Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

EU:n 2017 budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi

Tänään hyväksyttävänä oleva EU:n vuoden 2017 budjetti on noin 1% alueen BKT:stä ja loppusumma on 6,2% tätä vuotta pienempi. Talousarvioesityksessä keskitytään kiireellisimpään – kasvuun, työpaikkoihin ja pakolaiskriisin hallintaan. Velkaa ei oteta.

Budjetti on suuruudeltaan 134,9 miljardia euroa, ja siinä on etusijalla EU:n kaksi keskeistä painopistettä:

  • Euroopan talouden elpymisen tukeminen sekä
  • Turvallisuuteen liittyvät haasteet lähialueilla.

Lisää varoja osoitetaan kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn sekä resursseihin, joita tarvitaan EU:n ulkorajojen suojaamiseen, turvallisuuden vahvistamiseen, pakolaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen tukemiseen sekä muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaisemiseen lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Budjetti tarjoaa tarvittavat keinot edistymiseen tärkeimmillä alueilla, kun taas vähemmän tärkeiden toimien resursseja on supistettu. Yhteensä budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi ja velkaa ei oteta.

 

Luokkakoko ei vaikuta oppimistuloksiin

Perusopetuksen luokkakoko kuumentaa mieliä. Liian suuri luokka nähdään syynä oppimistulosten laskuun.

Luokkakoko ei vaikuta oppimistuloksiin

Tutkimusten perusteella luokkakoko ei kuitenkaan ole yhteydessä oppilaiden osaamiseen tai heidän oppimiseen ja kouluun liittyviin asenteisiin.

Tutkimustuloksia esitellään Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teoksessa Luokkakoko. Teos on tähän mennessä kattavin suomenkielinen kooste luokkakokoa käsittelevästä tutkimuksesta.

Trump on peluri ja pysynee sellaisena

If I were to run, I'd run as a Republican. They're the dumbest group of voters in the country. They believe anything on Fox News. I could lie and they'd still eat it up. I bet my numbers would be terrific.

Donald Trump 1998

Pöly alkaa laskeutua, mutta mitä sen takaa paljastuu? Harva tietää vielä pitkään aikaan – veikkaan, ettei edes Donald Trumpilla ole siitä järin tarkkaa kuvaa.

Optimistit korostavat, ettei Trumpin vaalipuheita saa ottaa liian vakavasti, koska hän puhuu mitä kulloinenkin yleisö haluaa kuulla. Teot ovat oma lukunsa. Näin on sutkaissut Timo Soinikin, joka oikeistopopulistina asiasta jotain tietänee.

Kyllähän Trump yllätti. Hän kehui voittopuheessaan Hillary Clintonia, kun kannattajat vaativat kentälle lisää verta ja katkenneita hampaita. Trump julisti kansakunnan yhdistämistä ja ystävyyttä. Obaman tavattuaan hän kehui session antia ja jatkuvan solvaamisen kohdettaan hyväksi mieheksi (ja Obaman oli vaikea peitellä kiusaantumistaan).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Saatana saapuu Washingtoniin

(Otsikko Bulgakovia mukaillen)

Muistan oikein hyvin, kun 1980 Potusin virkaan pyrki luku- ja kirjoitustaidoton sotahullu hirveän vanha ukkeli, jota onneksi ei tehtävään valita.  Iästä tosin ei kovin pitkään Suomessa puhuttu, koska UKK oli paljon vanhempi. Ehdokas oli Ronald Reagan.

Tunnen itseni aika kummassa tehtävässä, jos minun pitäisi jotenkin ”puolustella” Trumpia. Tässä kuitenkin eräitä asioita:

-vaalit ovat aina sisäpoliittiset. Aiemmista ehdokkaista esim. Bush jr oli siihen asti käynyt vain kahdesti ulkomailla.

-vaikka Trump on rahaa perinyt, lienee hän perintöä hiukan kasvattanutkin.

-kysymys ”napista”. Sotilaskäskyasiat pitää puolustusministerin vahvistaa. Watergaten loppuaikoina Nixon ryyppäsi ankarasti ja oli ilmeisen epästabiilissa kunnossa. Pentagon piti tarpeellisena muistuttaa väkeään puolustusministerin vahvistuksen välttämättömyydestä.

Tiiviis kaupunkimiljöö sairastuttaa ja pienentää lapsilukua

Kuolleisuus on Helsingissä suurempaa ja elinajanodote lyhempi kuin koko maassa keskimäärin. Ajanjakson 2001–2010 aikana 25–64-vuotiaiden helsinkiläismiesten ja -naisten ikävakioitu kuolleisuus oli noin 15 prosenttia suurempi kuin muualla maassa. 65–79-vuotiaiden kohdalla kuolleisuus oli Helsingissä miehillä 6 ja naisilla 11 prosenttia suurempi kuin muualla.

Asiat selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuolleisuuseroja Helsingissä ja muualla maassa.

Sähköinen puolesta-asiointi toteutuu ensi vuonna

Suomi.fi-asiointivaltuudet mahdollistaa ensi vuonna sähköisen puolesta-asioinnin julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Rahaa ja työtä säästyy kun paperisista valtakirjoista siirrytään sähköisiin.

Puolesta asiointi toteutuu ensimmäiseksi  Kela, Hyvis.fi, Tekes ja Verohallinto palveluissa.

Asiointipalvelu tarkistaa henkilön tai yrityksen valtuudet asioida sähköisesti toisen puolesta ajasta ja paikasta riippumatta.  Huoltajan oikeus asioida huollettavansa puolesta selvitetään väestötietojärjestelmästä ja yrityksen edustajan nimenkirjoittajaoikeus kaupparekisteristä.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Perustulokokeilun kokeiluluonteen vaikutus kokeilun tuloksiin

Hallitus kaavailee perustulokokeilua vuosille 2017 ja 2018. Oma mielipiteeni perustulosta ei ole juuri muuttunut 4,5 vuoden takaisen blogikirjoitukseni jälkeen: ajatus on hieno, mutta riittävään perustuloon ei yhteiskunnallamme ole vielä varaa, ja kannustinloukuista voi päästä eroon ilmankin perustuloa. Kaavailtu kokeilu on toki silti mielenkiintoinen - niin hyvässä kuin pahassakin. Siksipä se on myös saanut sekä kannatusta että kritiikkiä. Kritiikki on pääosin hyvinkin perusteltua, joskin on tietysti myös selvää, että rajatulla ryhmällä suoritettu kokeilu on väkisinkin tavalla tai toisella vajavainen, joten pienet puutteet eivät sellaisenaan välttämättä olisi syy jättää kokeilua tekemättä. 

Julkisesti tuotetun tiedon ja median edelleenkäyttö vapautuu

Avoin data tarkoittaa julkisen sektorin toimijoiden keräämää, tuottamaa tai maksamaa tietoa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa. Capgemini Consultingin tuoreen raportin mukaan Suomi kuuluu edelläkävijämaiden joukkoon.

YLE asiaohjelmien edelleenkäytön salliminen olisi tiedottamisen tehokkuuden kannalta järkevää

Raportti ei käsittele valtiollisen median (Suomassa YLE) tuottaman tiedon, kuten poliittisten ja tietotaidollisten asiaohjelmien edelleenkäytettävyyttä. Valtiollisen median julkisella rahoituksella tuottamia asiaohjelmien avoimen käytön salliminen muissa medioissa olisi tiedottamisen tehokkuuden kannalta järkevää, mutta sitä ei vielä tapahdu Suomessa eikä muissakaan Euroopan maissa.

Avoimen datan käyttö ja tuottaminen kasvavat vauhdilla

Wahlroos ja Soininvaara - ihmeelliset petikumppanit perustulossa?

Björn Wahlroos nosti taas kerran vastalauseiden aallon puolustamalla televisiossa perustuloa ja negatiivista tuloveroa perusteenaan se, että automatisaation eteneminen syö suuren osan nykyisistä työtehtävistä. Tilalle löytyvistä töistä osa on väistämättä matalapalkkaisia, koska niitä ostavat esimerkiksi palveluja kaipaavat kotitaloudet. Heillä ei ole varaa maksaa korkeita palkkoja.

Mustan porvarin arkkityypiksi asetetun – ei toki ilman omaa ansiotaan – Wahlroosin näkemys tyrmättiin monelta suunnalta. Hänen jopa tulkittiin tavoittelevan ryysyköyhälistöä Suomeen, vaikka hän määritteli tavoitteeksi juuri sen välttämisen. Nallen näkemykset eivät kuitenkaan heijastele vain kapitalistien yläportaan ajattelua, sillä samoilla linjoilla on vihreä vasemmistopoliitikko ja arvostettu taloustieteilijä Osmo Soininvaara.

Vaikka herrat kuuluvat varmasti poliittisesti ihan eri leireihin, ovat heidän perusteensa samat. Kumpikaan ei halua matalapalkkatöiden lisääntymistä siksi, etteikö hyväpalkkaisten töiden löytyminen kaikille olisi toivottavaa. Mutta ilman ihmettä niitä ei kaikille riitä.

Työntekijöille esitetään lisää itsemääräämisoikeutta

Valtioneuvoston teettämä tutkimus "Työaika, tietotyö ja tulevaisuus: esimerkkinä ohjelmistoala" esittää seuraavia työntekijän oikeuksia lisääviä muutoksia työaikalakiin:

  1. Työaikapankki ja keskimääräinen työaika ja liukuvat työajat ja/tai etätyö tulisi olla niiden työntekijöiden oikeus, jotka sopivat asiasta yhdessä työnantajansa kanssa
  2. Sunnuntaityöt. Työntekijällä pitäisi olla oikeus jaksottaa työtään myös sunnuntaille, jos hän sopii asiasta työntantajansa kanssa ja hänellä pitäisi olla oikeus sopia työnantajansa kanssa muusta kuin 100% sunnuntailisästä
  3. Joustavat ylityöt. Työntekijällä pitäisi olla oikeus sopia työntantajansa kanssa, että keskimääräisen työajan ylittävät tunnit merkitään ylityöksi (tämä sopimus korvaisi nykyiset kankeat säädökset)

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus