Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Suomi on teknistieteellisen osaamisen hallitsija

Poliittisten päättäjien käsitys Suomen teknologian tasosta on Teknologiabarmetrin mukaan laskenut.  Valoa häämöttää yrityssektorilta. Yritykset arvioivat panevansa tulevaisuudessa tuotekehitykseensä paukkuja nykyistä enemmän. Myös suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet. Positiiviseen vireeseen saattaa vaikuttaa haitallisten yritystukiaisten väheneminen.

Suomen kannattaa panostaa vahvuuksiinsa, joita ovat:

  1. Vahva peruskoulutus (vastuu: kunnat ja maakunnat)
  2. Tieteellistekninen osaaminen (vastuu: valtio)
  3. Uuden tiedon soveltaminen (yritykset)
  4. Yrittäjyys (nuoret aikuiset)

USA on maailman suurin riski

IMF ennustaa tuoreessa talouskatsauksessaan, että maailmantalous lähtee nopeutuvaan kasvuun vuosina 2017 ja 2018. Kasvun piristyminen koskee sekä kehittyneitä että kehittyviä talouksia.

Maailmantalouden riskitekijä on tällä hetkellä selkeä, USA:n uuden presidentin poliittiset ja talouspoliittiset valinnat ovat IMF:n mukaan maailman suurin riskitekijä. Pelkona on, että USA sortuu taloudelliseen ja kulttuurilliseen protektionismiin ja sisäänpäinkäpertymiseen. Sellainen kehitys johtaisi siihen että amerikka ja sen kansa alkaisi nähdä muut kilpailijoina ja vaarana.

Positiivisen Trump huuman jälkeen seuraa pettymyksen tunnetta

Nordea talouskatsaus:

  • USA:n talous lähti vähän ennen presidentinvaaleja nousuun ja Q4 tulosten odotetaan olevan kohtuullisen hyviä.
  • Trump:n toimenpiteet tulevat luultavasti edelleen tukemaan taloutta, mutta odotukset ovat silti luultavasti liian korkealla ja jo lähiaikoina voidaan kokea pettymystä markkinoilla.
  • Parantuva talouskehitys tarkoittaa täystyöllisyydestä nauttivassa USA:ssa palkkojen nousua, inflaatiota ja sen seurauksena korkojen nousua joka loppujen lopuksi hyydyttää kasvua. Myös tästä syystä voi generoitua pettymyksen tunteita.

Markkinakatsaus: Lasku otti jo tuntumaa

Sanoin viikko sitten edessä olevan laskuviikon, ja näin tapahtui. Kaksi viikkoa sitten ennustin nousuviikkoa, ja sekin toteutui. Eräiden teorioiden mukaan markkinoiden liikkeitä on mahdoton ennustaa, mutta se on markkinakokemuksen puutteesta kumpuavaa hevonhuttua. Toki markkinoilla tapahtuu kaikenlaisia yllätyksiä, muutenhan minäkin olisin tahkonnut miljoonia vaikkapa optiokaupalla. Mutta ihan kivasti pärjään sijoittajana oppirahani maksettuani, ja oleellinen osa sitä on kauppojen ajoitus.

Markkinoilla ja taloudessa on lainalaisuutensa ja toistuvat kuvionsa, jotka ovat paljon säännönmukaisempia kuin kyseisen jopa Nobeleja keränneen koulukunnan edustajat kuvittelevat. Eivät ne mekanismit tietysti aukea jokaiselle, ja nobelistit tuskin ovat tehneet päiväkauppaa. Markkinoiden jekkujen tuntemus vaatii rankasti kokemusta, ja mieluusti asianmukaisen kirjallisuuden opiskelua.

Markkinakatsaus: ensi viikolla alas

Kuluneella viikolla pörssit ottivat pienen spurtin ylös kuten viikko sitten arvioin lyhyiden indikaattorien perusteella. Euroopassa se veikin muutamat pörssit uuteen välihuippuun, samoin tekivät Nasdaq ja SP500 pienellä marginaalilla. Dow kirjaimellisesti nuolaisi maagista 20 kilon rajaa. Eurostoxx 600 hätyytteli jo 370 pisteen rajaa, jonka kuukausi sitten arvioin keskipitkän trendin loogiseksi taitepisteeksi, mutta pari viikkoa sitten jo oletin jäävän seuraavan trendin saaliiksi, ja saattaa yhä jäädäkin. 

Sanoin viikko sitten pulkkamäen silti olevan edessä, ja arvio pitää. ”Syvä” keskipitkä trendi on jo selvästi alaspäin. Syvä on omaa teknistä terminologiaani: se tarkoittaa indikaattoreista tulkittavia trendejä, jotka ovat ikään kuin reaalisten kurssien röntgenkuvia. Sijoittajan kannalta toki oleellisia ovat vain reaaliset trendit, mutta syviä trendejä lukemalla voi ja tulee varautua reaalisten trendien käänteisiin. Ne kun voivat muuten yllättää housut nilkoissa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Inflaation ja korkojen kehitys määrää pörssipudotuksen ajoituksen

Monikaan ei ole halunnut ennustaa tulevaa sijoitusvuotta. Empimiselle on syy. Sijoitusmaailmasta puuttuu monia suunnistamista aiemmin helpottaneita majakoita. Suhdannekello on käytännössä pysähtynyt, makrotalous kasvaa ennustetusti 3% vuodessa ja keskuspankit ovat onnistuneet vakauttamaan rahoitusmarkkinoiden toiminnan niin että varsinaiset trendit puuttuvat. Ainoana varsinaisena majakkana loistaa hiljalleen ylöspäin ryömivä inflaatio ja odotus siitä että korot nousevat aikanaan perässä. Toinen tekijä koostuu erilaisista kasvavista ja vaikeasti ennakoitavista poliittisista riskeistä.

Jos inflaatio ja korot ryömivät nykyvauhdilla ylöspäin niin USA saavuttaa tavoitetasonsa ja Europpa ja kenties Japanikin alkavat loppuvuodesta lähennellä omia tavoitetasojaan. Tämä tietäisi vähitellen kiristyvää keskuspankkipolitiikkaa, kohoavia korkoja ja pörssien heikoutta viimeistään loppuvuodesta. Kun parempia kiinteitä loistoja ei ole näköpiirissä niin varovaisuutta on syytä lisätä viimeistään kesäksi. 

Markkinakatsaus: pulkkamäki kutsuu

Jokseenkin käsikirjoituksen mukaan pörssit taivaltavat. Ennustin jo marraskuun lopussa keskipitkän trendin olevan puolivälissä, ja niinhän se ilman suurta ihmettä oli. Trendin päättymistä olen ounastellut jo muutaman viikon, ja se alkoi realisoitua viime viikolla aika vauhdikkaasti. Jenkkipörssit niiasivat syvemmin kuin pariin kuukauteen. Prosentuaalisesti liike ei ole vielä mittava, enkä kuten aiemmin sanoin odota korjausliikkeen massiiviseksi kasvavankaan, mutta eiköhän pääsuunta ole vähäksi aika selvä eli alas.

Lyhyet indikaattorit ovat nyt tosin ylimyydyllä alueella, joten ensi viikolla on luultavasti edessä vielä kiskaisu ylöspäin, ja saattaa se jopa hätyytellä vielä tehtyjä huippuja trendin päättymisen kunniaksi. En osaa sanoa sen todennäköisyydeksi enempää kuin Matti Nykänen eli olisiko fifty-sixty tai siihen suuntaan. Mutta älkää yllättykö tai hermoilko jos näin käy. Trendien lopussa on usein tällaista turbulenssia, joka hämää helposti kokematonta ja miksei kokeneempaakin sijoittajaa.

Makrotalouden kehitys ei lähiaikoina määrää sijoitusmarkkinoita

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus antaa sijoittajalle merkittävän lisätiedon. Alkava inflaatio, korkojen nousu ja poliittiset tekijät tulevat määräämään sijoitusmarkkinoiden kehityksen. Tasaisesti kasvava makrotalous ei luultavasti tuo yllätyksiä. 

Suomen talouden kasvu on katsauksen mukaan niukkaa, 0,9% vuonna 2017. Maailmantalouden kasvu jatkuu vakaasti 3% tuntumassa ja Euroopan ja USA:n kasvu on parin prosentin tietämillä. Makrotaloudessa ei tule katsauksen mukaan tapahtumaan merkittävää sijoitusmarkkinoihin vaikuttavaa dramatiikkaa.

Suomen taloudelliset rakenteet ovat katsauksen mukaan paranemassa. Työntekijöiden ja yrittäjien osuus kansantulosta kasvaa kun julkinen sektori vähentää omaa 58% osuuttaan 56% tasolle vuoteen 2018 mennessä. Työläisten ja yrittäjien suhteelliset olot alkavat muutosten seurauksena parantua ja työttömyys laskea. 

Markkinakatsaus: bensa alkaa loppua

Pörsseistä alkaa olla puhti pois, mutta eipä se yllätä, koska alun perinkin odotin SP500:n kurkistavan jo huulilla heiluvan 2300 pisteeseen. Sitä jo vähän epätoivoisen makuisesti rouhitaan, samoin kuin Dow Jonesin maagista 20 kiloa. Odotan niiden vieläkin puhkeavan, mutta se on lopulta toisarvoinen kuriositeetti isossa kuvassa. Eurostoxx 600:n 370 pistettä taitaa ainakin jäädä seuraavan trendin poimittavaksi.

En sano, että keskipitkä trendi on ehdottomasti lopussa, koska nousumarkkinassa voi tulla vielä yllättävä ryntäys ties mistä uutisenpoikasesta. Mutta kuten olen jo jonkin aikaa painottanut, trendistä on varmasti paras pala takana. Kaikki indikaattoritkin puhuvat jo pikku hiljaa sen puolesta. Pelipaperien lunastamiseen ajankohta tuskin kovin kehno voi olla.

En yllättyisi ensi vuoden puolelle kantavasta lyhyestä kiskaisustakaan, mutta kauas se ei ilman pientä ihmettä kanna. Uusia ostoja kehotan karttamaan ehdottomasti tässä kohtaa, riskin ja hyödyn suhde on nyt todella epäedullinen.

Danske Bank ennustaa vientivetoista kasvua

Suomen talous on toistaiseksi elpynyt ilman perinteistä viennin vetoa, mutta Danske Bankin ekonomistit arvioivat tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan, että ensi vuonna vienti ja teolliset investoinnit lähtevät kasvuun. Kuluttajat jäävät taka-alalle kasvun kannattelijoina, kun tulotason nousu jää matalaksi, ja inflaatio kiihtyy. Kotitalouksien tilanne näyttää edelleen kuitenkin vakaalta, kun työttömyys laskee ja korkotaso säilyy matalana.

Danske Bankin ekonomistit arvioivat tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan, että bruttokansantuote nousee tänä vuonna 1,6 prosenttia.

– Suomikin on vihdoin päässyt talouskasvuun kiinni. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen talouskasvu oli jo lähellä euroalueen keskitasoa, kun viime vuodet olemme saaneet tottua peräpään sijoituksiin. Kirittävää toki riittää, sillä bkt on edelleen 5 prosenttia alle vuoden 2008 tason, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat