Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Kauppi toteaa, että finanssialan mahdollisuudet tukea talouskasvua hyytyvät, mikäli alan verotusta edelleen kiristetään. Hän muistuttaa, että finanssialan yritykset ovat tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Hallitus on luvannut, ettei teollisuuden kustannuksia enää lisätä. Tästä lupauksesta on pidettävä kiinni ja laajennettava koskemaan koko elinkeinoelämää.

Lainakatto edellyttää ASP:n ikärajojen väljentämistä

Finanssiala on SAK:n kanssa samaa mieltä, että vuokra-asuntojen tuotantomäärän romahtaminen kertoo tukijärjestelmän toimimattomuudesta. FK kannustaa hallitusta tuomaan markkinoille korkotukimallin, jolla elvytettäisiin asuntorakentamista.

Toimivat asuntomarkkinat ovat perusedellytys kestävälle kasvulle. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntotarjontaa on lisättävä työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi. Nuorten asunnonhankinta edellyttää valtiolta uusia erityistoimia, Kauppi toteaa.

FK:n mielestä asuntosäästöpalkkiojärjestelmää (ASP) on uudistettava nykyistä kannustavammaksi ja säästämisen ala- sekä yläikärajoja on väljennettävä. Uudistukset on tehtävä nyt, jotta lainakattosääntelyn voimaantulon siirtymäaika voidaan hyödyntää. Lainakatto kirpaisee erityisesti ensiasunnon ostajia. Ennakkosäästämisen pitää olla mahdollisimman pitkäjänteistä.

Finanssialan mielestä vuokra-asuntotuotannon elvyttäminen edellyttää toimenpiteitä.  SAK:n kehysriihitavoitteisiin sisältyvä esitys esimerkiksi 20-vuotiseksi korkotukimalliksi on kannatettava, Kauppi sanoo. Tämä malli on valmisteltu mutta jäänyt toteuttamatta.

Kauppi muistuttaa, että suhdanneluonteisesta välimallin korkotukilainoituksesta on saatu hyviä tuloksia.

Välimalli oli käytössä vuonna 2009 suhdannepoliittisena välineenä ja osana rakennusalan elvytystoimia. Se lisäsi vuokra-asuntojen rakentamista ja tätä kautta edisti rakennusalan työllisyyttä. Yhteensä vuosina 2010 – 2012 valmistui 7 400 välimallilla rahoitettua asuntoa. Valtion kannalta tämä on erittäin edullinen tapa; valtion täytetakaus mahdollistaa luotot ja korkotukea ei nykyisellä alhaisella korkotasolla juuri tarvitse maksaa.

2 thoughts on “Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

  1. Suurin veronmaksaja

    Kauppi totesi tuossa artikkelissa, että "finanssialan yritykset ovat tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia". Onko jossain vikaa mikäli rahan siirto säästäjiltä investoijille on valtakuntamme parasta liiketoimintaa? Mielestäni parasta liiketoimintaa pitäisi olla se mitä rahoitetaan ei jakelu. Ja sitäpaitsi rahan pyörittäminen on mennyt enemmän tehottomaksi kuin ennen. Finanssialan yritykset ottavat välistä nyt enemmän kuin muutaman kymmenen vuotta sitten. Jos jotakin voisi verottaa lisää, niin se on juuri finanssialan yritykset. Nyt finanssialanyritykset ovat monessa siirretty jopa verovapauteen.

    1. ”Finanssialan yritykset

      "Finanssialan yritykset ottavat välistä nyt enemmän kuin muutaman kymmenen vuotta sitten."

       

      Mihin tämä käsitys perustuu? Muutama kymmenen vuotta sitten lainankorkomarginaalit olivat n. 50% peruskorosta eli esim. 5% pääomasta p.a. Välityspalkkio pörssissä oli 1 %.

Comments are closed.

Related Posts