Finanssikriisin otsikoita:

– Kapitalistinen järjestelmä pystyy selviämään nykyisistäkin vaikeuksista

– Amerikassa jo merkkejä, jotka viittaavat talouselämän tervehtymiseen

– Hintain lasku maailmanmarkkinoilla toistaiseksi eduksi kansantaloudellemme

– Suuremman osan pulakauden aiheuttamista vaikeuksista olemme sivuuttaneet paremmin kuin muut maat

– Korkotaso laskee meillä varmasti, joskin hitaasti

– Valtion talous ei ole mukautunut uuteen hintatasoon eikä kansantaloutemme kantokykyyn

– Syytä toivottomuuteen ei ole

Otsikot ovat peräisin esitelmästä, joka pidettiin edistyspuolueen puoluekokouksessa säätytalossa, puhujana Risto Ryti ja päivämääränä 19.4.1931.

Otsikot ovat nykyihmiselle tuttuja, mutta sisältö ei. Ryti käytti 1930-luvulla kovia otteita talouslamassa puhuen esim. “Tyhjän kukkaron diktatuurista”.

Tilallisten osalta se tarkoitti pakkohuutokauppoja ja kansan osalta sitä, että tukkijätkän kortteeri (ylöspito) maatilalla maksoi kaksinkertaisesti tukkijätkän päiväpalkkaan verrattuna.

Siitäkään huolimatta syytä toivottomuuteen ei Rytin mielestä ollut. Nykyään tilanne saattaisi varmaankin näyttää jo täysin toivottamalta, jos joku poliitikko erehtyisi jälleen sanomaan, että silakkakin on ruokaa, oikeastaan suoranaista herrojen herkkua.

4 thoughts on “Finanssikriisin otsikoita:

  1. Hurskas kurjuus

    Ajan hengen mukaan jokaisessa maassa tehtiin 30 luvulla käytännössä samat virheet:

    • valtiontalous sopeutettiin menoihin (niin kuin Ryti tässä kertoo)
    • elvytystä ei tehty (vähän tukitöitä ettei ihan nälkään kuoltu)
    • tapahtui omaisuuden uudelleenjako

    ja John Steinbeck:n "vihan hedelmät" kertoo tuloksen.

     

    Ajan hengen mukaan Suomessa tehtiin vielä pahemmat virheet vuoden 1867 lamassa:

    • valtio ei katsonut velvollisuukseen huolehtia kansalaisten elannosta ja vilja joka oli rannikolla ei päässyt kansalaisille
    • maan talous ja ulkomaankauppa kasvoivat (senaatti myhäili tyytyväisenä) samaan aikaan kun 9% kansasta kuoli yhden vuoden aikana nälkään
    • oltiin tyytyväisiä talouden kehitykseen ja järjestettiin todellisella nälkäpalkalla rautatien rakentamista (sillä työmaalla kuoli noin 10’000 ihmistä nälkään)
    • tapahtui omaisuuden uudelleenjako

    ja F.E Sillanpään ("Hurskas kurjuus"??) kertoo tuloksen – ja "Täällä Pohjantähden alla" kertoo lopunäytöksen versonneesta katkeruudesta.

     

    Tilanne on nyt toinen – niin toivon !!!  

  2. JV

    Kaizu:

    Tilanne on nyt toinen – niin toivon !!!  

    Täytyy tässä joskus, kun pitkittyneestä flunssasta toivun, ottaa käsittelyyn pörssit Suomessa ja USA:ssa koko 1900-luvulla. Pörssikauppaa käytiin läpi kahden maailmansodan ja kylmän sodan, jossa ydinsota oli ajoittain ns. näpin tärkissä. http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1205  Suomessa puolestaan vastaavasti vaadittiin etenkin pankkien ja vakuutusfirmojen sosialisointia.

    En usko maailmantalouden nyt kaatuvan siihen, että jotkut kirjanpitäjät ovat laittaneet tilinpäätöksiin yhden nollan liikaa.  Aiemmin läpi on tultu suurista reaalisista ongelmista ja juuri nyt varsinaisia reaalitalouden ongelmia on mielestäni suhteellisen vähän. 

  3. Historiasta opitaan

    Historialliset katsaukset ovat hyviä. Ne auttavat ymmärtämään, että rajut kurssimuutokset eivät vielä vie arkitodellisuutta "nälkävuosiin" tai edes 30-luvulle.

    Mieleeni juolahti Nazi-Saksan hyperinflaatio tai Etelä-Amerikan vastaava. Ihmiset tottuivat toki jälkimmäiseen. 30-luvun saksalaiset projisoivat toiveensa "führeriin", joka sattuman oikusta siirtyi taulukaupustelijasta valtakunnan kansleriksi.

    Tähän kurimukseen on vielä pitkä matka.

    Citygroup pelastettiin. Seuraava näytön paikka on Ford-GM-Chrysler. Niitten kaatuminen ei poista autoteollisuutta, mutta moni sijoittaja ottaa takkiinsa. Tehtaat eivät katoa, osaaminen jää ja uudelleenorganisoinnin jälkeen tehtaat sylkevät toivon mukaan taloudellisempi malleja markkinoille.

    Suomalainen metsäteollisuus on vaikeuksissa, mutta ehkä ei vielä henkitoreissaan.

    Nokian arvosta on kadonnut 55 miljardia euroa, mutta pörssiarvosta on jäljellä edelleen 35 miljardia. Tuo 55 miljardia tuntuu huimalta summalta, mutta uusien sijoittajille käänne tietää huikeita voittoja.

    Koska muutos käynnistyy?

    Dot Com kriisin jälkeen saimme Web 2.0 ja Sosiaalisen Median sekä valtaisan määrän mikro- ja pk-yrityksiä, jotka ovat nostaneet Internetin 90-luvun lupausten tasolle. Notkahduksen jälkeen ala kääntyi vahvaa nousuun; Internetin ekosysteemi muuttui laajemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

    Finanssikriisin jälkeen opimme käyttämään rahaa tuottavammin. Ehkä rahaa ei käytetä tyhmien neliöiden rakentamiseen. Kiinteistöalan ideat viedään hetkeksi parkkiin.

    Näillä mietteillä: Elämä on!

     

     

     

     

    1. Helge,

      sekin hyvä puoli tässä on, etten kauheasti näe mitään uutta johtajaa nousemassa. Venäjälläkin sellainen oli jo valmiiksi

      Täytyy kirjautua keskustelua varten sisälle, niin säilyttää mahdollisuuden muokata kommenttejaan. Tuonne alas tuli monistettua niitä 2 samanlaista, kun ensimmäinen ei meinannnut minnekään lähteä, mutta lähtihän se mokoma, kun sai kaverin seurakseen!

Comments are closed.

Related Posts