Hyppää pääsisältöön

Talouden trendit

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Sijoituskohteiden arvot ovat IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF on päivittänyt maailmantalouden näkymiä. IMF:n Oliver Blanchard:lla on erityinen viesti sijoittajille. Sijoituskohteiden hinnat ovat jossakin päin maailmaa olla paikallisesti yliarvostettuja, mutta sijoitusmarkkinoiden yleinen hintataso on terve, eikä uhkaa makrotaloudellista kehitystä. Koronnostojen aika on vasta myöhemmin, kun talouden muut tasapainotuskeinot on hyödynnetty. Emme kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa (,jossa koronnostoja pitäisi käyttää).

Talouden toipuminen on edelleen hentoa ja vaatii makrotaloudellista tukea (keskuspankkien erityisiä toimenpiteitä):

  • Globaali kasvu on IMF:n mukaan tänä vuonna 3,4%, jossa on 0,3% laskua edellisestä ennustesta. Heikentyneen kasvuennusteen taustalla on vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana tulleet negatiiviset yllätykset (varstojen muutokset ja USA:n lomat). Loppuvuosi ja ensi vuosi tulevat jatkumaan IMF:n aiemman ennusteteen kaltaisella tavalla positiivisissa merkeissä.
  • Kasvuennustetta varjostavat öljyn hintatasoa uhkaavat geopoliittiset riskit, USA:n yllättävän korkeat pitkät korot ja yrityslainojen riskilisän kasvaminen.
Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 2

Posted in

Teollisuusmaan käsitteeseen tuntuu sisältyvän ajatus, että teollisuuden osuus työpaikoista on suuri verrattuna toisiin sektoreihin. Näinhän ei yleensä ottaen ole rikkaissa maissa, vaan palvelut ovat ylivoimaisestikin suurin työllistäjä. Silti meillä elee edelleen ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä. On siinä toki totuutensa, sillä ilman tehokasta teolllista tuotantoa meillä ei olisi varaa laajaan palvelusektoriin. Korkea tuottavuus sen mahdollistaa. Mutta korkea tuottavuus ei tarkoita, että työvoiman kysyntä kohdistuisi teollisuuteen.

Korkea tuottavuus perustuu kehittyneeseen automaatioon, joka merkitsee ihmistyön korvaamista koneilla. Adam Smith analysoi tuottavuuden kasvun dynamiikan jo 1700-luvulla. Automaation ansiosta tuotannon kasvuun tarvitaan aina suhteellisesti vähemmän ihmistyötä. Sille on sen sijaan tarvetta muulla. Teoriassa voimme kuvitella (utopioissa aikanaan yleisen haaveen) yhteiskunnan, jossa kaikki materiaalinen tuotanto tehdään koneilla. Sitä kohtihan olemme koko ajan matkanneet, joskaan tuskin sellaisenaan koskaan näemme. Mutta se on teknologisen kehityksen suuri trendi.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLAn, julkaisema analyysi "Kuka suomessa kasvaa?" antaa terävän, mutta huolestuttavan kuvan 2000 luvun rakennemuutoksesta:

Suomesta on tullut hoivayhteiskunta. Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten koulutuksessa sekä sosiaali ja terveyspalveluissa. Kaikkien yksityisten palveluiden työllisyys on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yhteensä 143 000 henkilötyövuodella.

Teollinen toiminta hiipuu. Teollisuudessa työllisyys on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille.

Koko tehdasteollisuuden tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta. Suomen teollinen pohja on murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla.

Suuryritykset vähentävät työvoimaa, mutta Suomi on edelleen suuryritysvaltainen maa. Työllisyys on yrityskentässä hyvin keskittynyttä – 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Työllisyyden nettokasvu tapahtuu kuitenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä.

Vientiyrityskentässä on vain vähän ylemmän keskisarjan yrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta. Tuhat suurinta vientiyritystä vastaa jo 90 prosentista koko tavaraviennistä.

Uusia yrityksiä perustetaan verkkaiseen tahtiin ja niinpä uusien yritysten osuus yrityskannastamme on kilpailijamaitamme pienempi. Monet perustettavista yrityksistä jää yhden hengen kokoisiksi yksinyrityksiksi. Kilpailijamaissamme yritykset lähtevät todennäköisemmin kasvamaan ja kasvattamaan työllisyyttä.

Uusien yritysten osuus yrityksistä (Lähde: EVA/Kuka Suomessa kasvaa?)

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 1

Posted in

Minun on pitänyt jo hyvä aikaa kirjoittaa kommentaari palvelusektorin tulevaisuudesta, ja sain siihen nyt hyvän kimmokkeen Piksun toimituksen jutusta ”Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori”, julkaistu 27.6. Ainakin julkisen keskustelun perusteellahan Suomessa murehditaan enemmän teollisuuden kuin palvelualan työpaikkoja. Asenne on nurinkurinen, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta tienaa elantonsa palvelusektorilla. Suhde on sama kaikissa rikkaissa teollisuusmaissa, myös Saksan ja Japanin kaltaisissa vientimahdeissa. Taustalla on ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä – vaikka palvelut ovat yhtä oleellinen osa tuotantoa ja elämänlaatua kuin muut sektorit.

Jaan juttuni kahteen osaan, koska muuten se leviäisi liikaa. Ensimmäisenä käsittelen palvelujen roolia teollisuuden osana, koska siihen tiivistyy keskeisesti käynnissä oleva voimakas tuotantotapojen murros – jota vanhaa maailmaa haikailevat eivät riittävästi tunnista tai tunnusta. Ja sen vuoksi tuppaavat vähättelemään palvelusektorin merkitystä.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Jokowista tulossa Indonesian uusi presidentti

Posted in

 

Indonesiassa pidettiin presidentinvaalit 9. heinäkuuta. Joko Widodo (Jokowi) on epävirallisten tulosten mukaan voittaja 52 – 53 % äänimäärällä, kun taas Prabowo Subianto on saanut noin 47 % äänistä. Näiden tulosten ei uskota enää muuttuvan paljoakaan, sillä epävirallisten laskentojen virhemarginaali on ollut esim. huhtikuun parlamenttivaaleissa alle prosentin luokkaa. Äänestysprosentti on ollut yli 70 %. Viralliset tulokset saadaan 21. – 22. heinäkuuta.

Jokowin voitto on myös Indonesian voitto. Jokowi on hyvin reformihakuinen, puhdas kansanmies, jolla ei linkityksiä Suharton aikakauden poliittisiin tai business-kiemuroihin.

Jokowin voittoa voi luonnehtia maan historian tärkeimmäksi tapahtumaksi sitten Indonesian itsenäistymisen toisen maailmansodan jälkeen ja Suharton aikakauden lopun 1990-luvun lopulla.

Juuso Mykkänen, JOM-rahastojen salkunhoitaja

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Palkansaajien reaaliansiot jatkavat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan supistumistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyky heikentyi viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin, Euroopan komission arvion mukaan reilut kolme prosenttia. Viime vuoden heikkeneminen johtui käytännössä kokonaan euron valuuttakurssin vahvistumisesta, sillä nimelliset yksikkötyökustannukset eivät enää juurikaan kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten kasvuvauhti hidastuu kilpailijamaiden tasalle. Tämä ei kuitenkaan ennusteiden mukaan vielä riitä kääntämään Suomen kustannuskilpailukykyä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen.

Palkansaajien reaaliansiot supistuvat samaa tahtia viennin kanssa

Ansiot nousevat ennusteen mukaan kuluvana vuonna 1,4 % ja kuluttajahinnat 1,3 %. Vuonna 2015 ansiot nousevat arviolta 1,2 %. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima supistui viime vuonna 1,1 %, mihin vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Kuluvana vuonna palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan supistuvan 0,6 % ansiokehityksen hidastuessa. Supistuminen jatkuu myös ensi vuonna valtiontalouden sopeuttamistoimien myötä. Vasta vuonna 2016 ostovoiman supistuminen pysähtyy taloudellisen aktiviteetin ja työllisyystilanteen kohenemisen myötä.

Suomen nollakasvulinjaan ei ole ennusteen mukaan tulossa merkittävää muutosta

Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa ja euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäinen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Työllisyyden vuoden 2012 lopussa alkanut heikkeneminen on hidastunut viime kuukausina. Tästä huolimatta ei ole konkreettisia merkkejä siitä, että työllisyystilanne vielä lähikuukausina olennaisesti paranisi. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat tulevina vuosina työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen teknologiateollisuuden kasvuveturi ja erityisosaamisalamme globaalissa työnjaossa, ohjelmisto- ja IT-palveluala, kasvoivat 11,4 % viime vuonna saavuttaen yli 7Mrd€ liikevaihdon. Kasvu kohdistui peliyrityksiin ja pieniin ohjelmistoyrityksiin. Peliyritystemme kasvu on ollut keskimäärin 39,5% / vuosi aikavälillä 2004-2013. Tiedot selviävät Teknologiateollisuuden julkaisemasta ohjelmistoyrityksiä koskevasta kartoituksesta.

Globaali ohjelmistomarkkina kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia kolmen trendin – pilvilaskennan, viestintä- ja sisältösovellusten ja analytiikan – vetämänä. Suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat onnistuneet hyödyntämään näistä erityisesti kahta ensimmäistä.

Pilvilaskentaa käytetään tehostamaan IT-palveluja ja luomaan uutta liiketoimintaa nopeasti. Viestintään ja sisältöihin liittyviin sovelluksiin kuuluvat mm. Intranet-ratkaisut, pikaviestinsovellukset, streaming-palvelut ja pelit. Suomalaisyritykset ovat menestyneet erityisesti peleissä.

Helsingin pörssiin listattujen IT-palvelualan yritysten liikevaihto supistui yhteensä 4,6 %. Useat raportoivat siirtyneensä projektiliiketoiminnasta jatkuviin palveluihin, tuoteliiketoimintaan tai ohjelmistovuokraukseen.

– Nämä siirtymät seuraavat toimialan yleistä kehitystä globaalisti ja vaativat etukäteisinvestointeja. Niiden tuotot myös tuloutuvat projektiliiketoimintaa hitaammin, Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Onko pörssikorjaus tulossa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Viktor M. Vasnetsov: Ilmetykirjan neljä ratsastajaa

Onko pörssikorjaus (yli 10% kurssilasku) tulossa? Onko pörssimailman neljä ratsastajaa jo satuloineet hevosensa ja lähdössä tekemään tuhojaan?

Ylimielisyys: Ensimmäinen tuhon ennusmerkki on ylimielisyys. Kaikki ovat sitä mieltä että pörssiin kannattaa sijoittaa viimeisetkin rovot ja lisäksi kaiken minkä voit lainata. Silloin valkoinen ratsu korskeana ratsastaa kruunupää selässään mailmaa valloittamaan. Mailma on muuttunut eikä varmampaa sijoitusta ole kuin pörssi. En havaitse tätä ennusmerkkiä. Päinvastoin epäilijöitä riittää jatkuvine huolineen osakkeiden yliarvostuksesta. Yksityissijoittajat ovat pitäneet hyvin suuren osan rahoistaan käteisenä. Ruutia on vielä runsaasti kuivana viimeistä nousupyrähdystä varten.

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Valtionvarainministeriön 1/2014 katsaus: Elvyttävä julkinen taloudenpito jatkuu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtionvarainministeriö on julkaissut 1/2014 suhdannekatsauksen, jonka mukaan:

Talous kasvaa heikosti ja kotitaloudet kärsivät

- Ku­lu­va­na vuon­na ta­lous kas­vaa vain 0,2 % ja vuon­na 2015 pääs­tään mal­til­li­seen 1,4 pro­sen­tin kas­vuun. En­nus­te­jak­son vii­mei­se­nä vuo­te­na 2016 BKT:n kas­vuk­si muo­dos­tuu 1,6 %.

- Vuon­na 2015 kaik­ki ky­syn­tä­erät jul­ki­sia in­ves­toin­te­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta vai­kut­ta­vat ta­lous­kas­vuun po­si­tii­vi­ses­ti. Vien­ti li­sään­tyy 4,6 % kan­sain­vä­li­sen kau­pan pi­ris­ty­es­sä. Koti­ta­louk­sien re­aa­li­tu­lo­jen ke­hi­tys jää kui­ten­kin hei­kok­si ja yk­si­tyi­sen ku­lu­tuk­sen kas­vu jat­kuu edel­leen hy­vin vai­me­a­na.

Työttömyys jatkaa kasvuaan

- Työt­tö­myys on li­sään­ty­nyt jo mil­tei kah­den vuo­den ajan ja sen ar­vi­oi­daan jat­ka­van kas­vu­aan ku­lu­va­na vuon­na. En­nus­te vuo­den 2014 työt­tö­myys­as­teel­le on 8,5 %. Työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen ar­vi­oi­daan ole­van lähi­vuo­si­na­kin hy­vin vai­sua. Työl­li­syy­den pa­ra­ne­mis­nä­ky­miä var­jos­ta­vat työ­mark­ki­noi­den li­sään­ty­neet ra­ken­ne­on­gel­mat. Avoi­mien työ­paik­ko­jen kes­to on pi­den­ty­nyt ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys kas­va­nut.

Huomattavan "elvyttävä" julkinen taloudenpito jatkuu

- Jul­ki­sen ta­lou­den ali­jää­mä pie­ne­nee sel­väs­ti v. 2015 so­peu­tus­toi­mien ja ta­lou­den lie­vän el­py­mi­sen an­si­os­ta. Ali­jää­mä on kui­ten­kin edel­leen huo­mat­ta­va ja jul­kis­yh­tei­sö­jen vel­ka, joka on ylit­tä­mäs­sä 60 pro­sen­tin ra­jan jo tänä vuon­na, jat­kaa kas­vu­aan en­nus­te­jak­sol­la. Julkisyhteisöjen velka tulee siis ylittämään vakaus ja kasvusopimuksen rajat.

- En­nus­teen ris­kit koh­dis­tu­vat ensi­si­jai­ses­ti sii­hen, kuin­ka no­pe­as­ti ja voi­mak­kaas­ti re­aa­li­ta­lous re­a­goi kan­sain­vä­li­sen ky­syn­nän ko­he­ne­mi­seen. Täs­sä esi­te­tyn en­nus­te­ku­van va­los­sa Suo­men ta­lous tu­lee ke­hit­ty­mään mo­nia kil­pai­li­ja­mai­tam­me hei­kom­min.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Avautuva Japani

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Portti edo-kauden linnaan Tokiossa on auki.

Japani sivuutetaan meillä usein sijoittajien keskuudessa pysähtyneenä taloutena. Minusta tämä ei pidä paikkaansa koska Aben johtama hallitus on viimeinkin saamassa vauhtia talousreformeihin.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Uber ja muut perinteisten bisnesten tappajat

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

 

Luin tänään, kuinka taksikuskit olivat järjestäneet suurruuhkia Euroopan suurkaupungeissa vastalauseena uudelle Uber-nimiselle taksipalvelulle. Uber-yhtiöstä ilmoitettiin tänään, että tämä taksikuskien mielenosoitus oli kasvattanut Uberin normaalipäiväkäyttöä 850 %, joten taksikuskit tekivät itselleen karhunpalveluksen ja loivat tempauksellaan Uberille lisää mainetta.

Vierailin viikko sitten Kaliforniassa ja minulla oli mahdollisuus testata Uber-taksipalvelua. Olen aivan innoissani siitä ja toivon, että se tulee myös Suomeen mahdollisimman nopeasti. Uber valitettavasti kuitenkin ajaa perinteiset taksit talousahdinkoon ja uskon, että ajan myötä myös autovuokraamot joutuvat vaikeuksiin. Käyttäjälle palvelu on fantastinen.

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Myyntityön parissa on paljon työpaikkoja tarjolla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Myyntityö on historiansa suurimmassa murroksessa. Konkarit eläköityvät, eikä ala houkuttele tarpeeksi uusia tekijöitä. Tällä hetkellä myynnin ammattilaisista on suurempi pula kuin siivoojista. Asiantuntija-arvioiden mukaan vuonna 2020 myyjien vaje Suomessa saattaa olla jopa 25 000 henkilöä. Myyjien rekrytoinnille omat haasteensa asettaa myyntityön alati kiristyvät vaatimukset.

– Ammattikorkeakouluista ja korkeakouluista valmistuu tällä hetkellä runsaasti markkinoinnin osaajia, mutta todellisuudessa työmarkkinoilla on huutava pula osaavista myyjistä ja myynninjohtajista, toimitusjohtaja Peter Kietz Mercuri Internationalista kertoo.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Tärkeimpien talousalueiden korkomarkkinoiden ennustama tuleva korko- ja talouskehitys.

Käyttäjän Kari Laakso kuva
Posted in

Johdanto

TTC:n (Technical Traders Club) toukokuun kuukausikokouksessa 12.05.2014 piti Hannu Penttinen, Operandi Oy, esityksen aiheesta "Tärkeimpien talousalueiden korkomarkkinoiden ennustama tuleva korko- ja talouskehitys".

 

Ohjauskorot ja lyhyet korot

Keskuspankki säätelee ohjauskorkoa talouden syklien ja odotusten mukaan. Keskuspankit ovat kuitenkin useinmiten päätöksissään reaktiivisiä eikä proaktiivisia. Ohjauskorot (EKP, FED ja BOE) ovat pohjilla, Lyhyet markkinakorot (3 kk euribor, 3 kk usd libor ja 3kk gbp libor) ovat ennätyksellisen alhaalla. Korkomarkkinatrendeissä lasku on päättynyt tai päättymässä. Euroalueella on ollut negatiivinen reaalikorko vuosina 2013–2014. Selkeätä korkojen nousupainetta ei ole vielä nähtävissä, vaikka talouskehitys on globaalisti elpymään päin. Esimerkiksi hyvin matala 3 kk euribor ei näytä uskovan taloustilanteen paranemisen.

 

Talouskasvuennusteet

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Nokialle vihjettä

Posted in

Nokia on innokkaasti lähtenyt karttaliiketoimintaan, hienoa. Staattiset kartat eivät riitä ohjamaan itseliikkuvia autoja tarpeeksi hyvin määränpäähän. Aina voi tulla yllättäviä liikenne-esteitä kuten onnettomuuksia, myrsky tai tietöitä. Tähän tarvitaan realiaikaisesti päivittyviä kartoja.

Google ilmoitti että se laittaa 1-3 miljardia rahaa ja ampuu taivaalle 180 matalalla lentävää satelliittia. Satelliittien tarkoitus on kuulemma laajentaa Internettia. Facebook on kertonut samansuuntaisista suunnitelmista. Ei tarvitse olla tulevaisuustutkijoiden eturivissä, että arvaan noiden todellinen business olevan realiaikainen liikennetilanteen seuranta. Näiden kautta voidaan ohjata itseajavat autot esteiden ohitse ja myös havainnoida ongelmat realiaikaisesti. Mikäli Nokia haluaa olla karttaliiketoiminnassa mukana silloin kun niiden tarve on, heidän täytyy osallistua jollainlailla tähän satelliittiliiketoimintaan. On tuolla myös sotilaallista merkitystä ja Google on ollut lähellä NSA:ta.

Keskiarvo: 2.7 (6 arviota)

Kiina, Intia ja Pakistan

Posted in

Kauhean moni veikkailee, että Intiasta tulisi uusi Kiina. Ei tule, miten niin erilainen voisi muuttua niin samanlaiseksi. Intia ja Kiina täydentävät toisiaan ja tulevat lähentymään. Intialla on iso palvelusektori ja pieni teollisuus ja Kiinalla toisin päin.

Viime aikainen poliittinen paine on tosi johtuen lähinnä Kiinan tuesta Pakistanille. Pakistan on Intialle jo vuosikymmenten mittainen ongelma, mutta sen kanssa on jotenkin totuttu elämään. Dalai Lama tuntuu olevan jostain toisesta maailmasta ja vielä eri ajasta, mutta tilanne kokoajan kaivertaa. Itse asiassa Kiinalla ja Intialla ei ole ollut koskaan sovittua rajaa tai ainakaan sitä ei ole ollut vuoden 1949 jälkeen. Vuonna 1962 kahakka levisi sodaksi ja vuoteen 1987 he ammuskelivat toisiaan päivittäin. Vuorelta vuorelle on kiva räiskiä. Vuonna 1988 Rajiv Gandhi kävi Kiinassa vierailulla ja se oli jonkinlainen käännekohta. Nuo vuodet olivat myös Kiinan kehitykselle merkittäviä. Rajaselkkaus ei ole nyt yhtään lähmpänä ratkaisua kuin silloin 25 vuotta sitten. Mutta sen kanssa on opittu elämään ja selkkaus on ikäänkuin jäänyt paikoilleen. Jammussa ja Kashmirissa on poikkeustilanne.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=40970

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Rinnakkaiset osakesarjat takaisin!

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

 

Saimme jälleen pari kuukautta sitten kuulla suomalaisen pörssiyhtiön myyntihuhuista ulkomaiselle ostajalle. Tällä kertaa kyse oli Metsosta. Ja edellisellä kerralla Wärtsilästä. Ja huhumylly jatkuu, vaikkei yhtiöiden haluttaisikaan olevan kaupan.

Pörssillähän on kolme tehtävää: toimia yrityksen oman pääomarahoituksen hankintapaikkana, toimia osakkeen kauppapaikkana ja antaa ainakin teoriassa osviittaa yrityksen markkina-arvosta. Yrityksen osakkaaksi pyrkivä suuri yleisö tai ammattimaiset sijoittajat arvioivat osakkeen tuottopotentiaalia yhtiön tulevaisuuden näkymien, markkinoiden houkuttelevuuden sekä yrityksen johdon ja muun toimintakyvyn perusteella. Ja aina, kun myyjän näkemys tulevaisuudesta on pessimistisempi kuin ostajan, syntyvät edellytykset osakekaupalle molempien osapuolten oikeaksi kokemalla hinnalla.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Suomi noudatti sopimaansa EU vakaussopimusta vuonna 2013

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi on noudattanut Euroopan vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2013. Kuluvan vuoden kehitykseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota toteaa Valtiontalouden Tassrkastusvirasto lausunnossaan.

Jos talouskasvu on ennustettua heikompaa, voidaan vuonna 2015 joutua toteamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa rikottiin vuonna 2014. Tämä voi johtaa Euroopan komission varoitukseen sekä tarpeeseen toteuttaa korjaavia toimia. Suomen on hyvä varautua jo nyt siihen, että vaatimus finanssipolitiikan mitoituksen ja julkisten menojen kurinalaisuudesta lisääntyy. Lähivuosina julkiset menot eivät saa reaalisesti juuri kasvaa tai menojen lisäykset on katettava lisätuloilla.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Kaikki ei ole euron syytä

Käyttäjän Jouko Marttila kuva
Posted in

Paluuta markkaan tarjotaan lääkkeeksi taantuvalle taloudelle. Euroeroa on yhtä vaikea perustella kuin eurostoliiton hyötyjä.

Professori Vesa Kanniaisen toimittama ja asiantuntijaryhmän kirjoittama Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot ehdottaa Suomelle eroamista eurosta yhtenä helppona keinona saada talous taas raiteilleen. Kirjoittajat pitävät yhteisvaluuttaa virheenä, joka on tuottanut euroalueen kansalaisille kymmenen prosentin hyvinvointitappiot. Kanniainen päättelee, että omalla valuutalla Suomi olisi välttynyt menetyksiltä, joten olisi parempi palata markka-aikaan.

Miten hyvinvointitappiot ovat syntyneet, sitä kirjassa ei avata muuten kuin toteamalla, että euroalueen talouskasvu on jäänyt kymmenen prosenttia jälkeen siitä, mitä se olisi voinut olla ilman finanssikriisiä. Olisiko Eurooppa välttynyt finanssikriisin vaikutuksilta ilman euroa, vai olisivatko vaikutukset olleet jopa nykyistä pahemmat, jos kaikki olisivat jatkaneet omilla valuutoillaan, sitä on vaikea todentaa. Toisaalta kirjan arviot valuuttajärjestelmän vaihtamisen kustannuksista ja riskeistä vaikuttavat tupakkiaskin kanteen tehdyiltä laskelmilta.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Venäjä maksaa nyt uhkapelistään

Posted in

Vladimir Putin yllätti ilmoituksella, että hän vastustaa Itä-Ukrainan venäläismielisten kaavailemaa itsenäisyysäänestystä, ja kannattaa Ukrainan presidentinvaaleja. Koska Putinia ei tunneta odottamattomien u-käännösten johtajana, on aloite tulkittu peliksi, jolla Putin pelaa aikaa ja parempia neuvotteluasemia. Jos taas takaa löytyy aito säikähdys, syy on ilmeinen: länsimaiden talouspakotteet purevat.

Pakotteita on hiljakseen lisätty etenkin Yhdysvaltojen vaatimuksesta. Putinin lähipiirin lisäksi ne ulottuvat jo pariin kymmeneen venäläisyritykseen. Arvostelijoiden mielestä pakotteet ovat yhä muodollisia, koska ne eivät iske suoraan Venäjän talouden ytimeen eli energiavientiin ja rahalaitoksiin. Paperilla siltä näyttääkin - mutta pakotteiden todellinen vaikutus on suurempi, koska ne luovat pelkoa kaikkea liiketoimintaa kohtaan Venäjällä. Epävarmuus on taloudelle myrkkyä.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Ukraina

Posted in

Ukrainan tilanne on sekaisin ja se on ollut sitä jo vähintään 20 vuotta. Kyse ei ole pelkästään Venäjän ilkeydestä tai hyväntahtoisuudesta vaan ukrainalaiset eivät vain tule toimeen omillaan. Heillä ei ole siihen lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia, mutta toivottavasti tulevaisuudessa, vaikka vaikeaa siihen on uskoa.

IMF on luvannut Ukrainalle rahaa peräti 17 miljardia kahdessa vuodessa. Se on paljon rahaa, mutta nyt aluksi rahaa annetaan vain 3,2 miljardia, jos annetaan. Onhan muutkin luvanneet apuaan kuten EU, Kanada ja Japani noin 15 miljardia, mutta heillä on omia ehtojaan, jotka ovat sidottu uudistuksiin kuten kaasun hintaan. Ukrainan hallituksella ei ole juurikaan voimia tehdä mitään.

Venäjä maksoi sopimuksen mukaan Sevastopolin sotilastukikohdasta vuokraa Ukrainalle 526,5 miljoonaa vuodessa ja tämän lisäksi vielä vuokraa 97,75 miljoonaa oikeudesta käyttää vettä ja radiotaajuuksia. Nyt on kuulemma vesi katkaistu Krimiltä eli eiköhän maksutkin ole lopetettu. Summat tuntuvat joistakin pieniltä, mutta köyhästä ne tuntuvat suurelta. Ukrainan budjetti on 56 miljardia ja se on ollut miinuksella jo vuosia. Edellisellä kerralla Ukraina ei selvinnyt IMF:än ehdoista ja rahaa ei tullut luvatunmukaisesti. Viimeksi Ukraina halusi IMF:ltä rahaa vuosina vuosina 2008 ja 2010 jolloin viimeksi käännyttiin lännen puoleen.

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Nykymuotoinen lehdistö kuolee

Posted in

Yhdysvalloissa, maassa jota meidänkin yrityselämämme seuraa viiveellä, The Newspaper Association of America (NAA) on raportoinut kolmen kuukauden välein jäsenyritysten mainosmyyntiä ja se on nyt laskenut 26 peräkkäistä neljännestä. Tämä on tarkoittaa yli kuuden vuoden jatkuvan laskua liikevaihdossa. Nyt emme voi enää seurata tuota liikevaihdon kehitystä yhtä intensiivisesti, koska järjestö päätti harventaa liikevaihdon kehityksestä tiedottamisen tapahtuvaksi kerran vuodessa. On kuulemma liian tuskaista tiedottaa jatkuvasta laskusta, uskon sen. Liikevaihdon pudotus on 6%-7% vuodessa, mikä on nopeaa. Pudotus on ollut niin hurjaa, että realisesti mainonta on pudonnut yli 70% vuosituhannen vaihteesta ja nyt se on jopa pienempää realisesti kuin vuonna 1950 jolloin tilastoa alettiin pitämään. Digitaalisuus on täydellisesti epäonnistunut, mainonta on karannut lehtiyhtiöiltä. Tämä kehitys on vielä alussa ja lehdet tulevat nykymuodossaan katoamaan. Toistan vielä, printtilehdistön mainosrahat ovat viidessä vuodessa menneet puoleen ja monelle mainokset ovat päätulonlähde. Tutkiva- analysoiva journalismi on  ainoa syy lukea lehteä ja sen tuottaminen on kallista. Se on niin kallista, että lehdillä ei ole varaa tehdä sitä.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Imperiumi hakee vastaiskua

Posted in

Venäjän voimapolitiikka pakottaa Euroopan muokkaamaan energiapalettiaan. EU saa kolmasosan kaasustaan Venäjältä, ja puolet tuosta määrästä kulkee Ukrainan kautta. Moni EU-maa on syvästi riippuvainen venäläisestä kaasusta, mikä heikentää EU:n energiaturvallisuutta ja Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä. Tähän on tulossa pysyvä muutos, ellei Venäjä reivaa nopeasti voimapolitiikkaansa. Se olisi pieni ihme.

Puolan pääministeri Donald Tusk ehdotti sanomalehti Financial Timesissa ratkaisuksi EU:n energiaunionia. Sen ytimenä olisi ostokartelli: EU toimisi Venäjän suuntaan yhtenäisenä kaasuasiakkaana. Komissio neuvottelisi hinnat ja toimitusehdot kaikkien maiden puolesta. Venäjä ei voisi pompotella yksittäisiä maita poliittisin perustein kuten nyt. Venäjä on ylipäänsä pyrkinyt ohittamaan EU:n kaikissa asioissa suosimalla kahdenvälisiä suhteita. Hajota ja hallitse –strategia on toiminut varsin hyvin. Venäjä-suhteiden kannalta Tuskin ehdotus on perusteltu, ja se voi saada näissä oloissa kannatusta, vaikka näin suuren vallan luovuttaminen komissiolle on ison väännön takana. Jotain tällaista voi silti olla tulossa.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Perinteellinen taksi on kuin ääni menneisyydestä

Posted in

Ihmettelen Suomen Taksi-monopolia. Kun kävelen tienposkea, niin autot ajelevat liki tyhjillään kuka minnekkin. Moni varmasti ottaisi mielellään kyytiläisen joko pientä korvausta vastaan tai jopa ilmaiseksi. Maailmalla on palveluita jotka iskevät tämän palvelun ja toimivat hienosti. Joku saa extraa ja osa taas jopa ammatin, joka tapauksessa autot ja ihmiset kohtaavat ja voivat auttaa toisiaan. Esimerkiksi Lyft (www.lyft.me) palvelussa vaatimuksena on vähintään 23 vuoden ikä ja pitää omistaa uudehko auto (vuosimalli 2000 tai uudempi) mikä on hyvässä kunnossa sekä älypuhelimen. Sovellus ladataan puhelimeen jossa voit myös arvostella kuljettajan joten äkkiä sana leviää mikäli kuljettaja ei ole luotettava päinvastoin kuin nykyiset taksikuljettajat.  Nämä palvelut purkavat hyvin taksijonoja sekä mahdollistavat tarvetta luopua omasta autosta.

Maksut tapahtuvat palvelun kautta ja kuljettajalle ei makseta suoraan mitään. Näin ollen matka on turvallisempi niin kuljettajalle kuin matkustajallekin. Uber palvelu on tämäntapaisten palveluiden markkinajohtaja ja noita on kaipailtu Suomeenkin (http://www.hs.fi/sunnuntai/a1380945930056), tarvetta ainakin olisi. Tämä on malli mikä tulee lyömään itsensä lävitse kun vaan taksi-mafia saadaan Suomesta purettua. http://nyt.fi/a1305812137945

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan etumatkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan tehokkuuden etumatkaa kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin tulevat uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. EU laajuisen yhtenäispatentin avulla eurooppalaiset valmistajat saavat välittömästi EU laajuisen suojan samalla tavoin kuin USA:ssa.

Teolliset valmistajat toimivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin Euroopan laajuisilla markkinoilla ja tarvitsevat tuotteilleen patenttisuojan koko alueelle. Nyt tämä tulee helpommaksi.  

Suomi harkitsee osallistumista järjestelmään. Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Epätasa-arvo

Posted in

Erään pankkiirin siirrettyä kirjansa Ruotsiin ilmeisesti jotta perikunta ei joutuisi maksamaan perintöveroa minulle heräsi muutama ajatelma:

1. Mitä maailmassa tapahtuu jos pääomatulot kasvavat nopeammin kuin palkkatulot?

2. Mitä tapahtuu suvuille jos tuo ensimmäinen kysymys on totta ja perintöveroa ei ole

Laitan keskustelua herättämään linkin missä on erillaisia tulonjakoon liittyviä faktoja. 

http://topincomes.parisschoolofeconomics.eu/#Graphic:

 

Keskiarvo: 2 (3 arviota)

Sääntelyn magiaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.

Maailman teollisuustuotanto

Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?

Syy on yksinkertainen. Suomen talous on huonossa tilassa, jopa kuolemanspiraalissa, eikä muutosta parempaan näy. Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle puolen prosentin kasvua, joka sekin saattaa kovenevan verotuksen oloissa jäädä saavuttamatta. Mitä tapahtuukaan sitten kun menossa oleva länsimaisten talouksien nousukausi päättyy? Seurauksena voi hyvinkin olla finanssialan keskusliiton pelkäämä konkurssiaalto.

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

QE liipasimella, sormi tärisee jo

Posted in

EKP:n torstain kokousta odotettiin tavallista suuremmalla mielenkiinnolla, sillä inflaatio oli painunut euroalueella reippaasti alle prosenttiin, kun tavoite on kahden tuntumassa. Jotkut maat ovat jo käyneet deflaation puolella, isoista maista Espanja. EKP tulkitsee tilanteen tilapäiseksi, mutta hirveän vakuuttavalta ei Draghi vaikuttanut sitä julistaessaan lehdistötilaisuudessa.

Monelta suunnalta on vaadittu EKP:nkin ottavan käyttöön Quantative Easingin eli setelirahoituksen. Niin on tehnyt mm. IMF. Eikä EKP:kaan kiellä poikkeustoimien mahdollisuutta, johon on nyt poliittisestikin paljon enemmän tilaa Saksan asennemuutoksen myötä. Deflaatiota pidetään inflaatiota vaarallisempana ja vaikeammin hoidettavana tautina, koska ohjauskorko ei voi painua alle nollan. Siellä se jo melkein on.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

Työeläkkeet ja työeläkemaksut ovat nyt yhtä suuria ja tasapainossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime vuonna suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa tapahtui merkittävä käänne, kun yksityisalojen palkansaajien eli työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset eläkemenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin eläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katettiin työeläkesijoitusten tuotoilla. Julkisaloilla sama käänne on edessä arviolta vuonna 2017.

   -  Työeläkevarojen sijoittamisella on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Sijoitustuottojen osuus rahoituksesta tulee kasvamaan seuraavat vuosikymmenet, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)
Julkaise syötteitä