Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi luottaa jatkossa omiin aseisiin ja puolustusvoimiin

Vastavalmistunut puolustuspoliittinen selonteko sisältää tärkeimmät puolustuspoliittiset linjauksemme. Pitkällä aikavälillä on oleellista se, mihin uhkiin varaudutaan:

  • Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön on alentunut ja samalla yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
  • Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.
  • Sodan kuvan monipuolistuttua Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Se sisältäisi sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kyber- toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset korostavat mm. tiedustelukykyä, eri hallinnonalojen valmiutta toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kykyä suojautua kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta ja kyberpuolustuskykyä.

Puolustuspoliittinen selonteko ei lähde siitä että pelkällä liittoutumalla voisimme turvata maamme koskemattomuuden. Se ei edes mainitse niitä turvatakuita joita EU alueen maat, Suomi mukaan lukien, ovat esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa antaneet toisilleen. Noita takuita eivät arvosta muutkaan, ei esimerkiksi Ruotsi. Edes Nato maat ole täysin varmoja keskinäisestä puolustuksesta. Avun saaminen riippuu tilanteesta. Ainoa johon voi luottaa, on oma tahto puolustautua. Puolustuspoliittinen selonteko lähteekin siitä, että puolustuskykyä oleellisesti parannetaan ja antaa siihen keinoja sekä maa-, meri-, kyber-, että ilmavoimien osalta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työvoiman ulkopuolella elävät "vapaaherrat" lisääntyvät

Työelämän ulkopuolella on pysyvästi yhä suurempi määrä miehiä selviää, julkaistavasta EVA Analyysistä: "Kadonneet työmiehet". Tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa nuorten miesten työttömyys on kasvanut erityisen nopeasti.

Heikko kilpailukyky on molemmissa maissa vähentänyt vientiteollisuuden työpaikkoja ja toisaalta parantunut sosiaaliturva ja hyvin toimiva julkinen sektori ovat luoneet vaihtoehdon työlle. Näiden seurauksena myös arvostukset muuttuvat. Ei tarvitse olla työihminen menestyäkseen kaveripiirissä, somessa ja naisten keskuudessa. Vähemmälläkin itse tienatulla rahalla pärjää ja pääsee mukaan kuvioihin.

Käyttäjän Norvestia kuva

”Sukanvarsisäästöt” töihin

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Tässä on mennyt jo kohta pari vuotta, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi panna valtionyhtiöiden taseet töihin. Fiksu ajatus ja näppärä ilmaisu, mutta hankalasti mitattavissa. Paljon selkeämpiä lukuja tulee valtion jättiomaisuuden osinkotuloista. Niitähän olemme viime viikkoina lukeneet samalla kun laskeskelemme omia pikku osinkotulojamme. – Ja niistäkin pitää vielä maksaa kovat verot!

Mutta jos valtio olla möllöttää tyytyväisenä passiivisen omistussäkkinsä kyljessä, niin vielä laiskempaa on meno yksityispuolella. Viimeisten laskelmien mukaan käyttö- ja talletustileillä makaa kotitalouksien rahaa noin 80 miljardia euroa, käytännössä nolla korolla. – Kyllä 0,13 prosentin koron juuri ja juuri tilillänsä huomaa, mutta tarkkana saa olla!

Jotain tarttis tehrä, sanoo turkulainen. Määräaikaistileille maksetaan sentään vajaan 1 prosentin korkoa, mutta kotitalouksia ne eivät oikein kiinnosta. Rakastetaan sukanvarsirahaa, on se sitten pankissa tai kotona kenkälaatikossa. Ja täytyy tunnustaa, että onhan se mukavaa ajatella ostavansa ”heti tuon ja tuon” ilman mitään ennakkojärjestelyjä. – Mutta tyhmäähän se on!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Moraalittomin perustein kannettuja veroja on mahdollista vähentää

Osa veroista koetaan epäaoikeudenmukaisiksi. Ne antavat rangaistuksen hyvistä asioista joita teemme:

  • tuloverolla rankaistaan työn tekemistä
  • arvonlisäverolla rankaistaan siitä arvonlisästä, jonka yritykset tekevät yhteiskuntamme hyväksi

Merkittävä osa veroista koetaan maksuiksi, joilla on parempi oikeutus:

  • tavaroista ja palvelusta maksetuilla muilla veroilla ohjataan kuluttajia puhtaampaan ja ympäsistöystävällisempään elämään
  • pakolliset sosiaaliturvamaksut ovat sitä varten, että niillä maksetaan eläkkeet, työttömyysturva ja työtapaturmien kulut
  • omaisuusveroihin kuuluvalla kiinteistöverolla kustannetaan tieinfrastruktuurin ylläpitoa sekä maakunnan palveluita
  • kunnallisvero mielletään jatkossa yhä enemmän paikallisen kulttuurin ja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon edistämiseksi

Yleisesti ottaen ne verot ja veroluonteiset maksut, jotka maksetaan jostain tietystä hyvästä syystä, mielletään hyväksyttävämmiksi kuin esimerkiksi työn teosta määrättyjä verosanktioita. Hyvästä syystä maksettavia veroja on tällä hetkellä yli kolmannes kakista veroista ja niiden osuutta voi hyvin lisätä samalla kun työn teon yleistä rangaistavuutta piennetään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristymässä

Petteri Orpon asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esittää osinkoverojärjestelmää muutettavaksi siten, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta muutetaan lähemmäs listattujen verotusta.

Palkkatulojen verotusta esitetään kevennettäväksi niin, että palkkatulojen verotus ei enää olisi missään tuloluokassa paljon raskaampaa kuin osinkojen verotus. Toteutuisi tulolähteestä riippumattomampi neutraali verotus ja sen seurauksena veronkierto vähenisi luonnollisella tavalla. 

Muutos johtaisi kuitenkin siihen että listaamattomien yritysten verotus kiristyy. Keveämmin verotettua osinkoa voisi jakaa enää 4 % yrityksen omasta pääomasta (ennen 8%).  Tähän rajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistettaisiin.

Käyttäjän mikko kuva

"EKP:n" yrityslainaostoista

Rahoitusolojen lisäkeventäminen korkoja muuttamalla ei enää toimi kovin hyvin. Eurojärjestelmä on siksi turvautunut "epätavanomaisiin" keinoihin kuten suoriin arvopaperiostoihin. EKPn ja Suomen Pankin sivuilla annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa näistä arvopaperiostoista. Arvopapereiden osto-ohjelman osana ostetaan mm. yritysten lainapapereita. Löysin twitteristä siistin UBS/Credit Suissen koosteen osto-ohjelman osana ostetuista yrityslainoista

CSPP/Suomi

Pari havaintoa:
1) Listalla olevia tunnettuja Suomalaisia yrityksiä ovat mm. Citycon, Sampo ja Elisa. On perusteltua sanoa, että EKP ja Suomen Pankki "luottavat" näihin yrityksiin.
2) Listalla on yhteensä 810 yrityslainaa. Eniten on tehty puolen miljardin euron kokoisia ostoja. Keskimääräinen osto on 708M€.

CSPP sijoitusten jakauma

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Finanssilukutaito - avain kansakunnan hyvinvointiin

Kansakunnan hyvinvointi on riippuvainen kansakunnan vauraudesta, pelkistäen varallisuudesta. Varallisuus voidaan karkeasti jakaa perittyyn ja luotuun varallisuuteen. Perityn varallisuuden osalta meillä on lukuisia esimerkkejä, tietyt suomalaiset suvut ja luonnollisesti Ruotsi kansakuntaesimerkkinä. Luodusta varallisuudesta esimerkkinä olkoon muinainen Nokia, vähemmän muinainen Rovio ja Supercell.

Yhtä kaikki, varallisuuden kasvattaminen, perityn tai luodun, vaatii finanssimarkkinan (markkina, jossa rahalla tehdään rahaa) ymmärrystä ja osaamista. Olen huolissani tämän ymmärryksen ja osaamisen heikosta kansallisesta tasosta ja kehittymättömyydestä. Olen useissa tilaisuuksissa verrannut tilannettamme skenaarioon, jossa kansaa ei aikoinaan olisi painostettu luku- ja kirjoitustaidon oppiin. Olisi riittänyt, että silloiset (ja myöhemmät) päättäjät olisivat hallinneet nämä taidot ja tulkinneet maailman menoa ymmärtämättömille.

Kuluttajien luottamus omaan talouteen vahvistui vaikka velkaantuminen on kasvanut

 

Kuluttajat luottavat oman taloutensa kohenemiseen tulevan vuoden aikana, selviää tilastokeskuksen tammikuun kuluttajabarometristä. Samaan aikaan suomalaisten velkaantumisaste on kasvanut melko tasaisesti viime vuosina. Erityisesti kulutusluottoja käytetään taas enemmän.

 

Rahankäyttöaikeet maltillisia

Oman taloustilanteen kohenemiseen vuonna 2017 luottaa 29 prosenttia kuluttajista. Sen sijaan 12 prosenttia pelkää taloutensa huononevan tulevan vuoden aikana. Vuoden 2016 tammikuussa osuudet olivat 24 ja 13 prosenttia.

Kuluttajat pitävät vuotta 2017 suotuisana ajankohtana kestotavaroiden ostamiselle ja erityisesti lainanotolle.

Kotitalouksista 17 % suunnittelee erittäin todennäköisesti ostavansa auton. Asunnonostoaikeet laskivat vuoden aikana 9 prosentista 7 prosenttiin. Rahaa kodin peruskorjaukseen aikovat käyttää 18 % kotitalouksista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkeimpien johtajien palkat pitää laittaa vaatimustason mukaisiksi

Yhteiskunta toimii hyvin, jos vaativasta tehtävästä maksetaan kunnon korvaus ja kun korvaukset ovat vaatimusasteen mukaisesti mitoitettu. Reilu yhteiskunta toimii paremmin kuin epäreilu.

Oheisessa kuvassa on muutaman eri tehtävän vuosipalkkiot (pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkkio on kauppakamarin tietoihin perustuva keskimääräinen kokonaiskorvaus).

Ammattiyhdistysliikkeet (eläkeyhtiöiden hallinta), työnantajajärjestöt (eläkeyhtiöiden hallinta) ja valtio (valtio-omistus) päättävät omistajaohjauksen avulla suurien pörssiyritystemme toimitusjohtajien palkoista. Nämä palkat vaikuttavat ratkaisevasti yhteiskuntamme toimintaan.

Palkansaajien tutkimuslaitos on kritisoinut blogissaan ansiokkaasti sitä, että ylimmän 1% tuloluokan palkkiot ja palkat ovat Suomessa nousseet paljon muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä tarkoittaa nimenomaan toimitusjohtajia ja heidän lähipiiriään. Kritiikki on minusta aiheellista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Donald Trump:lla ei ole ystävämaita eikä länsimaista yhteisöä

Trump:n virkaanastujaispuhe (oikealla) on kuin Leninin puheet vuonna 1917, kansaan vetoava ja siinä vaaditaan valtaeliitin kaatamista ja valtaa kansalle. Donald Trump:n sanat hyödyntävät työläisvallankumouksen ilmapiiriä. Nuo sanat tekevät Trumpista vallankumousjohtajan, joka ei unohda kansaa.

Donald Trump:n sanat tekevät muista maista kilpailijoita ja korkeintaan sopimuskumppaneita. Mitään ystävyyttä ei ole. On vain USA:n ja sopimuskumppanin edut, joita pitää sovittaa yhteen.

Yksi asia on selvä. Donald Trump ei yllätä. Hän on johdonmukainen ja uskollinen linjalleen ja toistaa virkaanastujaispuheessaan vaalikamppanjansa teemat:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sipilän hallitus tulee epäonnistumaan

Marraskuussa 2015 politiikkaa seuraavat hämmästyivät Sipilän ratkaisusta uhata erolla monestakin syystä.

Ensinnäkin keväällä 2015 laaditussa hallitusohjelmassa sanottiin sote-alueita olevan enintään 19. Oli hiukan erikoista, että juuri laadittuun hallitusohjelmaan ei kirjattu, että niitä on oltava vähintään 18, koska siksihän Sipilä uhkasi erota.

Toisekseen outoa oli, että siitä lähtien asiantuntijat ovat pitäneet viittä aluetta parempana eikä se kanta ole miksikään muuttunut.

Lopuksi episodi antoi kummallisen ensivaikutelman Sipilästä, uhkasi erolla heti kättelyssä eikä uhkausta edes toteuttanut, vaikka määräajat ylittyivät moneen kertaan. Sellaista uhkausta ei montaa kertaa pysty tekemään.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE:n uutisointi Sipilästä on ala-arvoista, toimintakulttuuri on maho

Valtiollinen mediamme, YLE on riepotellut Sipilää julkisuudessa syyttämällä häntä siitä että hän on jäävämättä itseään, ollut mukana tekemässä päätöksiä jotka ovat vaikuttaneet hänen sukulaistensa omistamien yritysten liiketoimintaan. Kansa ansaitsee korruptiosta vapaan hallituksen ja siksi asiassa pitää olla tarkkana.

Mutta valtiollisen mediamme Sipilään kohdistama noitavaino on perusteita vailla:

Tapaus Terrafame

Terrafamen sopimukset yksittäisten yritysten kanssa ovat operatiivisen tason asioita. Niitä ei ole pääministerille asti esitelty. Sipilällä ei ole myöskään ollut periaatteellista oikeutta saada tietää operatiivisen tason asioita yrityksestä, jossa hänen lapsensa ovat osakkaina. Ne ovat yleensä liikesalaisuuksia. Sipilällä ei siis ole ollut järkevää mahdollisuutta tietää tuosta sidoksesta ja omien sanojensa mukaan hän ei ole myöskään sattumalta saanut tietää sidoksesta.

Kaupan koko oli puoli miljoonaa ja omistajille olisi tuosta kaupasta tullut iloa varmaan maksimissaan noin 10% ja tästä osuudesta Sipilän lapset olisivat saaneet yhteensä noin 10% eli yhteenä 1% tuosta puolen miljoonan summasta. Siis noin viisi tuhatta euroa.  Aika pieneltä summalta kuulostaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Elä hetkessä

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Vuodenvaihde on otollista aikaa pörssiennusteille, kun kaikkia kiinnostaa mihin ollaan menossa ja mitä itse pitäisi tämän perusteella tehdä. Mutta ennustaminen ei ole helppoa, kuten vuoden 2016 yllätykset osoittivat. Tuskin kovin moni uskalsi ennustaa vakavissaan Trumpin vaalivoittoa, Brexitiä tai Italian tilanteen kärjistymistä. Vuoden 2016 tapahtumat kertovat muutosten odottamattomuudesta ja ennustamisen vaikeudesta. Ja lopulta vuoden 2016 yllätysten vaikutukset näkyvät vasta vähitellen vuoden 2017 aikana ja sen jälkeen, joten nyt vasta voidaan kunnolla edes arvailla mihin muutokset lopulta voivat johtaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

YTK: Työttömyys vähenee selvästi

YTK:n mukaan työttömyys vähenee selvästi. Jo nyt on nähtävissä tammikuun osalta noin kolmen miljoonan euron ero viime vuoteen. Ansioturvaa on maksettu vähemmän kuin vastaavana aikana vuosina 2016, 2015 ja 2014.

YTK on vapaiden, ammattiyhdistyksistä riippumattomien ihmisten työttömyyskassa, joka on nopeasti kasvanut Suomen suurimmaksi, noin 380 000 jäsenen kassaksi. YTK:n suosio perustuu edullisuuteen. YTK:n jäsenten vapaus ammattiyhdistysliikkeestä tarkoittaa pienempiä maksuja ja yksilölle itsenäisempää asemaa.

Työttömyys on pienintä Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa selviää Työ ja Elinkeinoministeriön (TEM) tilastoista. Ero kaakkois-Suomeen on kuitenkin vain muutamia prosenttiyksikköjä. Ahvenanmaa on maakunnista ainoa, joka poikkeaa merkittävästi muista. Siellä vallitsee täystyöllisyys. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovalta on alkanut luottaa yli 55 vuotiaiden työkykyyn

Valtiosihteeri Martti Hetmäki kiinnittää blogissaan huomiota 55...65 vuotiaiden kasvaneeseen työllisyysasteeseen ja työvireyteen.

Valtiovalta on toimillaan osoittanut että se luottaa yli 55v kykyihin ja mahdollisuuksiin:

  •  työttömyyseläkkeistä on luovuttu (60 vuotiaiden ansiosidonnaisen päivärahalomansa käyttäneiden oli ennen vuotta 2011 mahdollisuus saada ns. työttömyyseläke)
  • ylimääräisistä ansiosidonnaisista lomapäivistä on luovuttu 55...65 vuotiaiden osalta (yli 55 vuotiailla oli halutessaan mahdollisuus nauttia 600 päivää ansiosidonnaista)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Tasavallan Presidentin Uuden Vuoden puhe

Kansalaiset

Tasavuodet ovat meille tärkeitä. Jollekin iän karttuessa, toiselle jonkin yhteisön tasavuosien täyttyessä. Monelle myös mieleen painuneiden tapahtumien muistona, että jostain, hyvästä tai pahasta, on kulunut niin ja niin monta vuosikymmentä.

Kukaan meistä ei ole kokenut tunnetta, kun me kaikki yhdessä täytämme tasan sata vuotta. Tänä vuonna tapahtuu niin paljon, ettei se jää keltään meistä jää huomiotta. Vähin erin, vuoden mittaan, se tunnelma vyöryy ylitsemme.

Minua kiehtoo kuulla, miten me, te siellä ja minä muiden mukana, sen tulemme tuntemaan.

Satavuotias sykähdyttää, se nostaa pintaan muistoja ja välähdyksiä matkan varrelta, eri painottein eri ikäluokille. Moni nuorikin varmaan havahtuu – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle! 

Poliittinen ratkaisu raottuu Syyriassa

Kun teen erilaisia analyyseja ja ennusteita palkkatyönä ja näin harrastuksenakin, niin on kiintoisaa ja terveellistä kurkata arvioidensa osumista. Syyrian tulevaisuudesta kirjoitin syksyllä 2015 jo vähän ennen kuin Venäjä aktivoitui ja heti sen jälkeen. Koko lailla hyvin mielestäni näkemykseni piti kutinsa. Jutun keskeiset kohdat olivat:

”Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä… Optimisti voi ajatella, että Venäjän sotatoimet ainakin edesauttavat Isiksen kaatamista. Mutta Venäjä ei ole osallistunut Isiksen vastaiseen taisteluun tähän asti missään muodossa, joten tuskin se sitä isommin kiinnostaa jatkossakaan muuta kuin hatarana kulissina ja propagandapuheena… Myönteistä käänteessä voi olla se, että pattitilanne pakottaa hakemaan tosissaan poliittista ratkaisua…. Parhaassa tapauksessa Putin painostaa al-Assadin neuvotteluihin. Ensin Venäjä ja Syyrian hallitus kokeilevat voimiaan kapinallisia vastaan.”

http://www.piksu.net/artikkeli/ven%C3%A4j%C3%A4-varmisti-sotilaallisen-u...

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hetemäki: Yhteiskunta korjaantuu kasvattamalla työllisten määrää

Palvelujen ja etuuksien rahoitus edellyttää selvästi nykyistä korkeampaa ja nousevaa työllisyysastetta, kertoo Valtiosihteeri Martti Hetemäki tuoreessa raportissaan.

Työllisyyden nousu vahvistaa budjettia kahta kautta: Se vähentää työttömyyttä ja sen aiheuttamia menoja. Samalla työllisyyden ja tulojen kasvu lisää verotuloja. Työllisyyden nosto onkin parasta säästöpolitiikkaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Parempaa joulua

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on virallisestikin tunnustettu: Suomi on selättänyt taantuman ja lähtenyt nousuun, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Jo tätä rämpimistä kestikin kahdeksan vuotta ja neljän hallituksen ajan. Voimattomia olivat Matti Vanhasen II hallitus (2007-2010),  Mari Kiviniemen hallitus (2010-2011), Jyrki Kataisen hallitus (2011-2014) ja Alexander Stubbin hallitus (2014-2015).  Vasta nyt, Juha Sipilän hallituksen aikana, taantuman synkkä varjo on väistymässä.

Sulkia hattuunsa Sipilä tuskin saa. Ja voi olla, ettei bisnestaustainen mies median jakamia sulkia edes odota. Riittää kun viivan alle jää nousun numerot. Poliitikko-pääministerillä sulat olisivat mannaa. –Sipilä näyttää muutenkin joutuneen median hampaisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puun poltto ja dieselautot aiheuttavat pahimmat ilmansaasteet

Päästövähennyksistä huolimatta ilmansaasteet vaikuttavat edelleen merkittävästi eurooppalaisten terveyteen.

Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleisesti ottaen pieniä. Puun pienpoltto omakotialueilla sekä dieselautojen päästöt vaikuttavat kuitenkin joidenkin suomalaisten elämän pituuteen selviää ilmatieteen laitoksen selvityksestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suurille veneille ja moottoripyörille tulossa vero

Suurhkoille veneille (yli 50 hv koneteho tai yli 9m pituus) ja moottoripyörille (yli 125cc) on tulossa vero.

Lausuntokierroksella olevan lakiluonnoksen mukaan venevero olisi 100–300 € ja moottoripyörävero 150 € vuodessa.

Peruspankkipalveluiden vertaileminen helpottuu

Peruspankkipalveluiden vertailua tullaan helpottamaan uudella lailla, palveluiden saatavuuden ja pankin vaihtamisen lisäksi. Lakiesitys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin, ja sen pääasiallinen tarkoitus on varmistaa peruspankkipalveluiden saatavuus kaikille sekä parantaa pankkipalveluiden vertailukelpoisuutta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maksullisen koulutuksen arvostus ja tulokset ovat hyviä

Toimihenkilöliitto ERTO on löytänyt puutteen eduskunnan parhaillaan käsittelemästä (HE 209/2016) työttömyysturvalain muutosehdostuksesta.

- Aktiivisimpien työttömien tuloja leikataan 1.1.2017. Passiivisuudesta saa palkinnon. Jos olet itse etsinyt työllistymistä edistävän koulutuksen, et enää olisi oikeutettu kulukorvaukseen. Jos taas olet passiivisesti odottanut viranomaisen määräystä mennä sen järjestämään koulutukseen, olet edelleen oikeutettu nykyiseen kulukorvaukseen. Aktiivisuudesta rankaiseminen on järjetöntä, toteaa Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Piksu toimituksen ehdotus: Kulukorvauksia voidaan leikata hieman kaikilta. Koulutus on arvokas etu ja sitä osataan arvostaa jos sen saamiseksi joutuu hieman uhraamaan. Arvostettu koulutus tuottaa parempaa opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on itsemme kaltainen

Juhlimme itsenäisyyspäivänä toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista. Sitä, että meistä kunkin elämä on omassa hallinnassa. Pyrimme maksimoimaan läheistemme vapauden sanoa, olla mieltä, uskoa ja toimia. Siitä kumpuaa onnellisuus, turvallisuus ja keskinäinen luottamus.

Olemme suomalaisina leimallisimmin:

  • Demokraattisia ja parlamentaristisia. Luotamme yhteisön päätöksentekokykyyn emmekä niinkään valitse vahvaa johtajaa kuten esimerkiksi USA, Ranska tai Venäjä.
  • Korporatiivisia. Olemme siirtäneet pääosan suuryritysten omistajaohjauksesta joko valtiolle tai työmarkkinajärjestöille (työeläkeyhtiöt ovat työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa) ja työmarkkinajärjestöille on tarjottu myös paljon valtiollista valtaa.
  • Onnellisia, muut hyväksyviä ja kaikista yhteisömme jäsenistä huolehtivia. Olemme eräs maailman onnellisimmista kansoista ja tulon ja erityisesti omaisuuden jakautuminen on tasaista.
  • Sosialistisia ja keskitetysti ohjattuja. Valta osa kansantulosta (58%) virtaa julkisen sektorin budjetin kautta. Tällä summalla julkinen sektori ohjaa yhteiskunnan toimintaa ja mediaa.
  • Suoria ja rehellisiä. Olemme eräs maailman vähiten korruptoituneista maista.

Nämä ovat muutamia niitä asioista jotka tekevät meistä suomalaisia ja joita arvostamme.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tutkimuksen kohteena

Meikäläistä syynätään

 

FM Tommi Laitinen Turun yliopistosta tekee väitöskirjaa, joka käsittelee mm. ”osakesijoittajien riskikäsityksiä ja riskienhallintaa”. Oman käsitykseni mukaan sijoittajan vaikutteet, ajatusmaailma ja ajankäyttö ovat keskeisiä asioita.

”Esitelmöin” aiheesta nelisen tuntia ja muistaakseni siinä ajassa Tommi ennätti tehdä pari kysymystäkin. Lopuksi annoin kouraan Peltomäen kanssa tekemäni kirjan, jossa asiat ovat jäsennellymmin kuin suusanallisessa esityksessä.

Mielestäni on hyvä, että tällaista aihetta tutkitaan ja jos joku haluaa tulla haastatelluksi, Tommiin voinee ottaa yhteyttä FB:n viestittoiminnon kautta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saa halutessaan

Tammikuun alussa voimaantuleva eläkeuudistus tuo mukanaan uuden eläkemuodon, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Sillä 61 vuotta täyttäneet voivat ottaa osan kertyneestä eläkkeestään maksuun ennen varsinaista eläkeikää. Eläkettä voi ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia.

Jäitä hattuun Italian kanssa

Nyt on taas tyypillinen markkinatilanne, jossa poliittinen myräkkä voi johtaa rajuun markkinareaktioon, kun italialaiset äänestävät pääministeri Matteo Renzin perustuslakiuudistuksesta. Minun mielestäni Italian jähmeä järjestelmä kaipaisi uudistamista, koska sen kaksikamarisessa parlamentissa isot päätökset ovat todellisten kallionjärkäleiden alla. Yhdellä kamarilla pärjäävät useimmat parlamentaariset demokratiat, eikä se niitä ole diktatuureiksi syössyt ainakaan yleensä ottaen, kuten Italian kohdalla pelotellaan.

Niin tai näin, ilmeisesti Renzin ehdotus kaatuu - ja samalla hallitus, koska Renzi sen kohtalon äänestykseen sitoi. Tuskin hän lupaustaan uskaltaa perua, vaikka se ei ole juridisesti sitova, koska samalla Renzi sinetöisi poliittisen uransa. Paljon viisaampaa hänen kannaltaan on mennä uusiin vaaleihin ja toivoa parasta. Nuorella miehellä on aikaakin odottaa uutta vetovuoroa, vaikka takkiin tulisi tässä koitoksessa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Onko suomalainen työntekijä erityisen suojeltu?

Kyllä ja ei on OECD:n vastaus. Allaolevassa kuvaajassa on esitetty miten vaikeaa työntekijöitä on irtisanoa sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Lisäksi on arvioitu myös tilapäisten työsuhteiden sääntelyä.

OECD:n indeksi työntekijöiden suojasta eri maissa. Tiedot vuodelta 2013

Asteikolla iso luku kuvaa voimakasta työntekijän suojaa ja voimakasta sääntelyä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiontalouden tarkastus kiittelee jämäköitynyttä valtiojohtoa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vaalikauden 2015–2018 finanssipolitiikan valvonnan puoliväliraporttinsa, jossa todetaaan että Suomen valtio on kyennyt jämäköittämään talouspoliittista johtamistaan:

  • kokonaistalouden ohjausta on tiivistetty
  • sopeutustoimet on suunnattu kaikille sektoreille
  • vuoden 2015 budjettikehyksessä on tällä kertaa pysytty

Toimet eivät kuitenkaan ikävä kyllä riitä. Tarkastusviraston arvion mukaan valtiontalouden alijäämä jää ilman lisäsopeutustoimia hallituksen asettamasta tavoitteesta ja terveen taloudenpidon tasosta.

Pitkäjänteisempi julkisen talouden ohjaus pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on tapahtunut valtioneuvoston tekemän asetuksen mukaisesti.  "Pidämme hyvänä, että talouspolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttamat haasteet huomioidaan osana finanssipolitiikan suunnittelua", kertoo finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Käyttäjän Norvestia kuva

Epäjatkuvuuskohta

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Vuotta 2016 on leimannut odottamattomat äänestystulokset, joiden todellisia seurauksia ei vielä edes kunnolla tiedetä. Sekä Brexitin että Trumpin valinnan vaikutukset näkyvät aikaisintaan ensi- ja sitä seuraavien vuosien aikana. Ehkäpä tästä syystä markkinat ovatkin käyttäytyneet maltillisesti, eikä hetkellisten heilahteluja suurempaa draamaa ole toistaiseksi nähty. Mutta vaikka vuotta on vain vähän jäljellä, niin jännitysnäytelmä jatkuu ja tunnelma tiivistyy. Markkinoiden kestävyys punnitaan vielä ainakin kertaalleen joulukuun alussa, kun seuraavat äänestysarvat lasketaan Italiassa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus