Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Koruton kertomus

1945 USA:lla oli ydinaseitten monopoli. Jossain mitassa pohdittavana oli silloin ajatus, että pl. Englanti asema pyritään säilyttämään.

NL tuntui olevan tilanteesta perillä, sillä se salasi 1949 ensimmäisen ydinkokeensa ja USA oli tapahtuneen tosiasian (fait accompli) edessä, kun sen ilmatilasta näytteitä ottava kone havaitsi Aasiassa jäänteitä toisen valtion ydinkokeesta. Ilmeisesti vasta kylmän sodan jälkeen USA on täysin tiedostanut sen, että NL otti ydinaseen operatiiviseen käyttöön vasta 1950-luvulla eikä vielä edes 1960-luvun alussa olisi yltänyt uskottavasti USA:han. Kuuban kriisi oli epäonnistunut yritys ratkaista ongelma.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Verohallinnon ohje Bitcoinin verotuksesta

Verohallinto uusine mainoskasvoineen on keskittynyt viime aikoina tekemään pilaa henkilöistä, jotka eivät tunne oloaan varmaksi sähköisessä maailmassa. Markkinoinnissa on toki myös muistettu viitata muoviämpäreihin. Pidän tätä uutta ilmettä koomisena, ehkäpä hitusen viihdyttävänäkin, mutta tosiasiat on syytä muistaa. Monessa verotusta koskevassa kysymyksessä Verohallinto on Aina Inkeri Ankeinen ja muoviämpäriä tulisi lähinnä käyttää säilytysastiana Ankeisen kannanotoille.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asianajaja valitsee korvauksen ja oikeudenmukaisuuden välillä

Asianajaliiton Advokaatti lehti pohtii sitä saako asianajaja ajaa asiakkaansa etua, jos asiakas antaa väärää käsitystä oikeudelle.

Asianajajan tulee aina olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä. Advokaatti lehti kysyi kokeneilta asianajajilta, voiko asianajaja jättää kertomatta totuutta oikeudelle esimerkiksi silloin kun päämies on myöntänyt asianajajalle tehneensä rikoksen. Haastateltavien mielestä ei.

Advokaatti lehti ei kuitenkaan tuonut esille että oikeudelle valehteleminen olisi asianajajan osalta lain vastaista ja rangaistavaa (osasyyllisyys rikoksen peittelyyn). Kyse oli advokaatti lehden antaman käsityksen perusteella asianajajan itse tekeämästä moraalisesta valinnasta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

Työläkevakuuttajat (TELA) on koonnut raportin siitä miten ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevat työeläkevakuutusyhtiöt ovat suoriutuneet viime vuodesta. Raportti antaa aihetta risuihin ja ruusuihin.

Työeläkevakuutusyhtiöistä Etera, Keva ja Valtion Eläkerahasto VER ovat selviytyneet tehtävästään hyvin. Tuottoa on tullut kautta linjan ja sijoitustoiminnan riskeistä on huolehdittu.

Koko sektoria painavat samat ongelmalapset kuin aiemmin, Ilmarinen ja Varma. Näiden yritysten tulokset ovat kautta linjan muita huonompia. Esimerkiksi pörssisijoittajina nämä kaksi yritystä ovat korkeasaaren apinaakin kehnompia. Pörssiosakkeista on tullut Ilmariselle 3,5% ja Varmalle 4,5% tuotto kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin pörssi on tuottanut 13,3% ja maailman indeksin tuotto on 11,4%.  Mitenkähän joku on löytänyt hajautettuun salkkuunsa niin kehnoja papereita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisen keskimääräinen eläke on 1632 €/kk miinus verot

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudella maalla, Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä.

Naisten eläke oli keskimäärin 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Mitä suurempi keskieläke kunnassa on sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1632 euroa kuukaudessa, noin 20 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Mediaanieläke oli 1405 euroa kuukaudessa, 16 euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Pitkät asuntolainat suosittuja – Vain puolet ottavat suojaa korkojen nousulta

Korkojen alhainen taso on suotuisa ajankohta lainanotolle, se on selvä. Matalien korkojen houkuttelemina kuluttajat ottavat kuitenkin nyt helpommin isompia ja pidempiä asuntolainoja kuin korkojen ollessa korkealla. Monet eivät kuitenkaan huolehdi tulevasta. Kun korot lähtevät taas joskus nousemaan, voivat lainakustannukset nousta suurestikin, jos korkojen nousuun ei ole varauduttu. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Millerin mukaan vain noin puoleen asuntolainoista otetaan korkosuoja.

 

Pitkissä takaisinmaksuajoissa piilee riski

Suomen pankin laskelmien mukaan suomalaiset ottivat viime vuonna asuntolainaa keskimäärin 19 vuoden takaisinmaksuajalla, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman päälle 18 vuotta. Viime vuonna kaikista nostetuista asuntolainoista yli puolet olivat takaisinmaksuajaltaan 20-26 vuotta.

 

Käyttäjän mikko kuva

Vaalikonedatat

Yle on julkaissut Kuntavaalikoneensa datat avoimena datana .  Julkaistussa datassa on yli 16000 kuntavaaliehdokkaan vaalikonevastaukset. Yle kannustaa lataamaan datat, tutkimaan niitä ja tuottamaan datan perusteella julkaisuja. Minä tuotin datasta kolmiulotteisen visualisoinnin ja latasin sen Youtubeen.

Kunkin ehdokkaan vaalikonevastauksen voi tulkita pisteenä "avaruudessa", jonka ulottuvuuksien määrä on sama kuin vaalikoneen esittämien kysymysten määrä. Datan visualisointi on tapana tehdä joko yksiulotteisena vasemmisto-oikeisto akselille tai kaksiulotteisena, jolloin toinen akseli on usein jonkinlainen libeeraali-konservatiivi akseli. Tein oman visualisointini kolmiulotteisena. Runsasulotteisen pistejoukon voi projisoida kolmiulotteiseksi dimensioiden "vähentämismenetelmällä".

Havaintoja visualisoinnista:

- Oikeisto-vasemmisto akseli toimii edelleen hyvin. Se jakaa poliittista kenttää selkeästi: Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät muodostavat selkeän vasemmiston. Kokoomus on oikeistopuolue.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakunnista on tulossa valtionhallinnon satelliittivirastoja

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeessään 10.3 lausuntoja siitä miten maakuntien rahoitus tulisi järjestää. Kirjeen mukana seuraava hallituksen esitys  on kuitenkin sen luontoinen ettei montaakaan lausuntoa tule.  Ehdotus on erittäin kaukana hyvästä hallintotavasta, joka allokoi päätäntävallan niin lähelle kansalaista kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista.

Hallituksen ehdotuksen mukaan maakunnille ei tule verotusoikeutta eikä oikeutta itsenäiseen budjettivaltaan. Maakunnat saavat esityksessä käytännössä kaiken rahoituksensa valtion avustuksena ja valtio valvoo rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti. Maakunnista tulee tämän esityksen puitteissa valtionhallinnon satelliittivirastoja. Maakuntavaalit menettävät suuren osan merkityksestään. Maakunnallisille poliittisille päättäjille jää vain vähän päätäntävaltaa koskien maakuntakaavoja. Muu maakunnallinen päätäntävalta säilyy käytännössä Helsingin virkamiehillä.

Populismin harjalla porskuttaa vaihteeksi EU

Hollannin vaalit jatkoivat parin viime vuoden perinnettä sikäli, että ne tuottivat yllätyksen: oikeistopopulistit eivät marssineetkaan jytkyyn, vaan torjuntavoiton otti gallupeissa kärsinyt keskustaliberaali pääministeri Mark Rutte. Vähintään yhtä oleellista on, että suurimmat nousijat olivat euromyönteisiä pienpuolueita, ja äänestysprosentti poikkeuksellisen korkea.

Oikeistopopulismin aaltoa on pidetty pysäyttämättömänä Trumpin ja brexitin jälkeen, mutta muutkin kuin perämetsien ja lähiöbaarien heikosti koulutetut äänestäjät ovat lopulta heränneet. Äärioikeisto ja uuskonservatismi ovat potkaisseet esiin vastareaktion. Geert Wildersin ei tarvitse haaveilla hallituspaikoista pitkään aikaan. Hänen vaikutusvaltansakin vähenee, koska lähes yhtä paljon paikkoja keräsi liberaalivihervasuri GroenLinks, jota johtaa karismaattiseksi kehuttu Jesse Klaver.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Arvonlisäverotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi – Eräs uuden lain ongelmakohta

Menneillä viikoilla on keskusteltu ennakoitavuudesta ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta verotuksessa. Janne Juusela on tuonut esiin, muun muassa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (HS 2.3.2017), huolensa lakisidonnaisuusperiaatteesta ja verojärjestelmän ennustettavuuden heikkenemisestä. Vastatessaan tohtori Juuselan kirjoitukseen, verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen esitti kysymyksen: ”Ansaitseeko aggressiivinen verosuunnittelu ennakoitavuutta?” (HS 4.3.2017).

Ollaanpa aggressiivisesta verosuunnittelusta, terminä tai muuten, mitä mieltä tahansa, on oikeusturvan saaminen ansaintaperiaatteella allekirjoittaneelle sekä länsimaiselle oikeusjärjestelmälle jossain määrin vierasta. Yhtä kaikki, tätä suomalaisen yhden veroasiantuntijuuden johtohahmon ja Pekka Ruuhosen keskustelua seurattuani, haluan kirjoittaa eräästä arvonlisäverovelvollisia koskettavasta oikeusturvaongelmasta.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus