Uusi tukijalka Suomen viennille !!!

Suomen kaltaisen kohtuullisen pienen kulttuurialueen kannattaa erikoistua maailmanlaajuisessa työnjaossa muutamille hyvin paikalliseen kulttuuriin sopiville vientiteollisuuden tuotantosektoreille. Erikoistumalla voidaan hyödyntää paikallisen kulttuurin parhaita voimavaroja ja luoda omaa vahvaa identiteettiä sekä talouden että kulttuurin alueelle. Samalla tavalla kuin yksilön kannattaa valita roolinsa talouselämässä kannattaa myös eheän, identiteetistään huolta pitävän kulttuurialueen valita oma roolinsa globaalissa taloudessa. Tekemällä tietoisia valintoja voimme saavuttaa paljon.

Meidän kiistattomia vahvuuksiamme ovat:

  • maailman eräs vähiten korruptoitunut ja hyvin järjestynyt ennustettavalla tavalla toimiva yhteiskunta
  • maailman parasta luokkaa oleva koululaitos
  • kohtuullisen demokraattinen ja yksilöt huomioon ottava tapa toimia yrityksissä ja yhteiskunnassa

Vientiteollisuutemme tuotantorakenne on kehittynyt asteittain ja nyt meidän vahvimpia vientisektoreitamme ovat elektroniikka, laitteisiin sulautetut ohjelmistot, metalli, metsäteollisuus ja perusteollisuus.  Suomessa on tehty monia suppamman menestyksen saaneita yrityksiä laajentua uusille osa-alueille. Turun ympäristössä panostettiin 80- ja 90- luvuilla bioteknologiaan ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Bioteknologian kehitys oli toiveista huolimatta maailmanlaajuisesti vaatimatonta eikä pysähtyneillä markkinoilla ollut helppo saavuttaa läpimurtoa.  Samoin kävi orastavan ohjelmistoteollisuuden. Suomalaiset ohjelmistotuottajat ovat 90- ja 00- luvuilla menestyneet suhteellisesti ottaen ihan hyvin, mutta kun ohjelmistoteollisuuden voluumi on kansainvälisesti ollut pysähdyksissä niin myös meidän menestyksemme on ollut vain kohtuullista luokkaa.

Mistä siis uusi tukijalka suomelle – sellainen joka parhaiten sopii meidän luonteellemme ja vahvuuksiimme ???

Yritysrakenteemme on viime aikoina muuttunut olelleellisesti. Suomalainen ajattelutapa oli vielä Nokia:n syntyessä melko lailla kollektiivinen ja arvon tuottaminen keskittyi muutamiin suuriin yrityksiin. Nyt tilanne on toinen. Pörssissä on lukuisia menestyviä pieniä teknologiayrityksiä ja uusia syntyy kaiken aikaa. Vielä 90- luvun alussa suomalaisella insinöörillä oli käytännössä vain vähän vaihtoehtoja jos halusi menestyvän vientiteollisuuden piiriin – nyt dynaamisia, innovativiisia ja nuorekkaita yrityksiä on paljon.

Toinen muutos on tapahtunut suhtautumisessa työllä tuotettavaan arvoon. Vielä 80- luvulla työllä tuotettava arvo perustui toiminnan tehokkuuteen, täsmällisyyteen ja tekniseen osaamiseen. Nyt yhteiskunnassa arvostetaan mielikuvilla ja kulttuurilla tuotettavia arvoja enemmän kuin aiemmin. Mutta silti emme ole pärjänneet mediateollisuudessa – meitä rasittaa kielialueemme pienuus. Suomalainen viihde ja kulttuurituotteet eivät mene sellaisenaan kaupaksi – kielimuuri asettaa meidät heikompaan kilpailuasemaan. Meidän tulee hyödyntää vahvaa kulttuuripohjaamme jollakin muulla tavalla.

Internet tellisuuteen kannattaa panostaa – se ei mene hukkaan

Minä uskon että meidän kannattaa nykyisessä tilanteessamme panostaa sellaisille alueille joilla vahva assosiatiivinen kulttuurillinen osaaminen yhdistyy teknologiaan. Sellaisille alueille joilla erityisesti visuaalisen impression hallitseminen on tärkeätä. Peliteollisuus on eräs alue joka täyttää nämä ehdot – harmi vaan että kyseinen sektori kasvu on maailmanlaajuisesti melko vaatimatonta luokkaa. Mutta joka tapauksessa eläminen ja kokeminen on siirtymässä nettiaikaan – internettiin. Uskon että panostamalla laajasti internet sisältöteollisuuteen saavutamme osaamista juuri sillä alueelle jolla on merkittävää potentiaalia. Internet teollisuus ei ole teknologiaa – se on ennen kaikkea mielikuva ja kokemusteollisuutta. Sen hallitsemiseen tarvitaan sekä taiteellista otetta että teknologiaa yhdistettynä tavalla joka sopii meidän identiteettiimme.

Uskon että internetin kokemusmaailman tuottaminen on meidän tulevaisuuden alamme.

 

Suomen kaltaisen kohtuullisen pienen kulttuurialueen kannattaa erikoistua maailmanlaajuisessa työnjaossa muutamille hyvin paikalliseen kulttuuriin sopiville vientiteollisuuden tuotantosektoreille. Erikoistumalla voidaan hyödyntää paikallisen kulttuurin parhaita voimavaroja ja luoda omaa vahvaa identiteettiä sekä talouden että kulttuurin alueelle. Samalla tavalla kuin yksilön kannattaa valita roolinsa talouselämässä kannattaa myös eheän, identiteetistään huolta pitävän kulttuurialueen valita oma roolinsa globaalissa taloudessa. Tekemällä tietoisia valintoja voimme saavuttaa paljon.

Meidän kiistattomia vahvuuksiamme ovat:

  • maailman eräs vähiten korruptoitunut ja hyvin järjestynyt ennustettavalla tavalla toimiva yhteiskunta
  • maailman parasta luokkaa oleva koululaitos
  • kohtuullisen demokraattinen ja yksilöt huomioon ottava tapa toimia yrityksissä ja yhteiskunnassa

Vientiteollisuutemme tuotantorakenne on kehittynyt asteittain ja nyt meidän vahvimpia vientisektoreitamme ovat elektroniikka, laitteisiin sulautetut ohjelmistot, metalli, metsäteollisuus ja perusteollisuus.  Suomessa on tehty monia suppamman menestyksen saaneita yrityksiä laajentua uusille osa-alueille. Turun ympäristössä panostettiin 80- ja 90- luvuilla bioteknologiaan ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Bioteknologian kehitys oli toiveista huolimatta maailmanlaajuisesti vaatimatonta eikä pysähtyneillä markkinoilla ollut helppo saavuttaa läpimurtoa.  Samoin kävi orastavan ohjelmistoteollisuuden. Suomalaiset ohjelmistotuottajat ovat 90- ja 00- luvuilla menestyneet suhteellisesti ottaen ihan hyvin, mutta kun ohjelmistoteollisuuden voluumi on kansainvälisesti ollut pysähdyksissä niin myös meidän menestyksemme on ollut vain kohtuullista luokkaa.

Mistä siis uusi tukijalka suomelle – sellainen joka parhaiten sopii meidän luonteellemme ja vahvuuksiimme ???

Yritysrakenteemme on viime aikoina muuttunut olelleellisesti. Suomalainen ajattelutapa oli vielä Nokia:n syntyessä melko lailla kollektiivinen ja arvon tuottaminen keskittyi muutamiin suuriin yrityksiin. Nyt tilanne on toinen. Pörssissä on lukuisia menestyviä pieniä teknologiayrityksiä ja uusia syntyy kaiken aikaa. Vielä 90- luvun alussa suomalaisella insinöörillä oli käytännössä vain vähän vaihtoehtoja jos halusi menestyvän vientiteollisuuden piiriin – nyt dynaamisia, innovativiisia ja nuorekkaita yrityksiä on paljon.

Toinen muutos on tapahtunut suhtautumisessa työllä tuotettavaan arvoon. Vielä 80- luvulla työllä tuotettava arvo perustui toiminnan tehokkuuteen, täsmällisyyteen ja tekniseen osaamiseen. Nyt yhteiskunnassa arvostetaan mielikuvilla ja kulttuurilla tuotettavia arvoja enemmän kuin aiemmin. Mutta silti emme ole pärjänneet mediateollisuudessa – meitä rasittaa kielialueemme pienuus. Suomalainen viihde ja kulttuurituotteet eivät mene sellaisenaan kaupaksi – kielimuuri asettaa meidät heikompaan kilpailuasemaan. Meidän tulee hyödyntää vahvaa kulttuuripohjaamme jollakin muulla tavalla.

Internet tellisuuteen kannattaa panostaa – se ei mene hukkaan

Minä uskon että meidän kannattaa nykyisessä tilanteessamme panostaa sellaisille alueille joilla vahva assosiatiivinen kulttuurillinen osaaminen yhdistyy teknologiaan. Sellaisille alueille joilla erityisesti visuaalisen impression hallitseminen on tärkeätä. Peliteollisuus on eräs alue joka täyttää nämä ehdot – harmi vaan että kyseinen sektori kasvu on maailmanlaajuisesti melko vaatimatonta luokkaa. Mutta joka tapauksessa eläminen ja kokeminen on siirtymässä nettiaikaan – internettiin. Uskon että panostamalla laajasti internet sisältöteollisuuteen saavutamme osaamista juuri sillä alueelle jolla on merkittävää potentiaalia. Internet teollisuus ei ole teknologiaa – se on ennen kaikkea mielikuva ja kokemusteollisuutta. Sen hallitsemiseen tarvitaan sekä taiteellista otetta että teknologiaa yhdistettynä tavalla joka sopii meidän identiteettiimme.

Uskon että internetin kokemusmaailman tuottaminen on meidän tulevaisuuden alamme.

 

One thought on “Uusi tukijalka Suomen viennille !!!

  1. Mitäs jos erikoistutaan meille paremmin sopivalle energia-alalle

    Tuossa blogimerkinnässä
    http://www.piksu.net/node/77
    käy ilmi, että ydinsähkön tuottaminen Suomessa maksaa 35 € / MWh. Kunhan Saksa saa suljettua ydinvoimalansa, kivihiilivoimaloiden rakentaminen on pakko lopettaa ja Gazprom nostaa ainoana toimittajana maakaasun hinnan pilviin, niin pohjoisessa tuotetulle sähkölle on kysyntää hinnalla millä hyvänsä.

    Leikki sikseen, Pohjoismaissa sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on sellainen kansallinen kilpailutekijä, jota muilla ei ole. Tuossa yhteistuotannossa saadaan polttoaineesta noin 30 % enemmän energiaa kuin mitä tuotettaessa pelkästään sähköä. Näiden CHP prosessien hallinta ja kehittäminen ovat ainakin meille selkeä kilpailuetu.

Comments are closed.

Related Posts