EVA: Verotusta on kehitetty talouskasvua hidastavaan suuntaan

Veroja on kiristetty tällä hallituskaudella 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa.

Näin kertoo tänään julkaistu EVA AnalyysiKruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.

Yksityisen sektorin veropohjan ja julkisyhteisöjen menojen kehitys (Lähde: EVA Analyysi)

Tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, analyysi arvioi.

”Vain kolmannes veronkorotusten arvioiduista tuotoista on niin sanottua hyvää verotusta eli kulutukseen kohdistuvaa. Noin 65 % korotuksista leikkaa pahimmillaan veropohjien, kuten palkkojen ja pääomien, kehitystä”, Kaseva sanoo.

Analyysin mukaan veropohjat rapautuvat myös laadullisesti, kun eläke-etuuksien, työttömyyskorvausten ja julkisyhteisöjen maksamien palkkojen osuus ansiotulojen ja kulutuksen veropohjissa kasvaa.

Lisäksi niin sanottu piiloverotus on lisääntynyt. Kunnat paikkaavat budjettejaan liikelaitostensa ylijäämillä ja palveluistaan perimillä maksuilla. Analyysistä selviää, että vuonna 2012 näitä tuloja kertyi julkisyhteisöille yhteensä 2,8 miljardia euroa.

Analyysi kertoo myös, että hajautunut veropäätöksenteko heikentää veropolitiikan tehoa. Ajan mittaan hallituksen rooli veropäätöksissä on supistunut ja työmarkkinajärjestöjen kasvanut, kun muun muassa työeläkemaksujen osuus julkisista tuloista on noussut.

Päätöksentekovalta veropäätöksistä (Lähde: EVA analyysi)

 

Lisää tietoa: Verojen kirja.pdf

 

Related Posts