Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Tasavallan Presidentti uudelle hallitukselle: Näytä niille !

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, puhe hallitukselle:

Arvoisa pääministeri, hyvät valtioneuvoston jäsenet,

Eduskunta antoi teille luottamuksensa pääministerin vaalissa. Onnittelen teitä valintanne johdosta. Johdollanne aloittaa tänään toimintansa itsenäisen Suomen 73. hallitus.

Hallitus perii pohjansa edelliseltä hallitukselta, mutta ennen kaikkea edeltäjältään se perii paljon työtä. Paljon puhutut, usein ”päätetyt” rakenteiden uudistamiset on vihdoin lopullisesti ratkaistava ja toteutettava. Edessä on siis vaativa ajanjakso.

Vaativa ajanjakso on myös mahdollisuus. Mahdollisuus meille kaikille; näyttää, että tämä kansa yhä vielä nujertaa vaikeudet, nekin, jotka tulevat ulkoisesta maailmasta.

Näytetään niille!

Mahdollisuus myös hallitukselle näyttää. Puhuttiin minihallitusohjelmasta. Hallituksen toimikausikin tulee olemaan minimittainen. Tämän ei ollenkaan tarvitse tarkoittaa, etteikö meille tulisi maksihallitus.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Elvytys helpottaa akuuttia ahdinkoa - se on talouden marijuana

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sanalla "elvytys" on positiivinen mielleyhtymä ja elvyttämällä, valtion velkevetoisella kulutuksella, on paikkansa silloin kun viennin väliaikainen heikkeneminen uhkaa pysäyttää talouden rattaita.

Elvyttämällä voimme lisätä julkisen sektorin ylläpitämiä työtehtäviä silloin kun yksityinen sektori ei suhdannesyistä vedä. "Elvytyksen"  sivuvaikutukset tulevat viiveellä:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Kiertävän raha päätyy aina palkkoihin. 
  • Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee aivan niin kuin meillä on käynyt.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.

Negatiivisten sivuvaikutusten näkyminen ja kasaantuminen kestää vuoden tai pari. Siksi "elvytystä" kutsutaan suhdannepoliittiseksi keinoksi. Se aiheuttaa talouteen vuoden tai parin mittaisen piristysruiskeen, joka tuo maailmantalouden lamasyöksyn aikana toivotun helpotuksen akuuttiin ahdinkoon.  

Mutta elvytys jättää jälkeensä rakenteellisia vinoumia: väärin kohdennettuja resursseja, ylikorkean palkkatason, heikentyneen kilpailukyvyn ja pahimmillaan jopa supistuvan bruttokansantuotteen.  Kaikki on hyvin, jos elvytystä käytetään varovasti ja taiten niin kuin vaarallista lääkettä. Sillä on vahvoja negatiivisia sivuvaikutuksia, mutta joskus on paikallaan lievittää äkillistä sairaskohtausta kunnon lääkkeellä.

Keskiarvo: 2.9 (9 arviota)

Kaikki munat valtion korissa

Käyttäjän mikko kuva
Posted in

Huomenta, Terveisiä ajatuspaja Liberan keskustelutilaisuudesta. Tälläkertaa aiheena on "Piketty ja pääoma Suomessa - Kaikki munat valtion korissa?". Keskustelua siivittää Henri Heikkisen ja Antti Vesalan "Kaikki munat valtion korissa - Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä" -analyysi. Analyysin kirjoittajien lisäksi keskusteluun osallistuvat kansanedustaja Anna Kontula, professori Paul Lillrank, professori Alf Rehn, yrittäjä Kim Väisänen.

keskustelussa käsitellään Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century -kirjan teesejä Suomen näkökulmasta.

Jarno Lönnqvist keskustelutti Pikettyn teesit täällä jo aikaisemmin. Oma tulkintani Pikketyn teeseistä pähkinänkuoressa:
1) varallisuutemme on kasvanut 5% vuodessa ja jatkaa samaa rataa hamaan tulevaisuuteen
2) GDPn kasvunopeus on selvästi alle tuon 5% ja jatkaa hidastumistaan kohti nollaa. Palkkasumman kasvu menee samaa rataa.
3) kohdista 1 ja 2 seuraa, että palkkatulojen suhde varallisuuteen jatkaa pienenemistään. Pääoman ja varsinkin perityn rahan painoarvo suhteessa työntekoon kasvaa.
4) kohdassa 3 järkeilty kehitys on huono asia ja sitä vastaan pitää taistella (globaaleilla) varallisuusveroilla

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Dags för börskrasch

Käyttäjän OSKLry kuva

Vi har nu bakom oss ca 3 år av mycket stabil uppgång särskilt på S&P 500 indexet. Senast vi hade lite större kursnedgång var ju sommaren 2011. 3 år är en ovanligt lång tid på börsen för ett index att stiga utan större nedgångar än -10% från sista högsta. Så om man hade haft en stop loss på 15%, har man alltså inte fått säljindikation från S&P 500 indexet sedan sommaren 2011. De facto har det i den här uppgången blott kommit två säljindikationer enligt den här regeln från botten i mars 2009.

Bortser vi från allehanda fakta som påverkar kurser och enbart ser på börskurvan så börjar man ju nog fundera en och två gånger om denna uppgång ändå småningom är till sin ände. Den förra uppgången startade i gropen efter IT-bubblan i september 2002 och nådde sin kulmen i oktober 2007 då finanskrisen inleddes. Uppgången varade då 5 år och 1 månad, den nuvarande uppgången har varat från mars 2009, dvs 5 år och snart 3 månader. Uppgången som föregick IT-bubblan var å sin sida ovanligt lång, hela 18 år!

Keskiarvo: 2.1 (11 arviota)

Joka kolmas suomalainen nainen työskentelee kunnan palveluksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lokakuussa 2013 kunta-alalla (suorassa palvelussuhteessa kuntiin) työskenteli 432 000 palkansaajaa, joista 79% oli naisia. Henkilöstömäärä väheni 4 500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo toista vuotta. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 428 000 henkilöä.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Professori Hoppen Suomen vierailu

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Johtava itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä Hans-Hermann Hoppe vieraili Suomessa toukokuun alussa. Suomalaisen yleisön pääkohtia olivat 8.5. Aalto-yliopiston Chydenian tiloissa pidetty luento valtiovallasta ja rahasta sekä 9.5. Uuden ylioppilastalon tiloissa pidetty luento libertaarista ulkopolitiikasta. Molempien tapahtumien jälkeen osallistuin Hoppen illallisseurueeseen, ja minulle tarjoutui silloin tällöin mahdollisuuksia keskustella hänen kanssaan myös vähemmän hektisessä ympäristössä. Nuo kolme päivää olivat todella tapahtumarikkaita ja mieleenpainuvia. Niistä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta tähän blogitekstiin olen pyrkinyt kokoamaan pintapuolisesti olennaiset Hoppen esille tuomat ajatukset.

 

 

Money and State

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Eurooppa takalukkoon?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

EU-vaalit on pidetty, mutta uutta suuntaa ei Eurooppa niistä saanut. Päinvastoin näyttää siltä, että sisällöllinen uudistuminen meni Euroopan tasolla takalukkoon. Maakohtaisia järistyksiä tapahtui Ranskassa ja Britanniassa, ja Suomessakin demarien katastrofi voi räjäyttää hallituksen. Mutta isoon linjaan ei tullut muutoksia; markkinoihin tulos ei vaikuttanut. Pientä nousua tapahtuu ihan talouden omilla eväillä.                    

Ensimmäinen lukko on eurooppalaisten suurten puolueryhmien ylivarovaisuus. Toinen lukko tuli ääriliikkeiden ja EU-kriittisten voimien etenemisen pelosta. Vähän kuin Suomessa viime eduskuntavaalien jälkeen, kun Soini-pelko oli suurimmillaan. Esimakua saatiin tiistaina 27.5.2014 Brysselissä, jossa EU-johtajat pitivät huippukokoustaan. Tv-kuvissa Ranskan sosialistipresidentti François Hollande oli suunniltaan maansa äärioikeiston noustua suurimmaksi voittajaksi. Ja varmasti Euroopan tasoinen vaikutus on Britannian tuloksella, missä EU:sta irtautumista vaativa itsenäisyyspuolue voitti vaalit. Molemmissa maissa EU-politiikkaa tehdään nyt ja vastaisuudessa vain kotimaan politiikkaa varten! EU jää takavasemmalle.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Suomalaiset syövät yhden pyydystetyn kala- tai riista- aterian viikossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Toisena tulee metsästys, johon osallistuu aktiivisesti noin kolme sataa tuhatta suomalaista. Pyyntikulttuuri on meillä verissä.

Viime aikoina vapaa-ajankalastus ja metsästys ovat muuttuneet kotitarvehankinnasta virkistyksen suuntaan.

Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla. (kuvassa onkija; lähde WikimediaCommons) Määrällisesti tärkeimmät vapaa-ajankalastajien saalislajit ovat ahven, hauki ja särki. Metsästyksen saalismäärät ovat hirvieläinten suuresta koosta johtuen samaa suuruusluokkaa. Saaliiden kappalemäärät ovat pienempiä. Karkeasti ottaen keskimääräinen suomalainen syö voden aikana parikymmentä kiloa itse pyydettyä kalaa tai lihaa. Tämä tarkoittaa viikottaista itse pyydettyä riista- tai kala- ateriaa. Taloudellinen merkitys on huomattava.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Är vi finländare skolade till medelmåtta?

Käyttäjän OSKLry kuva
Posted in

Det var ett tag sedan jag skrev en kolumn senast men det är hälsosamt att ta en paus i skapandet ibland också. Den senaste veckan har jag på allvar funderat på rubrikens frågeställning. Kan det faktiskt vara på det här viset? Några direkta svar har jag inte, eftersom ämnet är mycket komplext så idag tänker jag bara högt.

Det var framförallt en artikel på Taloussanomat som fick mig att fundera. Den behandlade inkomstklyftor och vad den 1% som förtjänar mest i Finland har för inkomster. Att komma med i det gänget kräver inte direkt allt för omöjliga ansträngningar. Beroende på familjesituation så krävdes det bruttoårsinkomster på ca 150-250.000e. Det låter lite, jag hade trott att nivån åtminstone hade varit 500.000e/år eller till och med ännu mera.

Keskiarvo: 2.6 (8 arviota)

AAA-RGH!!! - lopettakaa luottoluokituksesta vouhottaminen

Posted in

Suomessa ollaan hirveän huolissaan korkeimman eli AAA-luottoluokituksemme putoamisesta; sillä perustellaan toimia jos toisia valtiontaloudessa. Toki AAA on hyvä asia rahoitusmenojen kannalta, mutta ei luokituksen laskeminen lainkaan dramaattinen juttu olisi, ellei kyse olisi todella reippaasta pudotuksesta. Semmoista eivät luokittajat ole vihjanneetkaan, mahdollisuutena on välähtänyt yhden pykälän pudotus velkaantumisen syventyessä.

Demarien uusi käskyttäjä Rinne on puhunut elvytyksen puolesta, minkä on jo uumoiltu johtavan luottoluokituksen putoamiseen. En ole nähnyt Rinteen elvytysohjelmaa (josko sellaista on vielä olemassakaan), joten en siitä mitään osaa sanoa. Mutta lähtökohtaisesti olen elvytyksen kannalla tällaisessa tilanteessa, kun siihen on varaa ja se tehdään tarkoituksenmukaisesti. Tarvettahan on. (Elvyttää voi toki kalliisti ja tehottomastikin. Toisaalta Rinne ei pidä mm. yhteisöverotuksen laskua elvytyksenä ideologisista syistä, vaikka se selvästikin on vauhdittanut suuria investointeja viime kuukausina; perinteiselle telaketjudemarille se on vain oikeistolaista eli huonoa politiikkaa. No tätähän politiikka on.)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Kunnallisten palveluiden valinnanvapaus toteutetuu palveluseteleillä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveydenhuollon perusratkaisu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva Suomen malli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia uudistettaessa pitää varmistaa, että palveluita kehitetään käyttäjien ehdoilla – ei vanhojen rakenteiden puolustamisen näkökulmasta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Asiakkaalle vapaus valita. Siinä kiteytyy Kujalan mukaan uudistuksen tärkein kärki.

– Valinnanvapautta on toteutettu palvelusetelillä. Sen käyttö on viimeisen kolmen vuoden aikana kolminkertaistunut. Kansalaiset siis haluavat ja osaavat valita.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Poliittisesta vastuusta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Marko Karttusen väitöskirjan mukaan Suomen vei EMUun hyvin pieni joukko poliitikkoja ja virkamiehiä. Omasta mielestäni Suomen vei euroon tasan kaksi poliitikkoa, Lipponen ja Niinistö. Lipponen lienee eläkkeellä ja Niinistö valittiin suurella ääntenenemmistöllä presidentiksi. Niinistö on vielä myöhemminkin aliarvioinut euron ”valuvikoja” artikkelissaan Antti Satulin muistokirjassa "Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003", Tammi.

Mitä vakuuksiin tulee, seuraava sitaatti on suoraan hevosen eli silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen suusta:

”Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia… …On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”

Keskiarvo: 3.6 (15 arviota)

Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Yleissitovuus on oikeusvaltion periaatteiden vastaista

Yleissitovuus lienee nykyisessä muodossaan hyvien oikeusperiaatteiden vastainen. Siinä yksityisille järjestöille annetaan sopimusoikeutta yli kaikkien näihin järjestöön kuulumattomien toimijoiden. Tämä on sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. 

Työehtosopimuksella voidaan sopia järjestäytyneille työnantajille tiettyjä mahdollisuuksia ohittaa lainpykäliä. Näitä mahdollisuuksia ei ole järjestäytymättömillä työnantajilla. Tämä loukkaa yhdenvertaisuutta lain edessä.  Suomen yrittäjät on tehnyt asiasta jo vuonna 2006 Euroopan Neuvostolle kantelun, joka ei kuitenkaan ole johtanut muutoksiin. 

Käytännön syyt puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä

Yleissitovuus rikkoo oikeusvaltion periaatteita, mutta tätä täytyy katsoa läpi sormien. Käytännön edut puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä:

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Suomen väestö ylittää parin vuoden päästä 5,5 miljoonan rajan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi koetaan edelleen houkuttelevaksi maaksi asua ja tehdä töitä. Tilastokeskuksen / findikaattorin mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä 18 050 henkeä.

Suomen väestönkasvu kautta historian (Lähde: Tilastokeskus); vuoden 1811 alueliitosten vaikutus poistettu

Suomen kestävyysvaje, työtä tekevien suhteellisen osuuden lasku, johtuu väestötilastojen valossa työntekoon, tulonsiirtoihin, sosiaaliturvaan ja eläkeikään liittyvien vanhojen asenteiden vahvasta ankkuroitumisesta lainsäädäntöön ja asenteisiin. Suomeen virtaa ulkomailta osaavaa ja taitavaa työvoimaa ja väestö kasvaa tämän virran ansiosta ripeää vauhtia ylittäen parin vuoden päästä jo 5,5 miljoonan rajan. 

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Liittoutumattomattomuus ei ole itseisarvo; turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sotilasliitot ovat puolustusbudjettien kutistumisesta ja kauppasuhteiden syvenemisestä huolimatta edelleen tärkeä osa maailman turvallisuusjärjestelyä. Sotilasliitot luovat olemassaolollaan vakautta ja turvallisuutta. 

     

Suomen rajanaapurien puolustusliitot Nato ja CSTO (Lähde: Wikimedia Commons)

Suomi on edelleen kahden sotilasliiton välissä, vaikka onkin vahvasti kallellaan kohti Natoa.

Venäjä johtaa "Collective Security Treaty Organization" (CSTO) nimistä sotilasliittoa, joka pyrkii kehittämään jäsenmaidensa yhteistä puolustusta ja kieltää niiltä keskinäisen aggression. Tämä liitto pystyy parhaimmillaan vähentämään keski-Aasian valtioiden keskinäistä aggressiota ja rauhoittamaan aluetta ja luomaan keskinäistä luottamusta. Se on siksi arvokas osa maailman turvallisuusjärjestelyä ihan samalla tavoin kuin Nato.

Suomelle Venäjä (/CSTO) ei muodosta uhkaa eikä myöskään Venäjälle ole uhkaa Suomesta. Molemminpuoleiset taloudelliset suhteet ovat kummallekin liian arvokkaita. Ja on molempien, ja ennen kaikkea Suomen etu että maidemme välit pysyvät hyvinä ja luottamuksellisina.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Pääministeri Jan Vapaavuori?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Kokoomus on Suomen bisnesmäisimmin johdettu puolue. Vaikka sen säännöt perustuvat muiden puolueiden tapaan yhdistyslakiin, muu toiminta onkin sitten jo kuin suoraan bisneselämästä lainattua. Ja itse asiassa se onkin sitä. Puheenjohtaja Jyrki Kataisen aisapariksi vuonna 2004 valittu puoluesihteeri Harri Jaskari kehitti palkitsemiseen, optioihin ja tulospalkkioihin nojaavan mallin USA:ssa vietetyn opintomatkan tuloksena. Eikä aikaakaan kun kannustusjärjestelmä nälkäisine paikallisjohtajineen sai uinuvien kansallisseurojen vedet liikkeelle, ja tulosta ynnä vaalivoittoja syntyi. Harri Jaskari joutui jättämään yksityiselämänsä sotkujen takia puoluesihteerin työt parin vuoden jälkeen, mutta loistokopin nappasi Taru Tujunen, joka jatkoi siitä mihin Jaskari jäi. – Nyt kokoomus on maan suurin puolue, sillä on pääministerin paikka ja presidenttinäkin oma mies, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Sauli Niinistö.

Keskiarvo: 3.6 (10 arviota)

Roudasta rospuuttoon

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Tilastojen valossa Suomen talous on ollut syöksykierteessä 2010 alkaen, jolloin kauppatase putosi kohti nollaa. Viimevuosina kauppataseen tunnusväri onkin ollut huutavan punainen, talouden näkymien yhä synketessä. Ja nyt ilmassa on jo itseään toistava negatiivisuuden kierre, jonka korjaamiseen vaadittavia rohkeita toimenpiteitä ei vielä uskalleta ääneen lausua.

Kansantalouden luvut näyttävät huolestuttavilta, kyseessä ei ole enää pieni kevätflunssa, vaan yhä paheneva krooninen tauti. Lisäksi näyttää siltä, että nousu uuteen kukoistukseen ei tapahdu hetkessä, vaan joidenkin arvioiden mukaan saatamme kohdata kadotetun vuosikymmenen. Kyseessä ei välttämättä ole enää arvio, sillä tämä näkyy jo kotimarkkinoilla toimivien yritysten päätöksissä. Suomen markkinoihin keskittyvät yhtiöt ovat näkyneet uutisissa laskeneen myynnin ja irtisanomisia koskevien uutisten valossa. Samalla jopa peruspositiiviset kiinteistövälittäjät ovat muuttaneet äänensävyä, enää juuri kukaan ei puhu asuntojen hintojen jatkuvasta arvonnoususta, vaan hintatason vakiintumisesta ja kauppamäärien laskusta.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Sipilän elvytysvisio on ylenpalttinen ja ristiriitainen

Posted in

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilä hinkuaa pääministeriksi hurjilla lupauksilla, jotka tuovat mieleen Veikko Vennamon – hän kun uhosi aikanaan poistavansa Suomesta työttömyyden olikohan puolessa vuodessa. Pikkupuolueesta hallitukseen hurjalla vaalivoitolla loikannut SMP ei kyennyt lupausta lunastamaan. Ja aika lailla utopistisilta kuulostavat Sipilänkin yhtä hurjat visiot, vaikkakin perustaltaan hiukan realistisimmilta.

Sipilä on puhunut jo pitkään valtion omaisuuden myynnistä startup-yritysten rahoittamiseksi. Aiemmin hän on puhunut mm. bioteknologiarahastosta, jonka kautta valtio kanavoisi myyntiomaisuutta työpaikkojen luomiseen. Viime puheissa sektorien määrä on kasvanut, mutta rahoitusmalli pysynyt samana. Keskustalaiset käyttävät eufemismia ”valtion ei-strategisen omaisuuden muuttaminen toiseen muotoon”.

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Vaikka erilaiset komiteat ja mietinnöt kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen informaatio- ja viestintäteknologian soveltamisessa, Helsingin kaupungin sähköinen asiointi etenee. Otsikon mukaisesti nyt myös Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Kovin monen moista tukea ja apua on satavilla sekä kuntalaisille että yrityksille ja järjestöille. Alaotsinko Kuntalaispalvelut alta löytyy 45 erilaista sähköisesti haettavissa olevaa palvelua mm. Nuorisotoimi, leiriavustuksen ennakkohakemus; Kulttuuritoimi, projektiavustushakemus (Helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta produktioiden ja festivaalien tuottamiseen sekä kansainvälisiin vierailuihin.) tai Opetustoimi, iltapäivätoiminnan maksuvapauskompensaatioavustushakemus (Järjestöt ja muut yhteisöt voivat hakea perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan maksuvapautuskompensaatiota maksuhuojennusten takia menetetyistä asiakasmaksuista)

Keskiarvo: 2.7 (3 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan vaikuta tulotasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkkeelle siirtyvän toimeentulo laskee työssäoloaikaan verrattuna melko vähän. Kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta reaalisesti se silti nousee.

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana (Lähde: kirjoitus YTP:ssä)

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimus ”Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana” julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuosina 1997–2008. Vastaavaa seurantaa toimeentulon kehityksestä ei aiemmin ole tehty.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Näillä mennään

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Vaasalaisten talousgurujen joukkoon kuuluva eläkkeellä oleva pankkimies Johnny Åkerholm antoi hallituksen kehysriihen päätöksistä arvosanan tyydyttävä seitsemän. Samoilla linjoilla oli toinenkin Vaasan kasvatti, professori Sixten Korkman. Päätöksissä oli hyvää ja huonoa, mutta niiden kanssa voi elää. Kehysriihtä paljon paremman arvosanan Korkman antoi hallituksen ja opposition yhteisestä sote-sopimuksesta. Pohjana oli ajatus, että suuret ja välttämättömät uudistukset pitää rakentaa laajalle pohjalle.

Nyt sitten tämän hallituksen pitäisi kloksutella viidellä pyörällä ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Tosin saattaa olla, että hallituksen vihreät tekevät Vasemmistoliitolle seuraa, kun tulee aika päättää Fennovoiman ydinvoimalasta. Sen jälkeen hallituksella olisi eduskunnassa vain 102 kansanedustajan tuki, ja kun puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ei saa äänestää, jäljelle jää vain 101 urhoollista.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Kauheaa on

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Raaka hallitus vei ruoan lasten suusta ja bensat mersuista.

Pari kysymystä. Väheneekö bensaa runsaasti kuluttavien vanhojen amerikanrautojen kortteliralli Rauman keskustassa ja lasten kilpailu kännyköiden hienouksista?

Kysyn sitä sillä kantilla, että omistan 55 euron kännykän ja puolet 14 v. vanhasta Ford Ka:sta. Auto on ruokakunnan ainoa. Varalla on kieltämättä 20 euron kännykkä.

Nuori mies valitteli minulle, ettei hänen älypuhelimensa applikaatiolla näe pörssikursseja. Vastasin, että silloin ani harvoin, kun tulee mökiltä tarve tehdä toimeksianto, soitan johonkin käyttämästäni kolmesta privatepankista ja teen toimeksiannon ilman mitään tunnuslukuja. Että silleen.

Keskiarvo: 3.1 (23 arviota)

Puolustusliitto Kiinan kanssa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yle on teettänyt gallupkyselyn, jonka mukaan suomalaiset kannattavat puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Näyttää vahvasti siltä, että Ukrainan kriisi on lisännyt vapaan assosiaation, etten sanoisi vapaan hölynpölyn määrää. En nimittäin tiedä juuri tyhmempää aikaansaannosta kuin ko. gallup.

Ensinnäkin Ruotsi on tunnetusti luopunut asevelvollisuudesta ja supistanut meri- ja ilmavoimiaan sillä vauhdilla, että jopa piskuisesta Suomestakin on Itämeren puitteissa kehkeytynyt jonkinmoinen sotilas”mahti”.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Julkinen keskustelu tarvitsisi tutkijoiden panosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Politiikan populistit nojautuvat puheessaan usein ihmisten arkikäsityksiin, jotka saattavat poiketa hyvin paljon siitä, mitä on tieteen tutkimuksissa osoitettu todeksi. Akatemiaprofessori Uskali Mäki mukaan tutkijat voisivatkin innokkaammin ruotia populistisia väitteitä julkisuudessa.

Vievätkö kreikkalaiset rahamme? Onko velkakriisi yksittäisten maiden vai Euroopan Unionin huonojen päätösten vika? Entä onko homoseksuaalisuus valinta? Onko lääketieteeseen luottamista? Tällaisiin kysymyksiin törmää suomalaisessakin julkisessa keskustelussa. Populistit vetoavat usein ihmisten arkikäsityksiin tai pelkoihin, joita ei välttämättä ole tieteellisissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoitettu todeksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Barcelona

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

 

Kävin talvilomalla Barcelonassa. Juoksulenkillä upealla rantabulevardilla on aikaa ihmetellä Euroopan menoa. Barcelonan kuhinaa katsellessa tulee vääjäämättä sellainen tunne, että Euroopan rahavirrat kulkevat väärään suuntaan. Kuinka voi olla mahdollista, että tukieurot liikkuvat kylmästä pohjoisesta etelään? Suunnan pitäisi olla arkijärjen mukaan päinvastoin etelästä pohjoiseen.

Barcelonan satamassa on varmaankin sata kertaa enemmän huvijahteja kuin Hangossa parhaaseen kesäaikaan. Monet jahdit ovat sen kokoisia, että Hangon paatit voisi nostaa niiden takakannelle poikittain. Kaupunki kuhisee turisteja. Pelkästään Barcelonassa käyvien turistien määrä on vuosittain noin 7 miljoonaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin koko Suomen vuotuinen turistimäärä. Sagrada Familiaan jonottaa joka päivä enemmän innokkaita kirkon katsojia kuin Levin rinteillä on laskettelijoita pääsiäisen sesonkiaikaan. Päivälipun hinta on molemmissa suunnilleen sama.

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Huonosti toimiva johto rapauttaa luottamusta valtiovaltaan

Posted in

Julkisen vallan puuttuminen vapaisiin markkinoihin aiheuttaa epätoivottuja seurauksia. Se vääristää pääomien allokaatiota, edesauttaa omaisuuslajikuplien syntyä, lisää volatiliteettia markkinoilla ja nopeuttaa varallisuus- ja tuloerojen syntyä.

Mitä pidempi boomi on, sitä enemmän ihmiset ryhtyvät kyseenalaisiin toimiin. Ahneus ajaa ottamaan liian suuria riskejä. Pelko voimakkaasti nousevista asuntohinnoista pakottaa ostamaan nyt, koska asunnon hankkimiseen ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Omaisuuslajikuplissa ahneus on siten täysin ymmärrettävää ja itse asiassa hyvin rationaalista käyttäytymistä.

Jokainen kupla on kuitenkin saanut polttoaineensa siitä, että luottokanta on kasvanut liian voimakkaasti (korkotaso on ollut liian alhaalla liian kauan). Niinpä varovaista säästäjää ei enää palkita riittävästi siitä, että talletuksia kerätään tileille tai sijoitetaan valtioiden velkakirjoihin. Ylikevyt rahapolitiikka (julkisen vallan interventio rahan hintaan) kannustaa liialliseen spekulaatioon, kupliin ja kyseenalaisiin toimenpiteisiin, kun alati kasvava joukko ihmisiä pyrkii pysymään omaisuuslaji-inflaation aallon harjalla.

Keskiarvo: 4.5 (10 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)
Julkaise syötteitä