Hyppää pääsisältöön
Yhteistyössä
Yrittäjälinja
Klaava.fi
 

 

Yhteiskunta

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen ja budjettivastuulle siirretään monia palveluita

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kirjoitin taannoisessa artikkelissani maakunnallisen hallintotason luomisen tärkeydestä. Olemme nyt saamassa maakuntavaalit ja maakunnallisen hallintotason ja tuolle demokratian tasolle siirretään vähitellen kuntayhtymien, maakuntien liiton, aluehallintavirastojen ja valtion paikallishallinnon tehtäviä.  

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen vähitellen tulevia tehtäviä ovat todennäköisimmin:

  • terveyspalveluiden järjestäminen (tästä on puhuttu ja toteutuu ensin)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset (pelastuslaitosten toimialueet vastaavat tällä hetkellä lähes maakuntarajoja)
  • kuntayhtymien vastuulla olevat seutukaavat ja yleiskaavat ja myöhemmin ehkä rakennuslupa-asiat, jotka ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus (liikenneviraston maakuntatason suunnittelutehtävät)
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus (ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä hajallaan kunnilla, kuntayhtymillä, yhteisöillä, säätiöillä ja yrityksillä; hajauttamista kontrolli valtio)
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi (tämä on ollut suurien maakuntakaupunkien vastuulla)
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset noudattavat jo nyt maakuntajakoa)
  • paikallispoliisitoiminta ja kärjäjäoikeudet (nämä saattavat säilyä valtakunnallisina; lain tulee olla sama koko Suomessa)

Maakuntaparlamenttien ympärille syntyy maakuntaidentiteettiä

Maakuntavaalien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on valtaisa. Maakuntiin alkaa syntyä vahvaa maakunnallista identiteettiä, omia vahvoja johtajia sekä maakunnallista yhteistä näkemystä. Maakuntavaaleja edeltävä poliittinen keskustelu luo merkittävää maakunnallista näkemystä yhteisistä asioista sekä siitä miten "meidän maakuntamme" kilpailee uusista asukkaista, maahanmuuttajista ja miten meidän maakuntamme muodostaa tärkeän kulttuurillisen yhteisnimittäjän.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Tuhkan ripottelun maailmanennätys

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Talous on suurelta osin mielialakysymys. Suomalaiset ovat perinteisesti molli-kansalaisia, kun ruotsalaiset taas ovat virittyneet duuriin. Verrataanpa vaikka euroviisuvoittajia: Abban soitto on edelleen iloista ja eteenpäin menevää, mutta meidän Lordin raskasmetallimusiikki panssarinaamioineen on häipynyt kuvioista kokonaan. Tai verrataan julkista keskustelua: Ruotsissa ”diskuteerataan” innostuneesti, meillä taas molli-media ripottelee tuhkaa ja etsii aina kaatuvan seinän, jonka alle voi jäädä.

Kansallisia hätäkelloja pitää nyt viimeistään soittaa, kun ruotsalaiset teollisuusjohtajatkin tuntevat aitoa sääliä meitä kohtaan. – Meidänhän sentään pitäisi olla heidän kilpailijoitaan!

Wärtsilän konsernijohtaja, ruotsalainen diplomi-insinööri Björn Rosengren sanoo asian suoraan läksiäishaastattelussaan (HS 24.10.2015): ”Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on asenne-ero. Ruotsalaiset ovat optimistisempia, joskus ehkä liiankin optimistisia. Suomalaiset sen sijaan ovat synkempiä ja itsekriittisiä.”

Ja sitten ruotsalaisen teollisuuskonserni Sandvikin toimitusjohtajaksi siirtyvä Rosengren menee ytimeen: ”Ymmärrän kyllä synkistelyn, mutta ehkä puhutte liikaa ongelmista.” – Diplomaattisesti sanottu, mutta osuvasti.

Keskiarvo: 4.7 (34 arviota)

Uskonnollisille yhteisöille pitäsi riittää yksi laki, jonka piirissä kaikki toimivat

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen muslimiseurakunta pyysi verotusoikeutta samaan tapaan kuin on muutamilla muillakin seurakunnilla.  Vaatimukselle on vankka peruste - yhdenvertaisuus lain edessä.

Evankeelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle seurakunnille on myönnetty verotusoikeus, mutta sen mukana seurakuntien hallinnolle on tullut myös muita velvoitteita, joihin näiden yhteisöjen on ollut alistuttava:

  • Suomen eduskunta päättää miten seurakuntia on hallittava. Eduskunnan hyväksymä perustuslaki antaa kirkoille itselleen yksinomaisen aloiteoikeuden, mutta päätösvalta on eduskunnalla. Hallintorakenne on säädetty eduskunnan hyväksymässä kirkkolaissa.
  • Suomen eduskunta päättää mikä on uskontunnustusten sisältö. Kirkolla on aloiteoikeus, mutta eduskunta päättää viime kädessä istuuko Jumalan, isän oikealla puolella Jeesus ja mikä on pyhän hengen ja pirun asema tässä kokoonpanossa. Kirkon aloiteoikeus voidaan perustuslain mukaisessa järjestyksessä ohittaa ja tehdä tarvittaessa muutokset kirkkolakiin.

Onko tämä nykyjärjestelmä hyvä? Minun mielestäni ei. Onko mitään mieltä siinä, että eduskunnan päätettäväksi tuodaan lakeja jotka määrittelevät uskovien yhteisöjen oppirakennelmia. Suomen valtionhallinnon pitäisi perustua rationaaliseen päätöksentekoon ja asialliseen punnintaan. Siinä ei saisi olla viittauksia henkiolentoihin.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Maahanmuuttajien "mamujen" virta korvaa suomalaisen talvisota identiteetin uudella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomeen tulvivat maahanmuuttajat "mamut" muuttavat pysyvästi ja nopeasti Suomen yhteiskuntarakenteen ja suomalaisen identiteetin. Samaistuminen Suomeen ei enää tapahdu "Täällä pohjan tähden alla" ja talvisodan hengessä. Suomalaisuus on kohta jotain aivan muuta.

Suomalaisuuden sisältö ankkuroituu tapaamme toimia yhdessä ja ne tavat on dokumentoitu Suomen lakiin. Se on ainoa pysyvä asia joka loppujen lopuksi määrittää miten me toimimme yhdessä, millä kielellä ja millä tavoilla.   

Mutosprosessi käynnistyi väestötilastojen mukaan jo kymmenisen vuotta sitten. Tähän asti vallinneen maahanmuuttovauhdin perusteella voimme sanoa, että tulevaisuudessa joka kolmas suomalainen on maahanmuuttaja - "mamu" ja nyt kiihtyvä virta antaa oleettaa, että lähes joka toinen suomalainen on muutaman kymmenen vuoden kuluttua mamu. Mutta mitä onkaan tuo tulevaisuuden suomalaisuus?

Suomen väestömuutokset (Lähde: Findikaattori)

Jotta mamut, heidän jälkeläisensä ja me aiemmin tulleet voimme olla ylpeitä suomalaisuudestamme, niin nuo tulevaisuudessa meitä yhdistävät arvot muodostuvat luultavasti jotenkin seuraavasti:

Keskiarvo: 3.6 (9 arviota)

Keskuskauppakamari vastustaa pörssiyriytyksiltä edellytettävää johdonmukaista sijoittajainformaatiota

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Keskuskauppakamari: EU-direktiivi purkaa sääntelyä poistamalla pörssiyhtiöiden kvartaaliraportointipakon. Suomen hallitus ehdottaa kuitenkin avoimuusdirektiivin toimeenpanossa uutta lisäsääntelyä. Ehdotus on ristiriidassa hallituksen aikaisemman lupauksen kanssa, jonka mukaan Suomi ei lisää omaa sääntelyä EU:sta tulevaan lainsäädäntöön.

Pörssiyhtiöt voivat uudistetun EU-direktiivin mukaan jatkossa itse päättää kvartaaliraporttien julkaisemisesta pakollisina pysyvien puolivuotisraporttien lisäksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin direktiivin vaatimustason ylittävää lisäsääntelyä, jonka mukaan pörssiyhtiöiden olisi pidettävä saatavilla riittävät tiedot tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Vaatimus tietojen johdonmukaisesta saatavuudesta on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan  Leena Linnainmaa mukaan uusi eikä perustu direktiiviin.

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Kestävyysvajeesta tuottavuusloikkaan

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kestävyysvaje, tuottavuusloikka, tehokkuuskurotus… Kaikki hienoja sanoja, jotka pyrkivät yhteiseen hyvään. Viimeaikaisessa keskustelussa on häirinnyt kuitenkin niiden näköalattomuus ja jämähtäneisyys. Ajatus siitä, että työtä mitataan kellolla, ja että työn tulos paranisi pelkästään työaikaa pidentämällä, ei ole tästä päivästä. Ajatus saattoi toimia vielä Charles Chaplinin Nykyaika-elokuvassa, missä onneton päähenkilö väänsi jakoavaimella mutteria liukuhihnan vieressä kiihtyvään tahtiin. Elokuva on kuitenkin jo vuodelta 1936 ja moni asia on muuttunut sen jälkeen.

Keskiarvo: 4.2 (12 arviota)

Venäjä varmisti sotilaallisen umpikujan Syyriassa

Posted in

Päivitän analyysin Syyriasta, koska se on pakolaistulvan ja kohta sodan eskaloitumisenkin riskin vuoksi jo iso varjo taloudellisestikin Euroopalle. Arvioin kolme viikkoa sitten näin: ”Jos EU ja länsimaat lähtisivät hallituksen kaatoon isolla sotakoneella, Venäjä varmasti kiiruhtaisi vanhan liittolaisensa tueksi entistä innokkaammin. Ainakin aluksi sota eskaloituisi, olisi sen lopputulos mikä tahansa.”

Näinhän siinä sitten kävi saman tien, vaikka kyse ei ollut varsinaisesti lännen aktivoitumisesta, vaan Syyrian hallituksen horjuvasta sotilaallisesta asemasta. Venäjä toimittaa kahteen uuteen tukikohtaan ainakin pari tuhatta sotilasta ja Venäjän parasta ilmasotakalustoa. Ensimmäiset ilmaiskut kapinallisten asemiin se teki samoin tein – eikä se todellakaan iskenyt Isistä kuten Kremlin propaganda väittää.

Ei tietenkään, koska Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä. Isis ei ole sen akuutti uhka.

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Lomaraha ei ole harmiton rakenne

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Hallitus on aikeissa viedä lomarahat osaksi lainsäädäntöä, mikä potentiaalisesti voisi tuoda lomarahat myös työpaikoille, joissa sitä ei ennestään ole ollut. Ilmeisesti tämän olisi kuitenkin tarkoitus onnistua niin, ettei työpaikkojen palkkakustannukset kasvaisi. Pohjimmiltaanhan lomaraha on vain yksi, hieman outo osa palkkaa, eikä se sellaisenaan juuri vaikuta työnantajan tai työntekijän asemaan. Kokonaisuudessaan uskoisin sen kuitenkin olevan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen käytäntö.

Minnekäs seuraavat lomarahat? Unkariin?

(20.7.2013)

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Murjotun muotokuva

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä alkaa olla neljä metriä, eikä kaamoksen alkamiseenkaan ole enää kuin pari kuukautta, on syytä katsoa missä taloustilanteessa piensijoittaja tuikkukynttilänsä sytyttää.

Suomalaisten osakesäästäjien suosima Outokumpu teki ”talvivaarat”. Yhdessä päivässä meni 25 % ja vajaassa neljässä vuodessa 90 %. Kun Mika Seitovirta tuli yhtiön johtoon 2011 osakekurssi oli noin 30 euroa, nyt alle 3 euroa. – On vaikea panna paremmaksi!

Toinen kansanosake, Talvivaara, on edelleen nollan arvoinen. Nyt koko kaivostoiminnan kohtalo on Vaasan hallinto-oikeuden käsissä; jos Terrafame ei saa vesiongelmaansa kunnon juoksutuslupaa, kaatuu koko yritys. – Siinä menee sekä veronmaksajien että piensijoittajien rahat lopullisesti!

Keskiarvo: 4.6 (15 arviota)

Sodankäynti

Posted in

Sodankäynti voidaan jakaa kolmeen jaksoon ennen vuotta 1830, sekä vuosien 1830-2020 väliseen aikaan ja vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Tätä ensimmäistä vuotta en valinnut tuoksi vedenjakajaksi siksi, että Kaivannon kanava syntyi vaan tätä ennen sotajoukot käyttivät toisistaan riippumattomia ja irrallaan olevia asejärjestelmiä. Vaikka jotkut asejärjestelmät tuota ennenkin tarvitsivat kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä ne olivat kuitenkin irrallisia. Tuolloin sotajoukot ja aseistukset alkoivat kommunikoimaan keskenään ja yhteistoiminta nousi uusiin mittasuhteisiin. Venäläiset eivät tuolloinkaan olleet jäljessä juurikaan länttä ja heillä oli telelinjat Pietarista Kronstadiin ja Varsovaan ja jopa Berliiniin.  Tämä kommunikoinnin kehittyminen yhdessä rautateiden synnyn kanssa kehittivät sotajoukkojen tehokkuuden uuteen asteeseen. Krimin sodassa käytettiin jo laajasti rautateiden ja kommunnikointivälineitä yhdessä. Tällöin oli jo taantumuksellisille selvää, että tuo mullistaa sodankäynnin ja valtapolitiikan, vaikka tuolla Krimin sodassa sählättiinkin paljon. Viimeistään rautateiden merkitys havaittiin kun Italiaan siirrettiin 250 000 miestä vuonna 1859. Suomessakin tsaari rakensi rataverkon lähinnä armeijan käyttöön.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Finanssiala haluaa tukea pakolaisina tulevien kotiutumista helpottamalla pankkitilin avaamista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssiala haluaa löytää pikaisia ratkaisuja, millä tavoin virallisia henkilöllisyysasiakirjoja vailla olevien, eli niin sanottujen paperittomien turvapaikanhakijoiden päivittäisten raha-asioiden hoitamista voitaisiin joustavoittaa. Nykyinen rahanpesusääntely kieltää pankkia avaamasta tiliä, ellei asiakkaan henkilöllisyyttä voida luotettavasti varmistaa

Finanssialan Keskusliitto (FK) on ehdottanut keskusteluja Finanssivalvonnan, valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalojen kesken.

”Jos ennakoidut hakijamäärät toteutuvat ja myönteisen päätöksen saavien osuus säilyy ennallaan, vuositasolla puhutaan useista tuhansista uusista Suomeen pysyväisluonteisesti asettuvista paperittomista henkilöistä”, FK:n johtava asiantuntija Mika Linna toteaa.

Keskiarvo: 2.6 (5 arviota)

Julkinen palvelukoneisto optimoi eduskunnan hyväksyntää

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosiraportti palaa kerta toisensa jälkeen siihen miten sisäinen tarkastus ja esimiestoiminta saataisiin paremmaksi.

Valtionhallinnon keskitetty ohjaus poikkeaa menestyvän yritystoiminnan reseptistä. Menestyvä yritys miettii kaiken aikaa sitä, miten asiakkaan kokemus saadaan hyväksi.  Tämä on oleellinen yritys- ja julkisen- sektorin välinen ero. Julkinen sektori optimoi eduskunnan hyväksyntää ja taas hyvin menestyvä yksityinen yritys optimoi yksittäisen asiakkaan kokemusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto nostaa Suomen julkiselle sektorille tärkeiksi kehitettäviksi teemoiksi:

  • valtion kykyä toimeenpanna uudistuksia täytyy parantaa, valtionhallinto tarvitsee määrätietoista johtajuutta
  • syrjäytymisen estäminen on ensisijaisen tärkeää, nuorille ja uusille suomalaisille (maahanmuuttaneille) tarvitaan henkilökohtaiset matalan kynnyksen palvelut
  • digitalisaatio on tärkein tekijä valtionhallinnon tuottavuuden parantamisessa
Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Poliittinen hospodipospodi kukoistaa

Posted in

Politiikkaa kuorruttaa aina surkuhupainen retoriikka eli oman tuotteen markkinointi tosiasioista viis veisaten. Vaikeina aikoina tämä äänestäjille suunnattu hospodipospodi yltyy näköjään omiin mittoihinsa. Syy on kai se, että mitä vaikeampaa poliitikkojen on keksiä todellisia ratkaisuja, sitä epätoivoisemmin suu suoltaa näennäissellaisia.

Hallituksen kärkihospodipospodi on tuottavuusloikka. Tämä muistaakseni Juha Sipilän masinoima iskusana antaa ymmärtää, että tuottavuuden kehittäminen onnistuu poliittisilla päätöksillä, kun siihen vain kaikki lähtevät mukaan talvisodan hengessä.

Tuottavuuden kasvu on sinänsä kaiken kestävän talouskasvun perusta, ja tuottavuuden merkitystä on toki hyvä korostaa. Mutta kuten Björn Wahlroos pari päivää sitten tylyyn tapaansa kuittasi, tuottavuuden kehitys ei ole poliitikkojen käsissä – ainakaan ensisijaisesti. Wahlroos muistutti tuottavuuden kasvavan investoinneilla kaikilla mahdollisilla sektoreilla, eivätkä investoinnit ole poliitikkojen käsissä ainakaan suoranaisesti.

Tietysti jos ja kun sisäinen devalvaatio nyt muodossa tai toisessa toteutuu, voi kustannusten lasku houkutella investointeja, joista on puute. Varmuuttahan tästä ei sinänsä ole, mutta toki investointien hyötylaskelmissa kustannustaso on oleellinen tekijä.

Keskiarvo: 3.1 (10 arviota)

Pääministeri Juha Sipilän puhe 16.9.2015

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Puheessaan kansalaisille Pääministeri Juha Sipilä kertoo niistä kipeistä, mutta välttämättömistä toimista joita joudumme yhdessä tekemään.

Olemme vaikeiden aikojen edessä ja joudumme tekemään vaikeita päätöksiä.

 

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Keskeiset työnantajat kiittävät hallituksen toimia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kuntatyönantajat kiittelevät hallituksen toimia

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan yhteiskuntasopimuksen korvaavat säästötoimenpiteet parantavat työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa. Jalosen mukaan työvoimakustannusten sopeuttaminen ja työpanoksen lisääminen kustannuksia kasvattamatta on välttämätöntä.

Kaupan ala iloitsee työllistämismahdollisuuksien parantumisesta

Hallitus on kohdentanut uudistustoimensa oikein, toteaa Kaupan liitto. Suomessa on tuettava nimenomaan yksityisen sektorin työllisyyttä ja parannettava yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. ”Hallitus tukee talouspolitiikallaan kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, toimintaedellytyksiä. Se on hyvä asia”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kiittää tänään julkistettuja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimia.

Teknologiateollisuus pitää uudistuksia välttämättöminä

Teknologiateollisuus pitää hallituksen toimenpiteitä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi välttämättöminä. Suomen historiallisen heikon taloustilanteen korjaamiseksi on nyt tehtävä kaikki mahdollinen. Keskeisen vientisektorin eli teollisuuden tuotanto on tänä vuonna jopa alemmalla tasolla kuin finanssikriisin pahimpaan aikaan vuonna 2007. Teknologiateollisuus ry pitää hallituksen toimenpiteitä välttämättöminä. ”On harmillista, että työmarkkinajärjestöt eivät ole vuosien aikana löytäneet ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Syyriassa ei ole nopeaa sotilaallista ratkaisua

Posted in

Pakolaiskriisistä riittää mediatavaraa joka tuutista, mutta otan esiin yhden seikan, joka saattaa nousta keskusteluissa kohta esiin. Lännen median kyselyn mukaan yli puolet hallituspuolueiden kansanedustajista kannattaa EU:n yhteistä sotilasoperaatiota Syyrian sisällissodan lopettamiseksi. Monet eurokansalaiset miettivät varmasti samaa. Asiaa voi ajatella taloudellisenakin laskelmana: tulisiko halvemmaksi rahoittaa invaasio kuin pelastaa sodan jaloista pakenevat ihmiset.

Sotilaallista ratkaisuhan haetaan koko ajan etenkin Yhdysvaltojen toimesta. Sille on kuitenkin suuria esteitä. Länsimaat eivät voi käyttää perinteistä (ja usein pitkällä tähtäimellä tuhoisaa) sotilaallista menetelmää, jossa jotain sodan keskeisistä osapuolista tuetaan sen arveluttavista puolista huolimatta. Syyrian sodan tärkeimmät osapuolet ovat hallitus ja Isis. Molemmat ovat niin täysiä roistoja, että tuki on mahdotonta.

Yhdysvallat, Britannia ja Ranska eivät edes hyväksy rauhansuunnitelmia, joissa Syyrian nykyinen Bashar al-Assadin hallitus osallistuisi vallanjakoon. Samoin ajattelee Syyrian kirjava oppositio, joka on samaa mieltä oikeastaan vain tästä asiasta. Al-Assad on kuluvan vuosisadan pahin massamurhaaja ja kiduttaja, jolle varsinkaan hirmutekojen pääkohteeksi joutuneet sunnimuslimit eivät koskaan anna anteeksi.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä  ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Ehdotukset ovat seuraavanlaisia:

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

  • Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
  • Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

Maahanmuutosta tulossa pelastusta kestävyysvajeeseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi, että laajamittainen maahanmuutto muuttaa Suomen ikärakennetta merkittävästi. Kestävyysvaje voi jopa puolittua, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Jaakko Kiander arvioi Eurooppaan suuntautuvaa laajaa maahanmuuttoliikettä väestökehityksen näkökulmasta. Kianderin mukaan vaikutukset ovat Suomellekin merkittävät.

- Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen, Kiander arvioi Ilmarisen blogissa.

Keskiarvo: 2.4 (7 arviota)

Netti kaipaa pelisääntöjen tarkennusta

Posted in

Otan kantaa asiaan, joka ei oleellisesti liity talouteen, kuitenkin Piksun kaltaisiin julkaisuihin ja niihin rinnastettaviin nettisivustoihin. Niiden kannalta aihe on tärkeä ja pahasti keskeneräinen niin Suomessa kuin muissakin yhteiskunnissa.

Hesarin Nyt-liite sulkee pariksi viikoksi nettilehden kommentoinnin asiattomien viestin tulvan takia. Se nostaa kädet pystyyn, koska ei jaksa perata törkyviestejä, joten niiden rajoittamattoman julkaisun sijaan se pistää palvelun kiinni. Tilanne on ikävä lehdelle, koska kommenttimahdollisuus on osa sen palvelua ja edistää lähtökohtaisesti sananvapautta. Törkyviestit voi poistaakin, mutta viestien moderointi eli seulominen vaatii paljon palkallista työtä. Töryn määrän kasvaessa tolkuttomaksi moderointiin ei kannata panostaa.

Keskiarvo: 2.5 (11 arviota)

Vielä kerran SAK/SDP:n pojat?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Ei ole kuin parikymmentä vuotta, kun maan tärkein talouspoliittinen keskustelu käytiin SDP:n sisällä. Huippuhetki oli 1977 Korpilammella, kun sosiaalidemokraattien puheenjohtajan, pääministeri Kalevi Sorsan, johdolla puhallettiin uudella ja ennakkoluulottomalla yhteishengellä Suomi nousuun. Paavo Lipponen teki pääministerinä 1990-luvulla hartiavoimin töitä talouden eteen, eikä pelännyt kylkien kolinaa SAK:n kanssa. Puolueen kannatus oli 25 prosentin luokkaa.

Nyt SDP:n asiat ovat hankalassa mallissa. Puolueen talouspoliittinen aivo, Juhana Vartiainen, sai vaalien alla tarpeekseen ja loikkasi kokoomukseen. Eduskuntaan hän meni huomattavalla äänimäärällä. SDP:n kannatus sen sijaan raapii edelleen pohjamutia alle 15 prosentin gallupluvuilla. Hätä on suuri, eikä suunta ole selvillä.

Keskiarvo: 4.4 (23 arviota)

Noin 55,4% bruttokansantuotteesta ohjautuu julkisyhteisöjen kautta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkaverotuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia. Tämä selviää vasta julkaistusta EVA:n verojen kirjasta.

Julkisyhteisöt saavat 55,4% kansantalouden tuotoista

Julkisyhteisöjen tulojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,4 prosenttia vuonna 2014. Verojen
ja veroluonteisten maksujen lisäksi julkisyhteisöt saavat myyntituloja liiketoiminnastaan ja omaisuustuloja sijoituksistaan.

Talouskriisi (2008–) on nostanut etenkin välittömien ja välillisten verojen osuutta bruttokansantuotteesta
(BKT:sta). Myös sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työeläkemaksujen, osuus on kasvanut.

Työtä verotetaan Suomessa ankarasti

Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia.

Keskiarvo: 3.4 (8 arviota)

Hallitus kohottaa elin- ja kustannus- tasoamme entisestään kiihtyvällä velanotolla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Niinsanottu valtionvarainministeriömme on laatinut talousarvioehdotuksen vuodelle 2016.

Valtio elvyttää taloutta yhä kiihtyvällä velanotolla

Ehdotuksen oleellisena asiana on se, että valtiovarainministeriö haluaa nopeuttaa valtion velankasvua ensi vuonna 11,6% entistä nopeammaksi. Uutta velkaa otetaan valtiontalouteen 5,7 Mrd€. Velanottoa kiihdytetään viime vuoteen nähden noin 0,6 Mrd€ suuremmaksi. Leikkauksista ei ole kokonaisuuden osalta näkyvissä merkkiäkään - päinvastoin.

Tämä velkaraha pumpataan talouteen piristämään palkkatasoa, kulutusta ja kustannustasoa, jotka nousevat kerrannaisvaikutuksineen vielä tätäkin summaa suuremmalla määrällä. Valtion aikaansaama palkka- ja kustannus- tason (ja BKT:n) nousu vaikuttaa siten että meidän kaikkien elintasomme on näiden toimenpiteiden seurauksena luokkaa 7% korkeampi kuin muuten olisi olettaen että kulutusta, kustannustasoa ja bruttokansantuotetta kohottavat kerrannaisvaikutukset kaksinkertaistavat vaikutuksen. 

Valtion toimilla on kääntöpuolensa - teollisuustuotanto romahtaa

Velkaelvytyksellä on positiivisen, bruttokansantotetta kohottavan vaikutuksen ohella myös kääntöpuolensa. Teollisuustuotanto pakenee sinne missä kustannustaso on kohtuullisempi. Keinotekoisesti ylläpidetty palkka- ja kustannus- taso karkottaa vientiteollisuutta. Ohessa Findikaattorin kokoama käyrä siitä miten vientiteollisuus pakenee Suomesta. Samoin kävi Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa ja Kreikassa, jotka kaikki ovat nyt hoitaneet asiansa kuntoon. Suomessa ei ole vielä ollut hallitusta, joka olisi lähtenyt asiaa korjaamaan ja tilanne meillä pahenee koko ajan entisestään. 

Keskiarvo: 3.6 (14 arviota)

Suomen Kreikka vastuista päättävät EKP:n virkamiehet

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta. 

Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia, Suomen pankin vastuut. Nämä vastuut ovat olleet suurempia kuin valtion vastuut. Suomen pankin vastuut määräytyvät Euroopan keskuspankin päätöksillä ja ne ovat meidän oman kansallisen päätöksentekomme ulottumattomissa (tai ainakin heikossa kontrollissa). Niitä on esimerkiksi Kreikan tapauksessa kasvatettu ilman että suomalainen poliittinen päätöksenteko olisi asian kanssa ollut missään tekemisissä. Ohessa on ifo instituutin keräämä taulukko Suomen kaikista GIPSIC maita koskevista vastuista.  Kaksi ensimmäistä kohtaa, TARGET maksut ja valtionlainojen ostot (yht. 18 Mrd€) ovat juuri noita Suomen pankin kautta syntyneitä vastuita.

Suomen pankin vastuut olivat pahimmillaan, vuonna 2011, kaikenkaikkiaan 60% bruttokansantuotteesta, enemmän kuin sotavuosina 1918 ja 1939...1945, jolloin Suomen pankki osti massiivisesti Suomen valtion velkakirjoja ja rahoitti tällä tavalla sodankäyntiä.

Alla on tarkempi kuva Suomen pankin taseen saamisten kehittymisestä aina vuodesta 1900 saakka. GIPSIC maille annetut takausvastuut yms. näkyvät selvänä piikkinä, joka ylittää selvästi sen, mitä omaan rooliinsa (rahan luomiseen ja sen vakaudesta huolehtimiseen) keskittyvä keskuspankki tarvitsisi tehtävänsä hoitamiseen. Elämme totisesti poikkeuksellisia aikoja.

Suomen pankin saamiset (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

Tärkeitä teemoja SuomiAreenassa: palveluseteli, palvelulupaus ja yritysrahoitius

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

FK haastatteli kansanedustajia Porin SuomiAreenassa finanssialalle tärkeistä aiheista. Kantojaan olivat avaamassa ministeri Olli Rehn (kesk.), Li Andersson (vas.), Elina Lepomäki (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.)

Teemoja oli kolme: Konstit yritysrahoituksen parantamiseen (kommentoijina Rehn, Andersson, Lepomäki), palvelusetelin hyvyys tai huonous (puolesta Tuppurainen, vastaan Andersson) ja kolmanneksi palvelulupauksen määrittäminen sille tulevan hintalapun laskeminen (Rehn, Lepomäki, Yanar). 

Palvelulupauksessa on kyse siitä, tulisiko Suomessa määrittää tarkemmin, millaista ja minkä tasoista hoivaa vanhana saa. Kysyimme myös, täytyisikö tälle pitkän aikavälin hoiva- ja terveyspalveluille arvioida hinta.

Palveluseteli: Andersson vastaan, Tuppurainen puolesta

 

Palvelulupauksen hinta - ministeri puolesta, Yanar varovainen

 

Miten kansanedustajat parantaisivat yritysrahoitusta?

 

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Vanhoilla on varat, nuorilla velat ja kiristyvä verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssialan Keskusliiton (FK) Aula research:llä teettämä tutkimus ruotii verovaroin kustannettavia julkisia palveluita sekä pk- yritysten rahoitustilannetta. 

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, paljonko veroeuroja julkiseen hoivaan ja terveyspalveluihin menee pitkällä aikavälillä. FK:n tutkimuksen mukaan etenkin virkamiehet kannattavat voimakkaasti palveluvastuuvelan laskemista. Jopa 74 prosenttia virkamiehistä selvittäisi palveluvastuuvelan määrän jo tämän hallituskauden aikana. Niin ikään 58 prosenttia kansanedustajista on palveluvastuuvelan laskemisen kannalla.

Kansalaisten saamat minimipalvelut on turvattu perustuslaissa, mutta ongelma on, että huolenpidon tarkkaa sisältöä ei ole määritelty. Se voi siten vaihdella suurestikin kunnan taloudellisen tilanteen mukaan maan eri osissa.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Muistutus populisteille: tukipakettien tehtävä oli ajan ostaminen

Posted in

Ensinnäkin vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikka saa luottonsa ja pysyy eurossa, sen verran ovat äänenpainot muuttuneet sovitteleviksi viime päivinä. Osapuolet näyttävät tajunneen olevansa viimeisellä rajalla, josta paluuta ei ole ilman nopeaa sovintoa. Sen on hyväksynyt Kreikan hallituskin, ja Tsipras haluaa pitää Kreikan eurossa, kuten suurin osa kansalaisistakin. Nyt vain kaikki tulevat sopivasti vastaan ja homma on paketissa ainakin joksikin aikaa.

Jos Kreikka sittenkin vielä päätyisi eurosta ulos, monet euroalueen kansalaiset syyttävät sille myönnettyjen tukipakettien olleen alusta asti rahan haaskausta, koska lopputulos oli tiedossa. Näin tosin sanovat monet joka tapauksessa, meillä perussuomalaiset Timo Soinin johdolla. Taklaan väitteen jo tässä vaiheessa yhdeltä oleelliselta kannalta.

Kun Kreikan tukemisesta päätettiin euroryhmässä ja sen kansallisissa vaaleissa, kukaan tuskin oli sen suhteen naiivi, että kuvitteli Kreikan ongelmien haihtuvan sen siliän tien. Kaikki toki toivoivat sen kykenevän kasvua ja valtiontalouden tasapainoa edistäviin uudistuksiin, mutta tukipaketeilla oli toinen ja yhtä oleellinen funktio: ajan ostaminen euroalueelle. Rahaliitoltahan puuttuivat vielä pari vuotta sitten turvapuskurit, joita ilman grexit olisi tuottanut valtavan talousmyrskyn.

Keskiarvo: 4.2 (10 arviota)

Kuntien hankintalakiin vaaditaan tervettä julkisten hankintojen hallinnointitapaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palvelualojen työnantajat PALTA vaatii, että valmisteilla olevaan julkisten palveluiden hankintalakiin tulee seuraavat muutokset:

  1. Kuntien omistamille yhtiöille ei saa antaa mahdollisuutta kilpailla avoimilla markkinoilla samalla kun ne toimittavat palveluitaan ilman kilpailutusta omistajatahoilleen.
  2. Kuntien hankintojen viranomaisvalvonta tulee siirtää pois kunnilta itseltään. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset ovat riippumattomampi taho.
Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Valtio-omistajuus muistuttaa skitsofreniaa: tapaus Altia

Posted in

Edellinen eduskunta siunasi jo valtion viinatehtaan Altian myymisen, mutta tämä hallitus tuskin sitä toteuttaa, koska keskusta vastusti hanketta jo oppositiossa. Altia on oivallinen esimerkki valtion tempoilevasta omistajapolitiikasta, joka muistuttaa skitsofreniaa tai ainakin vakavaa neuroosia, jossa ihmistä repivät voimakkaat sisäiset ristiriidat. Ne estävät johdonmukaisen toiminnan, mutta se on tietysti politiikalle ominaista ylipäänsä, koska yhteiskunnan sisäiset etu- ja arvoristiriidat muokkaavaat politiikkaa puolueiden kannatuksen heiluessa vaaleista toiseen. Niin demokratian pitää tietysti toimiakin, mutta omistajapolitiikassa se johtaa usein surkuhupaisaiseen veivaamiseen tavoitteiden heitellessä kuin karusellissa.

Altia pistettiin myyntilistalle, koska sen kannattavuus on heikko ja alkoholimarkkinoista on tullut kansainvälistymisen myötä vaikea ala. Jos omistaja ei saa yritystä tuottamaan, kannattaa se myydä, kun siitä vielä jotain saa. Paras vaihtoehto on saada toiminta kannattavaksi, mutta se ei välttämättä onnistu kuin omistajaa vaihtamalla, koska omistajuuskin vaatii osaamista. Jos se on syystä tai toisesta kadonnut vaikkapa olosuhteiden voimakkaaseen muutokseen kuten Altian tapauksessa, tosiasiat on paras tunnustaa.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Kaivopuiston keisarit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Uuden tutkimuksen mukaan Kaivopuistossa asuvilla on enemmän pörssivarallisuutta kuin vaikkapa Purnujärvellä asuvilla. Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimustulos tuntuu niin itsestään selvältä, että ensimmäinen ajatus on, miksi tällaista asiaa pitää edes tutkia. Tiedämme, että Kaivopuistossa asunnot maksavat moninkertaisesti Purnujärveen verrattuna. Tästä voimme päätellä, että Kaivopuistossa asuvat ovat todennäköisesti varakkaampia kuin purnujärveläiset. On siis todennäköistä, että kaivopuistolaiset omistavat myös enemmän osakkeita kuin purnujärveläiset. Uskaltaisin jopa viedä ajatusketjua niin pitkälle, että Kaivopuistossa asuvat ajavat myös kalliimmilla autoilla.

Keskiarvo: 4.2 (25 arviota)

Grexit savuaa jo - ja saattaa kärähtääkin

Posted in

Arvioin toukokuun alussa Grexitin olevan lähempänä kuin koskaan, ja sitä se jo todella on. En tiedä mikä on sen todennäköisyys, mutta tuskin kaukana 50 prosentista. Median mukaan kreikkalaisten kirkas enemmistö haluaa pysyä eurossa, mutta Syriza ei välttämättä näe asiaa siten, vaikka itsekin olen niin etupäässä uskonut – kuten useimmat europäättäjätkin, oletan.

Euromaat laskevat sen varaan, että ilman uutta luottoerää ja EKP:n hätärahoitusta Kreikan valtio ja pankkijärjestelmä ajautuvat maksukyvyttömäksi, ja omaan valuuttaan paluu johtaisi liian raskaaseen talouskaaokseen. Syrizan kova peli tulkitaan bluffiksi. Kreikan hallitus taas laskee sen varaan, että sen lähtö tulee euromaille liian kalliiksi. Se jättäisi maksamatta muut kuin yksityisten sijoittajien omistamat velat, jolloin euromailta jäisi saamatta 160 miljardia. Valtiovarainministeri Varoufakis ynnäilee, että Grexit maksaisi kaikkiaan tuhat miljardia euromaille, kun mukaan lasketaan markkinapaniikista aiheutuneet kustannukset.

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä