Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Juha Sipilä Piksu Medialle: Julkinen omistus on kasvanut liian suureksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Tuotantokoneiston julkinen omistus on Suomessa Euroopan ennätysluokkaa. Julkisessa omistuksessa olevaan tuotantokoneistoon kuuluvat julkinen palvelutotanto, julkiset liikelaitokset, kuntien ja valtion omistamat yritykset ja eläkevarojen turvin julkisessa omistajaohjauksessa olevat yritykset.

Tuotantokoneiston julkista omistusta on vuosikymmenten saatossa kasvatettu samalla kun yksityisomisteista on supistettu. Keinona on ollut muun muassa verotuksen taso. Julkisessa omistajaohjauksessa oleva osa tuotantokoneistosta lienee tällä hetkellä suurempi kuin yksityisomisteinen. 

Keskustapuolueen puheenjohtaja, Juha Sipilä kertoi Arvopaperin Rahapäivien yhteydessä Piksu Medialle, että julkinen omistus on liian suurta. Suhde tuotantokoneiston yksityisomistuksen ja julkisen omistuksen välillä on liikaa kallellaan julisen sektorin hyväksi. Julkisen sektorin osuus on kasvanut ja mitään merkittäviä rahoitushankkeita ei pystytä viemään läpi ilman eläkevakuutusyhtiöiden mukanaoloa.

Juha Sipilä kertoi edelleen, että tasapainoa julkisen sektorin ja yksityisomisteisen sektorin välillä ei olla korjaamassa. Toivotaan kuitenkin, että eläkevakuutusyhtiöt sijoittasivat suuremman osan julkisista varoista kotimaahan. Kotitalouksien pankkitileillä makuuttamia 70Mrd€ suuruisia talletuksia pyritään aktivoimaan veropoliittisin keinoin (esim. pienten osinkojen verovapaus). Tavoitteena on saada noille varoille huolellisemmin valitut, paremmin kansantaloutta hyödyntävät kohteet. 

Keskiarvo: 4.4 (13 arviota)

LähiTapiolan tutkimuksessa lisäeläkkeet eivät varhentaneet eläkeelle jäämistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkeiän nostoon olisi valmis 26 prosenttia suomalaisista, kertoo LähiTapiolan teettämä tutkimus. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia ei ollut halukas eläkeiän nostoon. Ikäryhmien kesken oli vaihtelua; yli 55-vuotiaista 35 prosenttia suhtautui myönteisesti eläkeiän nostoon, kun taas nuorimmassa ikäryhmässä (18-34-vuotiaat) myönteisesti suhtautuvia oli 20 prosenttia. Toisaalta neljännes nuorimmasta ikäryhmästä ei osannut sanoa mielipidettään.

”Tutkimustuloksissa on huomionarvoista erityisesti se, että kummallakin vaihtoehdolla on kannatusta. Ihmisten yksilölliset tilanteet vaikuttavat merkittävästi, ja näiden huomioiminen lakisääteisellä eläketurvalla on haastavaa. Yksilöllisten tarpeiden kattamiseen tarvitaan vapaaehtoisia säästämisratkaisuja”, sanoo toimitusjohtaja Minna Kohmo LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Länsi tekee virheitä, mutta ei ole syyllinen kaikkeen

Posted in

Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi pari päivää sitten, että EU:n olisi pitänyt konsultoida Venäjää paremmin ennen kuin se tarjosi Ukrainalle assosiaatiosopimusta, jonka Kreml tulkitsi uhkaksi intresseilleen. Jos EU olisi tehnyt selkoa sopimuksen luonteesta, koko kriisi olisi kenties vältetty. EU:nkin on siten syytä katsoa peiliin Tuomiojan mielestä. Tuomioja on epäilemättä siinä oikeassa, että EU:n olisi kannattanut yrittää olla diplomaattisempi Venäjän suuntaan, koska tiedossa oli, kuinka tärkeänä osana omaa vaikutuspiiriään se Ukrainaa pitää jo maan idän venäjämielisten ja suurten talous- ja turvallisuusintressien vuoksi.

Toinen asia on, olisiko siten kriisi ollut vältettävissä. Luultavasti ei, koska Putin lähipiireineen näkee maailman kyynisen reaalipoliitikon silmin. Kansainväliset suhteet ovat heille vallan nollasummapeliä, jossa EU:n voitto olisi joka tapauksessa Venäjän tappio. Tuomiojan ja minun mielestäni Kremlin tulkinta on väärä, mutta minkäpä teet.

Keskiarvo: 4.2 (15 arviota)

Osakesäästäjät ja eduskuntavaalit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vuoden 2003 vaalien alla näytti ilmeiseltä, että avoir fiscal lakkautetaan. Anneli Jäätteenmäki tosin antoi aiheesta epämääräisiä lupauksia, mutta etäisesti tuntemani kepun kansanedustaja sanoi minulle suoraan avoir fiscalin lakkaavan ja kehotti osakesäästäjiä aktivoitumaan. Myös eräät muut kansanedustajat olivat kiinnostuneita osakesäästäjien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Homma kaatui kuitenkin paikalliseen yhdistykseen. Sen hallituksessa pankkien edustajat olivat läänittäneet itselleen mahdollisuuden esitellä vuorokuukausin kunkin pankin sijoitusrahastoja. Pj oli verohallinnon palveluksessa eikä selvästikään ollut halukas julkiseen keskusteluun verotuksesta.

Osakesäästäjät hukkasivat mahdollisuutensa käyttää paikallisyhdistystensä verkkoa vaalitenttien järjestämiseen, mikä on valitettavaa, koska a) kansanedustajat valitaan vaalipiireittäin ja b) vaalitentit olisivat antaneet osakesäästäjille mahdollisuuden näyttää, etteivät kaikki osakesäästäjät ole verta imeviä kapitalisteja – siis eivät aivan kaikki…

Keskiarvo: 4.7 (18 arviota)

Juha Sipilä tukee perustulomallin (kansalaispalkan) kokeilemista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti keskiviikkona 10.9. alueellista perustulokokeilua toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella. Ajatus on ollut esillä monissa medioissa ja ajatuspajoissa, muun muassa Piksussa. Myös ajatushautomo Tänkillä on parhaillaan työn alla selvitys siitä, millä edellytyksillä erilaisia perustulomalleja voisi kokeilla. Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittavat Tänkin marraskuun lopulla valmistuvan selvityksen.

Erilaisista perustulon kaltaisista malleista on käyty keskustelua jo pitkään sekä Suomessa että muualla maailmassa. Toistaiseksi perustulon käyttöönoton edellytyksiä ei kuitenkaan ole tarkemmin arvioitu.

- Koska perustulo eroaa meidän nykyisestä sosiaaliturvajärjestelmästämme niin suuresti, monet vaikutukset eivät ole ennustettavia. Näitä vaikutuksia voidaan parhaiten tutkia kokeellisella asetelmalla, samalla tavoin kuin lääkeaineiden monimutkaisia vaikutuksia ihmiskehoon tutkitaan kokeellisesti, sanoo selvityksestä vastaava tutkija, fellow Ohto Kanninen Ajatushautomo Tänkistä.

Keskiarvo: 3.6 (10 arviota)

Ehrensvärdin perintö

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Kuvan lähde

 

Viikonloppuna Suomi otti teknisesti pienen, mutta psykologisesti varmaan pidemmän askeleen Naton suuntaan.

Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöitten johtaja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd kirjoitutti Kuninkaanportin pieliin kaksi maamme oloissa harvinaisen oraakkelimaista lausetta. Tunnetumman mukaan jälkimaailman tulee seistä omalla pohjallaan ja olla luottamatta vieraan apuun. Toisessa tekstissä Ehrensvärd lausui Viaporin antavan viisaalle sekä maan että meren herruuden.

Kirjoituksilla oli oma taustansa. Ehrensvärd kuului ns. hattupuolueeseen, joka aloitti kuviteltuun Ranskan apuun nojaten surkeasti päättyneen sodan Venäjää vastaan. Jälkimmäisessä lauseessa sotamarsalkka ilmaisi ansaitun ylpeytensä omasta ja työtoverinsa af Chapmanin aikaansaannoksista.

Toisin kuin ajan linnoitukset yleensä, Viapori ei ollut kaavamaisen säännöllinen, vaan linnoitteet oli sopeutettu maastoon. Linnoituksen ytimessä oli allastelakka, joka tuki saaristolaivastoa (Arméns flotta).

Keskiarvo: 4.4 (13 arviota)

Piksun lukijat ovat kokeneita konkareita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suoritimme alkukesällä 2014 lukijakyselyn johon vastasi 41 lukijaa. Kiitämme kaikkia vastaajia kiinnostuksesta. Vastauksista voi päätellä että Piksun lukijat ovat kokeneita  ja myös melko varakkaita sijoittajakonkareita. He ovat myös miehiä, sillä vastaajista vain yksi oli nainen. 

Alla lyhyt katsaus taustatietoihin.

Sijoittajakokemus:

Yleisin vastaus tähän kysymykseen oli "yli 10 vuotta"

 

Keskiarvo: 3.7 (11 arviota)

Venäjän kuluttajat ja sijoittajat tuskin huomaavat Ukrainan kriisiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Miten rahamarkkinat rankaisevat Venäjää ja venäläisiä siitä, että maa joutuu osalliseksi sotilaalliseen konfliktiin kertoo paljon siitä miten rahamarkkinat yleisesti regoivat poliittiseen epävakauteen. 

Ruplan kurssin ja venäjän RTS indeksin kehitys (Lähde: Yahoo)

Venäläinen kuluttaja ja työssäkävijä tuskin huomaa muutosta elintasossa

Tavallinen venäläinen näkee länsimaisten elintarvikebrandien häviämisen ohella aika vähän muutosta. Muutokset tulevat ruplan kurssin kautta. Ostovoima vähenee.

Ruplan kurssi on laskenut muutamia prosentteja vuoden takaisesta ja tuosta pudotuksesta osa näkyy vähittäiskaupan hinnoissa. Ulkomaiset tavarat kallistuvat. Mutta vain osa on ulkomaisia tavaroita ja vain osa ulkomaisten tavaroiden hinnasta aiheutuu tuontihinnasta. Ruplan kurssin muutaman prosentin laskusta aiheutuu kenties vain alle prosentin lasku ostovoimaan. Siis kaikenkaikkiaan varsin huomaamaton muutos.

Kriisiä automaattisesti seuraava kuluttajien luottamuksen putoaminen aiheuttaa merkittävämpiä seurannaisilmiöitä. Luottamuksen heikkeneminen vähentää kulutushaluja ja hidastaa talouskasvua ainakin hetkeksi.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Sotia on vähemmän kuin koskaan

Posted in

Kauhistun aina kun joku sanoo sotimisen olevan ihmisluonnossa. Ei se ole, sillä yritetään korostaa vain omaa porukkaa alistamalla toisia. Se on itserakkautta ja sosiaalidarvinismia.

Sosiaalidarvinismi tarkoittaa epätasa-arvoa ja epätasa-arvon oikeuttamista paremmilla ominaisuuksilla. Erilaisia rotuoppeja on ollut paljon niin poliittisesti kuin uskonnollisesti jakautuneita.  Italian hajotessa 1500-luvulla sieltä nousi valtiokeskeisyyttä korostavia ajattelijoita. Ajassaan nämä ajatukset ovat syntyneet vaikka ajansaatossa niitä pidetään ajattomina. Kuuluisin näistä oli Niccolò Machiavelli. Hänhän asetti valtion edun kaiken ylitse ja määritteli hyveellisen toiminnan siksi mikä edistää valtion (=oman porukan) toimivuutta. Toimivuutta kaivattiin ja siitä oli iso pula. Näin on nytkin, tai ainakin oli 1990-luvulla Venäjällä. Se oli sekasorrossa ja toimivuutta toivottiin ja toivotaan vieläkin. Macchiavelli perusti armeijansa kansalaisarmeijaan, koska se on uskollisempi valtiolle jonka etuja sen pitäisi ajaa. Sosiaalidarvinistit uskovat kun valtiot taistelevat keskenään ja ajavat omia etujaan tällöin maailma edistyy. He ovat Macchiavellin lapsia, mutta väärässä.

Keskiarvo: 3.8 (13 arviota)

Euroopan on valmistauduttava konfliktiin

Posted in

Sota on eräs historian vakioista, joka ei ole vähentynyt sivistyksen tai demokratian myötä. Sota on äärimmäinen muoto evoluution kilpailussa ja osoitus ihmisrodun luonteesta. Sodan syyt ovat aina samat kuin ihmistenkin välisessä kilpailussa: omistuksenhalu, taistelunhalu, ylpeys; tahto saada ruokaa, maata, maeriaaleja, energiaa ja valtaa.

Rauha on epävakaa tasapaino, joka voi vain kestää joko ylivoiman suojeluksessa tai yhtä väkevän tasapainottavan voiman kanssa kilpaillessa. Sota on luovuuden, ideoiden, keksintöjen, instituutioiden ja valtioiden isä. Sota kannustaa tieteeseen ja teknologiaan. Jos tappavat keksinnöt eivät jää tuhon ja väkivallan alle kokonaan, ne voivat olla suureksi hyödyksi rauhan ajan yhteiskunnan rakentamisessa.

Historian lehdillä inhimillisyys näyttää erilaiselta kuin arki-elämässä. On sääli, että niin monet nuoret miehet kaatuvat taistelussa - joskin rauhan aikana he syrjäytyvät ja mätänevät ilman kuria, koska he eivät kykene elämään todeksi vaistojaan seikkailla, taistella ja olla sankareita. Voisi jopa väittää näin: Jos miesten on joka tapauksessa kuoltava ennemmin tai myöhemmin, miksi emme antaisi heidän kuolla taistelun huumassa ja kunnian valossa?

Minä, joka lukeudun sodan vastustajiin, vierastan tätä ikävä kyllä niin realistista näkökulmaa.

Ymmärrän että sotateknologia on tuonut meille satelliittipaikannuksen, internetin ja viestintäjärjestelmät. Juuri teknologian kehittymisen myötä ykskin suurii sota voi nyt tuhota vuosisatojen työn kaupunkeihin, elintasoon, taiteeseen sekä yhteiskunnan sivistykseen ja tapohin.

Keskiarvo: 4.2 (19 arviota)

Koska Venäjän valtaeliitti saa Putinista tarpeekseen?

Posted in

Ukrainan kriisi ei hetkahtanut Putinin ja Poroshenkon käsien lääppäisystä, ei tosin ollut odotuskaan. Tilanne näyttää vain pahentuvan, jos Venäjä on rahdannut joukkojaan rajan yli.  Totta tai ei, poliittinen ratkaisu loistaa poissaolollaan. Jos väite on totta, pakotteiden lisäämisen paine kasvaa sen mukaisin taloudellisin seurauksin. Onko tälle rumballe kuviteltavissa ratkaisua?

Putin on ajanut itsensä nalkkiin uhkapelinsä kanssa. Hänellä ei ole kunniallista perääntymistietä, vaikka sellaiseen halu jostain löytyisi – mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Venäläiset tuntevat kriisin kohta nahoissaan muunakin kuin Oltermannipulana, mutta valtion propagandakoneisto ja muutkin vippaskonstit eivät jätä demokraattisen paineen luomalle perääntymiselle tilaa. Ja sotatilahan perinteisesti sataa valtiojohdon laariin, vaikka Venäjää tietysti ei mikään sotilaallisesti uhkaa. Kansallismielisyyttä tämmöinenkin ryysis silti aikansa nostaa.

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Natoon on pakko liittyä – halusimmepa tai emme

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

 

Tartun nyt aiheeseen, josta tiedän varsin vähän, olenhan lähinnä (yritys)talouden, sijoittamisen ja teknologian ammattilainen. Silti tässä osallistun keskusteluun Natosta.

Pitkään ei asiasta saanut puhua lainkaan, mutta nyt on keskustelu totisesti alkanut. Sisältönä tosin on Naton toiminnan tai sen kehittymisen sijaan se, onko nyt oikea hetki keskustella syvällisesti Natosta saatika tehdä liittymishakemuspäätös. Kun suomalainen sanoo, että jostakin asiasta täytyy voida keskustella, on keskustelija jo ottanut kantaa asiaan. Keskustelua haluavat Naton kannattajat.

Kansa laajemmin ei ole ollut kovin innostunut aiheesta, sillä maaliskuisessa Suomen Kuvalehden mielipidetutkimuksessa Natoon liittymistä kannatti vain 22% ja tuoreessa mielipidetiedustelussakin vain 26%. Toisaalta maaliskuussa Verkkouutisten ja Nykypäivän teettämän toisen tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista olisi valmis tukemaan Nato-jäsenyyttä, mikäli valtiojohto päätyisi jäsenyyden kannalle. Tulokset julkaistiin, koska ne miellyttivät.

Keskiarvo: 3.6 (11 arviota)

Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä on osa ulkopoliittisen linjamme kehitysprosessia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

tasan sata vuotta sitten, loppukesällä 1914, Eurooppa oli äkillisesti tempautunut suursodan pyörteisiin. Diplomatia ei osannut ehkäistä sotaa ennalta. Eikä se myöskään kyennyt pysäyttämään nopeasti syventynyttä kriisin kierrettä. Ensin oli uhoa, sitten tuli tuhoa. Eikä siinä edes yksi maailmansota riittänyt.

Tuo historian tapahtumasarja on hyvä pitää mielessä kun me tänään pohdimme meitä ympäröivää maailmaa ja Suomen ulkopolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikan vanhat kysymykset, ne perimmäiset, eivät ole minnekään kadonneet. Ukrainan kriisi on raju muistutus siitä, ettei turvallisuus – kokonaisten kansakuntienkaan – ole itsestäänselvyys tai saavutettu etu. Ei edes Euroopassa.

”Idässä palaa, tänne tulvii sauhu”, runoili Yrjö Jylhä vuonna 1938 enteellisiä ajan merkkejä lukien. Palon savu tulee nyt Itä-Ukrainasta. Konflikti on alueellinen, mutta se vaikuttaa koko Eurooppaan ja laajemminkin kansainväliseen politiikkaan. Se vaikuttaa myös meihin.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kaksoiskansalaisuus on suomalaisten ja venäläisten yhteinen etu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomessa asuu noin 80'000 venäjää hyvin puhuvaa henkilöä. Osa heistä on venäjän kansalaisia, osa suomalaisia ja osalla on molemmat kansalaisuudet. Pitäisikö kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta turvallisuuspoliittisten seikkojen nojalla luopua?

Kaksoiskansalaisuus on Suomelle taloudellisesti tärkeää. Monet suomessa asuvat venäjän kansalaiset hakevat mielellään Suomen kansalaisuutta, kun kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse muodollisesti luopua juuristaan. Kaksoiskansalaisuus muodostaa pehmeän tien suomalaisuuteen. Toisen polven suomalaiset ovat kaksikielisyydestään huolimatta aina ennen kaikkea suomalaisia.

Venäjää ja suomea taitavat ja molempia kulttuureita ymmärtävät ihmiset ovat keskinäisen kauppavaihtomme selkäranka. Kauppamme Venäjän kanssa, yhteisyritykset ja muu keskinäinen toimintamme tapahtuu heidän välityksellään. Ja he muodostavat myös ensimmäisen kontaktipinnan tänne suomeen muuttaville. On tärkeää, ettemme heikennä noiden 80'000 venäjää taitavan asemaa - tarvitsemme heitä ja heidän panostaan.

Suomen nykyinen sotilaallinen liitto EU jäsenten kanssa antaa hyvän turvan

Muodostaako Venäjä Suomelle niin varteenotettavan uhan että siitä pitäisi olla huolissaan ja että sen takia kannattaisi kaksoiskansalaisuuden suhteen reagoida? Minun mielestäni ei. Suomi on joka tapauksessa sotilaallisesti liittoutunut ja olemme saaneet riittävät turvatakuut.  Lissabonin sopimuksessa olemme muiden EU maiden kanssa sitoutuneet seuraavaan: 

Keskiarvo: 2.3 (6 arviota)

Kaikilla tuoleilla ei voi istua yhtä aikaa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Suomen liittyessä EU:hun ulkoministerinä oli MTK:n pj Heikki Haavisto. Hän sanoi ääneen sen, mitä silloisissa vielä jälkisuomettuneissa oloissa yleensä vältettiin lausumasta julkisesti: Ratkaisun takana oli suuressa mitassa turvallisuuspolitiikka. Talouselämällä voi olla oma käsityksensä, mutta toisaalta EU-ratkaisua tuskin olisi voitu hyväksyä, jos kepun tupailloissa ei olisi painotettu turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen eurokytkennän takana oli puolestaan Marko Karttusen väitöskirjan mukaan (Sauli) Niinistön ja Lipposen ajama periaate, että Suomen tulisi olla integraatiokehityksen kärjessä ja pyrkiä kaikkiin EU:n muodosteilla oleviin sisärenkaisiin, vrt. myös esim. Tässä ratkaisussa yhteisvaluutta ei ollut päämäärä, vaan poliittinen keino. Asia ilmenee pres. Niinistön hiljattain esittämästä arviosta, että ilman NATOakin apua tulisi, kun Kreikkaakin kerran on hjelpattu.

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

Suomalaisen omakuva on ahkera, rehellinen, oikeudenmukainen ja itsekäs oman edun tavoittelija

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

EVA:n tutkimuspäälikön Ilkka Haaviston kokoamasta "Arvo- ja asennetutkimuksesta" selviää, että suomalaiset määrittelevät itsensä työkeskeisiksi. Jopa 84 prosenttia kansasta pitää suomalaisia ahkerina ja 77 prosenttia työtä arvostavina.

Eniten työtä arvostavat yli 55-vuotiaat, mutta myös nuorten sukupolvien asenteet ovat hyvin työkeskeisiä. Suuria eroja ikäluokkien välillä ei ole.

Yhteistyöhenkisyys ei nouse suomalaisten piirteissä keskeiseksi, vaikka konsensuksella on pitkät perinteet maassamme. Vain 43 prosenttia kansasta pitää yhteistyöhenkisyyttä suomalaisille ominaisena.

Vielä harvempi määrittelee anteliaisuuden ja hyväntekeväisyyden suomalaisten piirteeksi. Ahneuskin on suomalaisille anteliaisuutta tyypillisempää.

Ahkeruuden lisäksi suomalaisten omakuvaan kuuluvat rehellisyys, isänmaallisuus ja oikeudenmukaisuus. Myös sisua ja kateutta pidetään suomalaisille ominaisina.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Suomen Yrittäjät ajaa palveluseteleillä toteutettavaa kansalaisten vapautta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen Yrittäjät vaatii, että tulevaisuudessa kunnat ja kuntayhtymät pitää velvoittaa käyttämään palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Näin turvataan parhaiten lähipalvelut koko Suomessa.

Meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa Suomeen perustetaan viisi sote-aluetta, joilla on vastuu palveluiden järjestämisestä. Suomen Yrittäjien mukaan tuottamisvastuu ollaan nyt sitomassa liian vahvasti kunnan tai kuntayhtymän omaan tuotantoon.

- Suomi uhkaa liukua julkisen palveluntuotannon monopolimaaksi. Siksi sote-alueiden vastuuseen pitää lisätä velvollisuus kehittää palvelumarkkinoita niin, että monopolia ei synny. Kuntalaisen pitää voida valita, missä hoidattaa hampaansa tai kuka käy hoitamassa kotona asuvaa vanhusta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala linjasi.

Kujala puhui asiasta SuomiAreena-tapahtumassa Porissa torstaina.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Valion "uniikki yhteistyö" Aalto-yliopiston kanssa tuottaa tuloksia

Käyttäjän jounikjuntunen kuva
Posted in

Kun Aalto-yliopistoa kasattiin vuosikymmenen alussa, Valio Oy lahjoitti yliopiston säätiölle kolme miljoonaa euroa ja aloitti "ainutlaatuisen yhteistyön" Markkinoinnin laitoksen kanssa. Tänä päivänä saamme lukea, kuinka ainutlaatuinen yhteistyö Suomessa toimii. Kun Valio tuomittiin Markkinaoikeudessa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Jaakko Asparan ja Kari Hopun suulla riensi apuun. Helsingin Sanomat antoi viestintäkanavansa markkinoinnin laitoksen käyttöön. Lähdekritiikkiä ei Suomen suurimmassa lehdessä mietitty yliopiston ollessa kyseessä.

 

Aspara ja Hoppu totesivat että Markkinaoikeuden päätös voi johtaa kartelliin, kun yhtiöt eivät uskalla laskea hintoja. Lisäksi markkinaoikeuden hintatulkinta kyseenalaistettiin. Sisäinen viestintä on ollut tutkinnassa esillä ja nähdäkseni tuomio tuli ihan hyvästä syystä. Suomessa on instituutioita, jotka miettivät jopa yksittäisten kuluttajien asemaa, enkä tarkoita tällä yliopistoja. Toki voimme jäädä miettimään mihin asti vertikaalinen integraatio arvoketjussa voidaan sallia, jotta kilpailu toimii ja tällaista tulkintaottelua ei tarvitse käydä.

 

Keskiarvo: 3.5 (11 arviota)

Tasavallan Presidentti uudelle hallitukselle: Näytä niille !

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, puhe hallitukselle:

Arvoisa pääministeri, hyvät valtioneuvoston jäsenet,

Eduskunta antoi teille luottamuksensa pääministerin vaalissa. Onnittelen teitä valintanne johdosta. Johdollanne aloittaa tänään toimintansa itsenäisen Suomen 73. hallitus.

Hallitus perii pohjansa edelliseltä hallitukselta, mutta ennen kaikkea edeltäjältään se perii paljon työtä. Paljon puhutut, usein ”päätetyt” rakenteiden uudistamiset on vihdoin lopullisesti ratkaistava ja toteutettava. Edessä on siis vaativa ajanjakso.

Vaativa ajanjakso on myös mahdollisuus. Mahdollisuus meille kaikille; näyttää, että tämä kansa yhä vielä nujertaa vaikeudet, nekin, jotka tulevat ulkoisesta maailmasta.

Näytetään niille!

Mahdollisuus myös hallitukselle näyttää. Puhuttiin minihallitusohjelmasta. Hallituksen toimikausikin tulee olemaan minimittainen. Tämän ei ollenkaan tarvitse tarkoittaa, etteikö meille tulisi maksihallitus.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Elvytys helpottaa akuuttia ahdinkoa - se on talouden marijuana

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sanalla "elvytys" on positiivinen mielleyhtymä ja elvyttämällä, valtion velkevetoisella kulutuksella, on paikkansa silloin kun viennin väliaikainen heikkeneminen uhkaa pysäyttää talouden rattaita.

Elvyttämällä voimme lisätä julkisen sektorin ylläpitämiä työtehtäviä silloin kun yksityinen sektori ei suhdannesyistä vedä. "Elvytyksen"  sivuvaikutukset tulevat viiveellä:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Kiertävän raha päätyy aina palkkoihin. 
  • Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee aivan niin kuin meillä on käynyt.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.

Negatiivisten sivuvaikutusten näkyminen ja kasaantuminen kestää vuoden tai pari. Siksi "elvytystä" kutsutaan suhdannepoliittiseksi keinoksi. Se aiheuttaa talouteen vuoden tai parin mittaisen piristysruiskeen, joka tuo maailmantalouden lamasyöksyn aikana toivotun helpotuksen akuuttiin ahdinkoon.  

Mutta elvytys jättää jälkeensä rakenteellisia vinoumia: väärin kohdennettuja resursseja, ylikorkean palkkatason, heikentyneen kilpailukyvyn ja pahimmillaan jopa supistuvan bruttokansantuotteen.  Kaikki on hyvin, jos elvytystä käytetään varovasti ja taiten niin kuin vaarallista lääkettä. Sillä on vahvoja negatiivisia sivuvaikutuksia, mutta joskus on paikallaan lievittää äkillistä sairaskohtausta kunnon lääkkeellä.

Keskiarvo: 2.9 (9 arviota)

Kaikki munat valtion korissa

Käyttäjän mikko kuva
Posted in

Huomenta, Terveisiä ajatuspaja Liberan keskustelutilaisuudesta. Tälläkertaa aiheena on "Piketty ja pääoma Suomessa - Kaikki munat valtion korissa?". Keskustelua siivittää Henri Heikkisen ja Antti Vesalan "Kaikki munat valtion korissa - Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä" -analyysi. Analyysin kirjoittajien lisäksi keskusteluun osallistuvat kansanedustaja Anna Kontula, professori Paul Lillrank, professori Alf Rehn, yrittäjä Kim Väisänen.

keskustelussa käsitellään Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century -kirjan teesejä Suomen näkökulmasta.

Jarno Lönnqvist keskustelutti Pikettyn teesit täällä jo aikaisemmin. Oma tulkintani Pikketyn teeseistä pähkinänkuoressa:
1) varallisuutemme on kasvanut 5% vuodessa ja jatkaa samaa rataa hamaan tulevaisuuteen
2) GDPn kasvunopeus on selvästi alle tuon 5% ja jatkaa hidastumistaan kohti nollaa. Palkkasumman kasvu menee samaa rataa.
3) kohdista 1 ja 2 seuraa, että palkkatulojen suhde varallisuuteen jatkaa pienenemistään. Pääoman ja varsinkin perityn rahan painoarvo suhteessa työntekoon kasvaa.
4) kohdassa 3 järkeilty kehitys on huono asia ja sitä vastaan pitää taistella (globaaleilla) varallisuusveroilla

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Dags för börskrasch

Käyttäjän OSKLry kuva

Vi har nu bakom oss ca 3 år av mycket stabil uppgång särskilt på S&P 500 indexet. Senast vi hade lite större kursnedgång var ju sommaren 2011. 3 år är en ovanligt lång tid på börsen för ett index att stiga utan större nedgångar än -10% från sista högsta. Så om man hade haft en stop loss på 15%, har man alltså inte fått säljindikation från S&P 500 indexet sedan sommaren 2011. De facto har det i den här uppgången blott kommit två säljindikationer enligt den här regeln från botten i mars 2009.

Bortser vi från allehanda fakta som påverkar kurser och enbart ser på börskurvan så börjar man ju nog fundera en och två gånger om denna uppgång ändå småningom är till sin ände. Den förra uppgången startade i gropen efter IT-bubblan i september 2002 och nådde sin kulmen i oktober 2007 då finanskrisen inleddes. Uppgången varade då 5 år och 1 månad, den nuvarande uppgången har varat från mars 2009, dvs 5 år och snart 3 månader. Uppgången som föregick IT-bubblan var å sin sida ovanligt lång, hela 18 år!

Keskiarvo: 2.1 (11 arviota)

Joka kolmas suomalainen nainen työskentelee kunnan palveluksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lokakuussa 2013 kunta-alalla (suorassa palvelussuhteessa kuntiin) työskenteli 432 000 palkansaajaa, joista 79% oli naisia. Henkilöstömäärä väheni 4 500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo toista vuotta. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 428 000 henkilöä.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Professori Hoppen Suomen vierailu

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Johtava itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä Hans-Hermann Hoppe vieraili Suomessa toukokuun alussa. Suomalaisen yleisön pääkohtia olivat 8.5. Aalto-yliopiston Chydenian tiloissa pidetty luento valtiovallasta ja rahasta sekä 9.5. Uuden ylioppilastalon tiloissa pidetty luento libertaarista ulkopolitiikasta. Molempien tapahtumien jälkeen osallistuin Hoppen illallisseurueeseen, ja minulle tarjoutui silloin tällöin mahdollisuuksia keskustella hänen kanssaan myös vähemmän hektisessä ympäristössä. Nuo kolme päivää olivat todella tapahtumarikkaita ja mieleenpainuvia. Niistä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta tähän blogitekstiin olen pyrkinyt kokoamaan pintapuolisesti olennaiset Hoppen esille tuomat ajatukset.

 

 

Money and State

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Eurooppa takalukkoon?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

EU-vaalit on pidetty, mutta uutta suuntaa ei Eurooppa niistä saanut. Päinvastoin näyttää siltä, että sisällöllinen uudistuminen meni Euroopan tasolla takalukkoon. Maakohtaisia järistyksiä tapahtui Ranskassa ja Britanniassa, ja Suomessakin demarien katastrofi voi räjäyttää hallituksen. Mutta isoon linjaan ei tullut muutoksia; markkinoihin tulos ei vaikuttanut. Pientä nousua tapahtuu ihan talouden omilla eväillä.                    

Ensimmäinen lukko on eurooppalaisten suurten puolueryhmien ylivarovaisuus. Toinen lukko tuli ääriliikkeiden ja EU-kriittisten voimien etenemisen pelosta. Vähän kuin Suomessa viime eduskuntavaalien jälkeen, kun Soini-pelko oli suurimmillaan. Esimakua saatiin tiistaina 27.5.2014 Brysselissä, jossa EU-johtajat pitivät huippukokoustaan. Tv-kuvissa Ranskan sosialistipresidentti François Hollande oli suunniltaan maansa äärioikeiston noustua suurimmaksi voittajaksi. Ja varmasti Euroopan tasoinen vaikutus on Britannian tuloksella, missä EU:sta irtautumista vaativa itsenäisyyspuolue voitti vaalit. Molemmissa maissa EU-politiikkaa tehdään nyt ja vastaisuudessa vain kotimaan politiikkaa varten! EU jää takavasemmalle.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Suomalaiset syövät yhden pyydystetyn kala- tai riista- aterian viikossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Toisena tulee metsästys, johon osallistuu aktiivisesti noin kolme sataa tuhatta suomalaista. Pyyntikulttuuri on meillä verissä.

Viime aikoina vapaa-ajankalastus ja metsästys ovat muuttuneet kotitarvehankinnasta virkistyksen suuntaan.

Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla. (kuvassa onkija; lähde WikimediaCommons) Määrällisesti tärkeimmät vapaa-ajankalastajien saalislajit ovat ahven, hauki ja särki. Metsästyksen saalismäärät ovat hirvieläinten suuresta koosta johtuen samaa suuruusluokkaa. Saaliiden kappalemäärät ovat pienempiä. Karkeasti ottaen keskimääräinen suomalainen syö voden aikana parikymmentä kiloa itse pyydettyä kalaa tai lihaa. Tämä tarkoittaa viikottaista itse pyydettyä riista- tai kala- ateriaa. Taloudellinen merkitys on huomattava.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Är vi finländare skolade till medelmåtta?

Käyttäjän OSKLry kuva
Posted in

Det var ett tag sedan jag skrev en kolumn senast men det är hälsosamt att ta en paus i skapandet ibland också. Den senaste veckan har jag på allvar funderat på rubrikens frågeställning. Kan det faktiskt vara på det här viset? Några direkta svar har jag inte, eftersom ämnet är mycket komplext så idag tänker jag bara högt.

Det var framförallt en artikel på Taloussanomat som fick mig att fundera. Den behandlade inkomstklyftor och vad den 1% som förtjänar mest i Finland har för inkomster. Att komma med i det gänget kräver inte direkt allt för omöjliga ansträngningar. Beroende på familjesituation så krävdes det bruttoårsinkomster på ca 150-250.000e. Det låter lite, jag hade trott att nivån åtminstone hade varit 500.000e/år eller till och med ännu mera.

Keskiarvo: 2.6 (8 arviota)

AAA-RGH!!! - lopettakaa luottoluokituksesta vouhottaminen

Posted in

Suomessa ollaan hirveän huolissaan korkeimman eli AAA-luottoluokituksemme putoamisesta; sillä perustellaan toimia jos toisia valtiontaloudessa. Toki AAA on hyvä asia rahoitusmenojen kannalta, mutta ei luokituksen laskeminen lainkaan dramaattinen juttu olisi, ellei kyse olisi todella reippaasta pudotuksesta. Semmoista eivät luokittajat ole vihjanneetkaan, mahdollisuutena on välähtänyt yhden pykälän pudotus velkaantumisen syventyessä.

Demarien uusi käskyttäjä Rinne on puhunut elvytyksen puolesta, minkä on jo uumoiltu johtavan luottoluokituksen putoamiseen. En ole nähnyt Rinteen elvytysohjelmaa (josko sellaista on vielä olemassakaan), joten en siitä mitään osaa sanoa. Mutta lähtökohtaisesti olen elvytyksen kannalla tällaisessa tilanteessa, kun siihen on varaa ja se tehdään tarkoituksenmukaisesti. Tarvettahan on. (Elvyttää voi toki kalliisti ja tehottomastikin. Toisaalta Rinne ei pidä mm. yhteisöverotuksen laskua elvytyksenä ideologisista syistä, vaikka se selvästikin on vauhdittanut suuria investointeja viime kuukausina; perinteiselle telaketjudemarille se on vain oikeistolaista eli huonoa politiikkaa. No tätähän politiikka on.)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Kunnallisten palveluiden valinnanvapaus toteutetuu palveluseteleillä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveydenhuollon perusratkaisu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva Suomen malli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia uudistettaessa pitää varmistaa, että palveluita kehitetään käyttäjien ehdoilla – ei vanhojen rakenteiden puolustamisen näkökulmasta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Asiakkaalle vapaus valita. Siinä kiteytyy Kujalan mukaan uudistuksen tärkein kärki.

– Valinnanvapautta on toteutettu palvelusetelillä. Sen käyttö on viimeisen kolmen vuoden aikana kolminkertaistunut. Kansalaiset siis haluavat ja osaavat valita.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Poliittisesta vastuusta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Marko Karttusen väitöskirjan mukaan Suomen vei EMUun hyvin pieni joukko poliitikkoja ja virkamiehiä. Omasta mielestäni Suomen vei euroon tasan kaksi poliitikkoa, Lipponen ja Niinistö. Lipponen lienee eläkkeellä ja Niinistö valittiin suurella ääntenenemmistöllä presidentiksi. Niinistö on vielä myöhemminkin aliarvioinut euron ”valuvikoja” artikkelissaan Antti Satulin muistokirjassa "Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003", Tammi.

Mitä vakuuksiin tulee, seuraava sitaatti on suoraan hevosen eli silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen suusta:

”Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia… …On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”

Keskiarvo: 3.6 (15 arviota)
Julkaise syötteitä