Markkinakatsaus: Nousu pyristelee vielä

Muuan lukija ilakoi arvioni menneen metsään. En sitä ihan vielä allekirjoita, vaikka sinänsä odotettu lyhyt korjausliike ylös veikin muutamat pörssit uusiin ennätyksiin. Tässä kohtaa trendiä markkina liikkuu nykimällä kuten sanoin. Mutta kaikkia pörssejä uudet huiput eivät kiinnostaneet; Helsingin yleisindeksikään ei sitä tehnyt, vaikka lähellä kävi. Sama pätee moneen Euroopan pörssiin. Se on yksi syistä pysyä ennusteessani.

Jenkkipörssien ennätyksiä on juhlittu mediassa Trumpia myöten, ja onnea vain. Mutta mm. amerikkalaisten pienyhtiöiden indeksi Russell 2000 on kulkenut viime viikot kuvaamallani tavalla: huiput vuoden vaihteen tienoilla ja sitten sahaten pääsuunta alas. Tämä on sitä nykimistä ja minun vokabulaarissani oleellista volatiliteetin muutosta, jota luen toisella tavalla kuin VIX.

http://www.marketwatch.com/investing/index/rut/charts?symb=RUT&countryco...

Russellilla itsessään ei ole välttämättä merkitystä kuin pieniä jenkkiyhtiöitä omistaville, mutta trendi-indikaattorina sillä on samoin kuin pienillä reunapörsseillä. Ne oireilevat trendien käänteissä isoja aiemmin. Siksi niitä kannattaa markkina-analyytikon seurata.

Vuodenvaihteessa povaamaani nykivää pulkkamäkeä ovat toteuttaneet monet yksittäiset osakkeet, ja ne aloittivat sen juuri vuoden alussa. Joukkoon kuuluvat monet suositut kansanosakkeet: Nokia, Kone, Sampo, Nokian Renkaat, Orion, Kesko, Kemira, Fiskars, Tieto… Sama pätee lukemattomiin ulkomaisiin osakkeisiin.Trendien huipuilla nousua jatkavat usein suhteellisen pienet määrät osakkeita, joiden varassa jotkut pörssit kiskaisevat huippuja ja otsikoita, vaikka laajassa mitassa trendi on jo taittunut.

Indeksisijoittamisen kannalta yksittäisillä osakkeilla ei ole tietysti merkitystä. Mutta jos nousu on kapealla pohjalla, se normaalisti on taittumassa. Suomessa nousua pitivät yllä lähinnä jotkut isot sykliset: metsä, metalli, konepajat, sekä alihinnoiteltu ja odotukset ylittänyt Nordea. Kuvaavaa on, että omat pitkät laajasti hajautetut salkkuni, joissa on paljon pieniä yhtiöitä eri markkinoilta eikä juurikaan syklisiä, ovat liikkuneet aivan samaan tahtiin kuin Russell. Moni lukija huomannee saman omasta salkustaan.

En ole väittänyt, että indeksien pohjien ja huippujen tarkka bongaaminen olisi helppoa. Trendisijoittamisessa oleellista on osua niihin riittävällä tarkkuudella. Kuten tietysti kaikessa sijoittamisessa. Parhaatkin yhtiöt ovat huonoja sijoituksia, jos ne ostaa väärään aikaan eli maksaa liikaa. Ei trendisijoittamisen lähtökohta siitä eroa kuin menetelmiltään.

Perusanalyysiani en edelleenkään muuta. Keskipitkä trendi on ylikypsä ja kääntymässä. Pitkä trendi on kyllä vahvasti nouseva, ja osinkokevät edessä, joten dropin tulo voi kestää kuten nimimerkki Ennustaja povasi. Oletin yhden dropin ehtivän ennen osinkorallia, mutta kiire kieltämättä painaa jo päälle.

Uskon kiskaisun silti tulevan ennen maaliskuun loppua. Oskillaattorit ovat laskussa. Indeksit ovat ihan liian lähellä keskeisten indikaattorien yläreunaa. Osa indekseistä on reaalisestikin laskussa. Juuri tällaisessa teknisessä tilanteessa hälytyskelloni soivat erityisen kovaa, jos kurssit kokeilevat entisiä huippuja. Se on ihan trendisijoittamisen perusteita. Jos tästä vielä kunnon nousu siunautuu, niin sitten olen todella väärässä.

Osinkokevät kyllä vaikeuttaa droppien kalastamista. Osakkeista ei hevin luovuta ennen osingon irtoamista. Kevät ei osinkojen takia sinänsä ole trendisijoittamisen kulta-aikaa. Nousut ovat yleensä vahvoja ja pudotukset aika matalia. Tämä pätee kokonaisuudessaan vahvaan nousumarkkinaan. Osakkeiden holdaamista ei ole silloin helppo voittaa.

Silti esimerkiksi 2014 reippaassa kevätnousussa kurssit sahasivat voimakkaasti keskipitkinä trendeinä. Jos droppi ehtii iskeä ennen osinkoja, odotan mitaksi tavallista nousumarkkinan droppia luokkaa 4-6 prosenttia. Kesällä ja syksyllä tilanne on tavallisesti jo reilusti toinen, luultavasti tänäkin vuonna vahvasta nousumarkkinasta huolimatta. Huolen aiheita ei reaalitaloudesta puutu, kun Valkoisessa talossakin huseeraa noin arvoituksellinen ja vilkasliikkeinen herra.

Ennustajalle: totta kai markkinoilla kuten kaikessa todellisuudessa tulee yllätyksiä, muuten rahan teko pörssissä olisi helpompaa kuin heinänteko. Huippuja ja pohjia ei poimita kuin mustikoita metsässä. Olen ehkä ylikorostanut psykologian merkitystä. Pörssien suunnan määrittävät yhtiöiden tulokset ja talouskasvu, enkä niitä sinänsä kauheasti ennustele – vaan yritän lukea ne suoraan markkinoiden liikkeistä ja historiallisesta kokemuksesta.  Psykologia ratkaisee trendien ylikuumentumisen suuntaan ja toiseen.

Aika hyviä tuloksia noita yhdistelemällä voi saavuttaa. Sanoin viime keväänä pörssien pohjatessa, että Yhdysvaltojen kaltaisessa dynaamisessa isossa taloudessa tulosten heikentyminen harvoin kestää vuotta kauemmin, ja näin kävi. En tietenkään voinut sitä varmaksi tietää, mutta historia ei ole huono opas. Kun tekniset indikaattorit kertoivat laskumarkkinan tekevän loppuaan, ei minulla vastavirtaan uimaan tottuneena ollut vaikea tehdä konsensusarvioihin verrattuna radikaalia arviota laskun päättymisestä.

Keskipitkien trendien suhteen tilanne on samankaltainen. Tulokset ja talouskasvu heittelevät kvartaalista toiseen. Kansantuote ei ole vuoden sisällä vakio, vaan niin nousu- kuin laskusuhdanteessa se ailahtelee, ja pörssit reagoivat siihen herkästi. Se selittää osaltaan markkinoiden heilunnan myös keskipitkien trendien osalta. Psykologia selittää ylilyönnit.

Trendeillä on kuitenkin standardinsa niin keston kuin mitan suhteen, joskin ne ovat erilaiset eri markkinaoloissa. Vaikka yllätyksiä tulee, ne ovat harvoin jättimäisiä. Tekniset indikaattorit auttavat liikkeiden lukemisessa kokemuksen ohella. Todennäköisyyksillä pelaan kuten jokainen sijoittaja millä tahansa metodilla. Harvoin analyysini ihan metsässä ovat.

Nousumarkkinassakin tulee reippaita pudotuksia, etenkin kesällä ja syksyllä. Silloin trendisijoittaminen on onnistuessaan tehokasta. Eikä nousumarkkinan suhteellisen tasainen puksutus ylös eli pitkä trendi sekään loputtomiin kestä.

2015 euforia hallitsi markkinoita EKP:n rahaelvytyksen potkaistua pörssit taivaalle. Viime keväänä tunnelmat olivat täysin päinvastaiset.  Konsensusarvion mukaan helvettiin mentiin kovaa kyytiä. Osakkeiden holdaaminen oli harvinaisen kaukana mukavasta ja turvallisesta sijoittamisesta.

Trendisijoittamisessa ennusteet eivät ole niinkään oleellisia, vaan markkinatilanteen lukeminen reaaliajassa. Voin silti sanoa jo nyt, että odotan korjausliikkeen pudottavan Eurostoxxin 350 pisteen nurkkaan, jolloin liike olisi saman verran kuin Ennustajan arvio eli viisi prosenttia. Mutta ei tällaisiin ennusteisiin voi tai tarvitse sitoutua. Oleellinen on vain reaaliaikainen arvio. Se ratkaisee, koska ostat ja myyt.

Ajankohdalla ei ole muuta väliä kuin se, millä tasolla kurssit ovat. On samantekevää, vaikka pörssit seilaisivat näillä tasoilla parikin kuukautta, jos ne eivät oleellisesti nouse. Vain siinä tapauksessa kyseessä on merkittävä virhearvio. Ja tietysti se, jos osingot jäävät saamatta.

SP500:n kohdalla jo marraskuussa tekemäni ennuste 2300 pisteen tasosta huippuna on pitänyt. On samantekevää, käykö se nuolaisemassa uuden huipun olemattomalla marginaalilla. Jos arvio pysyy, sen kun odottaa droppia. Asia muuttuu toiseksi, jos arvio pettää useilla prosenteilla. Silloin olet sulkenut positiosi liian aikaisin. Oleellista silti on, että niin pitkään kuin ostat aina halvemmalla kuin myyt, pysyt voiton puolella.

Jos laskutrendit ovat syvyydeltään vain viiden prosentin luokkaa, on niistä tietysti vaikea saada etua verrattuna passiiviseen sijoittamiseen, koska ihan huippuihin ja pohjiin pitäisi melkein osua, ja kustannukset on maksettava. Mutta liikkeen kasvaessa kymmenen prosentin luokkaan saati yli tilanne on aivan toinen.

Tuollaisia kiskaisuja tulee ainakin kerran vuoteen kaikissa markkinaoloissa, joskus paljon useammin ja suurempia. Silloin saat todella merkittävää etua, jos pysyt pudotuksista osapuilleenkin pois. Ja taas siirryt sisään kohtuullisen oikeaan aikaan.

Trendisijoittajan kannalta sesonki ei ole juuri nyt järin hyvä, koska pitkä trendi on selvästi ylös. Mutta vaikea trendisijoittamista on harrastaa vain laskumarkkinassa – jo siksi, että ne ovat lyhyitä, ja tunnistaminen onnistuu usein myöhäsytytyksellä. Jos et olet tottunut trendisijoittamaan kaikissa markkinaoloissa, et hallitse sitä silloin kun se olisi hyödyllisintä eli rajujen laskujen aikana.  

Volatiliteetista vielä sen verran, että tulkitsen sitä eri tavalla kuin VIX. Annan painoa kurssien suunnan muutoksille siinä mielessä kuin sen tekee tekninen indikaattori DMI. Kun kurssit eivät enää nouse tai laske vaan sahaavat kapeassa haarukassa ylös alas kuten nyt, kertoo se suunnan hakemisen olevan käynnissä. VIX ei tällaisessa tilanteessa vielä reagoi. Kun esimerkiksi elokuussa (http://www.piksu.net/artikkeli/keskipitk%C3%A4-notkahdus-taisi-alkaa)

arvioin keskipitkän trendin kääntyneen alas (kuten asia oli), ei VIX vielä värähtänytkään. Se oli aivan pohjassa – aivan kuten nyt. Se on VIX:ille tyypillistä trendin taitteissa.

Se antaa taas hurjia merkkejä silloin, kun voimakas laskutrendi todellisuudessa alkaa jo rauhoittua eli varautuu käänteeseen. Minusta VIX:iä kannattaakin lukea käänteisesti. Kun sen mukaan maassa on rauha ja hyvä tahto, pudotuksen alku on lähellä. Muista indikaattoreista taitteet on kyllä helpompi lukea.

Heikin trendisalkku Sharevillessa näyttää nyt pientä nousua, koska vaihdoin käteiskassan euroista dollareiksi pari päivää sitten, jolloin euron nousuryntäys oli tulkintani mukaan lopuillaan. Näin toistaiseksi kävikin. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan spekuloida valuutoilla, vaan ostaa dollaripohjaista etf:ää sopivaan aikaan. Esittelen kyseisen paperin myöhemmin.

Pahoittelen pitkää juttua, mutta halusin selventää trendisijoittamisen perusteita. Siihen on käytännöllinenkin syy, jonka kerron hiukan myöhemmin.

Kommentit

Comment: 

Ehdit näemmä jo uudenkin markkinakatsauksen julkaisemaan, mutta kiitokset perusteellisesta vastauksesta.Vahvalta näyttää tosiaan nousumarkkina edelleen. Näin vahvassa nousumarkkinassa dropit ostetaan nopeasti takaisin, ja aktiivisesti joutuu markkinoita seuramaan, jotta voitolle näissä lyhyemmissä peleissä pääsee. Jos myynnit eivät aivan huipulle osu, kurssit voivat olla lopulta hyvin lyhyen ajan myyntitasojen alapuolella. Jos et satu olemaan tällöin ostamassa, seuraavana päivänä voi olla jo myöhäistä. Itsekin jonkin verran näiden trendien hyödyntämistä harrastan, mutta instrumenttina käytän viputuotteita/warrantteja. Noita arvioimassani keskipitkän laskutrendin pohjassa muutaman viikon swingiin ostamalla olen pystynyt jonkin verran lisätuottoa salkkuun hankkimaan. Tässä strategiassa riski asemalle jäämiseen on indeksin ostamista/myymistä pienempi, kunhan kärsivällisyyttä laskutrendin odottamiseen riittää.

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.