Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Hyvä vai huono vertaislaina?

Vertaislaina on joukkorahoitusmuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden rahan lainaamiseen ilman pankkeja, yksityishenkilöltä toiselle. Kuka tahansa voi hakea palvelusta lainaa tai ruveta sijoittajaksi palveluun eli tarjota lainaa toisille. Vertaislainasta eri peer2peer-lendingstä on tullut uusi vaihtoehto tarjoamille kulutusluotoille ja pikavipeille.

Vertaislaina on kulutusluottoa

Vertaislainapalveluissa lainanottajat voivat kilpailuttaa lainansa, ja hyväksyä sijoittajien tarjouksista parhaan. Jos lainanhakijan luottotiedot ovat kunnossa ja hakijalla on säännölliset tulot, voidaan hänelle tarjota lainaa edullisemmalla korolla, kuin mitä esimerkiksi pikalainayhtiöt tarjoavat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vertaislaina olisi se kaikista halvin vaihtoehto. Kun eri lainavaihtoehtoja vertailee keskenään, näkee, että vertaislainat ovat varteenotettava vaihtoehto kulutusluotoille, mutta eivät aina välttämättä edullisin. Vakuudetonta kulutusluottoa voi saada pankilta tai rahoitusyhtiöltä halvemmalla, jopa 5 prosentin korolla.

Miten vertaislainayritykset tienaavat?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, ...).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita - omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Talouskriisit ruokkivat ääriaineksia, mutta suunta ei ole automaattinen

Karvan päästä liippasi, että iloksemme ja kunniaksemme emme saaneet Eurooppaan ensimmäistä äärioikeistolaista valtiojohtajaa sitten toisen maailmansodan. Itävallan presidentti ei ole kummoisessa asemassa, mutta valinnan symbolinen merkitys olisi tietty ollut valtava. Ja on se voiton käyminen noin huulilla tyrmäävää itsessään.

Äärioikeiston nousu on karmeaa todellisuutta kautta Euroopan. Monelle hiipii mieleen, että eikö ihminen todella opi historiastaan mitään. Itävalta sentään koki Hitlerin miehityksen. Eikä Itävalta ainoa valistuneena ja maltillisena pidetty maa ole, jossa trendi on sama.

Äärioikeiston virta vahvistuu aina samaa kaavaa. Lama ja perinteisten valtapuolueiden korruptoitunut aseettomuus sen edessä ajavat äänestäjät tuoreisiin vaihtoehtoihin. Ääriaatteet tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Pakolaiskriisi ja terrorismin nousu ovat sinetöineet äärioikeiston menestyksen. 

Tästä olisi helppo vetää johtopäätös, että talousvaikeudet satavat aina väistämättä äärioikeiston laariin, ainakin olosuhteissa, jossa muukalaisviha tarjoutuu ahdistukselle vaivattomaksi kanavaksi. Onneksi mekanismi ei ole ihan niin yksinkertainen.

Työttömyysturvamme rasittaa työssäkäyviä ehkä eniten maailmassa

Suomessa on pohjoismaiden parhaimpiin kuuluva työttömyysturva työntekijää kohden ja työttömyysturvan kokonaiskulut ovat suuret.

Kulut rasittavat työttömyysturvan todellista maksajaa, työssä käyvää työntekijää, yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa ja kulut ovat kasvussa. Suurempi rasitus työntekijöille aiheutuu kahdesta asiasta, lähes kaksi kertaa Ruotsia kalliimmasta työttömyysturvasta työntekijää kohden ja toisaalta myös suuremmasta työttömyydestä. Tiedot  käyvät  ilmi  Palkansaajien  tutkimuslaitoksen  tutkija  Matti  Karin tekemästä  katsauksesta työttömyysturvaetuuksien vaikutusta työmarkkinakäyttäytymiseen.

Ansiosidonnaiset päivärahat ovat suurien kulujen syy

Suurin syy kulutasoon ovat ansiosidonnaiset päivärahat, jotka muodostavat lähes 2/3 työttömyysturvan kuluista.

Työttömyydestä  poistumisen  todennäköisyys nousee  silloin,  kun  ansiosidonnainen etuuskausi  päättyy  tai  on päättymäisillään.  Empiirisessä  tutkimuskirjallisuudessa  
havaitaan tällöin tyypillisesti piikki työttömyydestä poistumisessa. Osa tästä johtuu siirtymisistä työvoiman ulkopuolelle.

Moni jää vaille ansaitsemaansa työttömyysturvaa

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkistanut  Terhi Maczulskij:n tutkimuksen järjestäytymisasteesta ja työttömyyskassoista.

Ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana 70% tasolle. Samaan aikaan rinnalle on syntynyt ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat joihin kuuluu nyt noin 15% työvoimasta. 

Kaikenkaikkiaan työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, ollen noin 85 prosenttia.

Terhi Maczulskij:n tutkimuksen mukaan 50–80 prosenttia kokonaan työttömyyskassan ulkopuolelle jäävistä täyttäisi kuitenkin ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen. Raportissa selvitetään, mitkä palkansaajaryhmät jättäytyvät vapaaehtoisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piirin ulkopuolelle ja miksi. Tutkimuksen mukaan riskiä kaihtavat liittyvät herkimmin työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan ulkopuolelle jättäytyvät ovat usein epätyypillisissä työtehtävissä toimivia pienipalkkaisia nuoria miehiä, joilla on yleensä korkea riski jäädä työttömäksi. Tämä ryhmä ei käyttäydy rationaalisesti huolimatta siitä, että ansiosidonnaisen päiväraha on suhteellisesti korkein juuri heidän tapaisilla matalapalkka-aloilla. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5'000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua - liian iso vaiva.

Venezuela on umpikujassa

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta palaan asiaan, koska Venezuela on ajautumassa täyteen kaaokseen ja siitä vallankaappaukseen, matalan asteen sisällissotaan tai ties mihin. Toisaalta Venezuelassa harjoitettu talouspolitiikka on malliesimerkki yhden sen lajin täydellisestä umpikujasta. Sellaisena siitä on syytä ottaa oppia muidenkin, etenkin kun populistit typerine talousoppeineen jyräävät länsimaissakin vähän joka nurkalla tyrkyttäen yhtä järjettömiä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin kuin Venezuelaa hallitseva sosialistipuolue. Tämä koskee niin vasemmisto- kuin oikeistopopulisteja, jotka tarkemmassa analyysissa ovatkin yleensä toistensa kääntöpuolet vähän joka asiassa.

Taloudessa heitä kiehtovat erilaiset komentomallit. Niiden varassa Venezuela rakensi Hugo Chavezin johdolla omintakeista sosialismia laajoilla kansallistamisilla, sääntelyllä ja verotuksella. Talous on romahtanut loppuvaiheen itäblokin tapaan. Enempää julkinen kuin yksityinen sektori eivät toimi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet elävät tilastojen mukaan kulutusjuhlan aikaa

Suomalainen kuluttaja on huomannut alhaisen korkotason siunauksellisuuden ja ottaa kaiken irti tilanteesta. Nyt otetaan velkaa ja pidetään kulutusjuhlia. Säästämisaste on pudonnut pitkän ajan keskiarvon, 2..3% tasolta nollaan ja muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kotitalouksien kulutus on noussut samassa suhteessa.

Kaikki kulutetaan eikä mitään laiteta säästöön siksi termi kulutusjuhla on paikallaan. Tieto näkyy tilastoista ja on tapahtunut tosiasia - elämme kulutusjuhlan aikaa siitäkin huolimatta että yleinen käsitys on erilainen. 

Tämän seurauksena kuluttajien velkaantuneisuus on noussut yli 120% tasolle käytettävissä olevista tuloista ja kasvaa edelleen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vanhustenhoidon ongelmat

Rauman Attendon Steniuksenkadun hoivakoti avattiin 2012

 

Viittaan aluksi Kaitsun alempana olevaan kirjoitukseen ja totean siitä, että kyllä vanhustenhoitoa totta vie pitää valvoa ja pitäisi valvoa vielä nykyistä tiukemminkin.

Pienemmät tapaukset eivät pääse lehtien otsikoihin, mutta kyllä niitäkin on. Tunnetuimmista tapauksista voin mainita Suomessa toimineen virolaistaustaisen saattohoitoa tarjonneen yrityksen, joka ystävällisesti vielä myrkytti kuoliaaksi asiakkaansa, jolta oli ensin kavaltanut rahat. Laitilassa suljettiin pienemmistä syistä hoitoalan yritys, jonka valvontaa oli vaikeuttanut se, että ostavia kuntia oli sieltä sun täältä, joten kokonaiskuva ja valvonta jäi hataraksi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vanhuspalveluiden ja päivähoidon yksityistäminen on terveydenhoitoa helpompaa

Suomi on monillakin mittareilla maa, jossa julkisen keskusjohtoisen sektorin keskitetty kontrolli yksilöistä on suuri. Kansalaisten vapaaseen valintaan ja itsenäiseen päätöksentekoon nojautuvaa yhteiskuntaa ollaan kuitenkin tämän hallituksen aikana edistetty. Eikä aina pelkästään hallituksen toimesta, sillä yksilön itsemääräämisoikeuden korostaminen on ollut lähellä monen sydäntä. 

Yhteiskunta toimii hyvin, jos päätöksenteko on niin lähellä yksilöä ja pienryhmiä, kuin kunkin asian osalta on järkevästi mahdollista. Mutta  vapaa markkinatalous tarvitsee oikean ohjauksen ja puitteet. Meillä on melko lailla hyvät kontrollimekanismit sellaisilla aloilla kuten , ympäristöasiat, turvallisuus ja yksilöistä huolehtiminen, mutta aika vähän on kiinnitetty huomiota epäsymmetrisen tietotaidon mukanaan tuomiin ongelmiin.  Aina tulee ongelmia, jos ostajan tietotaito on paljon myyjän tason alapuolella ja erityisesti kiinnitän tässä huomiota yksityistettäviin terveydenhuollon palveluihin, joiden osalta riski on suuri. Vääränlainen yksityistäminen johtaa katastrofiin.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus