Hyppää pääsisältöön

Talouden trendit

Mitä kuuluu Suomen asuntomarkkinoille juuri nyt?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Kurkista tästä kattava videoanalyysi Suomen asuntomarkkinoiden nykytilasta.

Onko asuntojen hinnat suhteessa vuokratasoon nähden historiallisesti millä tasolla?
Onko asuntojen hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin nähden historiallisesti millä tasolla?
Mitä trendejä on havaittavissa asuntomarkkinoila juuri nyt?

(Huomioithan, että esitys on tehty jo maaliskuussa / 2015, joten osa tiedoista saattaa olla jo vanhentunutta) 

(Muutamissa videolla näytettävistä kuvista on tehnyt Matias Savolainen)

MarkoKaarto.fi

Ps. Kuulisin mielelläni myös teidän valistuneiden sijoittajien ajatuksia Suomen asuntomarkkinoista juuri nyt?

Keskiarvo: 3.4 (7 arviota)

Nordea Pankki: Viime viikkojen droppi on luonteeltaan korjausliike

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Voimakkaimmat nousijat ovat olleet alamäessä. Nordea Pankki / Lippo Suominen kertoo oheisella videolla, että tämä ei tarkoita pysyvää käännettä, vaan korjausta liian voimakkaan nousun jälkeen. Laskun pääsyynä lienee voittojen kotiutus erittäin vahvan kehityksen jälkeen.

Lasku tarjoaa sijoittajalle ostomahdollisuuksia.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Cameronin venäläinen ruletti voi posahtaa koko Euroopan naamalle

Posted in

Markkinat ehtivät jo riehahtaa riemusta, kun David Cameronin johtamien konservatiivien vaalivoitto varmistui. Uutinen tulkittiin myönteiseksi Britannialle ja ilmeisesti EU:llekin, koska säästöpolitiikkaan ja elinkeinoelämän edistämiseen sitoutuneen hallituksen linja jatkuu seuraavat neljä vuotta. En ota kantaa konservatiivinen politiikkaan muuten, mutta sijoittajana miettisin kyllä toiseen kertaan vaalituloksen autuutta etenkin Britannian mutta myös muun Euroopan kannalta.

Cameron houkutteli euroskeptiset britit puolueensa taakse lupaamalla kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Sillä hän sai komean torjuntavoiton eroa vaativasta Ukip-puolueesta, mistä Cameronin kylmää taktikointia voi onnitella.

Itse Cameron on EU:n kannattaja, joskin varauksellinen sellainen: hän haluaa muovata EU:n sopimuksia. Varmaa silti on, että kansanäänestys toteutuu, muuta vaihtoehtoa Cameronilla ei ole. Skottien itsenäisyysäänestyksen kanssa hän toimi samoin. Cameron voitti tuon uhkapelin, vaan kuinka käy tässä pokerissa? Mahdoton tietää.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Markkinakatsaus ja vähän Grexitistä

Posted in

Ennustin pari viikkoa sitten pörsseihin droppia, joka EuroStoxx 600:ssa uppoaisi 380 pisteen tuntumaan, koska siellä tulee vastaan sadan päivän liukuva keskiarvo. Siinä indeksit tapaavat koukata vahvassakin nousutrendissä korjausliikkeiden aikana. Kirjoitukseni aikaan ao. indeksi oli päälle 400 pisteessä, mutta torstaina se koukkasi 382 pisteessä eli puolen prosentin päässä ennusteestani. Ei tekninen analyysi huuhaata ole, vaikka ei mikään taivaan avainkaan. Kyllä siitä silti hyötyä on, jos sitä riittävästi osaa.

Toisaalta on oltava tarkka ajoituksessa. Nyt kurssit posahtivat jo monta prosenttia ylemmäs, tosin en vanno, että pudotus on  jo takana. Voi se ihan teknisin perusteinkin jatkua vielä, mutta en ennustele sitä enää. Edellinen arvio osui varsin hyvin, ja sain ostettua oman listani sopivaan hintaan, toivottavasti joku muukin hyödynsi vihjettä.

Kreikasta paniikinpoikanen taas saatiin, vaikka osakemarkkinoiden liikkeiden syyt eivät välttämättä ole niitä, jotka media sellaisiksi nimeää. Talouslehtien toimenkuvaan kuuluu tulkita pörssien liikkeitä yksinkertaisten syiden mukaan, eikä niiden todenperäisyyttä kukaan koskaan voi todistaa vääräksi tai oikeaksi. Näihin tulkintoihin tulee suhtautua suurella varauksella, vaikka toki ne joskus pitävät kutinsa.

Keskiarvo: 3.4 (8 arviota)

Draghinomia jatkuu vielä pitkään

Posted in

Palaan vielä EKP:n viikon takaiseen kokoukseen, koska sillä on pitkän aikavälin merkitystä etenkin sijoittajalle, toki muillekin. Rahapolitiikan konservatiivit odottivat, että EKP olisi jo antanut merkin rahaelvytyksestä luopumisesta elpymisen myötä. Pääjohtaja Mario Draghi tyrmäsi vaihtoehdon, vaikka pitää talouden merkkejä suotuisina.

Keskuspankin 60 miljardin euron kuukausittainen pumppaaminen velkakirjamarkkinoille on piristänyt ilmapiiriä – eikä vain pörssiä, korostan. Yritysten ja kuluttajien luottamusindikaattorit ovat nousussa. Euron halventuminen vahvistaa vientiyhtiöiden tilauskirjoja. Analyytikot reivaavat ennusteita ylös yhtä jalkaa pörssien kanssa. Pahimpiin kriisimaihin lukeutuvan Espanjan keskuspankki odottaa tänä vuonna liki kolmen prosentin kasvua.

Suuresta suhdannekäänteestä on aikaista puhua, mutta kun luottamus talouteen elpyy, suhdanne voi kyllä kääntyä yllättävällä tempolla. Yhdysvalloissa rahaelvytys nosti ensin yritysten liikevaihdot ja tulokset. Työllisyys parani viiveellä, kuten suhdannekiertoon kuuluu. Yhdysvalloissa kilpaillaan jo työvoimasta matalapalkka-aloja myöten. Se on kääntänyt palkatkin lopulta varovaiseen nousuun. Nyt suhdanne on hiipunut, mutta pitkään nousu kestikin.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

Maailmantalous on IMF:n mukaan paremmassa tasapainossa ja kasvu vakaantuu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF:n huhtikuun 2015 talouskatsauksen antia (video oikealla):

  1. Kasvu on edelleen epätasaista; keskimäärin päästään 3,5% talouskasvuun. Kehittyvien maiden kasvu on hidastunut 4,6% -> 4,3% ja kehittyneiden kasvu on piristynyt 1,8% ->  2,4% vuositasolla.
  2. Julkisen velan kasvu on useimmissa maissa saatu kuriin, mutta lähes joka maassa on jokin ylivelkaantunut sektori, joka hidastaa kasvua. (Kuluttajien velaantuminen vähentää kulutusta, yritysten velkataakka hidastaa investointeja tai julkinen velka supistaa julkista tukiverkkoa.)
  3. Öljyn hinnan 45% alentuminen parantaa kehittyneiden maiden talouskasvua. Jotkin öljyntuottajamaat ovat joutuneet vaikeuksiiin mutta yleisesti ottaen vaikutus on ollut positiivinen.
  4. Dollarin vahvistuminen on tasoittanut maailmantalouden kasvunäkymiä. Japani ja Euroalue saavuttavat USA:n kasvulukemia.
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Viisas raha virtaa kohti Kiinaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan keskupankki työntää euroja markkinoille ostamalla velkakirjoja. Mutta mihin raha virtaa?

Toivottavaa olisi, että raha päätyisi Eurooppalaiseen yritystoimintaan, mutta niin ei välttämättä heti tapahdu. Halpa raha voi hyvinkin löytää muita kohteita. Niin näyttäisi nytkin käyneen. Raha on ottanut suunnan kohti itää, kaakkois-Aasiaa ja siellä erityisesti Kiinaa ainakin jos on uskominen pörssikurssien kehitystä. Sanghain pörssi on noussut liki 100% vuoden aikana ja Honkong:n pörssikin lähes 50%. Suuri osa noususta on tapahtunut aivan viime kuukausien aikana.

 

Pörssikurssien kehitys (kaikki dollareina arvostettuna) viimeisen vuoden ajalta (Lähde: Yahoo)

Keskiarvo: 3.9 (17 arviota)

IMF: Maailman potentiaalinen talouskasvu pienenee

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF:n vasta julkaistu talouden väliraportti pureutuu maailmantalouden potentiaaliseen kasvuun. Siihen kasvuvauhtiin, johon päästään kun inflaatio on pientä eikä taloudessa ole epätasapainotekijöitä.

Potentiaalinen kasvu on viime vuosina tasaisesti laskenut ja on tällä hetkellä kehittyneissä maissa noin 1,5% / vuosi ja kehittyvissä maissa noin 6% / vuosi. Osakesijoittaja voi odottaa, jos kaikki menee hyvin, sijoituksiltaan hieman tätä suurempaa reaalista tuottoa, mutta todennäköisesti tuotto jää lähes tälle tasolle. 

Potentiaalinen talouskasvu (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.9 (25 arviota)

Finanssivalvonta kehoittaa meitä varautumaan mahdolliseen pörssiromahdukseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien joulukuun lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus on kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Vakavaraisuus vahvistui useimmilla sektoreilla.

− Korkoympäristö on kuitenkin sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden kannalta entistä haastavampi, johtaja Anneli Tuominen muistuttaa. – Tässä tilanteessa finanssisektorin toimijoiden on huolehdittava siitä, että tuottoja ei haeta liiallisella riskinotolla. Myös arvopaperien mahdollisen yliarvostuksen purkautumiseen on varauduttava.

Esitysmateriaali: Valvottavien taloudellinen tila ja riskit.pdf


Arvopaperien yliarvostuksen synty ja syy, korkojen lasku (Lähde: Valvottavien taloudellinen tila)

Keskiarvo: 3.9 (22 arviota)

Sijoittajan riskit ovat LähiTapiolan mukaan Yhdysvalloissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan ja maailman talouden näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Positiivisia uutisia varjostavat kuitenkin riskit, joita on poikkeuksellisen paljon. Odottamattomin riskitekijä vuodelle 2015 on USA:n talous. Riskit suhdanteen heikkenemisestä ovat siirtymässä Euroopasta Yhdysvaltoihin, sanoo pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.

”Alkuvuoden talousdata Yhdysvalloista on ollut merkillepantavan heikkoa. On mahdollista, että maa ohitti suhdannehuipun viime vuoden jälkipuoliskolla. Riskit suhdanteen heikkenemisestä ovat siirtymässä Euroopasta Yhdysvaltoihin”, Jari Järvinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (20 arviota)

Taittavan toimittajan pieni riemu on talouskasvun ydintä

Posted in

Kollega ihasteli pari päivää sitten, kuinka vaivatonta ja nopeaa lehden taittamisesta on tullut. Jutun pistää lehteen kymmenessä minuutissa, ja sen voi tehdä etätyönä mistä tahansa. Tämän on mahdollistanut teknologian kehitys. Muistan ajan, jolloin lehden sivut koottiin kuin palapeli liimaamalla ne leikkeistä. Sitten palapeli oli kuvattava - ja vasta sitten se painettiin. Aikaa ja vaivaa paloi.

Talouskeskusteluissa unohtuu usein, mistä talouskasvussa on viime kädessä kyse. Siihen vaikuttavat lyhyellä aikavälillä toki monet tekijät, kuten väestönkasvu, velkaantumisen määrä, valuuttakurssin muutokset etc etc. Poliittiset ratkaisut ovat tärkeitä kaikilla aikaväleillä. Mutta kaikkien näiden tekijöiden pysyvät vaikutukset ovat merkittäviä vain siltä osin, miten ne vaikuttavat tuottavuuteen - koska siihen kaikki talouskasvu pitkässä juoksussa perustuu.

Tuottavuuden kasvu voi toteutua dramaattisina loikkina, joita ovat pääosin teknologiset mullistukset, merkittävimpänä niistä höyryvoima ja polttomoottori. Mutta valtaosin tuottavuus kasvaa pienin mutta yhtä tärkein askelin – kuten lehden taittamisen tehostumisena. Siitä ei irtoa suuria otsikkoja tai kuumia poliittisia debatteja, mutta tätä tietä talous kasvaa pikku hiljaa – vastoin pessimistien heikkoon ymmärrykseen perustuvia argumentteja.

Keskiarvo: 4 (24 arviota)

Hyvä pörssiralli huonosta syystä?

Posted in

Mario Draghi tuli, elvytti ja voitti – ainakin hän on itse tätä mieltä jo tässä vaiheessa. Mutta markkinat ovat täsmälleen samaa mieltä, mitä ei toki voi pitää yllätyksenä ottaen huomioon keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelman mittakaavan. Europörssien ralli on kuitenkin nostanut kovasti vastalauseita, huvittavaa tavallaan etenkin talouslehdissä. Valittajat huutavat pörssikuplaa, jonka romahtaminen tulee potkaisemaan liikkeelle uuden kriisin. Ajatus on, että rahavirta osakkeisiin ei nojaa reaalitaloudellisiin muutoksiin, joita pörssit heijastavat yleensä aika tehokkaasti. Arvostelijoiden mukaan setelielvytys ei siirry reaalitalouteen vaan pelkästään finanssimarkkinoille.

On tietysti totta, että keskuspankin rahapumppaus kiskoo korkotuotot nollaan ja allekin, ja poistaa hetkellisesti sijoittamiseen liittyviä riskejä, koska rahaa saa olemattomaan hintaan. Kun velkapaperit eivät tuota, ja varsinkaan valtionvelat, raha hakeutuu edes jonkinlaista tuottoa takaaviin kohteisiin. Etenkin hyvien osinko-osakkeiden hinnat karkaavat pilviin. Tällaisen markkinalogiikan oloissa kurssien nousu ei siis kerro välttämättä kohentuvasta reaalitaloudesta vaan sijoittajien riskihalukkuuden kasvusta. Yritysten tuloksista maksetaan osakemarkkinoilla vain aiempaa enemmän, koska muita mielekkäitä sijoituskohteita ei ole.

Keskiarvo: 3.9 (20 arviota)

Pk-yritysten mahdollisuus työllistää pienenee

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentyneet selkeästi. Kannattavuus tippuu ja huoli työpaikkojen säilyttämisestä kasvaa.

Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Vain viidennes uskoo niiden paranevan. Olematon talouskasvu ja finanssipolitiikan kiristäminen pääosin veronkorotuksin laskivat suhdanneodotuksia kuvaavan saldoluvun arvoon -7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua syksystä on peräti 15 yksikköä.

Tiedot käyvät ilmi 10. helmikuuta julkistetusta Pk-yritysbarometrista, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Se perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.

– Odotusten heikkeneminen on hyvin huolestuttavaa, sillä pk-yrityksillä on keskeinen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä. On entistä tärkeämpää, että tulevalla vaalikaudella toteutetaan yrittäjyyden edellytyksiä vahvistavia uudistuksia pian, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Tuhlaamista ja tuhlaamattomuutta

Posted in

Minun (meidän) törsääminen on naapurin tuloa. Aina kun tuhlataan eli käytetään rahaa, joku sen saa ja jos säästämme kokonaisuutena, niin kokonaisuudessa tulot vähenevät. Kun kaikki vähentävät kulutustaan, niin kaikkien tulot vähenevät ja emme voi kokonaisuutena laskevien tulojen aikana myöskään vähentää velkaantuneisuuttamme. 

LÄHDE: http://www.mckinsey.com/insights/global_capital_markets/uneven_progress_...

Keskiarvo: 3 (8 arviota)

Ohjauskorot alas!

Käyttäjän Petri Rastas kuva

Euroalueella ollaan jo pitkään oltu talousvaikeuksissa ja Euroopan keskuspankki(EKP) on erinäisillä toimilla yrittänyt vauhdittaa talouskasvua. Toistaiseksi EKP:n rahapoliittiset toimet ovat tuottaneet kovin laihoja tuloksia. Viimeisin terapiaruiske oli päätös aloittaa valtionlainojen ostot, lue tästä lisää EKP:n elvytyshekuma. Päätös toi pientä piristysruisketta osakemarkkinoille, mutta toistaiseksi alku näyttää jääneen tussariksi. Todelliset vaikutukset alkavat näkyä kenties joskus syksyllä? Tällä hetkellä volatiliteetti on kasvanut ja kasvaa, joka osaltaan kertoo markkinoiden epävarmuudesta.

 

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Kasvu käynnistyy teknologiateollisuuden investoinneilla Suomeen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 66,5 miljardia euroa vuonna 2014. Liikevaihto kasvoi noin kaksiprosenttia edellisvuotisesta. Kasvun takana olivat lähinnä peliteollisuus, terästuotanto ja autojen valmistus.

Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Tilaukset eivät kuitenkaan yltäneet edeltävän vuosineljänneksen tasolle. Tilauskanta pysyi ennallaan edeltävällä vuosineljänneksellä saatujen laivatilausten ansiosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Jenkkipörssit haiskahtavat kunnon dropilta

Posted in

EKP:n odotuksiakin reippaampi Q€ kiskaisi euroalueen pörssit lentoon, ja vaikutukset heijastuivat muuallekin kuten tavallista. Jenkkipörsseissä lento kuitenkin loppui lyhyeen – perjantaina kurssit tulivat jo alas, eivät tosin paljoa, mutta pitkin päivää ja loppuun asti. Itselleni se ei tullut sikäli yllätyksenä, että viikkoindikaattorien perusteella jenkkipörssit ja etenkin SP 500 ovat näyttäneet reippaan dropin merkkejä jo jonkin aikaa. Kyseessä on puhtaasti tekninen tulkinta, jonka taustoja en vatkaa sen vuoksi, että tekniseen analyysiin perehtymättömälle argumentit eivät kerro mitään.

TA:n harrastajille totean sen verran, että viikkotason Directional Movement Index liputtaa pudotusta. Samoin viikkotason oskillaattorit ovat menossa alaspäin, eivätkä toisaalta ole vielä pohjassa – jossa ne kyllä ennen pitkää käyvät. Seuraava pudotus on luultavasti näiden teknisten indikaattorien perusteella reipas.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Megatrendit

Käyttäjän Tommi Taavila kuva
Posted in

Pitkän ajanjakson yleistä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden joukkoa voidaan kutsua megatrendiksi silloin, kun niiden vaikutus on maailmanlaajuinen ja omaa pitkän aikavälin. Megatrendeistä puhuttaessa puhutaan yleisesti useista vuosikymmenistä. Kun puhutaan pitkän aikavälin sijoituksista niin silloin on pakko ottaa myös megatrendit huomioon, koska ne vaikuttavat pidemmän aikavälin tuottoihin. Megatrendit eivät pelkästään paranna sijoitusten tuottoja vaan ne myös huonontavat niitä. Tämä on tietysti tapauskohtaista, joten jokaista sijoitusta pitää tarkastella erikseen mikäli haluaa ottaa megatrendit huomioon. Megatrendit voivat toimia päällekkäin vahvistaen tai heikentäen toista megatrendiä. Megatrendejä on monia ja riippuen ihmisestä, monet saattavat kutsua niitä eri nimillä. Tässä kirjoituksessa esittelemäni megatrendit ovat enemmän tai vähemmän itse määriteltyjä, joten toisilla ihmisillä voi olla omat näkemyksensä. Tämän vuoksi toivon, että saamme keskustelua aikaiseksi.

 

Terveys

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Öljy

Posted in

Öljyn hintaa on tapana arvioida näin vuoden alussa. Optioista laskettuna öljyn implisiittinen volatiliteetti on hyvin korkea, yli 40%. Tämä tarkoittaa, että markkinat pitävät öljyn hintaa epävarmana. Öljystä laskettu samanlainen heiluntaindeksi kuin VIX näyttää tältä.

Tämä volatiliteettiarvohan tarkoittaa sitä, että markkinoiden mielestä öljynhinta on 50% todennäköisyydellä kuukauden päästä haarukassa +-11%. Tämä on aito ennuste ja se ei ole harhainen, koska tämä on laskettu suoraan oikealla rahalla tehdyistä kaupoista. Erilaisten instituutioiden (kuten OPEC, EIA,...) tekemillä ennusteilla voi olla jokin agenda taustalla mihin suuntaan haluttaisiin ohjata öljyn hintaa.

Perinteellisesti on sanottu, että energiankulutus korreloi kansantuotteen kasvun kanssa, mutta aivan viimeaikoina tuo kytkentä ei ole aivan selvä.

Yllä olevassa kuvassa näemme aivan viime vuosina kehityksen, että energiankulutus ja kansantuotteen kasvu ovat irtaantuneet toisistaan. Mikäli tämä kehitys jatkuu, se tulee aiheuttamaan suuren muutoksen energiapolitiikassa.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Öljymatematiikka: suhteellinen ei ole aina suhteellista

Posted in

Öljyn hintaromahduksen vaikutuksia arvioitaessa olen odotetusti törmännyt laskelmaan, jossa vertaillaan tilannetta Amerikassa ja Euroopassa tappioksemme. Mm. Handelsbanken toteaa markkinakatsauksessaan Euroopan hyötyvän halvasta öljystä vähemmän, koska meillä polttoaineen hinnasta suuri osa koostuu muusta kuin raaka-aineesta, ennen kaikkea verosta. Pankki toteaa:

”Öljyn hinnan putoamisen vaikutukset euroalueen kuluttajaan suhteessa amerikkalaiskuluttajaan jäävät vähäisemmiksi, sillä euroalueella energian verotus, erityisesti bensiinin verotus, on huomattavasti kireämpi. Bensiinin hinta on pudonnut USA:ssa 31 prosenttia toukokuusta, mutta euroalueella vain noin 10 prosenttia (pois lukien verot bensiinin hinta euroalueella on laskenut 20 prosenttia). Jäljelle jäävä ero verrattaessa bensiinin hintaa USA:n hintatasoon selittyy euron arvonlaskulla.”

Valuuttakurssin pehmentävää vaikutusta en kiistä - osa alennuksesta hukkuu halventuneeseen euroon, koska öljykauppa käydään muiden raaka-aineiden tapaan dollareilla. Totta on sinänsä sekin, että verotuksen vuoksi polttoaineen hinnanlasku on Euroopassa vähäisempää suhteellisesti kuin Atlantin takana.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Öljysota hyödyttää useimpia maailmantaloudessa

Posted in

Öljyn hinnasta on ollut Piksussa jo useampi hyvä juttu, mutta työnnänpä lusikkani soppaan minäkin laventamalla paria näkökulmaa, joita ovat muutkin jo kyllä sivunneet. Ensimmäinen kysymys on, onko rintaromahduksen takana kysynnän puute eli heikko suhdanne, mikä olisi selkäesti kielteinen tilanne. Alan tuntijoiden mukaan pehmeä kysyntä on yksi tekijä, mutta tärkeämpi on liuskeöljy, jonka Yhdysvalloista on tullut Saudi-Arabian veroinen tuottaja. Sen seurauksena öljystä on ylituotantoa ospuilleen Norjan koko tuotannon verran.

Opec ei lähtenyt tuotannon leikkauksiin nostaakseen hintaa eli se aloitti hintasodan. Kuten Jarno analysoi, matala hinta heikentää reippaasti liusketeknologian kannattavuutta, toki muidenkin, mutta liusketuottajat ovat Opecin kohde. Matala hinta pakottaa leikkaamaan investointeja. Jos Opec olisi manipuloinut hintaa ylös supistamalla tuotantoa, olisi se vain yllyttänyt liusketuotannon investointeja.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Musta öljy ja punaiset kurssit

Posted in

Innostuin minäkin kertomaan jotain öljystä Norvestian blogin myötä. Öljynhinta on laskenut, tämä ei ole mikään uutinen.  

Sekään ei ole uutinen, että monet taloudellisesti heikot öljystä riippuvaiset maat ovat vaikeuksissa. Näitä on mm. Venäjä, Iran, Nigeria, Venezuela ja Iran, tosin talousvaikeuksissa ja ilman kasvua tuntuvat olevan myös ne maat jotka hyötyvät öljyn hinnanlaskusta. Norjankin talous on ongelmissa, mitkä ongelmat näkee hyvin Norjan kruunun dollarikurssista.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Mustaa ja punaista joulua

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Musta joulukuu ja halvan öljyn kriisi käänsivät sitten lopulta osakekurssitkin punaiselle. Kurssiheiluntaan on jo totuttu, mutta öljyn odottamaton hinnanlasku on varmasti yllättänyt monet. Odottamattomien tapahtumien vuoksi tuntuukin, että eläisimme poikkeuksellisia aikoja. Ja kuten aina, poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Tällä kertaa sijoittajat ovat kuitenkin jo tottuneet yhä jatkuvaan poikkeustilaan ja siitä seuraaviin temppuihin. Kuudes arvaamaton vuosi peräjälkeen on alkanut turruttaa ja useimmat ennennäkemättömät temputkin jo tehty ja nähty. Mikä sitten tämän kaiken jälkeen voisi enää edes yllättää?

Öljyn nykyistä hintaa tuskin kukaan osasi viime vuoden lopulla vielä ennustaa. Ja nytkin valistuneimmat voivat vain arvailla alhaisen hinnan seurauksia ja tulevaa kehitystä. Todelliset motiivit öljyntuottajamaiden haluun painaa hintoja alaspäin ovatkin pääosin arvailujen varassa. Alhaisen öljyn hinnan on spekuloitu johtuvan sekä Venäjään kohdistuvasta painostuksesta että öljyntuottajamaiden halusta ajaa USA:n oma liuskeöljyntuotanto hankaluuksiin. Yksi tavoite lieneekin siivota markkinoilta yli 100 taalan hintoihin toimintansa perustaneet yritykset.

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

LähiTapiola ennustaa hidasta kasvua lähivuosille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

LähiTapiola laskee suhdannekatsauksessaan Suomen vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0 prosenttiin ja ennustaa työttömyyden nousevan ensi vuonna 9 prosenttiin. Odotamme kokonaiskysynnän heikkenevän vuoden alkupuoliskolla ja kääntyvän viennin vedolla maltilliseen nousuun ensi vuoden lopulla, sanoo LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

”Kotimarkkinoiden vaikeuksien ennakoimme jatkuvan vielä vuonna 2016, mutta kansainvälisen talouden asteittainen elpyminen palauttaa myös Suomen kestävämmälle kasvu-uralle. Talouden elpyminen on kuitenkin hidasta ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät kunnolla vasta muutaman vuoden päästä. Ennusteemme vuoden 2016 BKT-kasvuksi on 1 prosenttia”, Jari Järvinen kertoo.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Media ja todellisuus

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Media on aina rakastanut maailmanlopun ennustamista. Nyt sitä tehdään Vladimir Putinilla. Ei tarvitse kuin selailla iltapäivälehtiä, niin voi valita itselleen sopivan ”pahis-Putinin”.

Jospa asia olisikin näin yksinkertainen, olisi helppo päättää mitä tehdä. Ratkaisu on sitä paitsi kirjoitettu melkein jokaisen jutun loppuun: pitää liittyä Natoon.

Mutta, mutta. Timo Soini (ps), joka on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana yksi maan parhaiten informoituja ihmisiä, muistutti jokin aika sitten Ukraina-Krimin -ongelman monimuotoisuudesta. Soini hämmensi meille syötettyä yksinapaisuutta kertomalla, että Ukraina myy Venäjälle aseita, Venäjä myy Ukrainalle kaasua ja Ukrainan miljardööri-presidentillä, Petro Poroshenkolla, on omaisuuksia takova suklaatehdas Venäjän valtaamalla Krimillä.  – Että näin ”selkeää” on todellisuus…

Keskiarvo: 4 (28 arviota)

Lukuja

Posted in

Katselen lukuja epätietoisena. Ovatko kaikki oikein? Kansantuote kasvaa 0,5% vuodessa ja jos kasvaakin 0,4%, niin pörssi laskee (tai nousee riippuu fiiliksistä), mutta miksi? Kansantuote on kotimaisen tulon muodostuksen mitta ja nyt puhutaan sen lisäyksestä. Mutta voimmeko mitata sen kuinka tarkasti? Emme voi kuulemma mitata kovinkaan tarkasti edes Virosta tuotavan viinan määrää, mutta mittaamme hurjan tarkasti koko kansantuotteen tulon? Siis myös harmaan (mustan) tulon. Aivan sama on työttömyyden kanssa. Meillä on työttömiä joku määrä, joka määrä ilmoitetaan prosentinosina kaikista työssä olijoista. Mutta mitä jos osa onkin jäänyt tahallaan työttömäksi ja tekeekin pimeätä harmaata työtä? Meneekö silloin molemmat tarkat mittarit mönkään? Yritysten tulokset verojen jälkeen pitäisi vaikuttaa pörsseihin. Tuloskehitys on kuitenkin ollut varsin tasaista (tilasto on Q2/2014 asti) ja sillä perusteella osakemarkkinat antanevat normaalin tuoton, mikä se sitten onkin.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Tuottaako tutkimuspanostus tulosta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Uutiskynnyksen Suomessakin ylittänyt selvitys kertoo, että T&K panostus ei tuokaan parempaa tulosta tai lisää kasvua.

Selvityksen ”The 2014 Global Innovation 1000” on tehnyt yhtiö nimeltä Strategy & (Formerly Booz & Company). Yhtiö on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan vuosittaisen selvityksen maailman suurimmista tutkimukseen panostaneista yrityksistä. Nuo 1000 suurinta tutkijaa edustavat 647 biljoonalla dollarilla noin 40 % prosenttia maailman T&K panostuksesta.

Otsikkotasolla tulokset kertovat seuraavaa:

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kansanrahasto – pöljä juttu

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Paavo Arhinmäen ehdotus kansanrahastosta sai täyslaidallisen rahoituksen professorilta Vesa Puttoselta. Puttosen mukaan Arhinmäen ehdotus olisi typerä ratkaisu ongelmaan, jota ei edes ole. Osuvasti sanottu, sillä näinhän se on. Ajatus siitä, että valtio perustaisi oman sijoitusrahaston kasvuyhtiöille, on aivan hölmö. Finnveran lisäksi alalla on jo nyt runsaasti yksityisiä toimijoita. Uskallan väittää, että Suomesta ei löydy yhtään hyvää tuote- tai yritysideaa, joka ei saisi rahoitusta. Pula ei siis ole rahoituksesta, vaan hyvistä ideoista, tuotteista ja niiden markkinoinnista.

Suomalaisia on usein moitittu siitä, että emme osaa myydä. Tämä onkin varmasti totta. Suomen näkövinkkelistä maailman markkinat ovat rajattomat - meidän pitäisi vain osata myydä sinne tuotteitamme. Jos onnistuisimme myymään aluksi vaikka yhden saunan kiukaan, Jopon tai juustohöylän, edes yhdelle kymmenestä eurooppalaisesta, olisi tämä jo hyvä alku.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä