Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Eläkevarojamme on vuosi toisensa jälkeen hoidettu hyvin huolimatta siitä, että näiden varojen hallintamalli on irvikuva hyvästä hallinnosta. Omistajaohjauksen hallinta on annettu ammattiyhdistysliikkeille ja työnantajajärjestöille. Ammattiyhdistysliike on hoitanut osansa hyvin. Työnantajajärjestöjen osalta on ollut muutamia vähäisiä väärinkäytöksiä. Yritysten johto on työnantajajärjestöjen kautta päässyt käyttämään itseensä kohdistuvaa omistajavaltaa ja tästä on syntynyt herrakerhoja, jotka keskenään, renkaassa palkitsevat toinen toisiaan. Mutta väärinkäytökset ovat olleet vähäisiä. 

Työläkkeen saajat, eläkeläiset, eivät ole edes asiakkaina, edustettuina eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkkeen ottajat, asiakkaat, ovat lain mukaan yrityksiä, jotka valitsevat mitä työeläkeyhtiötä ne haluavat käyttää. Tästäkin hallintamallin vinoumasta on seurannut vain vähäistä eläkkeensaajan edun ylenkatsontaa ja yritysten edun ajamista.

Läntisessä maailmassa ainutlaatuinen, julkisten kollektiivien taholta tapahtuva omistajaohjauksemme on toiminut kaiken kaikkiaan melko hyvin. Se ei ole ongelmiemme aiheuttaja.

Suomessa korkeinta valtaa käyttää eduskunta – ja siellä on syy ongelmiin

Eduskunta ja sen valitsema hallitus eivät ole aina toimineet huonosti, päinvastoin. Nykyiset ongelmamme ovat kumuloituneet viimeisen seitsemän vuoden aikana. Kyseessä täytyy olla sattuma. Väärät ihmiset ovat sattuman oikusta valikoituneet väärille paikoille. 

Teknisesti asia on yksinkertainen. Yritystoimintaa ja ihmisiä on rasitettu suuremmilla veroilla kuin mitä nämä jaksavat kantaa. Ulkomaalaisella velalla on paikattu verojen alle nääntyvien yritysten ja kansalaisten aiheuttamaa vajetta. Julkisesta sektorista on tullut kansalaisten taakka. Julkista sektoria ei ole sopeutettu tärkeiden vientisektoreiden, Nokia:n ja metsän, sakkaamisen aiheuttamaan tilanteeseen.

Poliittista johtoamme on koitettu useidenkin henkilöiden ja järjestöjen taholta ohjata paremmalle tielle. Poliittisen koneiston reaktio on ollut järkyttävä:

  • Vapaata mediaa on kuritettu veronkorotuksin ja samalla on vahvistettu valtiollisessa ohjauksessa olevan YLE:n taloudellista asemaa. Riippumattoman uutistuotannon merkitystä on supistettu. YLE on valtiollisesta asemastaan huolimatta toiminut erittäin hyvin. Tiedonvälitys on ollut monipuolista. 
  • Vapaan tutkimuksen rahoitusta on supistettu ja lisätty ministeriöiden ohjauksessa tapahtuvaa tilaustutkimustoimintaa (kuten nyt Suomen Akatemiaa koskevassa lakiehdotuksessa).
  • Olemassa olevan talouspoliittisen linjan mukaisia ekonomisteja on valtiokoneiston taholta rahoitettu, nostettu esille ja tuettu. Muutamat tutkimusinstituutiot ovat ymmärtäneet tilanteen ja alkeneet tuottaa voimassa olevaa talouspolitiikkaa tukevaa materiaalia.

Vaikuttaisi siltä että poliittiseen johtoomme on valikoitunut itsenäisiä, omiin päätöksiin kykeneviä määrätietoisia ihmisiä, jotka osaavat ja uskaltavat ajaa omaa linjaansa. Poliittisessa johdossa on ollut vähemmän johtajia, jotka nostavat esille asioita keskusteluun ja johtavat keskustelua niin, että syntyvät päätökset heijastelevat yhteiskunnan parasta asiantuntemusta ja yhteistä mielipidettä.  Toivottavasti löydämme näitä johtajia. Hyviä potentiaalisia tyyppejä on mielestäni kaikissa puolueissa.

2 thoughts on “Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

  1. Eläkeyhtiöt eivät käytä omistajavaltaa silloin kun pitäisi

    Artikkelisi otsikko sisältää virheellisen väittämän. Henkilöitynyt omistajaohjaus olisi merkittävältä osin pelastanut Suomen tältä ahdingolta. Huonosti meneet teollisuudenalat, Nokia ja metsä, olisivat menneet paremmin kasvollisessa omistuksessa kuin eläkevakuutusyhtiöiden ohjauksessa. Eläkevakuutusyhtiöt ovat olleet löysiä omistajia, jotka eivät käytä omistajavaltaa silloin kun asioihin pitäisi tarttua. 

    Nokian kaatumisen takana olivat suomalaiset eläkeyhtiöt

    Tunnen asiaa mainitsemasi Nokian osalta. Kasvollinen omistaja olisi tarttunut asioihin aivan toisella tavalla kuin Nokiassa valtaa pitäneet eläkeyhtiöt, jotka eivät toimineet alkuunkaan hyvien periaatteiden mukaisesti.  Eläkeyhtiöt valitsivat Nokian toimitusjohtajan, Jorma Ollilan, Nokia hallitukseen. Tämä johti siihen että Jorma Ollilan toimia Nokian toimitusjohtajana ei käytännössä voinut hallituksessa arvostella eikä varsinkaan hänen syrjäyttämistään voinut valmistella. Eläkeyhtiöt valitsivat Jorma Ollilan hallituksen puheenjohtajaksi vielä siinä vaiheessa kun uusi toimitusjohtaja Kallasvuo oli aloittanut toimintansa. Tämä johti siihen että uusi toimitusjohtaja ei voinut kyseenalaistaa edeltäjänsä tekosia eikä voinut tehdä radikaaleja toimia. Kasvollinen omistaja olisi aivan varmasti ottanut paremman otteen yhtiöstään. Asioihin olisi tartuttu terävämmin.

    Sama koskee luultavasti metsäsektorin ahdinkoa

    Uskon, että myös metsätsektorin yritykset olisivat pärjänneet paremmin yksityisessä omistuksessa. Kaikista varoituksista huolimatta hienopaperiin 90- luvulla keskittyneet suomalaiset metsäalan yritykset ovat olleet kaikkein huonoimmin menestyneitä metsäalan yrityksiä. Tämä olisi saatettu välttää jos omistajalla olisi ollut ymmärtämystä ja jos omistaja olisi paneutunut omistamansa yrityksen asioihin.

     

    Minusta valtio on omistajana ollut eläkeyhtiöitä parempi. Siellä asioihin tartutaan vaikka jokus tuleekin virheitä ja noita virheitä saadaan sitten päivitellä iltauutisten otsikoissa. Mutta ainakin asioihin on tartuttu.

     

     

     

    1. Kiitos kommentoijalle hyvistä

      Kiitos kommentoijalle hyvistä pointeista. Jotenkin näin se valitettavasti menee.

      J.Peltomäki

Comments are closed.

Related Posts