Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Pikavippien sääntelyä ollaan tiukentamassa – mikä tulee muuttumaan?

Oikeusministeriön käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tarkoitus olisi kiristää sääntelyä esimerkiksi nostamalla korkokattoa. Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: alle 2000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50%+viitekorko. Lakia on kuitenkin helppo kiertää myöntämällä yli esimerkiksi 2010 € luottolimiittiä, jolloin korkorajoitus ei koske summaa, ja kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa verran, esimerkiksi 500 euroa.

Ministeriön uudessa ehdotuksessa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja, ja pohdinnassa on myös muita uusia keinoja rajoittaa pikavippiyritysten perimiä kuluja.

Mitä ehdotukset ovat käytännössä?

 

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Sukupolvenvaihdos

Yritys on monesti, perhettä lukuun ottamatta, omistajansa suurin saavutus ja menetyksen mittari. Se edustaa niitä asioita, joiden puolesta on taisteltu, tehty uhrauksia, kärsitty, itketty ja naurettu. Yritys on voinut olla elämän osana vuosikaudet. Yrittäjänä toimiessa on solmittu kontakteja, tavattu mielenkiintoisia ihmisiä, kasvettu, kasvatettu ja myös vanhennuttu. Yritys, elämäntyön aineellisena tunnusmerkkinä, on paitsi tulonlähde myös merkittävä monumentti yrittäjän elämästä. Onko siitä edes mahdollista luopua luovuttamatta jotain itsestään?

Oli vastaus edelliseen kysymykseen mikä tahansa, valitettavasti kello käy ja tunnit kuluvat. Menneisyys laajenee, tulevaisuus väistyy. Mahdollisuudet vähenevät ja katumukset kasaantuvat. Vähemmän runollisesti ilmaistuna; jokaisen yrittäjän yritystoiminta päättyy joskus. Kyse on vain siitä, miten se tapahtuu. Jottei kirjoitus olisi pelkkää tunteellista vuodatusta, tässä blogissa on tarkoitus käydä läpi muutamia kohtia, jotka kannattaa ottaa huomioon valmistauduttaessa sukupolvenvaihdokseen.   

 

Ennakointi

 

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni sivustolle, joten aloitan pienellä esittelyllä. Olen veroasiantuntija Miika Härkönen. Johdan omaa osakeyhtiötäni veropalveluita tarjoavien yhtiöiden kirjavassa joukossa. Olen toiminut kuluneen kymmenen vuoden aikana erilaisissa verotustehtävissä. Näkökulmani käsiteltäviin ilmiöihin rakentuu siten vahvasti vero-oikeudellisen kontekstin kautta. Kiitän Piksun toimitusta siitä, että saan olla mukana kirjoittamassa kantojani ja oppimassa uutta. Tämä blogi on julkaistu aikaisemmin sivustollani www.taxfenix.fi.

 

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Veroilmoitusten jättöpäivät lähenevät taas kovalla vauhdilla. En kirjoita tänään verotuksen sisällöllisistä asioista vaan haluan lähinnä muistuttaa kaikkia aiheen parissa toimivia huolellisuuden merkityksestä. Tuoreimmasta oikeuskäytännöstä voidaan vetää johtopäätös, että linja arvioitaessa veroilmoitusten virheellisyyksiä on ankara.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio tukee toiminnallaan eniten Helsingin seutua

Valtion työpaikkojen sijoittumista alueille koskevan selvityksen perusteella valtion työpakkoja koskee kaksi merkittävää piirrettä:

  • Valtion suorien työpaikkojen määrä on vähentynyt vuosina 2010...2015 (työt tehdään nykyään enemmän tilaustyönä yrityksiltä; virkasuhteisia on vähemmän)
  • Valtio tukee toiminnallaan yhä voimakkaammin Helsingin seutua, jossa on suhteellisesti suurin osa valtion työpaikoista ja jonka osuus kasvaa.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa haluaa itse sopia työehdoista työnantajansa kanssa

65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää voida sopia työehdoista toisin kuin työehtosopimuksessa lukee ja peräti 71 prosenttia on sitä mieltä että myös järjestäytymättömille työntekijöille pitäisi antaa oikeus sopimiseen.

Tieto käy ilmi Kantar TNS:n tekemästä Luottamuspuntari-tutkimuksesta.

Venäjä antoi odotetun oppitunnin protektionismista

Protektionismin ilosanomaa pauhaavat nyt kaikki populistit. Donald Trumpin kovisteltua amerikkalaisia suuryhtiöitä perumaan muutamia tuotantojen ulkoistuksia hänen väitetään todistaneen sen myös toimivan. Jopa vientiriippuvaisessa Suomessa aate nostaa pitkän hiljaisuuden jälkeen päätään, kenenpä muun kuin oikeistopopulistien eli perussuomalaisten piirissä. Vasemmistossahan se on haudattu ajat sitten talouspoliittisen kokemuksen ja ymmärryksen myötä, vaikka vasemmiston perusäänestäjät eli työväestö protektionismin taakse perinteisesti on helpoin houkutella Trumpin retoriikalla.

Ihmeen vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että protektionismin autuudesta on tuoretta näyttöä Venäjältä. Se vastasi lännen talouspakotteisiin elintarvikkeiden tuontikiellolla. Kreml uhosi hyötyvänsä, koska maan elintarviketeollisuus monipuolistuisi ja sen kilpailukyky paranisi. Työpaikkoja syntyisi ja kauppatase kohenisi. Perusteet eivät kuulostaneet sikäli aivan päättömiltä, että Venäjä todella tarvitsisi talouden monipuolistamista, ja elintarviketeollisuudelle olisi hyvät lähtökohdat maatalousmaassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

WTO on kaupallisen globalisaation ydin

WTO (World Trade Organization) on globalisaation tärkein institutionaalinen selkäranka. WTO sopimuksiin ovat sitoutuneet kaikki maailman markkinataloudet. 

WTO sopimusten periaate nojaa reiluudessa. Kukin maa joutuu julkaisemaan tuontiin liittyvät vaatimuksensa, joiden pitää periaatteessa päteä samanlaisina kaikille maille. Mitään maata tai yritystä ei saa syrjiä. Kyse on siis oikeusyhteiskunnan perusperiaatteesta, yhdenvertaisuudesta, jota WTO maailmankaupan osalta valvoo.

Perusperiaateensa ohessa WTO on kyennyt tehokkaasti alentamaan maailmankaupan kuluja (tulleja, paperityötä, kaupan keinotekoisia esteitä,..).

Eilen 22.2.2017 tuli maailmanlaajuisesti voimaan Balilla neljä vuotta sitten sovittu uusi tullauksen byrokratian karsimista ja korruption ehkäisemistä vahvistava kauppasopimus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi luottaa jatkossa omiin aseisiin ja puolustusvoimiin

Vastavalmistunut puolustuspoliittinen selonteko sisältää tärkeimmät puolustuspoliittiset linjauksemme. Pitkällä aikavälillä on oleellista se, mihin uhkiin varaudutaan:

  • Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön on alentunut ja samalla yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
  • Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.
  • Sodan kuvan monipuolistuttua Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Se sisältäisi sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kyber- toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset korostavat mm. tiedustelukykyä, eri hallinnonalojen valmiutta toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kykyä suojautua kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta ja kyberpuolustuskykyä.

Puolustuspoliittinen selonteko ei lähde siitä että pelkällä liittoutumalla voisimme turvata maamme koskemattomuuden. Se ei edes mainitse niitä turvatakuita joita EU alueen maat, Suomi mukaan lukien, ovat esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa antaneet toisilleen. Noita takuita eivät arvosta muutkaan, ei esimerkiksi Ruotsi. Edes Nato maat ole täysin varmoja keskinäisestä puolustuksesta. Avun saaminen riippuu tilanteesta. Ainoa johon voi luottaa, on oma tahto puolustautua. Puolustuspoliittinen selonteko lähteekin siitä, että puolustuskykyä oleellisesti parannetaan ja antaa siihen keinoja sekä maa-, meri-, kyber-, että ilmavoimien osalta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työvoiman ulkopuolella elävät "vapaaherrat" lisääntyvät

Työelämän ulkopuolella on pysyvästi yhä suurempi määrä miehiä selviää, julkaistavasta EVA Analyysistä: "Kadonneet työmiehet". Tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa nuorten miesten työttömyys on kasvanut erityisen nopeasti.

Heikko kilpailukyky on molemmissa maissa vähentänyt vientiteollisuuden työpaikkoja ja toisaalta parantunut sosiaaliturva ja hyvin toimiva julkinen sektori ovat luoneet vaihtoehdon työlle. Näiden seurauksena myös arvostukset muuttuvat. Ei tarvitse olla työihminen menestyäkseen kaveripiirissä, somessa ja naisten keskuudessa. Vähemmälläkin itse tienatulla rahalla pärjää ja pääsee mukaan kuvioihin.

Käyttäjän Norvestia kuva

”Sukanvarsisäästöt” töihin

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Tässä on mennyt jo kohta pari vuotta, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi panna valtionyhtiöiden taseet töihin. Fiksu ajatus ja näppärä ilmaisu, mutta hankalasti mitattavissa. Paljon selkeämpiä lukuja tulee valtion jättiomaisuuden osinkotuloista. Niitähän olemme viime viikkoina lukeneet samalla kun laskeskelemme omia pikku osinkotulojamme. – Ja niistäkin pitää vielä maksaa kovat verot!

Mutta jos valtio olla möllöttää tyytyväisenä passiivisen omistussäkkinsä kyljessä, niin vielä laiskempaa on meno yksityispuolella. Viimeisten laskelmien mukaan käyttö- ja talletustileillä makaa kotitalouksien rahaa noin 80 miljardia euroa, käytännössä nolla korolla. – Kyllä 0,13 prosentin koron juuri ja juuri tilillänsä huomaa, mutta tarkkana saa olla!

Jotain tarttis tehrä, sanoo turkulainen. Määräaikaistileille maksetaan sentään vajaan 1 prosentin korkoa, mutta kotitalouksia ne eivät oikein kiinnosta. Rakastetaan sukanvarsirahaa, on se sitten pankissa tai kotona kenkälaatikossa. Ja täytyy tunnustaa, että onhan se mukavaa ajatella ostavansa ”heti tuon ja tuon” ilman mitään ennakkojärjestelyjä. – Mutta tyhmäähän se on!

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus