Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Johtajia ja organisaatioita

                                                    

Jokainen varmaan on joskus ollut tekemisissä työpaikan kanssa, jossa toimenkuvat ovat ns. joustavia. Pekalla, Villellä, Kallella ja Jussilla on vähän työtä ja paljon palkkaa.

Johtaja Timoon nähden Kalle on sukua, Ville opiskelukaveri, Jussi urheilukaveri ja Pekka osaa tuoda itseään tarpeeksi paljon esille. Julkisella sektorilla sopiva jäsenkirja on myös vahva pätevyyden lisääjä.

Tähän kuviteltuun - ja kärjistettyyn - esimerkkiin verrattuna armeijan organisaatio on toisenlainen. Aika harva on kai kuullut, että ensimmäinen komppania olisi yksinään käynyt taistelua kun toisen K:n päällikkö on komentajalle sukua ja kolmas kurssikaveri. Sodan pakko luo oman logiikkansa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastostrategiamme on kallis ja tehoton

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on annettu eduskunnalle. Tämä paperi on suora tuulahdus Neuvostoliitosta. Se on suunnitelmatalouden malliesimerkki. Siinä jaetaan tukiaisia sinne ja tänne. Ei ihme että julkisen sektorin kautta virtaa 58% bruttokansantuotteesta. Olemme lähinnä suunnitelmatalous.

Hyvä ilmastostrategia perustuu haittaveroihin

Hyvä ilmastostrategia olisi aivan erilainen. Hyvässä ilmastostrategiassa tuotaisiin esille mitkä ovat minkäkin tyyppisen ilmastohaitan kustannukset ja negatiiviset vaikutukset ilmastolle ja määrättäisiin verot, jotka kompensoivat haitat. Olisi tulevien sukupolvien asia keksiä keinot joilla päästään optimiin. Tällöin määrättäisiin verot:

  • polttoaineen hiilisisältöön liittyvä vero
  • pienhiukkaspäästöihin liittyvä vero (laivoille, diesel autoille, puulle, turpeelle yms.)
  • melu- ja maisemahaittoihin liittyvä vero (esim. tuulivoimalle)
  • rikki- ja typpi- päästöihin liittyvä vero (lähinnä diesel autoille ja laivoille)

Suomalaiset velkaantuvat koko ajan enemmän ja säästävät vähemmän - lainanlyhennykset imevät kotitalouksien tulot

Suomalaisten velkaantuminen oli kasvusuuntaista vuosina 1975-1988. Tämän jälkeen velkaantumisaste pienentyi aina vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen suomalaisten velkaantumisaste kasvoi melko tasaista tahtia aina viime vuoteen asti, jolloin velkaantumisaste saavutti uuden huippunsa, 124,5 %.

 

Velkaantumisaste on kasvanut 40 vuodessa jopa 86 %

Vuonna 1975 velkaantumisaste oli 38,5%, ja 2015 se oli jo 124,5%. Suomalaisten säästämisaste seuraa velkaantumisastetta melko johdonmukaisesti: aikoina jona lainoja on tarvinnut hakea vähemmän, on ollut myös mahdollista laittaa enemmän rahaa säästöön. Esimerkiksi lama-aikaan vuonna 1992 säästämisaste saavutti huippunsa 10,2%, ja samaan aikaan lainanotto oli laskusuhdanteessa. Nyt vain muutamassa vuodessa (2013-2016) säästämisaste on tippunut 2,2 prosentista 0,1 prosenttiin, kun taas samassa ajassa velkaantumisaste on kasvanut 6,7 prosenttia.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaisten verokohtelu on epätasapuolista ja sekavaa

Tasapuolinen ja yksinkertaisen neutraali verotus edistää kasvua ja toimeliaisuutta. Se luo luottamuksen yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen ja estää väärinkäytöksiä ja suuntaa toimintaa lisäarvon tuottamiseen. Toteutuuko tasapuolinen verotus Suomessa?  No ei alkuunkaan. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Arvonlisävero: Veroprosentti riippuu siitä minkalaiseksi tuote/toiminta ilmoitetaan. Veroprosentti on, toiminnan tyypistä riippuen, 10%, 14% tai 24%.
  • Osingot: Osingoista on veronalaista 0....25%....85% riippuen siitä onko omistettu yritys julkisesti noteerattu, henkilökohtaisten osinkotulojen määrästä ja omistusosuudesta julkisessa osakeyhtiössä.
  • Myyntivoitto:  Myyntivoitosta ja inflaatiosta verotetaan myyntihetkellä 0%, 30% tai 34% riippuen siitä onko kyseessä oma asunto vaiko jokin muu omaisuus ja siitä paljonko reaalista myyntivoittoa on kertynyt ja paljonko nimellisarvo on omistusaikana inflatoitunut. 
  • Varainsiirtovero:  Varainsiirtoveroa maksetaan 0%...1,6%...2%....4% riippuen siistä mistä omaisuudesta on kyse.
  • Palkka: Palkan veroaste (ansiotuloverotus+eläkevakuutusmaksut+kunnallisvero) on asuinkunnasta ja kuukausipalkasta riippuen 50%...100% (alla kuva).

Verotuksemme on äärimmäisen epätasapuolinen ja sekava. Neutraalista verotuksesta ei ole häivähdystäkään ja veropohja on kaikkea muuta kuin laaja. Ei ihme että veroja kierretään siirtämällä palkkatuloja omaisuustuloksi ja veroja ylipäätään vältetään. Systeemi palkitsee sitä, joka panostaa verokikkailuun. Monissa lounaspaikoissa ollaan tyytyväisiä, jos mainitsen ennen käteismaksun antamista, etten tarvitse kuittia. Ei ihme. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Markkinat ja politiikka

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Markkinoita on nyt testattu pariinkin otteeseen politiikan raskaan sarja panoksilla. Ensin koekenttänä oli Eurooppa ja toisella kertaa koko maapallo. Brexit niiautti pörssejä pari päivää, mutta Donald Trumpin valinta vain muutaman tunnin. Markkinoilla on nyt tosi paksu nahka ja lehmän hermot, jos niitä vertaa vaikka eurokriisin tai Kreikan katastrofin aikoihin.

On tietysti totta, että Britannian lähtö on vielä kuin savolainen projekti; tekemistä vaille valmis. Ja varmaan britit vielä maksavat jonkin hinnan eriseuraisuudestaan, mutta muu Eurooppa säästynee suuremmilta kolhuilta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU:n 2017 budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi

Tänään hyväksyttävänä oleva EU:n vuoden 2017 budjetti on noin 1% alueen BKT:stä ja loppusumma on 6,2% tätä vuotta pienempi. Talousarvioesityksessä keskitytään kiireellisimpään – kasvuun, työpaikkoihin ja pakolaiskriisin hallintaan. Velkaa ei oteta.

Budjetti on suuruudeltaan 134,9 miljardia euroa, ja siinä on etusijalla EU:n kaksi keskeistä painopistettä:

  • Euroopan talouden elpymisen tukeminen sekä
  • Turvallisuuteen liittyvät haasteet lähialueilla.

Lisää varoja osoitetaan kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn sekä resursseihin, joita tarvitaan EU:n ulkorajojen suojaamiseen, turvallisuuden vahvistamiseen, pakolaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen tukemiseen sekä muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaisemiseen lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Budjetti tarjoaa tarvittavat keinot edistymiseen tärkeimmillä alueilla, kun taas vähemmän tärkeiden toimien resursseja on supistettu. Yhteensä budjetti on 6,2% tätä vuotta pienempi ja velkaa ei oteta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Luokkakoko ei vaikuta oppimistuloksiin

Perusopetuksen luokkakoko kuumentaa mieliä. Liian suuri luokka nähdään syynä oppimistulosten laskuun.

Luokkakoko ei vaikuta oppimistuloksiin

Tutkimusten perusteella luokkakoko ei kuitenkaan ole yhteydessä oppilaiden osaamiseen tai heidän oppimiseen ja kouluun liittyviin asenteisiin.

Tutkimustuloksia esitellään Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teoksessa Luokkakoko. Teos on tähän mennessä kattavin suomenkielinen kooste luokkakokoa käsittelevästä tutkimuksesta.

Trump on peluri ja pysynee sellaisena

If I were to run, I'd run as a Republican. They're the dumbest group of voters in the country. They believe anything on Fox News. I could lie and they'd still eat it up. I bet my numbers would be terrific.

Donald Trump 1998

Pöly alkaa laskeutua, mutta mitä sen takaa paljastuu? Harva tietää vielä pitkään aikaan – veikkaan, ettei edes Donald Trumpilla ole siitä järin tarkkaa kuvaa.

Optimistit korostavat, ettei Trumpin vaalipuheita saa ottaa liian vakavasti, koska hän puhuu mitä kulloinenkin yleisö haluaa kuulla. Teot ovat oma lukunsa. Näin on sutkaissut Timo Soinikin, joka oikeistopopulistina asiasta jotain tietänee.

Kyllähän Trump yllätti. Hän kehui voittopuheessaan Hillary Clintonia, kun kannattajat vaativat kentälle lisää verta ja katkenneita hampaita. Trump julisti kansakunnan yhdistämistä ja ystävyyttä. Obaman tavattuaan hän kehui session antia ja jatkuvan solvaamisen kohdettaan hyväksi mieheksi (ja Obaman oli vaikea peitellä kiusaantumistaan).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Saatana saapuu Washingtoniin

(Otsikko Bulgakovia mukaillen)

Muistan oikein hyvin, kun 1980 Potusin virkaan pyrki luku- ja kirjoitustaidoton sotahullu hirveän vanha ukkeli, jota onneksi ei tehtävään valita.  Iästä tosin ei kovin pitkään Suomessa puhuttu, koska UKK oli paljon vanhempi. Ehdokas oli Ronald Reagan.

Tunnen itseni aika kummassa tehtävässä, jos minun pitäisi jotenkin ”puolustella” Trumpia. Tässä kuitenkin eräitä asioita:

-vaalit ovat aina sisäpoliittiset. Aiemmista ehdokkaista esim. Bush jr oli siihen asti käynyt vain kahdesti ulkomailla.

-vaikka Trump on rahaa perinyt, lienee hän perintöä hiukan kasvattanutkin.

-kysymys ”napista”. Sotilaskäskyasiat pitää puolustusministerin vahvistaa. Watergaten loppuaikoina Nixon ryyppäsi ankarasti ja oli ilmeisen epästabiilissa kunnossa. Pentagon piti tarpeellisena muistuttaa väkeään puolustusministerin vahvistuksen välttämättömyydestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tiiviis kaupunkimiljöö sairastuttaa ja pienentää lapsilukua

Kuolleisuus on Helsingissä suurempaa ja elinajanodote lyhempi kuin koko maassa keskimäärin. Ajanjakson 2001–2010 aikana 25–64-vuotiaiden helsinkiläismiesten ja -naisten ikävakioitu kuolleisuus oli noin 15 prosenttia suurempi kuin muualla maassa. 65–79-vuotiaiden kohdalla kuolleisuus oli Helsingissä miehillä 6 ja naisilla 11 prosenttia suurempi kuin muualla.

Asiat selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuolleisuuseroja Helsingissä ja muualla maassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sähköinen puolesta-asiointi toteutuu ensi vuonna

Suomi.fi-asiointivaltuudet mahdollistaa ensi vuonna sähköisen puolesta-asioinnin julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Rahaa ja työtä säästyy kun paperisista valtakirjoista siirrytään sähköisiin.

Puolesta asiointi toteutuu ensimmäiseksi  Kela, Hyvis.fi, Tekes ja Verohallinto palveluissa.

Asiointipalvelu tarkistaa henkilön tai yrityksen valtuudet asioida sähköisesti toisen puolesta ajasta ja paikasta riippumatta.  Huoltajan oikeus asioida huollettavansa puolesta selvitetään väestötietojärjestelmästä ja yrityksen edustajan nimenkirjoittajaoikeus kaupparekisteristä.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Perustulokokeilun kokeiluluonteen vaikutus kokeilun tuloksiin

Hallitus kaavailee perustulokokeilua vuosille 2017 ja 2018. Oma mielipiteeni perustulosta ei ole juuri muuttunut 4,5 vuoden takaisen blogikirjoitukseni jälkeen: ajatus on hieno, mutta riittävään perustuloon ei yhteiskunnallamme ole vielä varaa, ja kannustinloukuista voi päästä eroon ilmankin perustuloa. Kaavailtu kokeilu on toki silti mielenkiintoinen - niin hyvässä kuin pahassakin. Siksipä se on myös saanut sekä kannatusta että kritiikkiä. Kritiikki on pääosin hyvinkin perusteltua, joskin on tietysti myös selvää, että rajatulla ryhmällä suoritettu kokeilu on väkisinkin tavalla tai toisella vajavainen, joten pienet puutteet eivät sellaisenaan välttämättä olisi syy jättää kokeilua tekemättä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkisesti tuotetun tiedon ja median edelleenkäyttö vapautuu

Avoin data tarkoittaa julkisen sektorin toimijoiden keräämää, tuottamaa tai maksamaa tietoa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa. Capgemini Consultingin tuoreen raportin mukaan Suomi kuuluu edelläkävijämaiden joukkoon.

YLE asiaohjelmien edelleenkäytön salliminen olisi tiedottamisen tehokkuuden kannalta järkevää

Raportti ei käsittele valtiollisen median (Suomassa YLE) tuottaman tiedon, kuten poliittisten ja tietotaidollisten asiaohjelmien edelleenkäytettävyyttä. Valtiollisen median julkisella rahoituksella tuottamia asiaohjelmien avoimen käytön salliminen muissa medioissa olisi tiedottamisen tehokkuuden kannalta järkevää, mutta sitä ei vielä tapahdu Suomessa eikä muissakaan Euroopan maissa.

Avoimen datan käyttö ja tuottaminen kasvavat vauhdilla

Wahlroos ja Soininvaara - ihmeelliset petikumppanit perustulossa?

Björn Wahlroos nosti taas kerran vastalauseiden aallon puolustamalla televisiossa perustuloa ja negatiivista tuloveroa perusteenaan se, että automatisaation eteneminen syö suuren osan nykyisistä työtehtävistä. Tilalle löytyvistä töistä osa on väistämättä matalapalkkaisia, koska niitä ostavat esimerkiksi palveluja kaipaavat kotitaloudet. Heillä ei ole varaa maksaa korkeita palkkoja.

Mustan porvarin arkkityypiksi asetetun – ei toki ilman omaa ansiotaan – Wahlroosin näkemys tyrmättiin monelta suunnalta. Hänen jopa tulkittiin tavoittelevan ryysyköyhälistöä Suomeen, vaikka hän määritteli tavoitteeksi juuri sen välttämisen. Nallen näkemykset eivät kuitenkaan heijastele vain kapitalistien yläportaan ajattelua, sillä samoilla linjoilla on vihreä vasemmistopoliitikko ja arvostettu taloustieteilijä Osmo Soininvaara.

Vaikka herrat kuuluvat varmasti poliittisesti ihan eri leireihin, ovat heidän perusteensa samat. Kumpikaan ei halua matalapalkkatöiden lisääntymistä siksi, etteikö hyväpalkkaisten töiden löytyminen kaikille olisi toivottavaa. Mutta ilman ihmettä niitä ei kaikille riitä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työntekijöille esitetään lisää itsemääräämisoikeutta

Valtioneuvoston teettämä tutkimus "Työaika, tietotyö ja tulevaisuus: esimerkkinä ohjelmistoala" esittää seuraavia työntekijän oikeuksia lisääviä muutoksia työaikalakiin:

  1. Työaikapankki ja keskimääräinen työaika ja liukuvat työajat ja/tai etätyö tulisi olla niiden työntekijöiden oikeus, jotka sopivat asiasta yhdessä työnantajansa kanssa
  2. Sunnuntaityöt. Työntekijällä pitäisi olla oikeus jaksottaa työtään myös sunnuntaille, jos hän sopii asiasta työntantajansa kanssa ja hänellä pitäisi olla oikeus sopia työnantajansa kanssa muusta kuin 100% sunnuntailisästä
  3. Joustavat ylityöt. Työntekijällä pitäisi olla oikeus sopia työntantajansa kanssa, että keskimääräisen työajan ylittävät tunnit merkitään ylityöksi (tämä sopimus korvaisi nykyiset kankeat säädökset)

Maksuvälinepetos on yksi nopeimmin lisääntyneistä rikoksista Suomessa

Maksuvälinepetokset ovat nopeasti lisääntyneet Suomessa. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan, viranomaiset kirjasivat 85 % enemmän maksuvälinepetoksia vuoden 2016 tammikuun ja syyskuun välisenä aikana verrattuna samaan aikajaksoon vuonna 2015. 

Suomen laki määrittelee maksuvälinepetoksen teoksi, jossa henkilö käyttää luvatta tai luvanvastaisesti toisen maksuvälinettä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Maksuväline voi olla luotto-, pankki- tai maksukortti, shekki tai mikä tahansa muu väline, jolla voidaan tehdä maksuja tai tilisiirtoja. 

 

Tilastokeskuksen kuvitelma petoksista ja maksuvälinepetoksista vuosilta 2010-2016.

Screen Shot 2016-10-25 at 10.30.24.png

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Englanti astelee Theresa May:n johdolla tuntemattomaan kohtaloon

Nordean viikkoraportti: Brexit äänestyksestä on kulunut 4kk. Englannissa valtaan astunut Theresa May on on linjannut, että eroanomus jätetään maaliskuussa ja ero astuu voimaan maaliskuussa 2018. Englanti ei aio noudattaa ihmisten vapaaseen liikkuvuutteen liittyviä EU sopimuksiaan ennen tuota päivämäärää eikä myöskään sen jälkeen. Mahdollisuudet Norjan kaltaiseen EU etäjesenyyteen ovat noiden puheiden mukana heikentyneet oleellisesti ja EU jäsenyyden jatkaminen esimerkiksi uusitun kansanäänestyksen legitimoimana näyttää mahdottomalta.

Punnan arvo on näiden puheiden seurauksena heikentynyt 15%, pääomaa virtaa pois Englannista ja Lontooseen sijoittuneet suuret pankit pakkailevat laukkujaan. Lontoon pörssiin sijoittaneet ovat Brexit äänestyksen jälkeen menettäneet rahojaan vaikka muualla Euroopassa talous ja pörssit nousevat.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Yritystuista

 

Yritystuista voi sanoa kolme asiaa. Ensinnäkin kysymys on hirmuisen suurista rahasummista, miljardeista, joitten rinnalla monet hallituksen säästötoimet kalpenevat kuin yön tähdet auringon nousussa.

Toisekseen kukaan ei tunnu edes tietävän, millaisista summista on kysymys. Esim. tuossa esitetyt luvut ovat aivan liian pieniä. Valtiontalouden tarkastusvirasto huomauttaa, että yritystukiin ei mielletä mukaan alennettuja alv-kantoja, jotka tietenkin vaikuttavat valtiontalouteen aivan samalla tavalla kuin varsinaiset maksetut tuet:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n vaalien tuloksella ei ole välitöntä vaikutusta sijoitusmaailmaan

Jännitys tiivistyy USA:n presidentinvaaleja odotellessa. Sijoitusmaailmaan presidentinvaalien tuloksella on Nordean mukaan paljon vähemmän merkitystä kuin alkavalla tuloskaudella ja keskuspankkien toimilla.

Hilary Clinton on yritysmaailman suosikki ja hänen valintansa on todennäköinen. Mutta jos Trump kuitenkin valitaan, niin historiallisesta perspektiivistä katsoen muutokset olisivat sijoittajan kannalta todennäköisesti pieniä. Trump luultavasti perääntyisi kaikkein radikaalimmista ehdotuksista ja monet Trump:n ehdotuksista ovat yritysmyönteisiä.

Yksi iso murhe vähemmän

Toimitus toikin asiasta esiin jo oleellisen, mutta ruopaisen aihetta hiukan minäkin, koska Donald Trumpin mahdollinen voitto on huolestuttanut minua pirusti monestakin syystä. Silti olen viime viikkoina ladannut amerikkalaisia osakkeita, koska monista niistä on hintojen ropistua tullut varsin kiinnostavia hinnoittelun ja tuloshistorian valossa. Saatan jossain välissä availla ostoslistaani, jos ehdin.

Joka tapauksessa keskeinen huoleni oli Trump eikä Fed – eikä se koske vain Yhdysvaltoja. Onneksi Trump on vajonnut skandaalien myötä kauas Clintonin taakse. Vaikka tilanne saattaa tasaantua vielä kuukauden mittaan, en usko Trumpin enää nousevan sillasta. Näen siihen kaksi keskeistä syytä.

Republikaanien napavaikuttajista monet ovat kääntäneet selkänsä Trumpille viimeistään nyt nauhoiteskandaalin jälkeen. Monet olivat tukeneet häntä alun perinkin pitkin hampain niin tunkkaisen persoonan kuin konservatiivien kannalta epäortodoksisten linjausten vuoksi. He lähtivät riviin vain torjuakseen Hillary Clintonin. Republikaanit pelkäävät puolueen uppoavan kongressivaalissakin Trumpin vanavedessä. Siksi heidän on pakko ottaa reipasta hajurakoa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Turruttaako yliannos riskiä?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Onko jatkuva epävarmuus ja yhä kasautuvat kriisit muuttaneet suhtautumista riskiin? Kun katsotaan pidempää perspektiiviä koko 2000-luvun ajalta, on asenteissa tapahtunut melkoinen muutos puolentoista vuosikymmenen aikana. Vuosituhannen alkupuolella maailma oli mahdollisuuksia täynnä ja kaikkialta huokui positiivisuus, kuten täyteen puhalletun kuplan henkeen kuului. Kasvavan epävarmuuden siemen alkoikin itää ja kasvaa kunnolla vasta Lehmanin kaatumisen myötä, jossa tulevaisuudenusko sai pahan ja pysyvän lommon. Samalla poliittinen ja valtiollinen riski nousi pintaan myös länsimaissa ja talouden syklit vaihtuivat kriisien sykleiksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n yhteiskunnan suurimmat uhat tulevat sisältäpäin

Hilary Clinton on voittamassa USA:n presidentin vaalit noin 6% marginaalilla, jos vaalitulos on viimeisimpien, RealClearPolitics  mielipidetiedustelujen mukainen (kuva oikealla).

Politiikassa tämä tarkoittaa nykyisen linjan jatkumista ja osakesijoittajan kannalta Hilary Clintonin valinta olisi luultavasti hyvä asia. Hilary:n presidenttiys tarkoittasi:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Profeetta vieraalla maalla

Photo: Ilpo's Sojourn

Sanotaan, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Sanonta pitää kovin hyvin paikkansa tuoreen suomalaisen taloustieteen nobelistin professori Bengt Holmströmin osalta.

Loppututkinnon jälkeen hän on opiskellut ulkomailla ja myös työskennellyt USA:ssa etenkin huippuyliopisto MIT:ssä. Holmströmiä veikattiin nobelistiksi jo vuosi sitten.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Liisa Hyssälä lopetti hyssyttelyn ja kehottaa lopettamaan hyysäyksen

Vuodenvaihteessa eläköityvä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä on luopunut hyssyttelystä ja laukonut haastattelussa ikäviä tosiasioita sosiaaliturvasta. Ydinsanoma on, että sosiaaliturva on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi eikä pysyväksi toimeentulon jatkeeksi.

Valitettavaa vain on, ettei Hyssälä tätä ole esittänyt ollessaan aktiivisesti politiikassa esim. ministerinä. Tässä vaiheessa virkauraa hänen mahdollisuutensa vaikuttaa Kelaankin parissa kuukaudessa lienevät vähäiset.

 

Haastattelusta poimittua:

 

- Kannustinloukku siirtyy tulorajan myötä. Pelätään että tienataan liikaa ja sopeutetaan työelämää saatuun tukeen. Ei haluta ylittää tulorajaa, ettei vain menetetä etuuksia. Siis etuus on ensisijalla, ei palkka ja sen nousu.

- 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Hyssälän mukaan kannattaisi kokeilla tilannetta, jossa kunnat maksaisivat puolet asumistuista. Tulisiko näin nopeammin kaavoitusta edullisille vuokra-asunnoilla?

- Toimeentulotuesta on tullut pysyvä tuki, jollaiseksi se ei ole tarkoitettu. Samaan on kiinnittänyt huomiota myös esim. Soininvaara.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kevään kuntavaalit määräävät politiikkaa jo nyt

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Talous ja politiikka ovat jo pitkän aikaa kulkeneet aika kaukana toisistaan. Viimeinen esimerkki oli brexit, joka notkautti pörssejä vain muutaman päivän ajan, mutta pani Euroopan politiikan sekaisin. – Eurooppa selvisi säikäytyksellä, Britannia ei.

Sen sijaan vaalien läheisyys kyllä näkyy meillä elinkeinoelämässä, tarkemmin sanottuna talous- ja työelämän rakenneuudistuksessa. Konkreettisin esimerkki on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen työllisyysryhmän erimielinen loppuraportti. Kun yksimielistä esitystä ei tullut, asia pilkottiin usean uuden työryhmän selvitettäväksi. – Hallitus ei siis lähtenyt omilla esityksillään runnomaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta eteenpäin.

Saattaakin olla, että Elinkeinoelämän Keskusliitto laski väärin, jos se uskoi oikeistohallituksen joka tapauksessa tekevän EK:n haluamat uudistukset. Neuvottelujen loppuvaiheessa hallitus oli näet tullut uusilla ratkaisumalleilla palkansaajia vastaan, mutta tämä oli kuulemma EK:lle liikaa.

Se on sitten kova brexit

Pääministeri Theresa Mayn mukaan Britannia aloittaa EU:sta irtoamisen keväällä. Hän on koventanut äänenpainojaan prosessin luonteen suhteen viime päivinä omalle väelleen puhuessaan: Britannia pysyy sataprosenttisesti itsenäisenä valtiona. Sanoo suomeksi, että se ei hyväksy EU:n Norjalle ja Sveitsille asettamia ehtoja yhteismarkkinaan kuulumiselle. Nehän noudattavat käytännössä EU:n säädöksiä ja maksavat jäsenmaksun kaltaisia avustuksia.

Linja ei isommin yllätä, vaikka May EU:ssa pysymistä kannatti. Hän on kuitenkin pitkään vastustanut avointa maahanmuuttoa. Toiseksi, hänen on pidettävä puolueensa kasassa ja vallassa. Konservatiivien on pakko rajoittaa siirtolaisuutta estääkseen puolueensa hajoaminen ja UKIP:n rynnistys seuraavissa vaaleissa. Jo poliittinen matematiikka pakottaa siihen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Perintö- ja lahjavero kevenee kaikissa portaissa

Perintö- ja lahjaverolakiin sekä tuloverolakiin tulee vuoden 2017 alusta muutoksia. Perintö- ja lahjaveroa kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa.

Lähiomaiselle maksettavan henkivakuutuskorvauksen verovapaus poistetaan. Verovapauden poistaminen on yllättävää sillä finanssiala on aikoinaan "lobannut" poliittisten puolueiden taustayhteisöjä merkittävällä tavalla ja poliittinen päätöksenteko on vastineeksi säätänyt finanssialalle yksinoikeuden tarjota perintöveron kiertoon tarkoitettua "henkivakuutusta". Veronkiertoon markkinoidun tuotteen poisto on merkki poliittisen päätöksenteon moraalin kohoamisesta.

Valtiolle kertyvä lisätuotto käytetään veroasteikkojen kevennykseen. Puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotetaan.

Lopulta järkeä Solidiumiin

Olen arvostellut ahkerasti monilla forumeilla Solidiumin omistajapolitiikkaa, jossa valtion pörssiomaisuutta on käytetty teollisuus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan myymällä parhaita omistuksia ja tumppaamalla rahat poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottuihin hankkeisiin, etenkin Talvivaaraan ja Outokumpuun. Poliitikot kun suuressa viisaudessaan päättivät luoda Suomeen kaivosklusterin, ja sinne upotettiin omat ja varastetut. Tavoitteessa ei sinänsä ollut vikaa, mutta näin siinä tuppaa valtion yritystoiminnassa käymään, kun poliittiset motiivit ajavat taloudellisten realiteettien edelle. Eikä se ole halpaa lystiä. Valtion osakesalkku on sulanut kuin voiköntti heinähelteessä, ja osinkotulot ropisevat samaa tahtia.

Suomi mukaan taloustieto-Pisaan – millaista menestystä voidaan odottaa?

Suomalaisille tuttu Pisa-tutkimus laajenee suomalaisnuorten osalta myös taloustaitojen alalle. Huipputulokset Pisa-tutkimuksessa ovat tuoneet Suomelle mainetta koulutuksen kärkimaana, mutta toistaiseksi Suomi ei ole ottanut osaa taloustaitoja mittaavaan osuuteen. Ylipäätään suomalaiset kansainvälisestä talousosaamisen tasosta ei ole tarkkaa tietoa.

 

Taloustaidot ovat yhä merkittävämmässä roolissa

Pisa-tutkimuksella halutaan talouden osalta mitata kuluttajien taloudellista lukutaitoa, eli niitä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä kotitalouksien arjessa. Taloudellisella lukutaidolla viitataan erityisesti kansalaisten kykyyn ymmärtää taloustermejä, hallita yksinkertainen talousmatematiikka sekä ymmärtää keskeiset talouden lainalaisuudet, kuten hajauttamisen tärkeys. Kyse on siis henkilökohtaisesta taloudesta (personal finance) erotuksena kansantaloudesta (economics).

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Japanin tauti

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Mitä tapahtuu varallisuudelle maassa, jossa reaalikorko on negatiivinen? 1990-luvun pankkikriisistä kirjoitetun kirjan ”Minä Christopher Wegelius” mukaan SKOP:in entinen varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen olisi esittänyt tämän kysymyksen Björn Wahlroosille 1980-luvun puolivälissä.

Kyse oli Japanista ja Nallen vastauksen mukaan matemaattisesti omaisuuden arvon pitäisi nousta äärettömäksi. Nyt tiedämme, että näin ei tapahtunut. Päinvastoin Nikkei-osakeindeksi on menestynyt huonosti jo yli 30 vuotta ja on edelleen yli 50 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 1990.

Japanin yhden vuoden korko on ollut alle prosentin tasolla yli 20 vuoden ajan, mutta tämäkään ei ole siivittänyt Japanin taloutta kunnolliseen kasvuun. Japanin BKT on kasvanut keskimäärin alle prosentin vauhtia viimeiset parikymmentä vuotta ja inflaatio on ollut sitkeästi nollan tuntumassa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus