiseksi valmis ja tätä tarjoan kaikille puolueille ja kansanedustajaehdokkaille ainakin keskustelun pohjaksi. Säästöt kohdistuvat mm. suoriin tulonsiirtoihin, joita on korotettu sekä viime että tällä vaalikaudella sadoilla miljoonilla euroilla. Sen sijaan en kohdistaisi säästöjä juuri lainkaan julkisiin palveluihin kuten ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeuslaitokseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista on säästetty viime vuosina sadoilla ja sadoilla miljoonilla euroilla.

Ehdotustani voi monelta kannalta perustellusti arvostella ja sitä tullaan eri eturyhmien taholta arvostelemaan. Toivon kuitenkin, että arvostelijat esittävät tilalle parempia säästöjä. Lupaan arvioida niitä ennakkoluulottomasti.

Kokonaissäästö valtion taloudessa vuositasolla vuonna 2019 2,610 miljardia

I Yksittäiset säästöt

Keskiarvo: 3.2 (19 arviota)

Palkansaajat on koonnut hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteen yksiin kansiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajien tutkimuslaitos on koonnut useiden tutkijoiden artikkelit suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa erilaisista näkökulmista luotaavaksi kokonaisnäkemykseksi "Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?". 

Suomalainen hyvinvointivaltio kuuluu monella mittarilla maailman huippujen joukkoon. Nyt kuitenkin se on tullut käännekohtaansa. Maamme talouskasvu on jo ainakin kolmena vuotena peräkkäin kuulunut maailman kehnoimpaan kymmenikköön (IMF) ja julkisen talouden velkaantumisen nimissä tulee monilta tahoilta vaatimuksia, että julkista sektoria on ajettava alas. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja on leikattava.

Suomalainen hyvinvointivaltio koostuu kolmesta osasta:

  • Sosiaalisista tulonsiirroista (31% / BKT)
  • Julkisesta kulutuksesta (25% / BKT)
  • Tuotantokoneiston valtaosin julkisesta omistajaohjauksesta (eläkevakuutusyhtiöt, julkinen palvelutuotanto, julkisyhteisöjen omistukset)

Vaikka Suomen julkisen sektorin tuottamien palveluiden arvonlisä on alle 20% / BKT ja kustannukset 25% /BKT ei julkinen sektorimme siltikään toimi huonosti. Yksi sen keskeinen osa eli julkishallinto on äskettäin todettu EU-maiden tehokkaimmaksi EU:n tuoreessa kilpailukykyraportissa (European Commission 2014). Suomen julkishallinnon tehokkuus oli selvästi EU-maiden paras vuonna 2013. Useimmissa EU-maissa julkishallinnon tehokkuus oli heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomi kuului niiden harvojen maiden joukkoon, joissa tehokkuuden arvioitiin parantuneen.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Venezuelasta on tulossa Venäjän roolimalli

Posted in

Ukrainan tulitaukosopimus on lupaava merkki, vaikka vielä en ylettömästi sen varaan laske. Edellinen samansisältöinen sopimus vesittyi saman tien, ja ajanpeluuksi tämäkin saattaa paljastua etenkin Venäjän osalta. Toivottavasti ei, mutta siltä varalta voisin spekuloida Venäjän tulevaisuudella tilanteessa, jossa pakotteet ja vastapakotteet jatkuvat.

Kuten heti kriisin alussa arvioin, Putin vastaa taloudellisiin haasteisiin komentotaloudella, koska koira ei karvoistaan pääse. Juuri niin on käynyt. Mitä seuraavaksi? Yksi oleellinen osa Venäjän talousvaikeuksia on jätti-inflaatio, joka on seurausta ruplan romahduksesta. Hallitus on vastannut siihen lisäämällä joidenkin avainhyödykkeiden hintakontrollia, kuinkas muuten. Minulla ei ole listaa kontrolloiduista hyödykkeistä, mutta uutisten perusteella sillä on jo ainakin keskeisiä elintarvikkeita vodkasta alkaen. Kauppoja on peloteltu hintojen nostosta raskailla seuraamuksilla, vaikka se on tuontihyödykkeiden kohdalla väistämätön seuraus valuutan putoamisesta. Ja lisää on tulossa.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Määrällinen elvytys

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Otso, kontio, mesikämmen ja määrällinen elvytys. Peitenimiä käytetään silloin kun oikea sana on liian pelottava lausuttavaksi. Kontiota ei uskallettu kutsua aikanaan karhuksi eikä määrällistä elvytystä nyt setelirahoitukseksi. Määritelmän mukaan setelirahoituksessa keskuspankki ostaa omaan taseeseensa valtion velkakirjoja ja rahoittaa näin valtion budjettia.

Euroopan keskuspankki EKP tekee juuri tätä. Se, että keskuspankki ostaa velkapaperit markkinoilta, ei muuta sitä tosiasiaa, että valtion velkapaperit päätyvät keskuspankin taseeseen: kyse on siis setelirahoituksesta. Tämän ovat myös kokeneet keskuspankkiirit valmiita vahvistamaan, ainakin kahdenkeskisissä keskusteluissa.

EKP:n markkinaoperaation tarkoituksena on piristää taloutta, pysäyttää uhkaava deflaatio ja kiihdyttää inflaatiota. Jos asia ei olisi niin vakava, voisi siinä nähdä myös humoristisia piirteitä. Keskuspankkien tehtävänä on ollut kautta aikojen torjua inflaatiota eikä suinkaan kiihdyttää sitä. Suomen Pankkikin taisteli vuosikymmeniä inflaatiopeikkoa vastaan ja teki asiasta opaskirjankin. Onko EKP onnistunut nyt liian hyvin toimeksiannossaan, kun se on saanut inflaation taltutettua kokonaan?

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

Omistajuus on energia-autonomian peruspilari

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Suomessa energia-autonomia sai paljon huomiota viime syksynä ydinvoiman lisärakentamisen ja Fennovoiman luvan vuoksi. Valtiotasolla energia-autonomiaa on perinteisesti tarkasteltu tasenäkulmasta, jossa keskitytään tuontiin ja vientiin. Fennovoima laajensi näkökulmaa ja keskustelua myös omistajuuteen. Autonomia ja omavaraisuus ei ole siis pelkästään siitä kiinni, minkä maan alueella tuotantolaitos sijaitsee.  Lopulta hallitus totesi että riittävä kotimainen kontrolli on saavutettu ja Pohjanlahden rannalle rakennettava laitos saa luvan. 

Itse asiassa kysymys energia-autonomiasta on tärkeää myös kotitaloustasolla. Kuten näemme aiheesta käytävästä julkisesta keskustelusta, omistajuudella ja vallalla on merkitystä energiajärjestelmässä eikä kysymystä pitäisi ajatella ainoastaan teknis-taloudellisesta näkulmasta. 

Viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöskirjassa Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa toin esille, kuinka kotitalouksien pientuotannon organisoitumisen malleja. Valittu malli mahdollistaa tai sulkee pois energian kuluttaja-tuottajien mahdollisia rooleja. Erityisesti kysymys omistajuudesta on oleellinen energia-autonomian toteutumisessa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Koska valtio siirtyy osakkeiden ostolaidalle?

Posted in

Valtion salkkuyhtiöstä Solidiumista ei ole kuulunut aikoihin mitään, eikä siellä mitään uutta ole tapahtunutkaan. Yhtiö tulouttaa valtiolle kovaa osinkoa, joka on saatu aikaan salkun tyhjentämisellä. Suurella tohinalla tehdyt osakeostot kaivosalan yhtiöihin ovat yhtä kurjassa hapessa kuin asiasta viimeksi kirjoittaessani. Hankinnoista laadukkain Outotec on sekin vaikeuksissa, vaikka sentään pysyy tolpillaan ja maksaa vähän osinkoakin. Se onkin ainoa näistä teollisuuspolitiikan kukkasista.

Suurmyyntien kohteena olleet Sampo ja TeliaSonera maksavat kovaa osinkoa koko ajan, Sampo niistä kasvavaa, ja osakekurssi posottaa ylös. Valtion tappiot pelkästään menetettyinä osinkoina kuluneen vuoden miljardin myynneistä ovat päälle 50 miljoonaa vuodessa, jos Sampo vähänkään nostaa osinkoaan kuten on odotus. Valtion finanssiomaisuuden määrä laskee, eikä sille näy loppua.

Olen kuitenkin törmännyt puheisiin – sekä poliitikkojen että virkamiesten -, jotka lupailevat valtion kyllä hankkivankin taas suomalaisia osakkeita, jahka ajankohta on siihen sopiva. Tämä kai tahtoo sanoa jahka valtiontalous kattaa menonsa verotuloilla ja tekee reippaasti ylijäämäisiä budjetteja. Eli seuraavan nousukauden kohistessa.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Pääministeriehdokkaamme yksituumaisina seuraavan hallituksen tavoitteista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan 3.2.2015 pääministerikeskusteluun osallistuivat kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb, sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskustelun puheenjohtajan toimi EVAn hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Tärkeimpänä aiheena käsiteltiin sitä, että Suomen vientiteollisuuden voluumi on pudonnut 30% muutamien viime vuosien aikana eikä talous ole vieläkään lähtenut kasvuun.

Talouspainotteisessa keskustelussa pääministeriehdokkaat luotasivat kurjaan tilanteeseemme johtaneita tekijöitä ja keinoja, joilla maamme nostetaan kasvu-uralle. Lähtökohdista ja tehdyistä virheistä oltiin yksituumaisia. Keinojen osalta oli sävyeroja, mutta ehdokkaat ymmärsivät toisiaan.

Keskustelun eräs tärkeä anti on luultavasti siinä, että Suomeen löytyy muiden puoluejohtajien hyväksymä pääministeri ja johtaja.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Ohjauskorot alas!

Käyttäjän Petri Rastas kuva

Euroalueella ollaan jo pitkään oltu talousvaikeuksissa ja Euroopan keskuspankki(EKP) on erinäisillä toimilla yrittänyt vauhdittaa talouskasvua. Toistaiseksi EKP:n rahapoliittiset toimet ovat tuottaneet kovin laihoja tuloksia. Viimeisin terapiaruiske oli päätös aloittaa valtionlainojen ostot, lue tästä lisää EKP:n elvytyshekuma. Päätös toi pientä piristysruisketta osakemarkkinoille, mutta toistaiseksi alku näyttää jääneen tussariksi. Todelliset vaikutukset alkavat näkyä kenties joskus syksyllä? Tällä hetkellä volatiliteetti on kasvanut ja kasvaa, joka osaltaan kertoo markkinoiden epävarmuudesta.

 

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Pitäisikö jo puhua Sipilä-ilmiöstä?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Elämme historiallisia hetkiä. Puoluegallupeissa Keskustan johto tuntuu musertavalta, eikä sitä kokonaan voi sössiä, vaikka kuinka yrittäisi. Vaalit ovat jo niin lähellä.  

Kaupungilla puhutaan varmana tietona, että Kokoomus ja SDP olisivat luopuneet ykköspaikan tavoittelusta. Pääministerin nimi olisi siis selvä; nyt taistellaan valtiovarainministerin, ulkoministerin ja eduskunnan puhemiehen paikoista. Ne ovat nykyjaossa menneet hallituksen kakkospuolueelle.

Tämä johtopäätös saattaa olla realismia, mutta politiikassa sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Keskustassa tehtiin sama arvio neljä vuotta sitten – ei kannata tavoitella ykköspaikkaa - ja puolue hävisi 16 edustajapaikkaa ja tipahti keulasta neljänneksi! Tappion mielialaa kun ei missään olosuhteissa saa päästää taistelevien joukkojen keskuuteen!  

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Sananvapaus ja sanan vapaus

Posted in

Tänään 27.1.2015,kun on kulunut 60 vuotta Hitlerin Saksan suurimman tuhoamisleirin Auschwitsin kaatumisesta,on jäänyt kaipaamaan selvitystä valtamedian osuudesta silloiseen tapahtumain kulkuun. Olemme kyllä saaneet ko. muistopäivän johdosta lukea siitä, kuinka hirvittäviä kauheuksia  ihmiset saivat kokea ja vain sen vuoksi ,että olivat natsien oppien mukaan vähempiarvoista rotua. Media on vuosikymmenet tunnelmoinut näillä kauheuksilla antaen siten ymmärtää,että kysymys oli oikeastaan "vain" Hitlerin pahuudesta, natsismin ja fasismin pahuudesta, natsien rotuopin kieroontuneisuudesta, ihmisen perimmäisen luonteen pahuudesta jne. Entäpä jos viimein mentäisiin syvemmälle ja saisimme ihan esim. valtamediastamme lukea tutkivan journalismin tuotteita siitä,mikä oli valtamedian, lähinnä saksalaisen valtamedian osuus tapahtumien kehittymisessä 1930 luvun alkupuolelta lähtien vähitellen hirveyksiksi.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Kaikki hyötyvät isän vanhempainvapaasta

Posted in

Nautin parhaillaan hyvinvointiyhteiskunnan parhaista puolista - olen vanhempainvapaalla. Vaihdoimme hommia vaimon kanssa ns. läpsystä vaihto -periaatteella ja olen ollut 6 vanhempainvapaaviikostani nyt ensimmäisen kotona.

 

Tässä diilissä ei ole häviäjiä. Ensinnäkin vaimoni sai humanistille hyväpalkkaisen työn samaiseksi 6 viikoksi, josta on aito mahdollisuus päästä jatkohommiin. Vaimon työstä kiittää yhteiskunta sekä taloudellisesti että aatteellisesti, kun isäkin on kotona. Ratkaisu tietää hetkellisesti parempaa tulotasoa perheellemme sekä mahdollistaa vaimolle ottaa uran ensiaskeleet. Lisäksi työ lisää vaimoni henkistä hyvinvointia.

 

Keskiarvo: 2.5 (8 arviota)

Kansan luottamus instituutioihin ja poliittiseen koneistoon on länsimaissa heikkenemässä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viestintätoimisto Edelmanin 2015 Luottamusbarometri kertoo luottamuksen haihtuneen kaikkiin instituutioihin. Tutkimukseen osallistuneen yleisen väestön luottamus poliittisiin toimijoihin, liike-elämään, mediaan ja NGO:ihin oli alle 50 prosenttia 2/3:ssa tutkituista maista mukaan lukien USA, U.K. Saksa ja Japani.

”Luottamus kaikkiin instituutioihin on laskenut dramaattisesti vuoden 2014 odottamattomien tapahtumien johdosta” , kertoo Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Ansiosidonnainen päiväraha pitää ulottaa kaikille yhtäläisin ehdoin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottavat tänään julkistamassaan keskustelupaperissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin.

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei ole jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikennä palkkasuhteen työttömyysturvaa.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.

Reformi tähtää korkeampaan työllisyysasteeseen, pienempään julkistalouden kestävyysvajeeseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Sote-uudistus ja kansanedustajien tutkintovaatimus

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kansanedustajan työ on todella vaativaa: täytyisi olla eri alojen asiantuntija ja ymmärtää mielellään myös päätöstensä seuraukset. Muuten päätökset ja lakialoitteet voivat olla todella kehnoja. Näinhän kävi mm. jokin aika sitten listaamattomien yritysten verotusta koskevassa päätöksessä, joka jouduttiin kiireellä parsimaan kokoon sen jälkeen kun tehdyn päätöksen seuraukset alkoivat valjeta.

Sote-uudistusta seuratessa ei ole tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Päätöksenteon tueksi olisi tarvittu laajaa ymmärrystä mm. kuntasektorista, sairaaloista, potilastyön käytännöstä, yksityisen terveydenhoidon osuudesta koko terveydenhuollon kannalta jne. Lähtöoletuksiin kuului, että soten piti säästää kokonaiskustannuksia ja parantaa kansalaisten terveydenhoitoa. Jossain vaiheessa tavoitteet hämärtyivät. Enää ei juuri yksikään kansanedustaja tunnu ymmärtävän, mitä on päätetty. Kukaan ei ainakaan pysty selkeästi selittämään, mitä kaikki maksaa ja kuinka päätökset laitetaan täytäntöön. Valitettavasti eivät edes lääkärit, joita päätökset ensisijaisesti koskevat.  

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Raha ja onni

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Paras lukemani sijoituskirja on Kari Narsin kirjoittama kirja Raha ja onni. Kirja perustuu uusimpiin filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen piirissä tehtyihin tutkimuksiin. Teoksessa Kari Nars esittää, että rahalla ja se määrällä on vähän tekemistä onnellisuuden kanssa. Erityisesti ihmiset kuvittelevat rahan merkitsevän enemmän kuin mitä onnellisuuden mittaukset kertovat.

Päivän Hesari kertoo samaa. Siinä kuvataan onnellisuustutkija, psykiatri Antti S. Mattila kertoo miten onnellisia ihmisiä yhdistävät jotkut yhteiset ominaisuudet.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä