Hyppää pääsisältöön

Talouden trendit

Japanin "Abenomics" talouspolitiikka päättää 23 vuoden elvytysjakson

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Japani on elvyttämisen koelaboratorio. Maa on elvyttänyt talouttaan julkisen velanoton ja kulutuksen turvin jo vuodesta 1990 saakka ja julkinen velka ylittää jo 240% bruttokansantuotteesta. Nyt tähän on tulossa muutos. 

Japanilaiset alkavat 23 v tauon jälkeen maksaa veroa

Uusi talouspolitiikka on lempinimeltään Abenomics ja se saa nimensä Pääministerin Shinzō Abe:n mukaan. Viimeisimmät toimenpiteet elvytyksen lopettamiseksi ovat arvonlisäveron keväinen korotus 5% tasolta 8% tasolle ja loppuvuodeksi 2015 suunniteltu korotus 10% tsolle. Japanilaiset alkavat taas 23 vuoden tauon jälkeen maksaa veroja.

Keskuspankki ostaa Japanin valtion velkakirjat; ne eivät muille kelpaa

Veronkorotuksilla on seurauksia. Hinnat nousevat korotusten seurauksena ja niinpä hintainflaatio on jo lähes 4% tasolla. Tästä on dramaattisia seurauksia rahoitusmarkkinoille. 4% tasolla laukkaava inflaatio ja 0% korkotaso tekee korkopapereista sijoittajien inhokkeja. Japanin valtion velkapapereita ei näissä olosuhteissa osta enää kukaan muu kuin Japanin keskuspankki, jonne on jo kertynyt viidesosa kaikista Japanin valtion velkakirjoista. Toisena seurauksena inflaatio syö julkista velkaa niin, että sen määrä kääntyy laskuun luultavasti jo ensi vuonna. Velkoja inflatoidaan pois.

.

Japanin inflaatio (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

EKP:n pankkivalvonta tulee tarpeeseen

Posted in

EKP:n stressitestit olivat ainakin minulle myönteinen yllätys, vaikka markkinat eivät niistä riemastuneet, ei tosin iskenyt paniikkikaan. Pitkällä tähtäimellä tulosten pitäisi lisätä taloudellista aktiviteettia, kun ongelmat on paikallistettu. Rajan tuntumassa olevia pankkeja jäi tosin haaviin eräiden arvioiden mukaan turhan paljon, vaikka varsinaisia pääoman nostamisen tarpeita ei asetettu kuin tusinalle pankille.

Yhden asian testit ainakin minusta tekivät selväksi: EKP:n pankkivalvonta, joka alkaa näinä päivinä, tulee tarpeeseen. Minusta se on ollut tosin selvää alusta asti.

Testit paljastivat pahimpien ongelmapankkien löytyvän Italiasta. Neljä sen suurpankkia tarvitsee uutta pääomaa nostaakseen vakavaraisuutensa niin korkeaksi, että se kestää viiden prosentin pudotuksen kansantuotteessa. Se ei tullut yllätyksenä, koska Italian talous on ollut vuosia euromaiden surkeinta päätä.

Mutta eipä yllätä sekään, että italialaiset älähtivät tuloksesta. Italian keskuspankki, joka on EKP:n jäsen, piti stressitestien kriteerejä liian tiukkoina. Sen mukaan Italian talouden olisi pudottava viiden vuoden taantumaan ennen kuin pahin kriisiskenaario toteutuisi. Italialaisten mukaan vaihtoehdon todennäköisyys on nolla prosenttia, joten pankkien vakavaraisuuden nostamiselle ei ole perusteita.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Halventunut euro avittaa lopulta vientiyhtiöitä

Posted in

Siitä asti, kun EKP lupasi Mario Draghin suulla pari vuotta sitten tehdä kaikkensa euron hajoamisen estämiseksi (eli julkisti OMT-ohjelman suurella menestyksellä), euroalueen ongelmana on ollut liian kallis valuutta. Sijoittajat ovat hakeneet euromaiden bondeista turvaa, kun takausta ei ole tarvinnut murehtia. Korkomenojen kannalta se on ollut hyvä asia, mutta viennille kallis euro on tietysti myrkkyä.

Tärkein kilpaileva valuutta dollari on pysynyt pitkään alihintaisensa. Maailmantalouden harvoja valopilkkuja on Yhdysvallat, mutta se ei ole dollarin hinnassa näkynyt, koska Fedin mittava rahaelvytys on työntänyt taaloja markkinoille. Elpymisen myötä Fed on kuitenkin hiljakseen vetäytynyt rahaelvytyksestä, ja kenties jo ensi vuonna edessä voivat olla jo koron nostot ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin.

Tätä on syytä odottaa siitä huolimatta, että markkinoilla on viime viikkoina hermoiltu heikkoa kasvua, myös Yhdysvalloissa. Joka tapauksessa on perusteltua odottaa, että Fedin ja EKP:n rahapolitiikka alkaa eriytyä entistä enemmän, kun Ukrainan kriisin rasittamalla euroalueella jo Saksakin yskii. Euroalueen surkea kasvu ja disinflaatio tuskin hetkeen häviävät. Yhdysvalloissa tilanne on oleellisesti parempi. Työttömyyskin on siellä pudonnut alle kuuteen prosenttiin.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Voimakkaiden yhtiöiden kesyttämisestä ja talouden Nobel palkinnosta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Ruotsin tiedeakatemia otsikoi lehdistötiedotteensa ”The science of taming powerful firms” jakaessaan talouden Nobelin.

Palkinnon saajaa ja aihepiiriä esitellään mm. seuraavasti. Monilla toimialoilla markkinoita hallitsee pieni joukko yrityksiä tai yksittäinen monopoli. Tämä aiheuttaa epätoivottuja tuloksia yhteiskunnalle, jos markkinoita ei säädellä. Tämä on aihealue, jota Jean Tirole on tutkinut 80-luvun puolivälistä.

Erityisesti hän on tuonut esiin, että eri toimialoilla on eroja monopolistisessa kilpailussa ja että politiikan tekijöiden tulisi siksi laatia eri alueille erilaisia säädöksiä. Myös patentointi on ollut Jean Tirolen tutkimusaiheena ja jo Noble palkinnon virallisissa sivuilla olevassa lehdistötiedotteessa on mainittu patenttipoolit.

Keskiarvo: 3.8 (11 arviota)

LähiTapiola kehoittaa varovaisuuteen ja alipainottaa osakkeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

LähiTapiola Varainhoito laski 6.10.2014 osakkeet alipainoon. Suhdannenäkymien heikkeneminen ja osakemarkkinoiden suhteellinen yliarvostus puoltavat osakkeiden alipainotusta. Osakkeiden hinnat eivät tällä hetkellä heijasta riittävästi odotettavissa olevia huonoja uutisia.

”Arvioimme omaisuusluokkien arvostuksia, näkymiä ja riskejä kuukausittain ja tällä hetkellä näkymien heikkeneminen ja osakkeiden arvostus suhteessa näkymiin vaikuttavat jo kalliilta. Nämä tekijät puoltavat osakeriskin pienentämistä”, arvioi LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

Keskiarvo: 4.7 (10 arviota)

Pakotteista Pohjois-Koreassa

Posted in

Viittaan pakotteisiin Pohjois-Koreaan ja tietenkin kirjoitan Venäjän pakotteista. Ne ovat huonot, siis Pohjois-Korean pakotteet.

Kuten dementialta toistaiseksi välttyneet muistavat, että pohjois-korealla on ydinase ja sitä yritetään maanitella pois Yhdysvaltojen (=länsi = YK) asettamilla hurjilla pakotteilla. Etelä-Korea USA:n kaverina on tomerana pakotteissa mukana, mutta se onkin lähellä siis pohjoista osaansa.  Pohjois-Korea jysäytti kaksi ydinjytkyä vuosina 2009 ja 2013 ja pakotteita on kovennettu.  Kuulemma Pohjois-Koreassa on kaupassa tyhjää ja muutenkin kurjaa ja maalla menee yhtä huonosti kuin Venäjällä näiden pakotteiden vuoksi. Tiedättekö muuten sitä, että Pohjois-Korean talous on kasvanut 244% viimeisen neljän vuoden aikana. Matkapuhelinten määrä on  Pohjois-Koreassa kasvanut vuoden 2009 muutamasta tuhannesta 2,4 miljoonaan.

Keskiarvo: 2 (12 arviota)

Maailmankaupan kehitys kertoo kehittyvien maiden ylivoimasta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

World Trade Monitoring seuraa maailmankaupan kehitystä. Se on Hollannin tilastokeskuksen ylläpitämä tietokanta, johon on vapaa pääsy. 

Maailmankauppa kertoo lahjomattomasti ja selkeästi sen, miten tärkeinä maailman taloudelliselle järjestelmälle kukin talousalue näyttytyy. Se kertoo myös sijoittajalle paljonko menneinä vuosina kunkin talousalueen vientisektoriin sijoittaminen olisi tuottanut. Trendit ovat maailmankaupan osalta pysyviä ja siksi historiatiedoilla on tässä tapauksessa sijoittajalle ja maantieteellistä hajautusta hakevalle suuri merkitys. Maailmankaupan trendit jatkuvat pitkään, kymmeniä vuosia ja sijoittajan on mahdollista ehtiä mukaan näihin verkkaisiin ilmiöihin.

Maailmankaupan suhteellinen kehitys ; vuosi 2005=100 (Lähde: World Trade Monitoring)

Maailmantalouden kehityksestä on viime kesän jälkeen kuultu huonompia uutisotsikoita.  Maailmankauppa jatkaa kuitenkin ainakin toistaiseksi tasaista kasvuaan, eikä reaalitalouden puolella ainakaan toistaiseksi näy mitään dramatiikkaa.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Kulutustuotteiden kauppa on kovaa vauhtia siirtymässä verkkoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Verkkokaupan merkittävä rooli on jo vuodesta 2000 asti ollut täyttymätön lupaus. Verkkokauppa on kaiken aikaa ollut pientä verrattuna kivijalkakauppojen ja markettien myyntiin eikä verkkokauppa ole merkittävästi vaikuttanut kauppaliikkeiden liikevaihtoon.

Kulutustuotteiden kauppa siirtyy verkkoon

Nyt tilanne on muuttumassa. Verkkokaupan osuus on USA:ssa jo noin 7% vähittäiskaupasta (liitteenä FRED:n aineistoon perustuva kuva) ja sen osuus kasvaa tasaisen varmasti noin 0,5%/vuosi. Elintarvikkeiden osalta vaikutus ei ole suurta, mutta elektroniikan, kirjojen, musiikin, vaatteiden ja muiden kulutustuotteiden osalta kasvu tapahtuu yksinomaan verkkokaupan puolella. Kauppaliikkeiden liikevaihdon kasvu on pysähtynyt ja taantuu.

Muutos on Suomessa pari vuotta jäljessä USA:n kehityksestä

Suomi on vuoden tai pari jäljessä USA:n kehityksestä. Kivijalkakaupat ja marketit ovat täällä lähempänä kuluttajaa ja helpommin tavoitettavissa. Mutta tämä ei trendiä muuta. Kulutustuotteiden kauppa siirtyy täälläkin kovaa vauhtia verkkoon ja verkkokauppojen laaja läpimurto tapahtuu meilläkin tällä vuosikymmenellä.

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Voiko yksi mies muuttaa maailmaa?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

 

Kyllä voi. Eteläafrikkalainen 40-vuotias Elon Musk, tämän ajan ehkä seuratuin innovaattori ja yrittäjä, muuttaa yrityksillään perinteistä teollisuutta nopeammin kuin kukaan aikaisemmin viimeisen 50 vuoden aikana.

Elon Musk muutti tyhjätaskuna Kalifornian piilaaksoon vuonna 1995 koska uskoi, että USA:ssa hän voi paremmin toteuttaa villejä suunnitelmiaan. Huippulahjakkaana opiskelijana hänelle tarjottiin mahdollisuus väitellä Stanfordin yliopistossa fysiikasta, mutta opiskelu tuntui liian helpolta ja hän koki, että tietää asioista jo enemmän kuin yliopiston professorit.

Internet oli juuri lähtenyt leviämään ja hän aloitti yrittäjänä veljensä kanssa perustaen ensimmäisen internetfirmansa, joka myytiin 2 vuotta myöhemmin noin 250 miljoonalla dollarilla. Tämän jälkeen Elon halusi muuttaa finanssimarkkinaa ja kehitti yksinkertaisen maksatusjärjestälmän internetin yli. Tästä ideasta syntyi lopulta PayPal, jonka verkkohuutokauppa Ebay osti pari vuotta myöhemmin noin 2 miljardilla dollarilla.

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)

Suomen talous on pankkibarometrin mukaan lamaantumassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän kääntyneen uudelleen negatiiviseksi vuoden kolmannella neljänneksellä. Luotonkysynnän odotetaan myös jatkuvan aiempaa vaisumpana.  Barometrikysely III/2014 tehtiin syyskuun alussa.

”Edellisessä kyselyssä arvioitu luotonkysynnän piristyminen kääntyi tuoreessa barometrikyselyssä jyrkästi heikommaksi. On erittäin huolestuttavaa Suomen talouskasvun kannalta, että yritysten investointirahoituksen kysynnän arvioidaan vähenevän entisestään”, sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 3.5 (8 arviota)

Lopulta kaasua pönttöön EKP:lta

Posted in

Oli jo aikakin! EKP laski jälleen korkoja, koska inflaatio on lähes nollassa ja kasvu pysähtynyt. Merkittävämpää on, että keskuspankki jatkaa poikkeustoimien sarjaa aloittaen ABS-ohjelman eli omaisuusvakuudellisten arvopaperien mittavat ostot. Tavoitteena on lisätä rahan määrää markkinoilla. ABS:n puitteissa EKP ostaa esimerkiksi asunto- ja yrityslainoja, joista kootaan suuria paketteja. Pankit, vakuutusyhtiöt ja Draghin mukaan ketkä tahansa voivat toimia ABS-pakettien myyjinä. Niiden tekninen toteutus on vielä työn alla.

EKP ei määritellyt ostojensa mittakaavaa kuin toteamalla, että sen tase kasvaa merkittävästi. Setelirahoituksesta ei ole vielä kyse, joskin hiukan siihen suuntaan päätös jo vivahtaa. Varsinainen setelirahoitus on hankala toteuttaa euroalueella niin teknisesti kuin poliittisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Japaniin, joissa se on purrut. Luultavasti EKP käyttää ohjelmaan ainakin satoja miljardeja.

Euroalueen ongelmana on kuluttajien ja pienyritysten nihkeä luototus. Kun EKP toimii luottojen viimekätisenä ostajana, luotottajien uskalluksen pitäisi kasvaa eli rahan lähteä liikkeelle. Kun pidempien lainojen kysyntä nousee, pitkät korot laskevat. Tämä tukee yritysten pitkäaikaisempia investointeja ja kotitalouksien kulutusta, esimerkiksi uusien autojen ja asuntojen hankintaa.

Keskiarvo: 3.7 (10 arviota)

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Sijoituskohteiden arvot ovat IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF on päivittänyt maailmantalouden näkymiä. IMF:n Oliver Blanchard:lla on erityinen viesti sijoittajille. Sijoituskohteiden hinnat ovat jossakin päin maailmaa olla paikallisesti yliarvostettuja, mutta sijoitusmarkkinoiden yleinen hintataso on terve, eikä uhkaa makrotaloudellista kehitystä. Koronnostojen aika on vasta myöhemmin, kun talouden muut tasapainotuskeinot on hyödynnetty. Emme kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa (,jossa koronnostoja pitäisi käyttää).

Talouden toipuminen on edelleen hentoa ja vaatii makrotaloudellista tukea (keskuspankkien erityisiä toimenpiteitä):

  • Globaali kasvu on IMF:n mukaan tänä vuonna 3,4%, jossa on 0,3% laskua edellisestä ennustesta. Heikentyneen kasvuennusteen taustalla on vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana tulleet negatiiviset yllätykset (varstojen muutokset ja USA:n lomat). Loppuvuosi ja ensi vuosi tulevat jatkumaan IMF:n aiemman ennusteteen kaltaisella tavalla positiivisissa merkeissä.
  • Kasvuennustetta varjostavat öljyn hintatasoa uhkaavat geopoliittiset riskit, USA:n yllättävän korkeat pitkät korot ja yrityslainojen riskilisän kasvaminen.
Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 2

Posted in

Teollisuusmaan käsitteeseen tuntuu sisältyvän ajatus, että teollisuuden osuus työpaikoista on suuri verrattuna toisiin sektoreihin. Näinhän ei yleensä ottaen ole rikkaissa maissa, vaan palvelut ovat ylivoimaisestikin suurin työllistäjä. Silti meillä elee edelleen ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä. On siinä toki totuutensa, sillä ilman tehokasta teolllista tuotantoa meillä ei olisi varaa laajaan palvelusektoriin. Korkea tuottavuus sen mahdollistaa. Mutta korkea tuottavuus ei tarkoita, että työvoiman kysyntä kohdistuisi teollisuuteen.

Korkea tuottavuus perustuu kehittyneeseen automaatioon, joka merkitsee ihmistyön korvaamista koneilla. Adam Smith analysoi tuottavuuden kasvun dynamiikan jo 1700-luvulla. Automaation ansiosta tuotannon kasvuun tarvitaan aina suhteellisesti vähemmän ihmistyötä. Sille on sen sijaan tarvetta muulla. Teoriassa voimme kuvitella (utopioissa aikanaan yleisen haaveen) yhteiskunnan, jossa kaikki materiaalinen tuotanto tehdään koneilla. Sitä kohtihan olemme koko ajan matkanneet, joskaan tuskin sellaisenaan koskaan näemme. Mutta se on teknologisen kehityksen suuri trendi.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLAn, julkaisema analyysi "Kuka suomessa kasvaa?" antaa terävän, mutta huolestuttavan kuvan 2000 luvun rakennemuutoksesta:

Suomesta on tullut hoivayhteiskunta. Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten koulutuksessa sekä sosiaali ja terveyspalveluissa. Kaikkien yksityisten palveluiden työllisyys on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yhteensä 143 000 henkilötyövuodella.

Teollinen toiminta hiipuu. Teollisuudessa työllisyys on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille.

Koko tehdasteollisuuden tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta. Suomen teollinen pohja on murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla.

Suuryritykset vähentävät työvoimaa, mutta Suomi on edelleen suuryritysvaltainen maa. Työllisyys on yrityskentässä hyvin keskittynyttä – 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Työllisyyden nettokasvu tapahtuu kuitenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä.

Vientiyrityskentässä on vain vähän ylemmän keskisarjan yrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta. Tuhat suurinta vientiyritystä vastaa jo 90 prosentista koko tavaraviennistä.

Uusia yrityksiä perustetaan verkkaiseen tahtiin ja niinpä uusien yritysten osuus yrityskannastamme on kilpailijamaitamme pienempi. Monet perustettavista yrityksistä jää yhden hengen kokoisiksi yksinyrityksiksi. Kilpailijamaissamme yritykset lähtevät todennäköisemmin kasvamaan ja kasvattamaan työllisyyttä.

Uusien yritysten osuus yrityksistä (Lähde: EVA/Kuka Suomessa kasvaa?)

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 1

Posted in

Minun on pitänyt jo hyvä aikaa kirjoittaa kommentaari palvelusektorin tulevaisuudesta, ja sain siihen nyt hyvän kimmokkeen Piksun toimituksen jutusta ”Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori”, julkaistu 27.6. Ainakin julkisen keskustelun perusteellahan Suomessa murehditaan enemmän teollisuuden kuin palvelualan työpaikkoja. Asenne on nurinkurinen, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta tienaa elantonsa palvelusektorilla. Suhde on sama kaikissa rikkaissa teollisuusmaissa, myös Saksan ja Japanin kaltaisissa vientimahdeissa. Taustalla on ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä – vaikka palvelut ovat yhtä oleellinen osa tuotantoa ja elämänlaatua kuin muut sektorit.

Jaan juttuni kahteen osaan, koska muuten se leviäisi liikaa. Ensimmäisenä käsittelen palvelujen roolia teollisuuden osana, koska siihen tiivistyy keskeisesti käynnissä oleva voimakas tuotantotapojen murros – jota vanhaa maailmaa haikailevat eivät riittävästi tunnista tai tunnusta. Ja sen vuoksi tuppaavat vähättelemään palvelusektorin merkitystä.

Keskiarvo: 2.8 (5 arviota)

Jokowista tulossa Indonesian uusi presidentti

Posted in

 

Indonesiassa pidettiin presidentinvaalit 9. heinäkuuta. Joko Widodo (Jokowi) on epävirallisten tulosten mukaan voittaja 52 – 53 % äänimäärällä, kun taas Prabowo Subianto on saanut noin 47 % äänistä. Näiden tulosten ei uskota enää muuttuvan paljoakaan, sillä epävirallisten laskentojen virhemarginaali on ollut esim. huhtikuun parlamenttivaaleissa alle prosentin luokkaa. Äänestysprosentti on ollut yli 70 %. Viralliset tulokset saadaan 21. – 22. heinäkuuta.

Jokowin voitto on myös Indonesian voitto. Jokowi on hyvin reformihakuinen, puhdas kansanmies, jolla ei linkityksiä Suharton aikakauden poliittisiin tai business-kiemuroihin.

Jokowin voittoa voi luonnehtia maan historian tärkeimmäksi tapahtumaksi sitten Indonesian itsenäistymisen toisen maailmansodan jälkeen ja Suharton aikakauden lopun 1990-luvun lopulla.

Juuso Mykkänen, JOM-rahastojen salkunhoitaja

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Palkansaajien reaaliansiot jatkavat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan supistumistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyky heikentyi viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin, Euroopan komission arvion mukaan reilut kolme prosenttia. Viime vuoden heikkeneminen johtui käytännössä kokonaan euron valuuttakurssin vahvistumisesta, sillä nimelliset yksikkötyökustannukset eivät enää juurikaan kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten kasvuvauhti hidastuu kilpailijamaiden tasalle. Tämä ei kuitenkaan ennusteiden mukaan vielä riitä kääntämään Suomen kustannuskilpailukykyä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen.

Palkansaajien reaaliansiot supistuvat samaa tahtia viennin kanssa

Ansiot nousevat ennusteen mukaan kuluvana vuonna 1,4 % ja kuluttajahinnat 1,3 %. Vuonna 2015 ansiot nousevat arviolta 1,2 %. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima supistui viime vuonna 1,1 %, mihin vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Kuluvana vuonna palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan supistuvan 0,6 % ansiokehityksen hidastuessa. Supistuminen jatkuu myös ensi vuonna valtiontalouden sopeuttamistoimien myötä. Vasta vuonna 2016 ostovoiman supistuminen pysähtyy taloudellisen aktiviteetin ja työllisyystilanteen kohenemisen myötä.

Suomen nollakasvulinjaan ei ole ennusteen mukaan tulossa merkittävää muutosta

Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa ja euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäinen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Työllisyyden vuoden 2012 lopussa alkanut heikkeneminen on hidastunut viime kuukausina. Tästä huolimatta ei ole konkreettisia merkkejä siitä, että työllisyystilanne vielä lähikuukausina olennaisesti paranisi. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat tulevina vuosina työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen teknologiateollisuuden kasvuveturi ja erityisosaamisalamme globaalissa työnjaossa, ohjelmisto- ja IT-palveluala, kasvoivat 11,4 % viime vuonna saavuttaen yli 7Mrd€ liikevaihdon. Kasvu kohdistui peliyrityksiin ja pieniin ohjelmistoyrityksiin. Peliyritystemme kasvu on ollut keskimäärin 39,5% / vuosi aikavälillä 2004-2013. Tiedot selviävät Teknologiateollisuuden julkaisemasta ohjelmistoyrityksiä koskevasta kartoituksesta.

Globaali ohjelmistomarkkina kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia kolmen trendin – pilvilaskennan, viestintä- ja sisältösovellusten ja analytiikan – vetämänä. Suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat onnistuneet hyödyntämään näistä erityisesti kahta ensimmäistä.

Pilvilaskentaa käytetään tehostamaan IT-palveluja ja luomaan uutta liiketoimintaa nopeasti. Viestintään ja sisältöihin liittyviin sovelluksiin kuuluvat mm. Intranet-ratkaisut, pikaviestinsovellukset, streaming-palvelut ja pelit. Suomalaisyritykset ovat menestyneet erityisesti peleissä.

Helsingin pörssiin listattujen IT-palvelualan yritysten liikevaihto supistui yhteensä 4,6 %. Useat raportoivat siirtyneensä projektiliiketoiminnasta jatkuviin palveluihin, tuoteliiketoimintaan tai ohjelmistovuokraukseen.

– Nämä siirtymät seuraavat toimialan yleistä kehitystä globaalisti ja vaativat etukäteisinvestointeja. Niiden tuotot myös tuloutuvat projektiliiketoimintaa hitaammin, Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Onko pörssikorjaus tulossa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Viktor M. Vasnetsov: Ilmetykirjan neljä ratsastajaa

Onko pörssikorjaus (yli 10% kurssilasku) tulossa? Onko pörssimailman neljä ratsastajaa jo satuloineet hevosensa ja lähdössä tekemään tuhojaan?

Ylimielisyys: Ensimmäinen tuhon ennusmerkki on ylimielisyys. Kaikki ovat sitä mieltä että pörssiin kannattaa sijoittaa viimeisetkin rovot ja lisäksi kaiken minkä voit lainata. Silloin valkoinen ratsu korskeana ratsastaa kruunupää selässään mailmaa valloittamaan. Mailma on muuttunut eikä varmampaa sijoitusta ole kuin pörssi. En havaitse tätä ennusmerkkiä. Päinvastoin epäilijöitä riittää jatkuvine huolineen osakkeiden yliarvostuksesta. Yksityissijoittajat ovat pitäneet hyvin suuren osan rahoistaan käteisenä. Ruutia on vielä runsaasti kuivana viimeistä nousupyrähdystä varten.

Keskiarvo: 3.5 (10 arviota)

Valtionvarainministeriön 1/2014 katsaus: Elvyttävä julkinen taloudenpito jatkuu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtionvarainministeriö on julkaissut 1/2014 suhdannekatsauksen, jonka mukaan:

Talous kasvaa heikosti ja kotitaloudet kärsivät

- Ku­lu­va­na vuon­na ta­lous kas­vaa vain 0,2 % ja vuon­na 2015 pääs­tään mal­til­li­seen 1,4 pro­sen­tin kas­vuun. En­nus­te­jak­son vii­mei­se­nä vuo­te­na 2016 BKT:n kas­vuk­si muo­dos­tuu 1,6 %.

- Vuon­na 2015 kaik­ki ky­syn­tä­erät jul­ki­sia in­ves­toin­te­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta vai­kut­ta­vat ta­lous­kas­vuun po­si­tii­vi­ses­ti. Vien­ti li­sään­tyy 4,6 % kan­sain­vä­li­sen kau­pan pi­ris­ty­es­sä. Koti­ta­louk­sien re­aa­li­tu­lo­jen ke­hi­tys jää kui­ten­kin hei­kok­si ja yk­si­tyi­sen ku­lu­tuk­sen kas­vu jat­kuu edel­leen hy­vin vai­me­a­na.

Työttömyys jatkaa kasvuaan

- Työt­tö­myys on li­sään­ty­nyt jo mil­tei kah­den vuo­den ajan ja sen ar­vi­oi­daan jat­ka­van kas­vu­aan ku­lu­va­na vuon­na. En­nus­te vuo­den 2014 työt­tö­myys­as­teel­le on 8,5 %. Työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen ar­vi­oi­daan ole­van lähi­vuo­si­na­kin hy­vin vai­sua. Työl­li­syy­den pa­ra­ne­mis­nä­ky­miä var­jos­ta­vat työ­mark­ki­noi­den li­sään­ty­neet ra­ken­ne­on­gel­mat. Avoi­mien työ­paik­ko­jen kes­to on pi­den­ty­nyt ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys kas­va­nut.

Huomattavan "elvyttävä" julkinen taloudenpito jatkuu

- Jul­ki­sen ta­lou­den ali­jää­mä pie­ne­nee sel­väs­ti v. 2015 so­peu­tus­toi­mien ja ta­lou­den lie­vän el­py­mi­sen an­si­os­ta. Ali­jää­mä on kui­ten­kin edel­leen huo­mat­ta­va ja jul­kis­yh­tei­sö­jen vel­ka, joka on ylit­tä­mäs­sä 60 pro­sen­tin ra­jan jo tänä vuon­na, jat­kaa kas­vu­aan en­nus­te­jak­sol­la. Julkisyhteisöjen velka tulee siis ylittämään vakaus ja kasvusopimuksen rajat.

- En­nus­teen ris­kit koh­dis­tu­vat ensi­si­jai­ses­ti sii­hen, kuin­ka no­pe­as­ti ja voi­mak­kaas­ti re­aa­li­ta­lous re­a­goi kan­sain­vä­li­sen ky­syn­nän ko­he­ne­mi­seen. Täs­sä esi­te­tyn en­nus­te­ku­van va­los­sa Suo­men ta­lous tu­lee ke­hit­ty­mään mo­nia kil­pai­li­ja­mai­tam­me hei­kom­min.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Avautuva Japani

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Portti edo-kauden linnaan Tokiossa on auki.

Japani sivuutetaan meillä usein sijoittajien keskuudessa pysähtyneenä taloutena. Minusta tämä ei pidä paikkaansa koska Aben johtama hallitus on viimeinkin saamassa vauhtia talousreformeihin.

Keskiarvo: 3.3 (9 arviota)

Uber ja muut perinteisten bisnesten tappajat

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

 

Luin tänään, kuinka taksikuskit olivat järjestäneet suurruuhkia Euroopan suurkaupungeissa vastalauseena uudelle Uber-nimiselle taksipalvelulle. Uber-yhtiöstä ilmoitettiin tänään, että tämä taksikuskien mielenosoitus oli kasvattanut Uberin normaalipäiväkäyttöä 850 %, joten taksikuskit tekivät itselleen karhunpalveluksen ja loivat tempauksellaan Uberille lisää mainetta.

Vierailin viikko sitten Kaliforniassa ja minulla oli mahdollisuus testata Uber-taksipalvelua. Olen aivan innoissani siitä ja toivon, että se tulee myös Suomeen mahdollisimman nopeasti. Uber valitettavasti kuitenkin ajaa perinteiset taksit talousahdinkoon ja uskon, että ajan myötä myös autovuokraamot joutuvat vaikeuksiin. Käyttäjälle palvelu on fantastinen.

Keskiarvo: 3.5 (10 arviota)

Myyntityön parissa on paljon työpaikkoja tarjolla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Myyntityö on historiansa suurimmassa murroksessa. Konkarit eläköityvät, eikä ala houkuttele tarpeeksi uusia tekijöitä. Tällä hetkellä myynnin ammattilaisista on suurempi pula kuin siivoojista. Asiantuntija-arvioiden mukaan vuonna 2020 myyjien vaje Suomessa saattaa olla jopa 25 000 henkilöä. Myyjien rekrytoinnille omat haasteensa asettaa myyntityön alati kiristyvät vaatimukset.

– Ammattikorkeakouluista ja korkeakouluista valmistuu tällä hetkellä runsaasti markkinoinnin osaajia, mutta todellisuudessa työmarkkinoilla on huutava pula osaavista myyjistä ja myynninjohtajista, toimitusjohtaja Peter Kietz Mercuri Internationalista kertoo.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Tärkeimpien talousalueiden korkomarkkinoiden ennustama tuleva korko- ja talouskehitys.

Käyttäjän Kari Laakso kuva
Posted in

Johdanto

TTC:n (Technical Traders Club) toukokuun kuukausikokouksessa 12.05.2014 piti Hannu Penttinen, Operandi Oy, esityksen aiheesta "Tärkeimpien talousalueiden korkomarkkinoiden ennustama tuleva korko- ja talouskehitys".

 

Ohjauskorot ja lyhyet korot

Keskuspankki säätelee ohjauskorkoa talouden syklien ja odotusten mukaan. Keskuspankit ovat kuitenkin useinmiten päätöksissään reaktiivisiä eikä proaktiivisia. Ohjauskorot (EKP, FED ja BOE) ovat pohjilla, Lyhyet markkinakorot (3 kk euribor, 3 kk usd libor ja 3kk gbp libor) ovat ennätyksellisen alhaalla. Korkomarkkinatrendeissä lasku on päättynyt tai päättymässä. Euroalueella on ollut negatiivinen reaalikorko vuosina 2013–2014. Selkeätä korkojen nousupainetta ei ole vielä nähtävissä, vaikka talouskehitys on globaalisti elpymään päin. Esimerkiksi hyvin matala 3 kk euribor ei näytä uskovan taloustilanteen paranemisen.

 

Talouskasvuennusteet

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Nokialle vihjettä

Posted in

Nokia on innokkaasti lähtenyt karttaliiketoimintaan, hienoa. Staattiset kartat eivät riitä ohjamaan itseliikkuvia autoja tarpeeksi hyvin määränpäähän. Aina voi tulla yllättäviä liikenne-esteitä kuten onnettomuuksia, myrsky tai tietöitä. Tähän tarvitaan realiaikaisesti päivittyviä kartoja.

Google ilmoitti että se laittaa 1-3 miljardia rahaa ja ampuu taivaalle 180 matalalla lentävää satelliittia. Satelliittien tarkoitus on kuulemma laajentaa Internettia. Facebook on kertonut samansuuntaisista suunnitelmista. Ei tarvitse olla tulevaisuustutkijoiden eturivissä, että arvaan noiden todellinen business olevan realiaikainen liikennetilanteen seuranta. Näiden kautta voidaan ohjata itseajavat autot esteiden ohitse ja myös havainnoida ongelmat realiaikaisesti. Mikäli Nokia haluaa olla karttaliiketoiminnassa mukana silloin kun niiden tarve on, heidän täytyy osallistua jollainlailla tähän satelliittiliiketoimintaan. On tuolla myös sotilaallista merkitystä ja Google on ollut lähellä NSA:ta.

Keskiarvo: 2.7 (6 arviota)

Kiina, Intia ja Pakistan

Posted in

Kauhean moni veikkailee, että Intiasta tulisi uusi Kiina. Ei tule, miten niin erilainen voisi muuttua niin samanlaiseksi. Intia ja Kiina täydentävät toisiaan ja tulevat lähentymään. Intialla on iso palvelusektori ja pieni teollisuus ja Kiinalla toisin päin.

Viime aikainen poliittinen paine on tosi johtuen lähinnä Kiinan tuesta Pakistanille. Pakistan on Intialle jo vuosikymmenten mittainen ongelma, mutta sen kanssa on jotenkin totuttu elämään. Dalai Lama tuntuu olevan jostain toisesta maailmasta ja vielä eri ajasta, mutta tilanne kokoajan kaivertaa. Itse asiassa Kiinalla ja Intialla ei ole ollut koskaan sovittua rajaa tai ainakaan sitä ei ole ollut vuoden 1949 jälkeen. Vuonna 1962 kahakka levisi sodaksi ja vuoteen 1987 he ammuskelivat toisiaan päivittäin. Vuorelta vuorelle on kiva räiskiä. Vuonna 1988 Rajiv Gandhi kävi Kiinassa vierailulla ja se oli jonkinlainen käännekohta. Nuo vuodet olivat myös Kiinan kehitykselle merkittäviä. Rajaselkkaus ei ole nyt yhtään lähmpänä ratkaisua kuin silloin 25 vuotta sitten. Mutta sen kanssa on opittu elämään ja selkkaus on ikäänkuin jäänyt paikoilleen. Jammussa ja Kashmirissa on poikkeustilanne.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=40970

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Rinnakkaiset osakesarjat takaisin!

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

 

Saimme jälleen pari kuukautta sitten kuulla suomalaisen pörssiyhtiön myyntihuhuista ulkomaiselle ostajalle. Tällä kertaa kyse oli Metsosta. Ja edellisellä kerralla Wärtsilästä. Ja huhumylly jatkuu, vaikkei yhtiöiden haluttaisikaan olevan kaupan.

Pörssillähän on kolme tehtävää: toimia yrityksen oman pääomarahoituksen hankintapaikkana, toimia osakkeen kauppapaikkana ja antaa ainakin teoriassa osviittaa yrityksen markkina-arvosta. Yrityksen osakkaaksi pyrkivä suuri yleisö tai ammattimaiset sijoittajat arvioivat osakkeen tuottopotentiaalia yhtiön tulevaisuuden näkymien, markkinoiden houkuttelevuuden sekä yrityksen johdon ja muun toimintakyvyn perusteella. Ja aina, kun myyjän näkemys tulevaisuudesta on pessimistisempi kuin ostajan, syntyvät edellytykset osakekaupalle molempien osapuolten oikeaksi kokemalla hinnalla.

Keskiarvo: 3.4 (9 arviota)

Suomi noudatti sopimaansa EU vakaussopimusta vuonna 2013

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi on noudattanut Euroopan vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2013. Kuluvan vuoden kehitykseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota toteaa Valtiontalouden Tassrkastusvirasto lausunnossaan.

Jos talouskasvu on ennustettua heikompaa, voidaan vuonna 2015 joutua toteamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa rikottiin vuonna 2014. Tämä voi johtaa Euroopan komission varoitukseen sekä tarpeeseen toteuttaa korjaavia toimia. Suomen on hyvä varautua jo nyt siihen, että vaatimus finanssipolitiikan mitoituksen ja julkisten menojen kurinalaisuudesta lisääntyy. Lähivuosina julkiset menot eivät saa reaalisesti juuri kasvaa tai menojen lisäykset on katettava lisätuloilla.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Kaikki ei ole euron syytä

Käyttäjän Jouko Marttila kuva
Posted in

Paluuta markkaan tarjotaan lääkkeeksi taantuvalle taloudelle. Euroeroa on yhtä vaikea perustella kuin eurostoliiton hyötyjä.

Professori Vesa Kanniaisen toimittama ja asiantuntijaryhmän kirjoittama Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot ehdottaa Suomelle eroamista eurosta yhtenä helppona keinona saada talous taas raiteilleen. Kirjoittajat pitävät yhteisvaluuttaa virheenä, joka on tuottanut euroalueen kansalaisille kymmenen prosentin hyvinvointitappiot. Kanniainen päättelee, että omalla valuutalla Suomi olisi välttynyt menetyksiltä, joten olisi parempi palata markka-aikaan.

Miten hyvinvointitappiot ovat syntyneet, sitä kirjassa ei avata muuten kuin toteamalla, että euroalueen talouskasvu on jäänyt kymmenen prosenttia jälkeen siitä, mitä se olisi voinut olla ilman finanssikriisiä. Olisiko Eurooppa välttynyt finanssikriisin vaikutuksilta ilman euroa, vai olisivatko vaikutukset olleet jopa nykyistä pahemmat, jos kaikki olisivat jatkaneet omilla valuutoillaan, sitä on vaikea todentaa. Toisaalta kirjan arviot valuuttajärjestelmän vaihtamisen kustannuksista ja riskeistä vaikuttavat tupakkiaskin kanteen tehdyiltä laskelmilta.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)
Julkaise syötteitä