Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Huonosti toimiva johto rapauttaa luottamusta valtiovaltaan

Posted in

Julkisen vallan puuttuminen vapaisiin markkinoihin aiheuttaa epätoivottuja seurauksia. Se vääristää pääomien allokaatiota, edesauttaa omaisuuslajikuplien syntyä, lisää volatiliteettia markkinoilla ja nopeuttaa varallisuus- ja tuloerojen syntyä.

Mitä pidempi boomi on, sitä enemmän ihmiset ryhtyvät kyseenalaisiin toimiin. Ahneus ajaa ottamaan liian suuria riskejä. Pelko voimakkaasti nousevista asuntohinnoista pakottaa ostamaan nyt, koska asunnon hankkimiseen ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Omaisuuslajikuplissa ahneus on siten täysin ymmärrettävää ja itse asiassa hyvin rationaalista käyttäytymistä.

Jokainen kupla on kuitenkin saanut polttoaineensa siitä, että luottokanta on kasvanut liian voimakkaasti (korkotaso on ollut liian alhaalla liian kauan). Niinpä varovaista säästäjää ei enää palkita riittävästi siitä, että talletuksia kerätään tileille tai sijoitetaan valtioiden velkakirjoihin. Ylikevyt rahapolitiikka (julkisen vallan interventio rahan hintaan) kannustaa liialliseen spekulaatioon, kupliin ja kyseenalaisiin toimenpiteisiin, kun alati kasvava joukko ihmisiä pyrkii pysymään omaisuuslaji-inflaation aallon harjalla.

Keskiarvo: 4.4 (9 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Krim, Venäjä ja talousriskit

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Nikita Khrushchev  Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-B0628-0015-035 / Heinz Junge / CC-BY-SA 3.0

Mikä on pidemmällä tähtäimellä riski Krimin poliittisen kriisin eskaloitumisesta? Kenellä on oikeus itsenäisyyteen ja itsemäärämisvaltaan?

Krim on aikoinaan ollut osa Neuvostoliittoa. Krushchev lahjoitti niemimaan (ilkeät kielet väittävät juovuspäissään) Ukrainan veljeskansalle 1954. Venäjän sapelinkalistelu Krimin saamiseksi takaisin ei  kuitenkaan ole puolustettavissa. Mutta voimmeko väittää ettei Krimillä asuvilla venejänkielisillä ja veneläismielisillä ole oikeutta kuulua Venäjään tai olla itsenäisiä? Millä perusteella tällainen halu on huonompi kuin Kosovon tai Makedonian itsenäisyydenhalu? Meidän pitää varoa automaattisesti vastustamasta tällaista kehitystä vain sen takia että emme pidä Putinin toiminnasta. Krimillä asuu tietenkin myös muita kansanryhmiä kuten tataarit. Tilanne on monimutkainen eikä mustavalkoisia helppoja ratkaisuja välttämättä löydy.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Ei sotaa, mutta vaikeat jännitteet

Posted in

Ukrainasta riittää näkemyksiä, mutta esitänpä omani, kun sitä työksenikin teen, eivätkä arvioni ihan hatusta ole tavanneet olla – ja Ukrainan kriisillä on suuret taloudellisetkin vaikutukset. Ukraina on todella vakava paikka, mutta en usko sen oleellisesti eskaloituvan, vaikka mahdollista se tietysti on.

Ensinnäkään Venäjän Krimin de facto miehitys ei ole mikään pitkän tähtäimen suunnitelma, joka sisältää koko Ukrainan valloituksen. Putinilla taustavoimineen on kylmän sodan mentaliteetti. Venäjä on seurannut raivolla, kuinka sen imperiumi on luhistunut Neuvostoliiton liiton hajottua. Lännessä siitä jäivät jäljelle vain Venäjän tapaan autoritaarisesti hallitut Valko-Venäjä ja Ukraina, joihin Venäjällä on vahvat kulttuuriset siteet.

Ukrainan oranssi vallankumous kymmenen vuotta sitten oli Kremlille kauhistus, koska se uhkasi viedä tärkeimmän liittolaisen länsileiriin – kenties Natoon asti Baltian maiden tapaan. Se oli murskaamassa Putinin kaavaileman Euraasian unionin. Viktor Janukovitshin paluu presidentiksi poisti uhkan, joka muuttui taas todeksi hänen kaaduttuaan Kiovan vallankumouksessa. Se oli Venäjälle yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Kremlin nopeasti improvisoitu vastaus oli isku Krimille.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Länsi,Venäjä ja Ukraina

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Gorbatšovia on lännessä kovasti kiitelty, kun hän ajoi Neuvostoliiton alas. Venäläiset ovat olleet vähemmän ilahtuneita. Neuvostoliitto oli venäläisen imperialismin huipentuma, jota ei luonut ”kansojen yhteinen tahto” vaan venäläisten johtama väkivaltakoneisto.

Koko sen ajan, kun Neuvostoliittoa ja IVYä ajettiin alas ja entisten neuvostotasavaltojen ydinaseita purettiin, muistan itse pelänneeni epätasapainon mukanaan tuomia seurauksia. Olin ainakin tilapäisesti väärässä.

Voi olla, että Baltiassa pyyhkii niin hyvin, ettei venäläisten joukossa ole kovin suurta halua Putinin alamaisiksi. Ukrainassa tilanne on toinen. Kun taloudella menee huonosti, halu riidellä kasvaa. Erottavia tekijöitä on muitakin kuin kieli. Itä-Ukrainan venäläiset ovat ortodokseja ja Länsi-Ukrainan ukrainalaiset katolilaisia ja uskonto tietysti heijastuu kulttuuriin laajemminkin.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Valtion finanssiomaisuuden tuhoaminen kiihtyy

Posted in

Ounastelin jo aikaa sitten, että Solidiumin lahtipenkkiin päätyy seuraavaksi vakuutusyhtiö Sampo. Näin kävi - Solidium myi kurssi- ja osinkokehitykseltään parasta osakettamme hulppealla 800 miljoonalla. Puolet meni suoraan, loput saa vaihtaa kaupattuja velkakirjoja vastaan jos kiinnostaa. Aika varmasti kiinnostaa, sen verran varmasta ja hyvästä yhtiöstä on kyse.

Rahat Solidium käyttää uusiin osakkeisiin ja osingonmaksuun. Siis lisää pääomitusta ainakin Outokummulle, jonka sotkuinen osakekauppa Thyssenin kanssa on edelleen auki. Talvivaarakin vaikuttaa olevan taas pussi tyhjä, saa nähdä heltiääkö massia Solidiumilta. Niin tai näin, katastrofi on joka tapauksessa valtion omistusten kannalta tapahtunut. Jos Talvivaara ei selviä, panostukset ovat menneet kaivoon (kuten oli alunperinkin todennäköistä omasta mielestäni). Jos Talvivaara tarvitsee lisää rahaa, tappiot kasvavat – vai uskooko joku yhä valtion saavan joskus sijoituksensa takaisin?

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Nyt eikä 15. päivä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Konstit on monet, sanoi mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Nyt tarvitaan niitä uusia konsteja. Suomen talousviisaat ottavat nyt vuorotellen kantaa siihen, miten nykyinen meno ja velkaantuminen johtavat nopeasti Suomen julkisen talouden täydelliseen umpikujaan ja romahdukseen.  Viimeksi asiasta kirjoitti Suomen talouselämän eri avainpaikoilla istunut Johnny Åkerholm keskiviikkona 26. helmikuuta Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Hänen loppupäätelmänsä on, että jos muutoksia ei tehdä nopeasti, niin lopulta julkista sektoria joudutaan leikkaamaan pakon edessä paljon, nopeasti ja suunnittelemattomasti. Tämä ei kuulosta hyvältä.

Mikä tässä nyt on niin vaikeata? Miksi mitään ei tapahdu? Suhdanteet eivät meitä pelasta. Tämän osoittaa jo se, että Suomen talouden kasvuennustetta tälle vuodelle laskettiin pari päivää sitten 0,7 prosentista 0,2 prosenttiin. Hallituksen ja opposition tapaaminen tällä viikolla oli taas ihan pelkkää näpertelyä: tehdään jotakin joskus tulevaisuudessa. Tuo ei riitä, muutoksien on alettava nyt heti.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

”Kansa”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun valta on kansalla, kenellä se on, kysyi aikoinaan Paavo Haavikko.

Medialla ja sen käyttäjillä on kova halu ottaa kantaa asioihin, joita ei oikeastaan tunneta. Monimutkaista maailmaa on helpompi hahmottaa, kun uskoo tietävänsä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kuka on hyvä ja kuka on paha.

Kiovassa ensin kansaa ammuttiin ja sitten kansa syrjäytti presidentin. Krimillä kansa järjestää nyt kansanäänestystä. Taitaa vain olla kyse kahdesta eri kansasta?

Meillä Suomessakin kansalla oli 1918 kovasti mielipiteitä. Vieläkään ei ole oikein osattu päättää, kumpi kansa oli oikeassa. Jo tuolloin Suomen kahdella kansalla oli tukijoina toisaalta Neuvosto-Venäjä ja toisaalta Saksan keisarikunta.

Muutama vuosi sitten lännessä iloittiin, kun kansa syrjäytti Libyan johtajan, eversti Muammar al-Gaddafin. Linkissä on BBC:n selostus siitä, kuinka paljon brittien erikoisjoukot olivat hankkeessa mukana.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Lastentarhan säännöt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yllä olevaan merkintääni - aihe on muuten KEVYTTALOUS - tuli pian arvaus pankin nimestä, Poistaessani kommnettia mukana meni valitettavasti pari muutakin. Suostun kommentoimaan poistettua arvausta. Kun Suomen markka oli ylivahva, sijoitin 1980-1990-lukujen vaihteessa br. Save & Prosper rahastoon. Mitä rahalaitoksia olen sen jälkeen käyttänyt, en kerro, mutta paljon niitä maailmassa on. Talousjournalismin rajat ilmenevät tuosta. Kommentoijan väite, että ulkom. pankki petraisi suomenkielisen tekstin perusteella, on pöhkö.

Tiedän hyvin, että netti on täynnä joutilaita ihmisiä, jotka jankuttavat omaa olematonta asiaansa loputtomiin. Omaa nimeään he eivät voi tietenkään kertoa, koska ovat vuorineuvoksia tai ehkä jopa jotain tärkeitä henkilöitä.  

Koska minulla ei vastaavaa aikaa ole, otan käyttöön seuraavat toimet:

-poistan kommentteja, jos haluan

-jankuttamisesta seuraa blokkaaminen ulos

-voin kirjoittaa myös ilman kommentoimismahdollisuutta

Päätöksistäni ei voi valittaa paaville, kirkkohallitukselle tai isä Ambrosiukselle eikä edes minulle. Päätöksiäni en mitenkään perustele.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Kansalaisyhteiskunta - byrokratia vai yritys?

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Jokaisella on käsitys byrokratiasta ja sen määritelmästä. Poliitisesti termi juontaa Ranskan vallankumousta edeltävään aikaan, kun taas yhteiskuntatieteellisen perustan byrokratialle loi saksalainen sosiologi Max Weber. Itävaltalainen taloustieteilijä Ludwig von Mises puolestaan esitteli kirjassaan Bureaucracy (1944) logiikan, jonka mukaan yhteiskunnassa toimivat organisaatiot voidaan luokitella joko byrokratioiksi tai yksityisyrityksiksi. Olennainen kriteeri oli markkinoilla ilmenevien voittojen ja tappioiden soveltaminen johdon päätöksenteossa. Yksityisyrityksen toiminta riippuu selkeästi toiminnan kannattavuudesta, eli markkinoilla toteutuvista voitoista ja tappioista. Sijoittajat ja lainanantajat ovatkin kiinnostuneita yleisistä, keskenään vertailukelpoisista liiketoiminnan avainluvuista. Sen sijaan byrokratiat mittaavat tavoitteiden saavuttamista viime kädessä muilla kriteereillä, jos mittaavat ylipäätään. Erityisesti byrokraattisten organisaatioiden rahoitus ei ole suoraan kytköksissä menestykseen markkinoilla.

 

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Sosiaali- ja eläke- politiikka pidettävä kansallisen päätöksenteon piirissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.

  Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Arhinmäen Solidium-kanta on vanhojen virheiden toistoa

Posted in

Solidiumista on lopulta noussut keskustelu julkisen vallan huipulla. Kun itse kirjoitin ensimmäiset kommenttini liki pari vuotta sitten, ei aihe kiinnostanut ketään, vaikka yhtiö teki satojen miljoonien kauppoja. Ne sivuttiin pikku-uutisina, eikä yksikään poliitikko eväänsä heilauttanut. Nyt jo usea ministeri on ottanut reippaasti kantaa aivan eri tavoittein. Rkp:n pj Haglund haluaa purkaa Solidiumin ja myydä kaikki valtion pörssiosakkeet. Tähän otin kantaa jo aiemmin Piksussa reilu kuukausi sitten, mutta lyhyesti: miksi valtion pitäisi myydä hyvin tuottavaa omaisuuttaan? Vain siksi, että omistukset tuottavat päänsärkyä päättäjille? Todella sankarillista.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei myisi omistuksia, vaan purkaisi Solidiumin ja siirtäisi omistukset omistajaohjauksesta vastaavan ministerin hallintaan, samalla tietysti koko hallituksen ja eduskunnan valvontaan ja hallitusneuvottelujen kohteeksi. Arhinmäki on ärsyyntynyt Rautaruukin myynnistä SSAB:lle. Hänestä tällaiset kaupat eivät saa toteutua ilman poliittista siunausta. Arhinmäen ajatus selvästi on, että sankarilliset vasemmistopoliitikot estäisivät yhtiöiden myymisen ja puolustaisivat niiden työpaikkoja henkeen ja vereen. Nyt vastuuttomat ja tunteettomat porvarivirkamiehet polkevat isänmaata ja työväkeä kasvottoman kapitalismin kuuliaisina juoksupoikina.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Liikesalatun tiedon puute ei ole kansalaisten ja median vika

Posted in

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti hyvin argumentoidun blogin valtion ja yritystoiminnan suhteesta. Aiheen tekstiin on antanut STX Finland, jota Helsingin Sanomat oli käsitellyt taas laajasti. En ole ao juttua nähnyt, mutta Vapaavuoren teksti on siitä riippumatta hyvä (http://www.vapaavuori.net/index.php?p=1_3&nid=259 ). Yksi kohta tekstissä on kuitenkin sellainen, jota julkisessa keskustelussa on kritisoitu ällistyttävän vähän, siis aiemminkin. Vapaavuori toteaa, että:

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Huoltosuhde on tärkeä, ei eläkeikä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Kyllästymiseen asti on puhuttu siitä miten eläkeikää pitäisi nostaa väestön vanhetessa. Perisuomalaiseen tapaan ryhdymme toimeen hyökkämällä kepin kanssa oiretta vastaan. Sensijaan pitäisi miettiä syitä ja keinoja  - porkkanoita - joiden avulla juurisyitä korjataan. Allaoleva OECD:n dataan perustuva graafi osoittaa että vaikka virallinen eläkeikä ei suuresti vaihtele eri maissa on toteutunut keskimääräinen eläkeikä jotakin aivan muuta.

 

Erityisen paljon huomiota kannataa mielestäni kiinnittää japaniin, joka on korkealle kehittynyt maa jossa on varsin hyvät eläke-etuudet ja korkea elintaso. Keskimääräinen eläköitymisikä on 69.1 vaikka virallinen eläkeikä on 65 vuotta. Japani on myös maa jossa väestön vanheneminen on näkynyt ehkä voimakkaimpana teollistuneista maista, onhan jo 25% väestöstä yli 65 vuotiaita (Suomessa n. 18%).

Keskiarvo: 4.7 (10 arviota)

Valtioneuvostolle ehdotetaan määräävää valtaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt lakiluonnoksen valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta ja puoltanut esityksen lähettämistä lausunnolle.  Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014.

Esityksessä valtioneuvostolle ehdotetaan laajennettua toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnanvaltuustojen tahtoa. Menettely koskisi kaupunkiseutuja, joiden työssäkäyntialueella on vähintään 100 000 asukasta. Säännöstä ei kuitenkaan sovellettaisi Helsingin työssäkäyntialueella, jossa on parhaillaan käynnissä metropolihallintolain valmistelu.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Turkki syöksykierteessä

Posted in

Turkki rämpii vakavimmassa kriisissä kymmeneen vuoteen, kun tuon ajan maata hallinnut maltillisesti islamistinen AK-puolue kouristelee korruptiovyyhdessä ja sisäisissä riidoissa. Jo kymmeniä hallituksen sisäpiiriin kuuluneita on pidätetty, ja usea ministeri on jättänyt paikkansa. Myrsky horjuttaa liki itsevaltiaan asemaan noussutta pääministeri Recep Tayyip Erdoğania. Vastaiskuna hallitus on erottanut jo pari tuhatta poliisia ja tutkijaa sekä puolueen jäseniä. Oikeuslaitoksen puhdistusta Erdoğan ajaa peräti perustuslain muutosta myöten. Sotku on paljastanut, kuinka kaukana oikeusvaltiosta Turkki yhä on.

Taustalla on AKP:n omalaatuinen valtataistelu toisen islamistisen järjestön Hizmetin kanssa. Liike tunnetaan huonosti ulkomailla, koska Hizmet ei ole edes virallinen kansalaisjärjestö, vaan löyhä aatteellinen verkosto. Sillä on Turkissa merkittävä asema, vaikka se ei sitä avoimesti tunnusta. Liikkeelle on vähän vaikea keksiä vertauskohtaa länsimaista. Ehkä joillain Pohjanmaan lakeuksien uskonnollisilla liikkeillä on paikallisella tasolla vastaava asema.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Rengistä Isännäksi kirjassa monia pienyritysvaltaista yhteiskuntaa edistäviä ehdotuksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kaija Kautto-Koivulan ja Marita Huhtaniemen kirja Rengistä Isännäksi julkaistiin jo vuonna 2006 ja siinä on edelleen paljon ajankohtaista tematiikkaa ja sellaisia aihealueita, joita mielellään nostaisin keskusteluun ja joiden edistämisestä olisi hyötyä tulevaisuudellemme. 

Kirja ennakoi jo vuonna 2006, että suuryritysvaltainen korporatiivinen Suomi tulisi kokemaan yrityskulttuurista johtuvan haaksirikon, ja että käynnistyisi prosessin, joka johtaisi meidät rakentamaan yhteiskunnalliset palvelut tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin, että pienten yritysten innovatiiviset ja dynaamiset verkostot tuottavat uutta kasvua. Tämä kaikki on tapahtunut.

Kirja käsittelee lisäksi niitä toimenpiteitä, joita yhteiskunnassa pitäsi tehdä, jotta tämä muutosprosessi voisi tapahtua mahdollisimman kivuttomasti ja tehokkaasti ja sitä miten Suomi voisi noilla muutoksilla saavuttaa merkittävän kilpailuaseman ja onnellisemman yhteiskunnan. Tämä muutosprosessi on yhteiskunnassamme selkeästi kesken, emmekä ole ehtineet käydä keskustelua siitä, mitä muutoksia pitäisi tehdä ja missä aikatalussa. "Rengistä isännäksi" kirja antaa tähän keskusteluun monia tuoreita lähtökohtia.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Kuntailua

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Joulun jälkeen pitäisi varmaan kuntoilla, mutta hallitus ja sen kuntaministeri Henna Virkkunen ovat kehittäneet uuden urheilulajin, kuntailun.

Alun perin puhuttiin, että kunnan minimikoon pitäisi olla 20.000 asukasta, mikä saattaa olla varsin järkevä luku. Uusissa suunnitelmissa tämä ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan on otettu ajatus, että alueet, joilla asutus jatkuu yhtenäisenä, tulisi liittää toisiinsa.   Ajatus on sinä mielessä erikoinen, että yhtenäistä asutusta on esim. Bostonista Washingtoniin, eikä sielläkään ole kuntia liitetty yhdeksi kaupungiksi.

Turun kaupungilla on vuosikymmeniä ollut periaate, että okt-tontteja on kaavoitettu aivan liian vähän. Kaiken huipuksi jopa Turun Sanomat myönsi, että vähätkin tontit on aiemmin varattu toisaalta jääkiekkoilijoille ja toisaalta jäsenkirjallisille kuntalaisille. Nykytilanteesta lehti ei tietenkään kertonut mitään.

Turun käytäntö on ohjannut tuhansia lapsiperheitä Raisioon ja Kaarinaan, joitten molempien väkiluku ylittää 25.000 henkilöä. Molemmat kaupungit ovat paljon Turkua elinvoimaisempia ja pärjäisivät selvästi paremmin ilman kuntaliitosta, jota taasen Turku kyllä kaipaa.

Keskiarvo: 4.9 (8 arviota)

Kansalaisaloite on demokratian uusiutumisprosessin ensimmäinen vaihe

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kansalaisaloitejärjestelmä on ensimmäinen merkki demokratian uudistumisesta, suoran demokratian noususta ja internet pohjaisen demokratian syntymisestä.

Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan kaksi vuotta sitten (13.1.2012). Aloitteita, ja niiden puoltamisia varten on olemassa verkkopalvelu, kansalaisaloite.fi, ja olemme nyt saaneet ensimmäiset kokemukset:

  • Aloitteita on tehty parisataa, joista kolme on saanut vaaditun 50'000 kansalaisen kannatuksen ja edennyt eduskuntakäsittelyyn
  • Kansalaisaloitteita tehdään ja kannatetaan käytännössä yksinomaan verkon kautta. Kyse on ensimmäisestä internet aikakauden demokratiarakenteesta. 

Järjestelmä on uusi, eikä sitä vielä kaikin osin osata hyödyntää. Mutta ensimmäiset kokemukset antavat viitteitä siitä, että kansalaisaloitteiden tapaisesta verkkovaikuttamisesta tulee vähitellen kilpailija edustukselliselle demokratialle. Kansalaisten ja virkamiesten keskuudessa liikkuu paljon hyviä ja huolella mietittyjä aloitteita, jotka kenties jossakin vaiheessa löytävät tämän uuden kanavan. 

Järjestelmässä on vielä puutteita eikä sitä ole kunnolla markkinoitu

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kestävyysvajeesta selvitään, kun yksilön oma vastuu määritellään ja rajataan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Julkisen talouden kestävyysvajeesta selviäminen edellyttää rakenneuudistuksia elinkeinoelämässä ja julkisessa taloudessa. Lisäksi on kyettävä määrittelemään nykyistä selkeämmin julkisten palveluiden palvelulupausten sisältö, jotta tiedämme, mistä vastaamme itse.

Timo Silvola / Finanssialan Keskusliiton johtaja

Keskiarvo: 2.7 (6 arviota)

Kehno vuosi takana ja Suomi Neito hiljenee Joulun viettoon

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ansaittu Joulu on tullut meille kaikille.

Suomi Neidolla on huono vuosi takana: 

  • Putosimme Pisa koulumenestystutkimuksessa ja korruptiovertailussa hieman
  • Hallitus kunnostautui päätöksentekijänä. Monet sen sijaan epäilivät hallituksen kykyä johtaa kansakuntaa. Johtajalta edellytetään asiantuntijoiden, virkamiesten, kansalaisten ja kunnallishallinnon ja kunnallisten päättäjien välisen keskustelun käymistä niin, että syntyy hyviä yhteisiä päätöksiä. Hallituksen jäseniä kiitettiin kuuntelemisen ja keskustelemisen siitä, että he osasivat suoraselkäisen järkähtämättä ajaa omaan poliittiseen harkintaan perustuvaa päätöslinjaa (sote ja kuntauudistukset).
  • Monia huoletti yli varojen eläminen. Hallitus leikkasi noin 5000 tänä vuonna syntyvän lapsen kaikki elämänaikaiset tulot tämän vuoden kulutukseen (vastaa lisävelan määrää).
  • Kansainvälinen lehdistökin huomasi Suomen pudonneen mallimaan pallilta ja esimerkiksi Economist uutisoi näyttävästi Finn-ish. "Suomi - loppu". 
  • Hyvä hallinto on eräs ihmisten samaistumisen kohde - ihmisen itsehallinnan, minäkuvan peili. Mutta monet ystävistäni kokivat käsitteen, Suomi, vieraaksi itselleen sanoin: "Suomen virallisen koneiston toiminta ei ole tapaa, jolla minä käsittelen lähimpiäni.  En halua tuollaiseksi." Uutta identiteettiä ei haettu, mutta epäluottamus orasti. Uutta vaalienjälkeistä hallitusta alettiin odottaa.
  • Työmarkkinajärjestöt onnistuivat järkevän palkkaratkaisun tekemisessä ja osoittivat johtajuutta, jota niiden asema maailman ammttiydistysvaltaisimmassa maassa edellyttää.
  • Tasavallan Presidentti, Suomen Pankki (Erkki Liikanen), ja jopa Euroopan Komissio (Olli Rehn) toivoivat parempaa sisäpolitiikan ja valtiontalouden hoitoa. Sisäpolitiikkaan puuttumisen syynä oli se, että valtion(talouden) kehno hoito ei voi olla vaikuttamatta ulkopolitiikkaan, Suomikuvaan ja Suomen Pankin asemaan. 
  • Suomi menetti itsenäisyyttään ja suvereeniuttaan EU:lle ja rahamarkkinoille. Osin hyvästä syystä ja kansalaisten parhaaksi. EU on kuitenkin monessa asiassa kansalaisten viimeinen turva, joka yrittää turvata kansalaisten asemaa jopa silloin, kun maan hallitus on toiminut hölmösti kuten Kreikassa, tai kun pankkivalvonta on pettänyt kuten Espanjassa.  
Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Eläkesäästöille parempaa tuottoa

Käyttäjän OSKLry kuva

Eläkevakuutusyhtiöt ovat periaatteessa sijoitusyhtiöitä, jotka keräävät palkkojen perusteella määräytyvät veroluonteiset eläkevakuutusmaksut vuosikymmenten ajan ja maksavat nämä palkan saajille tuottoineen takaisin eläkeaikana. Eläkkeen suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa on kerätty ja kuinka hyvin kerätty raha on tuottanut. On siksi äärimmäisen tärkeää, että säästöille saadaan mahdollisimman hyvä riskikorjattu tuotto.

Sekä suuren että pienen sijoitusyhtiön tuottoon vaikuttaa paitsi se, mihin rahat sijoitetaan, myös se, kuinka kustannustehokkaasti varoja hoidetaan. Eläkevakuutusyhtiöiden johtajilta edellytetään paitsi sijoitusalan osaamista, myös kulujen hallintaa. En ennen Risto Murron valintaa Varman toimitusjohtajaksi ole havainnut, että sijoitusosaaminen olisi ollut etusijalla nykyisiä johtajia valittaessa. Ylimpään johtoon ovat valikoituneet henkilöt, joilla on ollut joko ammattiyhdistys- tai virkamiestausta tai sopiva jäsenkirja. Sijoitusosaamisen puuttumisen lisäksi kulujen hallinta ei näytä olevan eläkevakuutusyhtiöiden johtajien vahvimpia puolia. Eläkejärjestelmän maksajat ovat raivoissaan. Mitä enemmän asioita on pöyhitty, sen käsittämättömämpiä asioita sieltä on paljastunut.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

Työtä verotetaan Euroopassa ja Suomessa raskaasti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan maiden keskiarvon 1,5 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 40 700 euron palkasta menee Suomessa veroja yli 2 000 euroa enemmän kuin Ruotsissa.

   Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen ovat laatineet Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Minna Punakallio.

Tuloveroprosentit (Lähde: Veronmaksajat / Palkkaverovertailu)

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Hyvä analyysi Solidiumista, ministeri Haglund – mutta väärä johtopäätös

Posted in

Kauppalehden mukaan RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund olisi valmis ajamaan alas valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin. Hän pitää ongelmallisena Solidiumin rakennetta: järjestely on epäterve kahden lajin risteymä.  Nyt ollaan sekamuodossa, jossa ministerit vedetään mukaan esimerkiksi Talvivaara-soppaan, Haglund sanoo. Hänestä Solidiumin on oltava vain sijoitustoimintaa, johon ei sekaannuta, tai koko salkusta on pitkän päälle luovuttava. Haglund olisi valmis myymään osakkeet ajan kanssa, koska Solidium harrastaa sijoitustoimintaa veronmaksajien riskillä.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että nykyinen järjestelmä toimii huonosti. Solidiumille on määritelty kaksi tehtävää: kasvattaa omaisuutemme arvoa ja vahvistaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä. Painopiste on siirtynyt jälkimmäiseen vaatimukseen: Solidiumista on tullut vaikeuksiin ajautuneiden suuryritysten hengenpelastaja. Jos yhtiö on tarpeeksi iso, valtion suurin pelko on sen kaatuminen. Rahapulan iskiessä Solidium kaivaa kuvetta. Valtio ei kuitenkaan vahvista Solidiumin kassaa, vaan se myy niitä hyviä osakkeita, joilla ei ole poliittista painoarvoa. Näin salkku tuhoutuu ajan mittaan, kun hyvät osakkeet myydään huonojen tieltä. Eli salkku toimii luottokorttina, siihen asti kun hyviä osakkeita riittää.

Keskiarvo: 4.4 (7 arviota)

Eläkejärjestelmän vaje voidaan korjata suurimpia eläkkeitä varovaisesti leikkaamalla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Miksi yhteiskunta ylläpitää eriarvoisuutta vielä vanhustenkin joukossa maksamalla joillekin suuria eläkkeitä? Eikö riitä, että yhteiskunta tarjoaa hyvän perustoimeentulon? Miksi yhteiskunta maksaa monille ikääntyneille suurempaa eläkettä kuin ahkerat työntekijät saavat palkkaa. Vanhemmat ihmiset ovat jo hankkineet elämänsä aikana asunnon, heidän menonsa ovat nuoria perheitä pienemmät. Noin 2200€/kk pitäisi sellaisessa tilanteessa riittää kohtuulliseen elämään ja sekin on enemmän kuin monen työssäkäyvän palkkataso. Palkka on monelle työssä käyvälle tärkeä asia, mutta ikääntyvien keskuudessa muut arvot, terveys ja ihmissuhteet, nousevat tärkeydessä ylitse muiden. Terveyden ja ikuisen elämän moni ikääntyvä haluaisi, mutta niitä ei rahalla saa. crying

Olisiko työtä tekevien eläkemaksutaakkaa mahdollista helpottaa, jos suurimpia eläkkeitä hieman leikattaisiin?  Oheisesta kaaviosta näemme Kela:n ilmoittamat kokonaiseläkkeet ja saajien lukumäärät kussakin ryhmässä. Alle 2000€/kk eläkkeitä saavien oikeuksia ei voi leikkata. Se ei ole kohtuullista. Mutta noin 150'000 henkilön eläke ylittää 2200€/kk. Heidän etuuksiinsa pitäisi hieman kajota. Eläkemaksujen kokonaismäärä pienenisi noin 2%, mikäli näitä suurehkoja eläkkeitä leikattaisiin joustavasti 10%. Paljon ei siis ole saatavissa aikaan, vaikka suurista eläkkeistä leikkaamalla saadaankin aikaan suurta säästöä. Suurista summista leikkaamalla tulee nimittäin suurimmat säästöt. Saavutettava säästö on samaa suuruusluokkaa, joka nyt suunnitellaan saatavan aikaan eläkeiän nostoilla. Ei ihan vähäpätöinen seikka.   

Eläkkeiden koot ja saajien lukumäärät kussakin kokoryhmässä (Lähde: Kela)

 

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)
Julkaise syötteitä