Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Roudasta rospuuttoon

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Tilastojen valossa Suomen talous on ollut syöksykierteessä 2010 alkaen, jolloin kauppatase putosi kohti nollaa. Viimevuosina kauppataseen tunnusväri onkin ollut huutavan punainen, talouden näkymien yhä synketessä. Ja nyt ilmassa on jo itseään toistava negatiivisuuden kierre, jonka korjaamiseen vaadittavia rohkeita toimenpiteitä ei vielä uskalleta ääneen lausua.

Kansantalouden luvut näyttävät huolestuttavilta, kyseessä ei ole enää pieni kevätflunssa, vaan yhä paheneva krooninen tauti. Lisäksi näyttää siltä, että nousu uuteen kukoistukseen ei tapahdu hetkessä, vaan joidenkin arvioiden mukaan saatamme kohdata kadotetun vuosikymmenen. Kyseessä ei välttämättä ole enää arvio, sillä tämä näkyy jo kotimarkkinoilla toimivien yritysten päätöksissä. Suomen markkinoihin keskittyvät yhtiöt ovat näkyneet uutisissa laskeneen myynnin ja irtisanomisia koskevien uutisten valossa. Samalla jopa peruspositiiviset kiinteistövälittäjät ovat muuttaneet äänensävyä, enää juuri kukaan ei puhu asuntojen hintojen jatkuvasta arvonnoususta, vaan hintatason vakiintumisesta ja kauppamäärien laskusta.

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Sipilän elvytysvisio on ylenpalttinen ja ristiriitainen

Posted in

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilä hinkuaa pääministeriksi hurjilla lupauksilla, jotka tuovat mieleen Veikko Vennamon – hän kun uhosi aikanaan poistavansa Suomesta työttömyyden olikohan puolessa vuodessa. Pikkupuolueesta hallitukseen hurjalla vaalivoitolla loikannut SMP ei kyennyt lupausta lunastamaan. Ja aika lailla utopistisilta kuulostavat Sipilänkin yhtä hurjat visiot, vaikkakin perustaltaan hiukan realistisimmilta.

Sipilä on puhunut jo pitkään valtion omaisuuden myynnistä startup-yritysten rahoittamiseksi. Aiemmin hän on puhunut mm. bioteknologiarahastosta, jonka kautta valtio kanavoisi myyntiomaisuutta työpaikkojen luomiseen. Viime puheissa sektorien määrä on kasvanut, mutta rahoitusmalli pysynyt samana. Keskustalaiset käyttävät eufemismia ”valtion ei-strategisen omaisuuden muuttaminen toiseen muotoon”.

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Vaikka erilaiset komiteat ja mietinnöt kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen informaatio- ja viestintäteknologian soveltamisessa, Helsingin kaupungin sähköinen asiointi etenee. Otsikon mukaisesti nyt myös Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Kovin monen moista tukea ja apua on satavilla sekä kuntalaisille että yrityksille ja järjestöille. Alaotsinko Kuntalaispalvelut alta löytyy 45 erilaista sähköisesti haettavissa olevaa palvelua mm. Nuorisotoimi, leiriavustuksen ennakkohakemus; Kulttuuritoimi, projektiavustushakemus (Helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta produktioiden ja festivaalien tuottamiseen sekä kansainvälisiin vierailuihin.) tai Opetustoimi, iltapäivätoiminnan maksuvapauskompensaatioavustushakemus (Järjestöt ja muut yhteisöt voivat hakea perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan maksuvapautuskompensaatiota maksuhuojennusten takia menetetyistä asiakasmaksuista)

Keskiarvo: 2.7 (3 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan vaikuta tulotasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkkeelle siirtyvän toimeentulo laskee työssäoloaikaan verrattuna melko vähän. Kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta reaalisesti se silti nousee.

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana (Lähde: kirjoitus YTP:ssä)

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimus ”Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana” julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuosina 1997–2008. Vastaavaa seurantaa toimeentulon kehityksestä ei aiemmin ole tehty.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Näillä mennään

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Vaasalaisten talousgurujen joukkoon kuuluva eläkkeellä oleva pankkimies Johnny Åkerholm antoi hallituksen kehysriihen päätöksistä arvosanan tyydyttävä seitsemän. Samoilla linjoilla oli toinenkin Vaasan kasvatti, professori Sixten Korkman. Päätöksissä oli hyvää ja huonoa, mutta niiden kanssa voi elää. Kehysriihtä paljon paremman arvosanan Korkman antoi hallituksen ja opposition yhteisestä sote-sopimuksesta. Pohjana oli ajatus, että suuret ja välttämättömät uudistukset pitää rakentaa laajalle pohjalle.

Nyt sitten tämän hallituksen pitäisi kloksutella viidellä pyörällä ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Tosin saattaa olla, että hallituksen vihreät tekevät Vasemmistoliitolle seuraa, kun tulee aika päättää Fennovoiman ydinvoimalasta. Sen jälkeen hallituksella olisi eduskunnassa vain 102 kansanedustajan tuki, ja kun puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ei saa äänestää, jäljelle jää vain 101 urhoollista.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Kauheaa on

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Raaka hallitus vei ruoan lasten suusta ja bensat mersuista.

Pari kysymystä. Väheneekö bensaa runsaasti kuluttavien vanhojen amerikanrautojen kortteliralli Rauman keskustassa ja lasten kilpailu kännyköiden hienouksista?

Kysyn sitä sillä kantilla, että omistan 55 euron kännykän ja puolet 14 v. vanhasta Ford Ka:sta. Auto on ruokakunnan ainoa. Varalla on kieltämättä 20 euron kännykkä.

Nuori mies valitteli minulle, ettei hänen älypuhelimensa applikaatiolla näe pörssikursseja. Vastasin, että silloin ani harvoin, kun tulee mökiltä tarve tehdä toimeksianto, soitan johonkin käyttämästäni kolmesta privatepankista ja teen toimeksiannon ilman mitään tunnuslukuja. Että silleen.

Keskiarvo: 3.2 (22 arviota)

Puolustusliitto Kiinan kanssa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yle on teettänyt gallupkyselyn, jonka mukaan suomalaiset kannattavat puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Näyttää vahvasti siltä, että Ukrainan kriisi on lisännyt vapaan assosiaation, etten sanoisi vapaan hölynpölyn määrää. En nimittäin tiedä juuri tyhmempää aikaansaannosta kuin ko. gallup.

Ensinnäkin Ruotsi on tunnetusti luopunut asevelvollisuudesta ja supistanut meri- ja ilmavoimiaan sillä vauhdilla, että jopa piskuisesta Suomestakin on Itämeren puitteissa kehkeytynyt jonkinmoinen sotilas”mahti”.

Keskiarvo: 4.2 (13 arviota)

Julkinen keskustelu tarvitsisi tutkijoiden panosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Politiikan populistit nojautuvat puheessaan usein ihmisten arkikäsityksiin, jotka saattavat poiketa hyvin paljon siitä, mitä on tieteen tutkimuksissa osoitettu todeksi. Akatemiaprofessori Uskali Mäki mukaan tutkijat voisivatkin innokkaammin ruotia populistisia väitteitä julkisuudessa.

Vievätkö kreikkalaiset rahamme? Onko velkakriisi yksittäisten maiden vai Euroopan Unionin huonojen päätösten vika? Entä onko homoseksuaalisuus valinta? Onko lääketieteeseen luottamista? Tällaisiin kysymyksiin törmää suomalaisessakin julkisessa keskustelussa. Populistit vetoavat usein ihmisten arkikäsityksiin tai pelkoihin, joita ei välttämättä ole tieteellisissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoitettu todeksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Barcelona

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

 

Kävin talvilomalla Barcelonassa. Juoksulenkillä upealla rantabulevardilla on aikaa ihmetellä Euroopan menoa. Barcelonan kuhinaa katsellessa tulee vääjäämättä sellainen tunne, että Euroopan rahavirrat kulkevat väärään suuntaan. Kuinka voi olla mahdollista, että tukieurot liikkuvat kylmästä pohjoisesta etelään? Suunnan pitäisi olla arkijärjen mukaan päinvastoin etelästä pohjoiseen.

Barcelonan satamassa on varmaankin sata kertaa enemmän huvijahteja kuin Hangossa parhaaseen kesäaikaan. Monet jahdit ovat sen kokoisia, että Hangon paatit voisi nostaa niiden takakannelle poikittain. Kaupunki kuhisee turisteja. Pelkästään Barcelonassa käyvien turistien määrä on vuosittain noin 7 miljoonaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin koko Suomen vuotuinen turistimäärä. Sagrada Familiaan jonottaa joka päivä enemmän innokkaita kirkon katsojia kuin Levin rinteillä on laskettelijoita pääsiäisen sesonkiaikaan. Päivälipun hinta on molemmissa suunnilleen sama.

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Huonosti toimiva johto rapauttaa luottamusta valtiovaltaan

Posted in

Julkisen vallan puuttuminen vapaisiin markkinoihin aiheuttaa epätoivottuja seurauksia. Se vääristää pääomien allokaatiota, edesauttaa omaisuuslajikuplien syntyä, lisää volatiliteettia markkinoilla ja nopeuttaa varallisuus- ja tuloerojen syntyä.

Mitä pidempi boomi on, sitä enemmän ihmiset ryhtyvät kyseenalaisiin toimiin. Ahneus ajaa ottamaan liian suuria riskejä. Pelko voimakkaasti nousevista asuntohinnoista pakottaa ostamaan nyt, koska asunnon hankkimiseen ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Omaisuuslajikuplissa ahneus on siten täysin ymmärrettävää ja itse asiassa hyvin rationaalista käyttäytymistä.

Jokainen kupla on kuitenkin saanut polttoaineensa siitä, että luottokanta on kasvanut liian voimakkaasti (korkotaso on ollut liian alhaalla liian kauan). Niinpä varovaista säästäjää ei enää palkita riittävästi siitä, että talletuksia kerätään tileille tai sijoitetaan valtioiden velkakirjoihin. Ylikevyt rahapolitiikka (julkisen vallan interventio rahan hintaan) kannustaa liialliseen spekulaatioon, kupliin ja kyseenalaisiin toimenpiteisiin, kun alati kasvava joukko ihmisiä pyrkii pysymään omaisuuslaji-inflaation aallon harjalla.

Keskiarvo: 4.4 (9 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Krim, Venäjä ja talousriskit

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Nikita Khrushchev  Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-B0628-0015-035 / Heinz Junge / CC-BY-SA 3.0

Mikä on pidemmällä tähtäimellä riski Krimin poliittisen kriisin eskaloitumisesta? Kenellä on oikeus itsenäisyyteen ja itsemäärämisvaltaan?

Krim on aikoinaan ollut osa Neuvostoliittoa. Krushchev lahjoitti niemimaan (ilkeät kielet väittävät juovuspäissään) Ukrainan veljeskansalle 1954. Venäjän sapelinkalistelu Krimin saamiseksi takaisin ei  kuitenkaan ole puolustettavissa. Mutta voimmeko väittää ettei Krimillä asuvilla venejänkielisillä ja veneläismielisillä ole oikeutta kuulua Venäjään tai olla itsenäisiä? Millä perusteella tällainen halu on huonompi kuin Kosovon tai Makedonian itsenäisyydenhalu? Meidän pitää varoa automaattisesti vastustamasta tällaista kehitystä vain sen takia että emme pidä Putinin toiminnasta. Krimillä asuu tietenkin myös muita kansanryhmiä kuten tataarit. Tilanne on monimutkainen eikä mustavalkoisia helppoja ratkaisuja välttämättä löydy.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Ei sotaa, mutta vaikeat jännitteet

Posted in

Ukrainasta riittää näkemyksiä, mutta esitänpä omani, kun sitä työksenikin teen, eivätkä arvioni ihan hatusta ole tavanneet olla – ja Ukrainan kriisillä on suuret taloudellisetkin vaikutukset. Ukraina on todella vakava paikka, mutta en usko sen oleellisesti eskaloituvan, vaikka mahdollista se tietysti on.

Ensinnäkään Venäjän Krimin de facto miehitys ei ole mikään pitkän tähtäimen suunnitelma, joka sisältää koko Ukrainan valloituksen. Putinilla taustavoimineen on kylmän sodan mentaliteetti. Venäjä on seurannut raivolla, kuinka sen imperiumi on luhistunut Neuvostoliiton liiton hajottua. Lännessä siitä jäivät jäljelle vain Venäjän tapaan autoritaarisesti hallitut Valko-Venäjä ja Ukraina, joihin Venäjällä on vahvat kulttuuriset siteet.

Ukrainan oranssi vallankumous kymmenen vuotta sitten oli Kremlille kauhistus, koska se uhkasi viedä tärkeimmän liittolaisen länsileiriin – kenties Natoon asti Baltian maiden tapaan. Se oli murskaamassa Putinin kaavaileman Euraasian unionin. Viktor Janukovitshin paluu presidentiksi poisti uhkan, joka muuttui taas todeksi hänen kaaduttuaan Kiovan vallankumouksessa. Se oli Venäjälle yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Kremlin nopeasti improvisoitu vastaus oli isku Krimille.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Länsi,Venäjä ja Ukraina

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Gorbatšovia on lännessä kovasti kiitelty, kun hän ajoi Neuvostoliiton alas. Venäläiset ovat olleet vähemmän ilahtuneita. Neuvostoliitto oli venäläisen imperialismin huipentuma, jota ei luonut ”kansojen yhteinen tahto” vaan venäläisten johtama väkivaltakoneisto.

Koko sen ajan, kun Neuvostoliittoa ja IVYä ajettiin alas ja entisten neuvostotasavaltojen ydinaseita purettiin, muistan itse pelänneeni epätasapainon mukanaan tuomia seurauksia. Olin ainakin tilapäisesti väärässä.

Voi olla, että Baltiassa pyyhkii niin hyvin, ettei venäläisten joukossa ole kovin suurta halua Putinin alamaisiksi. Ukrainassa tilanne on toinen. Kun taloudella menee huonosti, halu riidellä kasvaa. Erottavia tekijöitä on muitakin kuin kieli. Itä-Ukrainan venäläiset ovat ortodokseja ja Länsi-Ukrainan ukrainalaiset katolilaisia ja uskonto tietysti heijastuu kulttuuriin laajemminkin.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Valtion finanssiomaisuuden tuhoaminen kiihtyy

Posted in

Ounastelin jo aikaa sitten, että Solidiumin lahtipenkkiin päätyy seuraavaksi vakuutusyhtiö Sampo. Näin kävi - Solidium myi kurssi- ja osinkokehitykseltään parasta osakettamme hulppealla 800 miljoonalla. Puolet meni suoraan, loput saa vaihtaa kaupattuja velkakirjoja vastaan jos kiinnostaa. Aika varmasti kiinnostaa, sen verran varmasta ja hyvästä yhtiöstä on kyse.

Rahat Solidium käyttää uusiin osakkeisiin ja osingonmaksuun. Siis lisää pääomitusta ainakin Outokummulle, jonka sotkuinen osakekauppa Thyssenin kanssa on edelleen auki. Talvivaarakin vaikuttaa olevan taas pussi tyhjä, saa nähdä heltiääkö massia Solidiumilta. Niin tai näin, katastrofi on joka tapauksessa valtion omistusten kannalta tapahtunut. Jos Talvivaara ei selviä, panostukset ovat menneet kaivoon (kuten oli alunperinkin todennäköistä omasta mielestäni). Jos Talvivaara tarvitsee lisää rahaa, tappiot kasvavat – vai uskooko joku yhä valtion saavan joskus sijoituksensa takaisin?

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Nyt eikä 15. päivä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Konstit on monet, sanoi mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Nyt tarvitaan niitä uusia konsteja. Suomen talousviisaat ottavat nyt vuorotellen kantaa siihen, miten nykyinen meno ja velkaantuminen johtavat nopeasti Suomen julkisen talouden täydelliseen umpikujaan ja romahdukseen.  Viimeksi asiasta kirjoitti Suomen talouselämän eri avainpaikoilla istunut Johnny Åkerholm keskiviikkona 26. helmikuuta Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Hänen loppupäätelmänsä on, että jos muutoksia ei tehdä nopeasti, niin lopulta julkista sektoria joudutaan leikkaamaan pakon edessä paljon, nopeasti ja suunnittelemattomasti. Tämä ei kuulosta hyvältä.

Mikä tässä nyt on niin vaikeata? Miksi mitään ei tapahdu? Suhdanteet eivät meitä pelasta. Tämän osoittaa jo se, että Suomen talouden kasvuennustetta tälle vuodelle laskettiin pari päivää sitten 0,7 prosentista 0,2 prosenttiin. Hallituksen ja opposition tapaaminen tällä viikolla oli taas ihan pelkkää näpertelyä: tehdään jotakin joskus tulevaisuudessa. Tuo ei riitä, muutoksien on alettava nyt heti.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

”Kansa”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun valta on kansalla, kenellä se on, kysyi aikoinaan Paavo Haavikko.

Medialla ja sen käyttäjillä on kova halu ottaa kantaa asioihin, joita ei oikeastaan tunneta. Monimutkaista maailmaa on helpompi hahmottaa, kun uskoo tietävänsä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kuka on hyvä ja kuka on paha.

Kiovassa ensin kansaa ammuttiin ja sitten kansa syrjäytti presidentin. Krimillä kansa järjestää nyt kansanäänestystä. Taitaa vain olla kyse kahdesta eri kansasta?

Meillä Suomessakin kansalla oli 1918 kovasti mielipiteitä. Vieläkään ei ole oikein osattu päättää, kumpi kansa oli oikeassa. Jo tuolloin Suomen kahdella kansalla oli tukijoina toisaalta Neuvosto-Venäjä ja toisaalta Saksan keisarikunta.

Muutama vuosi sitten lännessä iloittiin, kun kansa syrjäytti Libyan johtajan, eversti Muammar al-Gaddafin. Linkissä on BBC:n selostus siitä, kuinka paljon brittien erikoisjoukot olivat hankkeessa mukana.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Lastentarhan säännöt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yllä olevaan merkintääni - aihe on muuten KEVYTTALOUS - tuli pian arvaus pankin nimestä, Poistaessani kommnettia mukana meni valitettavasti pari muutakin. Suostun kommentoimaan poistettua arvausta. Kun Suomen markka oli ylivahva, sijoitin 1980-1990-lukujen vaihteessa br. Save & Prosper rahastoon. Mitä rahalaitoksia olen sen jälkeen käyttänyt, en kerro, mutta paljon niitä maailmassa on. Talousjournalismin rajat ilmenevät tuosta. Kommentoijan väite, että ulkom. pankki petraisi suomenkielisen tekstin perusteella, on pöhkö.

Tiedän hyvin, että netti on täynnä joutilaita ihmisiä, jotka jankuttavat omaa olematonta asiaansa loputtomiin. Omaa nimeään he eivät voi tietenkään kertoa, koska ovat vuorineuvoksia tai ehkä jopa jotain tärkeitä henkilöitä.  

Koska minulla ei vastaavaa aikaa ole, otan käyttöön seuraavat toimet:

-poistan kommentteja, jos haluan

-jankuttamisesta seuraa blokkaaminen ulos

-voin kirjoittaa myös ilman kommentoimismahdollisuutta

Päätöksistäni ei voi valittaa paaville, kirkkohallitukselle tai isä Ambrosiukselle eikä edes minulle. Päätöksiäni en mitenkään perustele.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Kansalaisyhteiskunta - byrokratia vai yritys?

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Jokaisella on käsitys byrokratiasta ja sen määritelmästä. Poliitisesti termi juontaa Ranskan vallankumousta edeltävään aikaan, kun taas yhteiskuntatieteellisen perustan byrokratialle loi saksalainen sosiologi Max Weber. Itävaltalainen taloustieteilijä Ludwig von Mises puolestaan esitteli kirjassaan Bureaucracy (1944) logiikan, jonka mukaan yhteiskunnassa toimivat organisaatiot voidaan luokitella joko byrokratioiksi tai yksityisyrityksiksi. Olennainen kriteeri oli markkinoilla ilmenevien voittojen ja tappioiden soveltaminen johdon päätöksenteossa. Yksityisyrityksen toiminta riippuu selkeästi toiminnan kannattavuudesta, eli markkinoilla toteutuvista voitoista ja tappioista. Sijoittajat ja lainanantajat ovatkin kiinnostuneita yleisistä, keskenään vertailukelpoisista liiketoiminnan avainluvuista. Sen sijaan byrokratiat mittaavat tavoitteiden saavuttamista viime kädessä muilla kriteereillä, jos mittaavat ylipäätään. Erityisesti byrokraattisten organisaatioiden rahoitus ei ole suoraan kytköksissä menestykseen markkinoilla.

 

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Sosiaali- ja eläke- politiikka pidettävä kansallisen päätöksenteon piirissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.

  Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Arhinmäen Solidium-kanta on vanhojen virheiden toistoa

Posted in

Solidiumista on lopulta noussut keskustelu julkisen vallan huipulla. Kun itse kirjoitin ensimmäiset kommenttini liki pari vuotta sitten, ei aihe kiinnostanut ketään, vaikka yhtiö teki satojen miljoonien kauppoja. Ne sivuttiin pikku-uutisina, eikä yksikään poliitikko eväänsä heilauttanut. Nyt jo usea ministeri on ottanut reippaasti kantaa aivan eri tavoittein. Rkp:n pj Haglund haluaa purkaa Solidiumin ja myydä kaikki valtion pörssiosakkeet. Tähän otin kantaa jo aiemmin Piksussa reilu kuukausi sitten, mutta lyhyesti: miksi valtion pitäisi myydä hyvin tuottavaa omaisuuttaan? Vain siksi, että omistukset tuottavat päänsärkyä päättäjille? Todella sankarillista.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei myisi omistuksia, vaan purkaisi Solidiumin ja siirtäisi omistukset omistajaohjauksesta vastaavan ministerin hallintaan, samalla tietysti koko hallituksen ja eduskunnan valvontaan ja hallitusneuvottelujen kohteeksi. Arhinmäki on ärsyyntynyt Rautaruukin myynnistä SSAB:lle. Hänestä tällaiset kaupat eivät saa toteutua ilman poliittista siunausta. Arhinmäen ajatus selvästi on, että sankarilliset vasemmistopoliitikot estäisivät yhtiöiden myymisen ja puolustaisivat niiden työpaikkoja henkeen ja vereen. Nyt vastuuttomat ja tunteettomat porvarivirkamiehet polkevat isänmaata ja työväkeä kasvottoman kapitalismin kuuliaisina juoksupoikina.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Liikesalatun tiedon puute ei ole kansalaisten ja median vika

Posted in

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti hyvin argumentoidun blogin valtion ja yritystoiminnan suhteesta. Aiheen tekstiin on antanut STX Finland, jota Helsingin Sanomat oli käsitellyt taas laajasti. En ole ao juttua nähnyt, mutta Vapaavuoren teksti on siitä riippumatta hyvä (http://www.vapaavuori.net/index.php?p=1_3&nid=259 ). Yksi kohta tekstissä on kuitenkin sellainen, jota julkisessa keskustelussa on kritisoitu ällistyttävän vähän, siis aiemminkin. Vapaavuori toteaa, että:

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Huoltosuhde on tärkeä, ei eläkeikä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Kyllästymiseen asti on puhuttu siitä miten eläkeikää pitäisi nostaa väestön vanhetessa. Perisuomalaiseen tapaan ryhdymme toimeen hyökkämällä kepin kanssa oiretta vastaan. Sensijaan pitäisi miettiä syitä ja keinoja  - porkkanoita - joiden avulla juurisyitä korjataan. Allaoleva OECD:n dataan perustuva graafi osoittaa että vaikka virallinen eläkeikä ei suuresti vaihtele eri maissa on toteutunut keskimääräinen eläkeikä jotakin aivan muuta.

 

Erityisen paljon huomiota kannataa mielestäni kiinnittää japaniin, joka on korkealle kehittynyt maa jossa on varsin hyvät eläke-etuudet ja korkea elintaso. Keskimääräinen eläköitymisikä on 69.1 vaikka virallinen eläkeikä on 65 vuotta. Japani on myös maa jossa väestön vanheneminen on näkynyt ehkä voimakkaimpana teollistuneista maista, onhan jo 25% väestöstä yli 65 vuotiaita (Suomessa n. 18%).

Keskiarvo: 4.7 (10 arviota)
Julkaise syötteitä