Artikkelit aikajärjestyksessä

Kiinan devalvaatio

Elämme mielenkiintoista aikaa. Olemme olleet jo vuosia valuuttasodassa, jossa aina heikommat maat ovat devalvoineet valuuttansa. Nyt on tapahtunut sellainen muutos, että vahvimmat valtiot ovat myös devalvoineet valuuttansa, kuten maanantaina teki Kiina.

Kiinassa on edelleen korkeampi kansantuotteen kasvu kuin vanhoissa kehittyneissä maissa. Tästä huolimatta Kiinan keskuspankki laski valuuttaputken keskikohtaa dollariin nähden 6,1162 yuan/dollari pisteeseen 6,3360. Tämä oli hyvin merkittävä liike ja se on suurin liike sitten Aasian talouskriisin vuodelta 1997. Tämä heijastui heti muihin Aasian valuuttoihin kuten Singaporen dollariin, Malesian ringgittiin ja Japanin jeniin. Monet Aasian maat vievät tavaraa Kiinaan ja nyt se vienti nyt vaikeutuu.

Tämä Kiinan aggressiivinen liike tulee myös vaikuttamaan siihen, että USA tuskin tulee korottamaan tänä vuonna korkoja, ehkä ei edes vuonna 2016. Kiina on ollut pitkään maailman 'tehdas', mutta se ei ole ollut enää vientiveturi finanssikriisin jälkeen:

http://knoema.com/atlas/China/Current-account-balance-percent-of-GDP?com...

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työnantajat maksavat joutilaisuudesta melkein yhtä paljon kuin työn tekemisestä

Yksikkötyökustannukset on saatava järkevälle tasolle. Palkka on vain eräs osa yksikkötyökustannuksia. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat yhtä suuri erä. Myös niistä on pystyttävä tinkimään.

Sosiaaliturvamaksut menevät sellaisiin kohteisiin kuten ansiosidonnainen päiväraha, eläkkeet ja työttömän peruspäiväraha. Nämä erät maksetaan ihmisille siitä syystä, että maksun (tuen) saaja on osoittanut olevansa joutilas (laiska tai epäkelpo). Työnantaja maksaa siis Suomessa joutilaille palkkioita joutilaisuudesta samaa suuruusluokkaa olevan summan kuin hän maksaa työntekijöilleen palkkaa. Tämä ei ole tietenkään väärin - se vain on niin. Yhteiskuntamme on ihmeellinen. 

Suomalaisten työläisten keskiansiot (Lähde: Findikaattori)

Jos katsotaan palkkakehitystä niin havaitaan että erityisesti Valtio on kunnostautunut siinä, että se on kaivanut maata vientiteollisuuden alta. Valtio on aina vuodesta 2007 saakka ollut palkkaveturi. Ja mikä pahinta - valtio on jatkanut palkkojensa kasvattamista vielä vuosina 2013 ja 2014 kun muut sektorit (kunta ja yksityinen sektori) koittivat hieman hidastaa palkkojen ryöstäytymistä käsistä. Valtio on itse ollut pahin roisto. Vaikka toisaalta - työläinen on palkkansa ansainnut. Ja myös valtiolla tehdään töitä. Mutta tekevätkö kaikki valtionhallinnon virkamiehet (poliisit, yliopistojen opettajat, tutkijat, sotilaat,...) noin hirveän paljon töitä kuin tuo astronominen palkka edellyttäisi? Epäilen.

Näillä kysymyksillä löydät hyvän vuokralaisen

Kun vuokraussesonki on kiireisimmillään, moni vuokranantaja haluaa löytää hyvän vuokralaisen nopeasti. Asuntonäytöllä voi olla vaikea perehtyä samanaikaisesti usean vuokralaisehdokkaan taustoihin. Ehdokkaat kannattaakin haastatella jollain tavalla jo puhelimessa ja pitää sen perusteella yksityisnäyttö. Suomen Vuokranantajat listasi kolme kysymystä, joilla saat kokonaisvaltaisen kuvan vuokralaiskandidaatin vuokranmaksukyvystä ja elämäntilanteesta.

Miksi muutat?
Vuokralaisen vastaus muuton syistä kertoo paljon vuokralaisen elämäntilanteesta, minkä tyyppistä ja kuinka pitkäaikaista asuntoa hän etsii.

Useimmiten vuokranantajat etsivät pitkäaikaista vuokralaista, mutta jo yksikin vuosi on monelle vuokralaiselle pitkä aika. ”Ongelmaton, vuoden kestävä vuokrasuhde on aina kannattavampi kuin lisätöitä teettävä kolmen vuoden suhde. Vuokralaista etsiessä ei kannata katsoa liikaa mahdollista vuokra-aikaa, vaan yhteispelin toimivuutta ja vuokralaista kokonaisuutena,” Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa. Kiire, epämääräiset tarinat ja kummalliset ristiriidat vuokralaisehdokkaan kertomuksessa ovat hälytysmerkkejä, joita ei kannata jättää huomiotta.

Mitä teet?
Vastuullinen vuokranantaja valitsee sellaisen vuokralaisen, jonka maksukyky riittää asunnon vuokraan. Vuokranantaja haluaa siis selvittää, miten vuokralainen ansaitsee elantonsa, jotta selviytyy asiallisesti vuokranmaksusta. Työtön vuokralaiskandidaatti ei ole huonompi kuin muut, kunhan pystyy kertomaan, miten hoitaa vuokran. Vakuuden on myös hyvä olla mietittynä ja hoidettuna etukäteen.

Mietteitä

Raaka–aineet ovat laskeneet kovasti, mutta onko niiden tarve vähentynyt? Ainakin energiankulutus on kasvanut jo jonkun aikaa.

Suuret energiayhtiöt ovat laskeneet jonkun vuoden, vaikka energiankulutus on noussut.

Asunnot antavat kulujen jälkeen tasaista 3..4% vuokratuottoa

Syksyn vuokraussesongin käynnistyminen on nostanut pintaan keskustelun vuokrien noususta. Mitään merkkejä suurista korotuksista ei kuitenkaan näy. Suomen Vuokranantajien Pellervon Taloustutkimuksella teettämä selvitys osoittaa, että vuokratuotto on pysynyt vakaana kaksi vuosikymmentä. Vuokrankorotukset ovatkin ennen kaikkea seurausta vuokranantajalle lankeavista kohonneista kustannuksista ja asuntojen hintatason noususta.

Vuokratuotto verrattuna korkotasoon (Lähde: Suomen Vuokranantajat)

”Vakaa tuottotaso kertoo, että yksityiset vuokranantajat eivät tavoittele ylisuuria voittoja. Vuokrien nousu johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus tulee kohottamaan vuokranantajan kulurasitusta. Myös kiinteistönhoidon kustannukset jatkavat kasvuaan”, kommentoi tilannetta Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

YLE ryhtyy kilpailemaan sosiaalisen median kaupallisten toimijoiden kanssa

Yle: Yle ryhtyy keräämään suomalaisten tekemiä mediasisältöjä ja julkaisemaan niitä verkossa, radiossa ja televisiossa. Mukaan tekemään voi hakea kuka tahansa. Sisältöjen julkaisu alkaa lokakuun alussa.

Lokakuun 2. päivä käynnistyvän uudenlaisen median lähtökohtana on avoimuus: kuka tahansa voi hakea sisällöillään mukaan. Tavoitteena on synnyttää valtakunnallinen tekijöiden verkosto, jossa luodaan uutta, tuetaan toisia ja lainataan osaamista.

”Yle haluaa löytää internetin kohinasta ilmiöt, uudet tähdet ja ohjelmakonseptit ja jaella merkitykselliset sisällöt koko kansalle. Lopputuloksena on verkkovetoinen sisältövirta, jota julkaistaan myös Ylen televisio- ja radiokanavilla, kertoo Ylen television ja Areenan julkaisupäällikkö Risto Kuulasmaa.

Voittojen kotiuttamisessakin on riskinsä

Nordea ohjeisti asiakkaitaan – tai ainakin ilmoitti itse tekevänsä niin - joku päivä sitten vähentämään osakepainoa salkussa eli lunastamaan voittoja ja siirtämään muihin kohteisiin. Perustelu oli, että osakkeet ovat sen verran hintavia, ettei nousuvaraa juuri ole, vaikka yhtiöiden tuloksissa ei ole odotettavissa heikennyksiä. Toisaalta nykyinen hinnoittelu edellyttäisi monen yhtiön kohdalla tulosparannuksia, joihin voi olla vaikea yltää tässä talousympäristössä.

Ymmärrän pointin, mutta en sitä itse osta useammastakaan syystä. Ensinnäkin tulosodotukset eivät koskaan ole yhtiöillä yhtenevät kuin rajujen talouskriisien aikana, jolloin ne putoavat kautta linjan. Sellaista ei ole ainakaan minun näköpiirissäni. Hyvät yhtiöt kykenevät edelleen kohentamaan tuloksiaan. Omassa salkussani puolivuotiskatsausten anti on ollut enimmäkseen makoisa, enkä odota oleellisia muutoksia, vaikka pettymyksiäkin aina leveään salkkuun mahtuu, jokaiselle sijoittajalle.

Salkussani on enimmäkseen muita kuin suomalaisia osakkeita, joten täkäläinen pessimismi ei senkään vuoksi salkkuani hirveästi hetkauta. En suin surminkaan möisi nyt parhaita osakkeitani pois, en kovin hanakasti edes treidaisi niillä, vaikka sitäkin joskus harrastan lyhyen ajan markkinaliikkeistä hyötyäkseni. Se on paljon vaikeampaa kuin kokematon kuvittelee, oli kyse minkä aikavälin spekuloinnista tahansa.

VIX indeksi kertoo sen, milloin on aika lisätä osakepainoa

Sijoittajien pelkokerroin, VIX-indeksi, lasketaan Chicagon johdannaispörssin osakeoptioiden hinnoista, ja se mittaa osakemarkkinoiden käsitystä siitä, miten paljon osakkeiden hinnat vaihtelevat seuraavan 30 päivän aikana. Tämä kuulostaa pitkän aikavälin tuottoa hakevan sijoittajan kannalta vähäpätöisen merkityksettömältä asialta, mutta tosiasia on aivan päinvasainen. 

VIX indeksi on osakesäästäjän korvaamaton apuväline. Se antaa toisinaan selkeän signaalin siitä, milloin osakkeita kannattaa ostaa.

VIX indeksi ja S&P 500 osakeindeksi viimeisen 25 vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Osakkeisiin on kannattanut sijoittaa lähes aina silloin kun osakemarkkinat ovat rauhattomat ja VIX indeksi on noussut yli 20 tason. Tämä indikaattori on toiminut viimeisen 25 vuoden aikana muulloin paitsi vuosina 2001 ja 2002, jolloin VIX indeksin nousu indikoi osakemarrkkinoiden nousua vain lyhyellä aikavälillä.

Myynnin ajoittaminen VIX indeksin perusteella on vaikeampaa. Osakkeita ei aina kannata myydä silloin, kun osakemarkkinat ovat luottavaiset ja VIX indeksin taso on välillä 10...16. Vuosina 1993...1998, 2004...2007 ja 2012...2015 on ollut pitkiä härkämarkkinoita (osakenousuja) samaan aikaan kun VIX indeksi on ollut alhaisella tasolla.

Fennovoiman ydinvoimalan koekäyttö alkaa aikataulun mukaan vuonna 2022

Fennovoiman kotimainen omistus vahvistuu, kun kolme suomalaista yritystä ilmoitti keskiviikkona 5.8. uusista rahoitussitoumuksista. Fortum Oyj ja SRV Yhtiöt Oyj ovat uusia osakkaita. Nykyinen osakas Outokumpu Oyj kasvattaa omistusosuuttaan.

Yhtiöiden rahoitussitoumuksia vastaavat omistusosuudet Fennovoimasta ovat:

  • SRV 1,8 prosenttia
  • Fortum 6,6 prosenttia
  • Outokumpu 14,1 prosenttia (lisää omistustaan 1,8 prosenttia)

– Toivotamme uudet osakkaat tervetulleiksi. He ovat mukana hankkeessa, jonka pitää sisällään miljardiluokan kotimaisen investoinnin, Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman sanoo.

Fennovoiman omistusrakenne (Omistajat: http://www.voimaosakeyhtio.fi/?page_id=10) on rakennettu niin, että kotimaiset omistajat ovat ryhmittyneet Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaiksi. Fennovoimaa omistaa kaksi tahoa, Rosatom (Raos Voima Oy) ja suomalaiset omistajat (Voimaosakeyhtiö SF).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työttömyys on työmarkkinajärjestöjen toiminnan seurausta

Työmarkkinajärjestöt (työntekijä- ja työnantaja- järjestöt) vastaavat yhdessä merkittävimmin siitä, että Suomen yksikkötyökustannukset ovat järkevällä tasolla. Tässä tehtävässä on epäonnistuttu. Yksikkötyökustannuksemme ovat aivan liian korkealla tasolla ja sen seurauksena yritykset ovat lakanneet investoimasta Suomeen (alla graafi tapahtumasta).

Yritysten kiinteät investoinnit (Lähde: Teknologiateollisuus)

Hallitus on lanseerannut "yhteiskuntasopimus" käsitteen, jonka oleellinen sisältö on se, että työmarkkinajärjestöjen tulee keskinäisissä neuvotteluissaan korjata tekemänsä virheet ja tehtävä/ehdotettava toimenpiteet, joilla yksikkötyökustannukset asettuvat tasolle, joka mahdollistaa järkevät investoinnit suomalaiseen tuotantoelämään. 

 

Yksikkötyökustannusten kehitys (Lähde: Valtionvarainministeriö)

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Myy huhua, osta faktaa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +19.2%,  alusta (27-05-2010) +100.8%

 

Yleistä:

Kreikan kriisi on väliajalla ja Kiinassakin on kurssihailunta hieman rauhoittunut. Näistä on kirjoiteltu muualla aivan tarpeeksi, joten jätän ne vähemmälle huomiolle.

Euroalueen osakkeet ovatkin nousseet mukavasti kuukauden aikana. USA ja Japani ovat pysytelleet tasaisina. FTSE on laskenut suuren kaivannaisteollisuuspainon ajamana.  Hongkongissa ollaan takaisin vuodentakaisissa indeksiluvuissa, mikä on mielestäni pienoinen ostotilaisuus. Muutenkin kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat saaneet kyytiä. Kiinan lisäksi Brasilia on lahjusskandaalien valloissa öljy-yhtiö Petrobrasin johdolla ja Venäjä on talouspakotteiden ja heikon öljyn takia vaikeuksissa. Sijoittajat ovatkin kolmen viikon aikana nettomyyneet kehittyvien markinoiden rahastoja yli 12 miljardin $ vauhdilla. Arvostustasot ovat jo melko alhaalla, mutta tämä ei takaa käännettä nousuun. Kehittyvien talouksien pörsseissä on runsaasti raaka-aine osakkeita joita painaa hidas talouskasvu, etenkin Kiinassa. Tällä hetkellä arvostetaan osakkeissa sitäpaitsi enemmän kasvua kuin edullisuutta. Vähitellen voisi kuitenkin jo ukkovarpaalla tunnustella kehittyviä markkinota.

Berkshire ja kansantuote

Berkshire Hathawayn suurimmat sijoitukset  eivät viimeaikoina ole menneet kauhean hyvin.  Treidarin mielestä BRK:n portfoliota pitäisi vähän pyörittää, koska siellä on eilispäivän voittajia ja tämänpäivän keskinkertaisuuksia.  Suurimmat osakesijoitukset ovat American Express (vuosituotto -14,3%), Coca-Cola (vuosituotto 0,2%) IBM (vuosituotto -11,8%) ja Wells Fargo (vuosituotto 16,7%).  pidemmälläkään ajanjaksolla ainoastaan Wells Fargo on voittanut S&P 500 indeksin kolmen tai 5 vuoden ajanjaksolla.  Surkein on ollut IBM, mikä on edelleen alle mitä BRK maksoi siitä pääosin vuonna 2011. Buffetin taito poimia voittajaosakkeita on ilmeisesti ruostunut, mutta taito tehdä yritysostoja (eritoten rautatieyhtiö Burlingtonin) ja muita erikoistapauksia kuten Heinzin ja Kraftin yhteenliittyminen on taas parantanut tulosta todella paljon. Näiden vuoksi BRK:n tulos on noussut.  Täten pyrkisin välttämään Buffetin seuraamista osakevalinnoissa ja jos haluaa seurata hänen sijoitusosaamista ainoa tapa on ostaa suoraan Berkshiren osakkeita. Mielelläni voisin suositella jopa BRK:n osaketta, koska se on halpa (1,5*tasearvo), vaikken sitä itse omista, ainakaan vielä.

Huomaatteko tuosta kuvasta, että USA on noussut jos viime laman jälkeen yhtä kauan kuin edellinen nousukausi kesti? Ei se tarkoita mitään, kunhan vain totesin sen.  Mutta se on mielenkiintoista, että vuodesta 1990 työllisten määrä ei ole USAssa kasvanut lainkaan, mutta kansantuote on realisesti tuplaantunut kasvaen 2,8%/vuosi.

Eläkesijoittajan riskiä osakkeissa liioitellaan

Jatkan hiukan Tommi Taavilan hyvän ja havainnollistavan jutun pohjalta sijoittamisen allokaatioista ja etenkin siitä näkökulmasta, että sijoittaa eläkekassaansa varten. Kuten Tommin jutusta ja lukemattomista alan lähdeteoksista käy selville, osakkeet ovat pitkällä aikavälillä paras sijoituskohde yleensä ottaen. Eläkesijoittajia usein silti varoitellaan osakkeiden riskisyydestä, koska osakkeiden hinnat heiluvat ajoittain rajusti, kuten Tommin jutustakin selviää. Näinhän se on. Sen vuoksi voi ajatella, että eläkeiän lähestyessä pitäisi siirtää varallisuuttaan selkeästi pois osakkeista vähemmän volatiileihin ja tuotoltaan vakaampiin kohteisiin.

Itse sijoitan paljolti juuri tähtäimenäni eläkevuodet jo sen vuoksi, että vapaana ammatinharjoittajana eläketurvani on peruspalkansaajaa oleellisesti huonompi. Asunto poislukien omaisuuteni on kokonaan osakkeissa. Olenko siis hermostunut, kun ajattelen tulevia nallemarkkinoina, joita on mahdoton välttää? Enpä juuri. Syynä ei ole tiedon puute tai naiivius, vaan oletettu elämän pituus, markkinaliikkeiden kesto ja osakkeiden tuottojen luonne.

Osakkeiden riskisyys perustuu todellisten tuottojen osalta reaalitalouden syklisyyteen eli siihen, että yhtiöiden tulokset heittelevät suhdanteiden mukana. Tämä koskee kuitenkin vain osaa yhtiöistä suuressa mitassa, eli ennen kaikkea syklisiä yhtiöitä. Nekin maksavat usein melko vakaata osinkoa heikossakin suhdanteessa, jos kassa on kunnossa. Muunlaisia yhtiöitä ei juuri kannata omistaakaan. Epäsyklisten yhtiöiden osinkovirtaa suhdanteet eivät heittele senkään vertaa. Eläkesijoittajan kannattaa valita hyvissä ajoin vakaat osinkoyhtiöt salkkunsa perustaksi.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Mestarisijoittajien allokaatioiden simulointia vuosilta 1975-2014

Tässä kirjoituksessa simuloin neljän eri mestarisijoittajan, Ray Dalion, Marc Faberin, Mohamed El-Erianin ja David Swensenin allokaatioita, jotka löytyvät Meb Faberin kirjasta Global Assett Allocation: A Survey of the world´s top assett allocation strategies.

 

Ray Dalio on Hedge-rahasto Bridgewaterin perustaja. Bridgewater oli ainakin vuonna 2012 maailman suurin Hedge-rahasto. Sillä oli lokakuussa 2014 160 miljardia dollaria hoidettavia varoja.

 

Marc Faber on ennustanut mm. edellisen raaka-ainebuumin ja kehittyvien markkinoiden nousun. Hänet tunnetaan karhumarkkinoiden ennustajana. Hänen sijoitusmenestyksestään on vaikea saada tarkkaa kuvaa. Olen ottanut hänet tähän kirjoitukseen mukaan, koska hänellä on yksinkertainen allokaatiomenetelmä eli neljäsosa osakkeita, kiinteistöjä, pitkiä korkoja ja kultaa.

 

Mohamed El-Erian toimi PIMCOn, maailman suurimman velkakirjasijoittajan, toimitusjohtajana.

 

David Swensen on toiminut Yalen yliopiston varainhoitajana vuodesta 1985. Hänen aikanaan yliopiston varat ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden.

 

Sijoittajien allokaatioihin on jouduttu tekemään oletuksia, koska tarkkaa tietoa niistä ei ole olemassa. Meb Faberin kirjasta löytyy tarkempaa tietoa asiasta. Allokaatioista ei siis voi tehdä tarkempaa arviota sijoittajien henkilökohtaisesta menestyksestä. Sen sijaan niitä katsomalla voi oppia. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä asiasta. Omani tuon lyhyesti esiin tässä kirjoituksesta. Alla olevassa taulukossa on tarkempaa tietoa: (neljä ensimmäistä riviä ovat osakkeita)

 

Yritysrintamalta kuuluu hyvää

Suomi on keskellä itsenäisyyden ajan pisintä talouskriisiä. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kauppakamarien selvityksen mukaan hyviä yrityselämän uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Turun seutu nauttii laivanrakentamisen renessanssista. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on 3,4. Lappi vetää aasialaisia turisteja. Helsingin Kalasatamassa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke. Biotalouteen investoidaan Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Uusia kauppakeskuksia kohoaa muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Etelä-Pohjanmaalle (minnepä muuallekaan!) kohoaa Pohjois-Euroopan suurin vuoristorata.

Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja palkkaavat uusia työntekijöitä kaikkialla Suomessa.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tarjoamat työpaikat luovat uskoa tulevaisuuteen: “Kohti uutta nousua mennään, vaikka tie on vielä pitkään kivinen.” Penttilän viesti poliittisille päättäjille on yksinkertainen: “Yritykset kyllä nostavat Suomen, jos omistaminen, yrittäminen ja työnteko tehdään taas kannattavaksi”.

Käyttäjän Petri Rastas kuva

Onko Australian asuntomarkkinoilla kupla?

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja kurssilaskut tulevat aina yllättäen. Historiaa kun katsoo, niin merkit ovat kuitenkin lähes aina olleet ilmassa, mutta yleensä siinä nousukiidon huumassa herkästi sokaistuu. "Kyllähän nää vielä nousee ku tähänki asti on noussut!" -huutaa AsuntoAntero kolmensadan neliön kattohuoneistosta kaupungin keskustassa.

 

Kuluneen sadan vuoden aikana taloudessa on ollut nousuja ja laskuja, ne jotenkin kuuluu markkinatalouteen. Joskus pyyhkii hyvin ja joskus ei niin hyvin. Kuplasta kun puhutaan, niin mielikuva synnyttää odottavan ajatuksen, milloin se puhkeaa?

Kupla kun puhkeaa, on kyyti kylmää ja vauhti hurjaa. Australiassa on puhuttu asuntokuplan puhkeamisesta 2000-luvun alusta lähtien, mutta hinnat ovat puheista huolimatta kuitenkin moninkertaistuneet.

Olen seurannut tarkemmin Australian asuntomarkkinoita ja makrotaloutta vuodesta 2013 lähtien, jolloin sain kipinän vierailtuani Melbournessa ja Sydneyssä. Minua kiehtoi asunnoissa uskomaton arvonnousu, molemmissa kaupungeissa yli 10 prosenttia vuodessa.

Tässä matkan varrella olen vain hämmästellyt tuota valtavaa arvonnousua myös muissa suurimmissa kaupungeissa Sydneyn ja Melbournen lisäksi Brisbane, Adelaide ja Perth.

Sydneyssä ja Melbournessa asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2007 jälkeen. (lähde: RBA, Reserve Bank of Australia)

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Mielenkiintoinen marginaalituote väärässä yhtiössä

Nokia esitteli uuden tuotteen, joka on herättänyt vaisusti kiinnostusta mediassa ja pistänyt yhtiötä seuraavat asiantuntijat pohtimaan mistä on kyse. Uusi tuote on Nokia Ozo. Se on kolmiulotteisen kuva-aineiston kuvaamisen tarkoitettu kamera. Kohdeasiakkaita ovat kuvaamisen ja elokuvaamisen ammattilaiset. Herää kysymys: mistä tekemistä tällä on Nokian liiketoiminnan kanssa?

Nokia Ozo 3D-videokamera

Nokia Ozo kuvaa videota kahdeksan synkronoidun linssin kautta ja tallettaa ääntä kahdeksan integroidun mikrofonin avulla. Tuloksena on kolmiulotteista liikkuvaa kuvaa ja tilassa liikkuvaa ääntä. 3D-kuvaa voi katsella heti, toisin kuin perinteisissä järjestelmissä missä 3D-kuva muodostetaan kuvatusta aineistosta jälkikäteen.

Yhtiö uskoo Ozolla kuvatun materiaalin sopivan julkaistavaksi keinotodellisuusalustoille (virtual reality), kuten Oculus Rift –tyyppisille laitteille.

Ozo-kamera tulee markkinoille loppuvuodesta 2015, eikä Nokia ole vielä kertonut sen hinnoittelua tai myyntikanavia. The Verge –julkaisun toimittaja, joka näki uuden kameran esittelyn arvelee hinnan olevan useita tuhansia dollareita. Itse laitteen esittelyssä kolmiulotteista kuvaa enemmän toimittajan vakuutti Ozon taltioima ääni.

Tiedämme, että Nokia on tällä hetkellä Networks (operaattoreille verkkoteknologiaa ja palveluita), Here (navigaatiopalveluita) ja Technologies –yksiköiden muodostama yhtiö. Here on myynnissä ja Networks hakee suuruuden ekonomiaa Alcatel Lucentin ostamalla. Ozo-kamera on Technologies- yksikön tuote.

Kiinan hallituksen markkinoiden manipuloinnissa on vaaransa

Kiinan pörssiromahdusta on kauhisteltu viime päivinä länsimediassa ilmeisesti uutispulan vuoksi, vaikka se alkoi jo kesäkuussa ja notkahdus taittui välillä jo reippaaksi korjaukseksi ylös. Tuore sukellus ei ole toistaiseksi uponnut edellisen pohjan alle, joten jo koettua kummempaa dramatiikkaa tilanteeseen ei ainakaan toistaiseksi liity.

Kiinnostava rotkahdus on toki monellakin tavalla. Syöksy alkoi, kun hallitus kiristi velaksi sijoittamisen ehtoja pelätessään osakekuplan turpoavan hallitsemattomaksi. Mutta pörssiromahduskin rassasi hallituksen imagoa ja arvovaltaa, koska miljoonat sijoittajat kärsivät kovia tappioita, joten hallitus puuttui markkinoihin laajoilla poikkeustoimilla. Kurssien liikkeille määrättiin haarukka. Suurilta instituutioilta kiellettiin osakkeiden myyminen. Osakeannit, lyhyeksi myynti ja listautumiset kiellettiin. Eläkesäätiöt komennettiin ostamaan osakkeita. Taisi olla vielä muitakin lääkkeitä tohtorin laukussa.

Kiinan hallitus on kieltämättä ollut tehokas torjuessaan talouskriisejä, eihän esimerkiksi 2008 globaali myrsky heiluttanut Kiinaa kauan. Silti pidän varsin arveluttavina sen viimeaikaisia toimia. Sijoittajat tietysti huokaisivat helpotuksesta kurssien toipuessa, mutta Kiinan rahamarkkinoiden alkuperäinen ongelma säilyi. Osakkeet ovat yhä ylihinnoiteltuja, koska vivutettu kauppa kuumeni yli äyräiden. Yksi syy siihen oli, että sijoittajille ei ole Kiinassa säällistä tuottoa tarjoavia vaihtoehtoja, ja pääomien liikkeitä maasta ulos rajoitetaan. Nämä taudit on aikanaan hoidettava.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhdysvaltain osakemarkkinat 1985-2014

Löysin verkosta suhteellisen näppärän simulointityökalun. Olen simuloinut Yhdysvaltain markkinoita vuosina 1985-2014 siten, että alkuperäinen sijoitussumma oli 1000€:ia ja joka vuoden lopussa on sijoitettu samainen 1000$:ia inflaatiokorjattuna vuoden 1985 ensimmäiseen päivään verrattuna. Alla sijoitusten arvonvaihteluista kertova graafi:

 

Graafista näkyy kuinka portfoliot menevät samaan suuntaan riippumatta siitä minkälaisista osakkeista on kyse.

 

Kuva Yhdysvaltain osakemarkkinat 1985-2014

 

Sijoitukset menivät erinäköisiin indeksirahastoihin tai ETF:iin joiden tarkemmat sisällöt löytyvät seuraavasta linkistä:

 

https://www.portfoliovisualizer.com/faq#dataSources

 

Sijoituskohteet ja niiden vuosittaiset tuottoprosentit olivat seuraavat:

 

Small Cap Growth 9.93%

Small Cap Blend 10.6%

Small Cap Value 11.38%

Mid Cap Growth 9.98%

Mid Cap Blend: 12.08%

Mid Cap Value 12.60%

Big Cap Growth 9.90%

Big Cap Blend 9.69%

Big Cap Value 9.64%

US Stocks 9.82%

 

Vielä Kreikasta ja meistä

Kreikan kiristyspolitiikan ajamisella on ajamisensa ja syynsä. Ideologistieteellinen pohja perustunee lähinnä 1970-luvun stagflaatiokauteen. Tässä pelätään, että rahaelvytys luo taloudellisesti pysähtyneen maailman jossa on kuitenkin inflaatiotakin haittana. Tämän kiristyspolitiikan kannattajat eivät pidä kysyntää ongelmana vaan tarjontaa ja lähinnä työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Kun säästetään budjetit tasapainoon ja ihmisillä ei ole yhteiskunnan turvaverkkoja he hakeutuvat sillä hinnalla töihin kuin heidän työmarkkina-arvonsa on.  Kysynnällä ei voida rajata suhdannevaihteluja vaan sillä mennään ojasta allikkoon. Voidaanhan me kuitenkin tehdä samanlainen palkanalennusprojekti myös verotuksella. Nostetaan tuloveroa ja palautetaan se kokonaan työnantajille. Tämä ei kuulemma käy ja on merkki, että ei tuohon oikein usko tuon kannattajatkaan. Korkea verotus kuulemma poistaa kannustimet, mutta miksi sitten voidaan osoittaa, että korkea veroprosentti korreloi ylitöiden kanssa? Mitä enemmän tienaat bruttona, niin sitä pidempää työpäivää teet.

Velkoihin suhtautuminen muuttui varsinkin IMF:n ja Maailmanpankin toteuttaman köyhien korkeasti velkaantuneiden maiden (  Debt Relief Under the Heavily Indebted Poor Countries  ) velkaohjelman hyvien tuloksien johdosta.  Tämän johdosta Afrikan monet köyhät maat ovat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvavia talouksia. 

E/P tuottoprosentti on tärkein osakkeen tuottoa kuvaava tunnusluku

P/E suhde (pörssiarvon suhde tulostuottoon) on monen sijoittajan käyttämistä tunnusluvuista yleisin. Moni on huomannut, että tuo tunnusluku käyttäytyy epähavainnollisella tavalla silloin kun tulostuotto (Earnings) on pieni tai negatiivinen. P/E luku saa silloin erittäin suuria positiivisia tai negatiivisia arvoja. Oheinen kuva hahmottaa ongelmaa.

Yritysten tulostuotto suhteessa pörssiarvoon (P/E luvun käänteisluku) vaihtelee sen sijaan jokseenkin tasaisesti välillä -5 %....10%. E/P tuottoprosentti on yrityksillä keskimäärin noin suurin piirtein 6,5% luokkaa. Tämä tarkoittaa suurin piirtein 15 suuruista P/E arvoa.

E/P tuottoprosentti (P/E luvun käänteisluku) on sijoittajan kannalta havainnollinen. Se kertoo yksinkertaisella ja selkeällä tavalla minkälaista tuottoa sijoittaja voi pitkällä tähtäimellä odottaa ja sitä voi suoraan verrata esimerkiksi korkotasoon. On yllättävää että osakesijoittajat ovat tykästyneet käyttämään epähavainnollista P/E lukua kun käänteisluku olisi paljon selkeämpi. 

Piksussa käytetään havainnollista E/P tuottoprosenttia

Piksu on nyt ottanut ensimmäisen askeleen siihen suuntaan, että opittaisiin käyttämään havainnollista E/P tuottoprosenttia. Piksun maaindeksit ja sektori-indeksit sivuja on kehitetty niin, että indeksien E/P luvut ovat tuottoprosentteina. (vanha P/E luku löytyy myös vertailusivuilta).

Suomeen tarvitaan toimiva yrityslainojen markkinapaikka ja sitä tukeva lainsäädäntö

Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua erityisesti keskisuurten yritysten rahoitusongelmista. Yritysrahoitusmarkkinoita olisi hyödyllistä kehittää monipuolisempaan suuntaan, sillä pankkilaina ei ole yritykselle aina sopivin vaihtoehto. Moni sijoittaja ostaisi mielellään yritysten ja valtioiden bondeja, jos näille lainapapereille olisi toimiva julkinen, kaikkien ulottuvilla oleva markkinapaikka, jonka kautta näitä voisi ostaa ja myydä.

Yrityslainamarkkinat eivät toimi edes suurimpien institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta ja ongelmaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa työeläkeyhtiö Ilmarinen. 

”Moni kehitysharppausta tekevä tai muutostilanteessa oleva yritys ei saa regulaation kanssa painiskelevalta pankkisektorilta lainarahoitusta siinä muodossa ja sellaisella laina-ajalla kuin mitä liiketoimintasuunnitelma edellyttäisi. Monipuolisempi rahoituslähteiden kenttä varmistaisi monimuotoisemman rahoituksen tarjonnan”, johtaja Antti Kylmänen kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen Kreikka vastuista päättävät EKP:n virkamiehet

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta. 

Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia, Suomen pankin vastuut. Nämä vastuut ovat olleet suurempia kuin valtion vastuut. Suomen pankin vastuut määräytyvät Euroopan keskuspankin päätöksillä ja ne ovat meidän oman kansallisen päätöksentekomme ulottumattomissa (tai ainakin heikossa kontrollissa). Niitä on esimerkiksi Kreikan tapauksessa kasvatettu ilman että suomalainen poliittinen päätöksenteko olisi asian kanssa ollut missään tekemisissä. Ohessa on ifo instituutin keräämä taulukko Suomen kaikista GIPSIC maita koskevista vastuista.  Kaksi ensimmäistä kohtaa, TARGET maksut ja valtionlainojen ostot (yht. 18 Mrd€) ovat juuri noita Suomen pankin kautta syntyneitä vastuita.

Suomen pankin vastuut olivat pahimmillaan, vuonna 2011, kaikenkaikkiaan 60% bruttokansantuotteesta, enemmän kuin sotavuosina 1918 ja 1939...1945, jolloin Suomen pankki osti massiivisesti Suomen valtion velkakirjoja ja rahoitti tällä tavalla sodankäyntiä.

Alla on tarkempi kuva Suomen pankin taseen saamisten kehittymisestä aina vuodesta 1900 saakka. GIPSIC maille annetut takausvastuut yms. näkyvät selvänä piikkinä, joka ylittää selvästi sen, mitä omaan rooliinsa (rahan luomiseen ja sen vakaudesta huolehtimiseen) keskittyvä keskuspankki tarvitsisi tehtävänsä hoitamiseen. Elämme totisesti poikkeuksellisia aikoja.

Suomen pankin saamiset (Lähde: Suomen Pankki)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskisuuret kasvuyritykset ovat antaneet pitkällä aikavälillä parhaan tuoton

Jotkin sijoittajat arvostavat yritysten tasevarallisuutta (arvo-osakkeet), jotkin hyvää osinkoa (oskinko-osakkeet) ja jotkin taas pieniä ja keskisuuria kasvuyriytyksiä (kasvuyrityshakuinen sijoittaminen).

Näille sijoitustyyleille on olemassa USA:ssa indeksi- ETF rahastoja, joiden menestyksestä saa osviittaa siitä, miten tällä tavalla valitut osakkeet menestyvät pitkällä aikavälillä. Ohessa on kolmen USA:n markkinoita edustavan rahaston vajaan kymmenen vuoden kehitys.

Eri sijoitustyyleijä noudattavien ETF rahastojen kehitys USA:ssa. (Lähde: Google finance)

Ylivoimaisesti parasta tuottoa on saanut pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin sijoittamalla (iShares Russell 2000 Growth (IWO) rahasto). Meno on ollut kuoppaista. Pienetkin pörssi -laskut ja -nousut ovat näkyneet rahaston arvon suurina vaihteluina.  Kyse on riskiä sisältävä strategia. Mutta lopputulos on hyvä.

Tärkeitä teemoja SuomiAreenassa: palveluseteli, palvelulupaus ja yritysrahoitius

FK haastatteli kansanedustajia Porin SuomiAreenassa finanssialalle tärkeistä aiheista. Kantojaan olivat avaamassa ministeri Olli Rehn (kesk.), Li Andersson (vas.), Elina Lepomäki (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.)

Teemoja oli kolme: Konstit yritysrahoituksen parantamiseen (kommentoijina Rehn, Andersson, Lepomäki), palvelusetelin hyvyys tai huonous (puolesta Tuppurainen, vastaan Andersson) ja kolmanneksi palvelulupauksen määrittäminen sille tulevan hintalapun laskeminen (Rehn, Lepomäki, Yanar). 

Palvelulupauksessa on kyse siitä, tulisiko Suomessa määrittää tarkemmin, millaista ja minkä tasoista hoivaa vanhana saa. Kysyimme myös, täytyisikö tälle pitkän aikavälin hoiva- ja terveyspalveluille arvioida hinta.

Palveluseteli: Andersson vastaan, Tuppurainen puolesta

 

Palvelulupauksen hinta - ministeri puolesta, Yanar varovainen

 

Miten kansanedustajat parantaisivat yritysrahoitusta?

 

Eurooppa kuuluu Iranin ydinsopimuksen voittajiin

Iranin ja ulkovaltojen ydinsopimus on historiallinen varsinkin jos se johtaa Iranin paluuseen kansainvälisen yhteisön jäseneksi. Siihen tosin riittää matkaa, ja poliittisesti Iranissa on toki jatkossakin tuomittavaa, mitä ydinsopimus ei muuta. Mutta taloussuhteiden kohentuminen tasaa ristiriitoja ainakin yleensä. Kiina oli 1970-luvulle asti eristetty ja itseensä käpertynyt maa, kunnes Richard Nixonin historiallinen vierailu raivasi suhteille tietä. Sitten alkoivat Dengin talousuudistukset ja tarinan lopun useimmat tuntevatkin.

Autoritaarinen järjestelmä on yhä pystyssä Kiinan avautumisesta ja vaurastumisesta huolimatta, mutta Kiinasta on muovautunut maailmantalouden avaintekijä. Vaikka Kiinan poliittinen järjestelmä ei ilmeisesti ole muuttumassa vapaampaan suuntaan, on maailma varmasti parempi paikka nyt verrattuna siihen, jos Kiina olisi pysynyt Pohjois-Korean kaltaisena hylkiönä.

Iranillakin on loistavat eväät myönteiseen muutokseen. Sillä on mittavat luonnonvarat ja korkea koulutustaso. Iranilla on historiallisesti vahvat siteet Eurooppaan, ja sen väestö on pakotteista huolimatta Lähi-idän länsimyönteisin. Iranilaiset yrittivät kansannousua poliittisten vapauksien puolesta kuusi vuotta sitten, mutta se lyötiin maahan. Tilaisuuden tullen pappisvalta voi romahtaa kuin kommunismi entisessä itäblokissa.

Vanhoilla on varat, nuorilla velat ja kiristyvä verotus

Finanssialan Keskusliiton (FK) Aula research:llä teettämä tutkimus ruotii verovaroin kustannettavia julkisia palveluita sekä pk- yritysten rahoitustilannetta. 

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, paljonko veroeuroja julkiseen hoivaan ja terveyspalveluihin menee pitkällä aikavälillä. FK:n tutkimuksen mukaan etenkin virkamiehet kannattavat voimakkaasti palveluvastuuvelan laskemista. Jopa 74 prosenttia virkamiehistä selvittäisi palveluvastuuvelan määrän jo tämän hallituskauden aikana. Niin ikään 58 prosenttia kansanedustajista on palveluvastuuvelan laskemisen kannalla.

Kansalaisten saamat minimipalvelut on turvattu perustuslaissa, mutta ongelma on, että huolenpidon tarkkaa sisältöä ei ole määritelty. Se voi siten vaihdella suurestikin kunnan taloudellisen tilanteen mukaan maan eri osissa.

Maailmantalouden riskit ovat IMF:n mukaan pienentyneet; 3,3% kasvu jatkuu

IMF:n katsaus makrotalouteen:

  • Kreikan mahdollinen Euroero ja Kiinan pörssikuplan puhkeaminen aiheuttavat häiriöitä, mutta nykytiedon mukaan näiden tapahtumien merkitys maailmantalouteen on pieni
  • USA:n ensimmäisen kvataalin heikko talouskasvu on osoittautunut onnettomien sattumien summaksi. USA:n talous on vahva ja loppuvuoden kasvu tulee olemaan trendin mukainen. 
  • Euroopan kasvu on entistä vahvempaa. Taloudenpitoaan korjanneiden entisten kriisimaiden talous on hyvässä vedossa. Esimerkiksi Espanjan kasvu tulee olemaan 3% luokkaa.
  • Kiinan pörssikurssien romahdus oli tervetullut korjaus, joka ei suuresti vaikuta kulutukseen. Muut luvut kuten rakentaminen ja velan kasvu ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan. Kasvu jatkuu seuraavina kolmena vuotena 6...7% nopeudella. 
  • Joidenkin latinalaisen Amerikan maiden ja Venäjän talous supistuvat. Tämä johtuu ennen kaikkea raaka-aineiden laskeneista hinnoista.

Kokonaisuutena  maailmantalous kasvaa 3,3% vuodessa.

Parhaat asuntosijoituskaupungit tänä vuonna Vaasa, Jyväskylä ja Lahti

Suomen Vuokranantajien teettämä tutkimus osoittaa, että vuokraustoiminta takaa sijoittajalle tasaisen varman tuoton. Vuoden 2015 tutkimuksessa parhaiksi asuntosijoituskaupungeiksi nousivat Vaasa, Jyväskylä ja Lahti.

Yksiön kokonaistuotto (%) asunnonvuokrausliiketoiminnassa (Lähde:  Suomen Vuokranantajat)

Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin eri kaupunkien kokonaisvuokratuottoja ja alueellisia kehitystekijöitä vuoteen 2019 asti. Kokonaisvuokratuottoon vaikuttavat asunnoista saatava bruttovuokratuotto sekä odotettu arvonnousu. Alueelliset kehitystekijät koostuvat mm. väestön ja asuntokuntien kasvusta, opiskelijoiden määrästä ja asuntojen hintojen vaihtelusta alueella.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kiinassa ei ole tällä hetkellä toimivaa osakemarkkinaa

Kiinan osakemarkkinoita ei tällä hetkellä voi pitää toimivina. Erilaiset rajoitukset ovat liian laajoja.
Kaupankäynti on keskeytetty puolella noteeratuista osakkeista. Suuromistajia on kielletty myymästä. Välittäjiä on patistettu käyttämään omaa rahaa osakeostoihin.
Näin ollen torstain ja perjantain 'markkinat' päätyivät voimakkaaseen nousuun. Ei mikään ihme kun myyminen oli lähestulkoon lailla kielletty.
Tällaiselle kesäkuun 12 jälkeen nähdyn voimakkaalle laskulle on tyypillistä että varojen tarpeeseen joudutaan myymään sitä mikä on myytävissä, ei sitä mitä haluaisi myydä. Riskipitoisia teknokuplaosakkeita ei pysty myymään koska kaupankäynti on keskeytetty tai päiväkohtainen 10% laskutappi on tältä päivältä tullut vastaan. Ainoita myytäviä ovat laatusuhteiltaan tai Hongkongissa noteeratut h-osakkeet joita mannerkiinlaiset ovat muutaman kuukauden ajan pystyneet ostamaan.
Hongkongissa on ollut päällä alennusmyynti jossa kunnon rahavirran tuottavat laatuyhtiöt ovat ollet kovassa myyntipaineessa. Kiinteistösijoitusyhtiö Cheung Kong ja vakuutusyhtiö Ping An vain pari mainitakseni.
Lopputulos valtion markkinaohjauksesta nähdään vasta kun markkinarajoitukset poistetaan.
Yksi asia on kuitenkin selvä: MSCI:n päätös olla ottamatta mannerkiinlaiset markkinat world- indeksiinsä oli oikea!

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit