Kenen asialla on EK?

EK ilmoittaa tavoitteekseen menestyvien yritysten Suomen.

Menestyvä yritys edellyttää paljon tylsää työtä, jota ovat tehneet esim. Niilo Hakkarainen, Pekka Rantala ja Paavo Honkajuuri. Kun viime mainitulle ehdotettiin lisäväen palkkaamista pääkonttoriin, vastakysymys kuului, mahtuuko ehdottajan työhuoneeseen toista työpöytää. Byrokratian pysäyttää vain kiviseinä, oli Honkajuuren maksiimi.

En ollenkaan ymmärrä, miksi yritysmaailman suurimpina sankareina pidetään Vehviläisen tapaisia poispotkijoita (vrt. Cargotecin kurssi). Mielestäni paljon suurempaa viisautta on olla koskaan palkkaamatta esim. niitä pelkästään hallinnossa työskennelleitä, joita Stora Enso joku vuosi sitten irtisanoi tuhansia ilman, että firman toiminta siitä mihinkään muuttui.

Tällainen tylsä puuha ei ole kivaa. Paljon kivempaa on tehdä isoja ostoja kuten Soneran UMTS, Storan Consolidated Papers ja Outokummun mainio kauppa Thyssenin kanssa. Näillä ratkaisuilla yhdistettynä siihen henkiseen laiskuuteen, millä metsä- ja perusmetalliteollisuus ovat toimineet viime vuosikymmeninä, on saatu paljon enemmän pahaa aikaan kuin joillain veroratkaisuilla. Tästä EK on visusti vaiennut, vaikka rutiineissa laiska ja laajennuksissa megalomaaninen johtaja on ”menestyvän yrityksen” ehdottomasti suurin uhka.

Nyt tehtyä yhteisöveron alennusta kaikki ovat kiittäneet niin, että minun täytyy pakostakin kyseenalaistaa. Ratkaisu oli aggressiivinen ja sillä Suomi meni ohi monesta EU-maasta, jotka seurannevat perässä, joten alennuksen mainostettu elvyttävä vaikutus on kyseenalainen. Alennuskilpailun päässä on veroparatiisi. Panama on paratiisi ja sen paratiisimaisuuteen voi tutustua linkissä.

Suomi ei ole pärjännyt tähän asti Euroopan alimmalla verotuksella, vaan sillä, että korkeahkolla verotuksella on taattu hyvä koulutus. Verotuksen alentajat ovat muuten itsekin sellaisen saaneet aivan ilmaiseksi. Nyt tehty ratkaisu suosii esim. lääkäreitten firmoja, mutta työllistävästä vaikutus on kyseenalainen. Lääkärin virkoja on nytkin Turussa täyttämättä.

Tuossa lausumassaan EK:n oli pakko mainita  piensijoittajien osingot. Sen verran paljon niistä on puhuttu. Käytännön tasolla EK ei ole menestyvien yritysten tai osakkeenomistajien asialla, vaan kyseessä on ammattijohtajien ammattiyhdistys, MOT.

5 thoughts on “Kenen asialla on EK?

  1. EK on suuryritysten omistajien asialla

    Uusi EK:n toimitusjohtaja itse muisteli pari viikkoa sitten että heistä on käytetty nimitystä "patruunat" ja "isännät". Oli siinä kolmaskin mutta en enää muista mikä se on.

    Ammattijohtajat voivat "kaapata vallan" jossain sellaisissa yrityksissä missä omistajat ovat kasvottomia ja hajallaan. Muuten ammattijohtaja on aina vain "isännän" renki.

    1. Suomen yrittäjät ja perheyritysten liitto lobbaavat pk sektoria

      Suomen yrittäjät ja perheyritysten liitto ovat kaksi edunvalvojaa jotka ovat enempi pienyritysten puolella. En tiedä onko näillä minkälaiset suhteet EK:n koneistoon. Hyvä että syntyy kilpailua. EK:lla on ollut liian suuri mahtiasema.

      Kaikkien työmarkkinaosapuolten valtaa pitäisi pienentää. Homma ei ole viime aikoina toiminut. Työttömyys on noussut korkealle ja kyllä osansa vastuusta pitäsi nyt kantaa työmarkkinosapuolet. Luudan pitäisi heilua vanhoissa rakenteissa.

  2. Opponointia

    >Mielestäni paljon suurempaa viisautta on olla koskaan palkkaamatta esim. niitä pelkästään hallinnossa työskennelleitä, joita Stora Enso joku vuosi sitten irtisanoi tuhansia ilman, että firman toiminta siitä mihinkään muuttui.

    Ehkä toiminta muuttui jos tuhansia irtisanottiin hallinnosta. Tuhansien palkka saattoi olla lähemmäs miljardi vuodessa. Ehkä koko yritystä ei olisi enää jos olisi maksettu yhteensä miljardeja näiden välissäolleiden vuosien aikana.

    Olosuhteet muuttuvat ja siksi on ihan luonnollista, että välillä painitaan työvoimapulassa ja välillä irtisanotaan ja nämä moodinmuutokset voivat perustua viisaaseen harkintaan ei pelkästään tyhmyyteen.

    1. Irtisanomiset

      Tuhansien palkka saattoi olla lähemmäs miljardi vuodessa. Ehkä koko yritystä ei olisi enää jos olisi maksettu yhteensä miljardeja näiden välissäolleiden vuosien aikana.

      Olen samaa mieltä.

      Otin esimerkin harkitusti. Tiedossani ei ole kovin suurta suunnitteluntarvetta S-E:ssä eli kyseessä oli hallinto. En tiedä, miksi Honkajuuri – 40 – 70-luvuilla vastusti pääkonttorin kasvattamista, jos byrokratialla ei ole tapana paisua firmoissakin. Ainahan se on kiva ko. henkilölle, jos tiedostussihteeri, kirjanpitäjä ja sosiaalipäällikkö (todellisia vanhoja titteleitä) muutetaan viestintä-, laskenta, henkilöstö- ja hallintojohtajiksi osastoineen ja lukuisine alaisineen. Lopputuloksena oli H-j:n mukaan pääkonttori, joka ei tarvitse alleen mitään tuotantoa, vaan työllistyy lähettämällä kirjeitä os:lta toiselle.

      Tiedossani ei liioin ole, mikä S-E:llä muuttui 2009, jolloin se vähensi 2000 ihmistä hallinnosta, ei siis tuotannosta, ja tuli toimeen ilman tätä väkeä.

       

      T.

      J. Vahe

      1. Kirjoista

        Lisäksi kehotan tutustumaan linkeissä mainittuihin Hakkaraisen ja Rantalan kirjoihin. Ko. herrat kävivät JATKUVAA kustannusjahtia eivätkä heränneet siihen, että miinustuloksen edessä on pakko toimia. Honkajuuren toimintaan olen hajanaisesti viitannut 2 Rauma-Repolan historiaa käsittelevässä kirjassani, hajanaisesti, koska koko yhtymän historia ei ollut aiheena, vaan tietyt osa-alueet.

Comments are closed.

Related Posts