Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijän etu on sijoittajan etu

Talouskasvun käynnistämiseen tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, siitä olemme yksimielisiä. Positiivisen rakenneuudistuksen vaikutusmekanismi on yksinkertainen. Positiivinen rakenneuudistus vaikuttaa siten, että yksittäiset ihmiset saavat paremman hyödyn työn tekemisestä, yrittämisestä ja lisärvon tuottamisesta yhteiskunnan muiden jäsenten hyväksi.

Positiivinen rakenneuudistus ei tarkoita julkisen sektorin alasajoa

Tarkoittaako tämä julkisen sektorin palveluiden alasajoa? Ei tarkoita. Positiivinen rakenneuudistus voi olla sellainen, joka antaa virkamiehille, sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille paremmat kannustimet. Talous voi olla dynaaminen vaikka julkisen sektorin palveluiden kirjo on kohtuullinen. Julkisen sektorin supistamisen syyt ovat muualla.

Positiivinen rakenneuudistus tarkoittaa tulonsiirtojen pienentämistä

Julkisen sektorin merkittävin rooli ei kuitenkaan ole sen tuottamissa palveluissa vaan tulonsiirroissa. Pitkälti yli puolet julkisen sektorin budjettien yhteissummasta (eläkeyhtiöt mukaan luettuna) koostuu tulonsiirroista niiltä, jotka osaavat ja haluavat tuottaa lisäarvoa niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai kykene tuottamaan rahan arvoista iloa muille. Näillä tulonsiirroilla vähennetään työn, yrittämisen ja hyvän virkamiestyön hyötyä ja siirretään hyötyä joutilaille tai hyödyttömien asioiden parissa puuhasteleville.

Renzi pyörittää vuorostaan revolveria Euroopan ohimolla

Ounastelin keväällä laskumarkkinan olevan siunausta vaille haudassa, mutta niin vain Eurooppa taikoo nyt kriisiä toisen perään samaan aikaan kun euroalue olisi mukavasti elpymässä. Brexitin seuraukset pysyvät arvailun varassa vielä pitkään, mutta haittaa jos toista siitä varmasti pukkaa muodossa ja toisessa.

Ikään kuin se ei riittäisi, on horisonttiin noussut uusi samanlainen musta pilvi, joskin brexitiä vielä paljon suurempi. Italian pääministeri Matteo Renzi lupasi äänestäjilleen syksyksi kansanäänestyksen hänen perustuslakiuudistuksestaan, joka selkeyttäisi maan mutkikasta parlamentaarista järjestelmää ja helpottaisi vahvojen hallitusten luomista. Italian kaksikamarinen systeemi muistuttaa Yhdysvaltojen parlamenttia, mutta on sitäkin konstikkaampi, joten uudistuksia on helppo jarruttaa ja lehmänkauppoja pakko tehdä naurettavuuksiin asti. Systeemin ontuessa Italia on kärsinyt vuosikymmeniä heikoista ja jatkuvasti vaihtuvista hallituksista sekä poliittisesta korruptiosta, joka tosin juontaa hamaan historiaankin.

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)

Tyhmiä nuo englantilaiset

Arvostan demokratiaa, mutta brexit-kansanäänestyksen kaltaista valehtelulla ja liioittelulla riekkuvaa roskakampanjointia seuratessa arvostus valuu pohjalukemiin. Etenkin kun tulos on tuollainen.

Koko Britannian EU:sta savustaneet englantilaiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Jostain organisaatiosta häipyminen ei sitä itsessään ole, sikäli kun kyse on arvovalinnasta ties millä omituisella perusteella, mutta brexit-leirin keskeiset teesit olivat silkkaa älyllistä huuhaata. Raskaimmat niistä löytyvät pian heidän edestään - ja se nostaa vielä litroittain tuskanhikeä, joka viilentää ihmeesti nationalistista riemua.

Brexitistien mukaan Britannia voi laatia EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen kuten Norja ja Sveitsi. Samaa vatkuttavat kaikki euroskeptikot, myös meikäläiset. Toki EU haluaa toimivan kauppasuhteen Euroopan toiseksi suurimpaan talouteen, mutta se on jo tehnyt selväksi, ettei sopimus synny ilmaiseksi. Ja siitä se pääpiirteissään pitää kiinni ihan puhtaasti omien etujensa vuoksi, toisin kuin brexitistit narsistisissa harhoissaan kuvittelevat.

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.
Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Britannian yhtenäisyyttä koetellaan

Tänään aukesivat markkinat Suomessakin ja Helsingin pörssin yleisindeksi avautui 6 %:n laskuun. Tällä hetkellä lasku on lieventynyt vain aavistuksen verran. Nordean pääekonomisti ehti arvioida, että alkushokin jälkeen suomalaiset eivät suuresti kärsi tilanteesta. Itse jonkin verran hyödynsin äänestystä edeltänyttä epävarmuutta tilaamalla briteistä kulutustavaraa heikommalla punnan kurssilla.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eurooppa ja saarivaltakunta

Euroopan reuna-alueilta löytyy kaikkea kummallista. Pohjoisessa on omat kummajaisensa, mutta erikoista on lännessäkin sijaitsevalla saarivaltakunnalla.

Ennen 1700-lukua Brittein saaret olivat niukasti kansoitetut. Lontoosta käsin ei Euroopan asioihin pystytty vaikuttamaan. Teollistuminen alkoi Englannissa ja teollistumisen sekä siirtomaitten luoman varallisuuden voimin Englanti alkoi vaikuttaa Euroopassa. On tosin hyvä huomata, että ennen 1900-lukua kovinkaan moni englantilainen ei Euroopassa sotinut. Maavoimat koottiin pääsääntöisesti saksalaisista, joskus hollantilaisista ja portugalilaisista ja niitten lojaalisuuden takasivat ylämaalaiset rykmentit.  

Saksan yhdistyminen 1800-luvulla tuhosi eurooppalaisen tasapainon eikä sitä tasapainoa ole oikein vieläkään löydetty. Ranska ei voinut ottaa Preussin asemaa Englannin liittolaisena, vaan Lontoo joutui lähettämään molempiin maailmansotiin englantilaisia joukkoja niin, että Sommen tappiot ensimmäisessä maailmansodassa muistetaan Brittein saarilla vieläkin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

Funktionaalinen tulonjako kertoo työntekijäkorvausten osuuden yrityksen arvonlisäyksestä (Suomessa noin 55%).

Työntekijäkorvaukset eivät ole työntekijälle jäävä osuus. Siitä täytyy vielä vähentää erilaiset yhteiskunnalle kuuluvat erät kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja sivukulut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, palkkavero ja työntekijän ostoksistaan maksama alv. Kun nämä vähennykset on tehty jää työntekijälle käytettäväksi suurin piirtein 25...30% hänen työllään aikaansaadusta arvonlisäyksestä.

Pekka Sauramon paperissa Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 on tutkittu funktionaalista tulonjakoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yritysten maksamat bruttokulut työntekijöistä (työntekijäkorvaukset) ovat vaihdelleet suuresti:

  1. 1990 luvulla työntekijäkorvaukset laskivat siitä syystä että työntekijöiden määrä laski suurtyöttömyyden takia
  2. Lasku kuitenkin jatkui vielä pitkälle 2000 luvulle. Syynä oli toisaalta maailmanlaajuisesti omistetun Nokia yrityksen liikevoittojen tuloutuminen Suomen yrittäjätuloksi, mutta myös maltilliset palkkaratkaisut joista on kiittäminen tuon ajan päättäjiä. Pekka Sauramon paperi ruotii tuota päätösprosessia ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen roolia onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
  3. Työntekijäkorvaukset ovat nyt palautuneet noin 55% tasolle, mutta tällä hetkellä vaikuttaa oikea yhteiskunnallinen ilmiö - kasvava yksinyrittäjien ja pienyrittäjien joukko. Pienyirttäjät tulouttavat osan työtuloista yrittäjätuloina (osinkoina) ja palkkatulojen osuus pienenee.

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus