Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Sateensuojassa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva
Posted in

Optimismi on karissut, ja perjantain Yhdysvaltojen julkaisemat ostopäällikköindeksit ovat karmeata katseltavaa. Lähivuosina ei vastaavanlaisia pudotuksia ole näkynyt. Uudet tilaukset eivät nekään antaneet aihetta riemuun. Kiinan varjopankkisektori ei ole enää niinkään kysymysmerkki ongelman suhteen, vaan kysymys on nyt siinä kuinka paha ongelma on. Kehittyvien markkinoiden kaaos ei ole helpottanut, ja mielialat ovat vaihtuneet täysin pois riskihalukkuudesta.

Positiiviset uutiset ovat vähissä. Ristiriitaisia tietoja tulee esimerkiksi Saksasta: vähittäiskauppa kompuroi, kun taas ostopäällikköindeksit lupaavat parempaa. Myös mieliala on korkealla, mutta onko se sitä kuinka kauan?

Pohjathan kyllä saavutetaan tälläkin kertaa, joten nyt on hyvä hetki olla sateensuojassa ja katsella milloin pudotus päättyy.

Keskiarvo: 3 (10 arviota)

Ensimmäiset joukkorahoituksen jälkimarkkinat luotu

Käyttäjän Lasse Mäkelä kuva

Ensimmäiset joukkorahoituksen jälkimarkkinat luotu – joukkosijoittajan asema kohenee

Joukkorahoituspalvelu Invesdor ja listaamattomien osakkeiden kaupankäyntiin erikoistunut Privanet Pankkiiriliike kehittivät maailman ensimmäiset osakepohjaisen joukkorahoituksen jälkimarkkinat.

Yhtenä osakepohjaisen joukkorahoituksen suurimpana haasteena on tavallisesti mainittu se, että jälkimarkkinoita joukkorahoituksen kautta merkityille listaamattomille osakkeille ei ole ollut. Kauppapaikan puuttumisen takia joukkorahoituksen kautta hankittujen osakkeiden myyminen on ollut vaikeaa, ja sijoittajan on käytännössä ollut mahdollista saada sijoituksilleen tuottoa vain kohdeyrityksen myymisen tai osinkojen kautta. Tämä rajoitus on usein nostanut kynnyksen kasvuyrityksiin sijoittamiselle korkeaksi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Rahalla ei tee mitään, jos rahalla ei tee mitään

Posted in

Ihmiset karttavat taloudellista riskiä, mutta ottavat valtavia riskejä muilla elämän alueilla. He saattavat ajaa autoa ilman turvavyötä tai pettää puolisoaan. Kun kyse on rahasta, suhde riskiin muuttuukin yhtäkkiä karttavaksi. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän on riskiä karttava.

Tavallisen pulliaisen taloudellinen asema yhteiskunnassa määrittyy pitkälti sillä, mitä hän pitää järkevänä ja mitä riskipitoisena. Alla on esimerkki kahdesta nuoresta aikuisesta A ja B, joilla on eri käsitykset siitä, mikä on järkevää ja mikä on vaarallista.

Henkilö A                                 Henkilö B
   1. Varma työpaikka                    1. Yhtiön rakentaminen
   2. Iso omistusasunto                  2. Useita sijoitusasuntoja
   3. Rahan säästäminen                3. Rahan sijoittaminen

Keskiarvo: 4 (27 arviota)

Digitalisointi on yhteiskunnan tärkein kasvumoottori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet digitaaliset markkinat ovat suurempia kasvun lähteitä kuin niiden syrjäyttämät perinteiset toimialat. Vuoteen 2018 mennessä pelkästään digitaalisten osto-, maksu- ja terveysmarkkinoiden yhteenlasketun arvon arvioidaan nousevan 5 900 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa, 747 miljardiin euroon Saksassa ja 519 miljardiin puntaan Isossa-Britanniassa.

Suuri osa yhtiöistä aikoo hakea kasvua oman toimialasektorinsa ulkopuolelta digitaalisten teknologioiden avatessa uusia kasvumarkkinoita. Tämä ilmenee Accenturen Davos-foorumin yhteydessä toteuttamasta Remaking Customer Markets: Unlocking Growth with Digital -tutkimuksesta, johon haastateltiin 500:aa yritysjohtajaa 10 maassa.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat pitävät digitaalisuuden aiheuttamaa toimialarajojen hämärtymistä merkittävimpänä muutoksena liiketoimintaympäristössä seuraavien viiden vuoden aikana.

  ”Suomessa muutos näkyy erityisesti kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä perinteisistä toimialoista pisimmällä ovat tietoliikenne ja media.” toteaa Frank Korsström, Accenturen toimitusjohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. ”Perinteiset toimialat kuten eläkevakuutus, kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus puolestaan keskittyvät operaatioiden digitalisointiin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kasvun sijaan.”

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kiinteistösijoitusta Evlin tyyliin

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

2005 Evli perusti ”kiinteistösijoitusrahaston” suomalaisille kohdealueena Baltian kiinteistöt. Kyseessä ei ollut lain tarkoittama sijoitusrahasto, vaan suljettu kiinteistöpääomarahasto. Rahastoa ei ole koskaan noteerattu julkisesti ja myöhemmin ilmenevistä syistä Evli on parhaansa mukaan pitänyt sen muutenkin poissa julkisuudesta. Sijoittajille luovutettu materiaali on ajoittain leimattu luottamukselliseksi liikesalaisuuteen vedoten.

Liikkeellelasku myöhästyi siinä mielessä, että Virosta ennätti jo tulla EU:n jäsen ja kiinteistöjen hinnat siten nousivat. Rahasto ei toteuttanut juuri mitään lupauksistaan, joista ensimmäinen liittyi jo toimialueeseen. Vajaa 90 % kiinteistöjen pinta-alasta (kaikkiaan vajaa 50.000 neliötä) sijaitsee nimittäin Virossa ja vain yksi kohde Liettuassa, joten koko Baltiasta on turha puhua.

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Nyt istutaan rauhallisesti veneessä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -1.9%,  alusta (27-05-2010) +50.6% 

 

Yleistä:

Pörsseissä oli tammikuussa rauhatonta, etenkin kehittyvillä markkinoilla. Tärkeimmät pörssi-indeksit ovat laskeneet 2 ..6 % vuoden alusta. Ironista kyllä euroalue on pärjännyt tässä suhteessa parhaiten: Eurostoxx50 laski vain 2%. Huonoja uutisia on ollut useampiakin. Kiinan talouskasvu takkuaa. FED jatkaa tukiostojen vähentämistä. Sijoittajat ovat kotiuttaneet n. 12 miljardia $ kasvumarkkina ETF:stä ja saaneet samalla näiden maiden pörssi-indeksit syöksykierteeseen. Japanin jeni on  turvasatamana vahvistunut, samoin vähemmässä määrin taala. Monien kasvumarkkinoiden valuutat ovat sensijaan heikentyneet voimakkaasti huolimatta maiden keskuspankkien koronnostoista. Näin on käynyt etenkin Turkissa ja Etelä-afrikassa.

 

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroiss apitää vielä arvo muuntaa euroiksi. Tammikuun muutos oli euroissa -2.25%, joten hieman paremmin meni smiley (pelkkää kohinaa....)

 

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Markkinakatsaus

Pörssit ovat ropisseet alas tukka putkella aika tarkkaan kuukauden, tosin vähän markkinapaikasta riippuen. Useimmissa kuitenkin droppi alkoi jo heti tammikuun alussa, joten kuukausi on pulkassa. Korjausliikkeitä tulee ja menee enemmän tai vähemmän säännöllisesti, joten mitään kummempaa tähänkään ei välttämättä liity. Niiauksen syyksi on päätelty Fedin QE:n kaventaminen, ja näin varmaan onkin jossain määrin, koska dollari on vahvistunut ja muut valuutat ottaneet lukua, varsinkin kehittyvien markkinoiden. Tosin niiden valuutat ovat – vaikkapa otsikoita eniten kerännyt Turkin liira – tulleet pulkkaa jo pidempään. Toki Fedin kaventaminenkin on ollut pidempään tiedossa, ja seuraukset sinänsä ovat odotetut. Ylivahva eurokin on lopulta menettänyt suosiotaan sukeltaen lopulta alle 1,35 taalan, ja indikaattorien perusteella pudotus jatkuu vielä jonkun matkaa.

Mutta onko kyseessä tavallinen korjaus vai jotain radikaalimpaa - eli pidemmän nallemarkkinan lähtölaukaus? Tai ainakin yhä kesken oleva raskas korjausliike, vastaava kuin Nikkei koki syksyllä pudotessaan 20 prosenttia yhtä putkea? Mahdoton tietää varmaksi. Ainakin droppi on ollut syvempi kuin aikoihin, mm. Dax on kiskaissut alas korkeimmillaan eli perjantaina jo 700 pistettä huipuista. Näin rankkaa droppia ei ole koettu aikoihin, joten se pistää mietteliääksi.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Ulos toimistosta

Käyttäjän sergio kuva
Posted in

 

Kirja käsittelee tärkeää suomalaisten yritysten perusongelmaa: tuoteideoita kyllä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta kaupallistaminen ontuu.

Kirjassa painotetaan tuotteen pikaisen testaamisen tärkeyttä prototyyppien yms. avulla. On tärkeää saada asiakas mukaan kehittämisprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Kirja on ilmeisesti suunnattu teknologiayrittäjille ja esimerkit tulevat myös enimmäkseen tästä maailmasta. Esimerkit ovat pääosin hyviä, esimerkiksi  IBM:n puheentunnistustoiminnon testaus ja Itella Ipost. Myös Applen ratkaisu kännykkäkameran hitausongelmaan on mielenkiintoinen ja luova.

Numeromiehenä olisin kaivannut enemmän numeerista aineistoa budjeteista, kaupallistamisen kustannusten arviointia jne.

Jonkin verran olisin kaivannut myös tietoa näiden ideoiden soveltamisesta palveluiden tuotteistamiseen.

Perusyrittäjille teksti saattaa olla liian monimutkaista. En usko, että he jaksavat kovin paljon paneutua asiaan tämän kirjan avustuksella. Heille voisi ehkä tarjota kirjan pohjalta koulutusta.

Kirjaa voi suositella erityisesti uusille teknologiayrittäjille. Uskon, että näillä periaatteilla heidän mahdollisuutensa onnistua hankkeissa paranevat huomattavasti.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Voi näitä meidän poliitikkojamme

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kun pitäisi tehdä kipeitä päätöksiä ja menoleikkauksia, halutaan lakaista koko juttu maton alle ja siirtää päätökset seuraavalle poliitikkosukupolvelle. Suomen valtion tulot ja menot ovat todella pahasti epätasapainossa, mutta vastuuta sysätään koko ajan muualle. 

Vielä niinkin äskettäin kuin 2008 valtiosektorin tulot ja menot olivat jokseenkin tasapainossa. Sen jälkeen menot ovat kasvaneet yli 25 prosenttia ja tulot vain 7 prosenttia. Kaikki ymmärtävät, että näin ei voi jatkua.

Kansainväliset suhdanteet eivät meitä pelasta tai ainakaan niiden varaan ei voi laskea mitään. Veronkorotusten tie on nyt käytetty, koska veroja nostamalla hyydytetään kokonaan veronmaksajien ostovoima. Jäljelle jää vain menojen supistaminen ja se on nyt politiikkojen tehtävä.

Valtion menot olivat vuonna 2008 noin 44 miljardia ja tälle vuodelle arvio on noin 55 miljardia. Kasvu on ihan posketon eikä me nyt niin huonosti eletty silloinkaan. http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Lähtikö suuri raha liikkeelle? - Osa 2

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Aiemmin kirjoitin suuren rahan odotustilasta. Financial Timesin aamuinen lukukierros tuo kaksi osapuilleen päinvastaista uutista. Toinen tukee teoriaa siitä, että Euroopan markkinat piristyisivät, sillä kehittyvien markkinoiden viime päivien sekasorto olisi ohjaamassa pääomavirrat Eurooppaan. Tämä tietäisi hyvää eurooppalaisosakkeille. Toisaalta taas toinen uutinen kertoisi, että suuri on kaunista. No, ellei nyt kaunista niin ainakin tuotto-odotukset olisivat sijoittajille kohdallaan. Kaipa sekin nyt riittää? wink

Euroopan viime päivien lasku on kyllä selitettävissä. Itsekin jo pähkäilin aivan vakavissani, että myyn nyt kaiken pois Euroopasta. Ja jos en löydä Yhdysvalloista mitään niin sitten pysyttelen sateensuojassa. Päätöksen tekeminen vaatii uuden harkintakierroksen. Jotkut eivät vain jääneet pähkäilemään, vaan myivät ensin ja tekevät suuremman pohdinnan vasta sitten.

Keskiarvo: 1.6 (8 arviota)

Bloombergin innovatiiviset maat listaus

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Uutistoimisto Bloomberg on listannut maat innovatiivisuuden mukaan. Suomi on sijalla yhdeksän ja listan kärjessä on Etelä-Korea, Ruotsi ja USA. Listauksen seitsemällä osa-alueella Suomella on kaksi kakkossijaa.

Bloombergin listaus perustuu seitsemään eri tekijään: Tutkimusintensiivisyys, tehdasteollisuuden tuotantokyky, tuottavuus, high-tech tiheys, kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus, tutkijatiheys ja patentointiaktiivisuus.

Listauksen kärkikymmenikkö on:
1. Etelä-Korea
2. Ruotsi
3. USA
4. Japani
5. Saksa
6. Tanska
7. Singapore
8. Sveitsi
9. Suomi
10. Taiwan

Suomen sijoittuminen mittarin seitsemällä eri osatekijällä samoin kuin itse mittarin rakenne käy ilmi seuraavasta:

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Technopolis: Panokset tulee siirtää kasvuyrittäjyyteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Yksi keskeisimmistä ongelmista on heikentynyt kilpailukyky, joka vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kysyntään. Aiemmin paransimme tarpeen mukaan hintakilpailukykyämme devalvoimalla. Tuotantokustannusten laskeminen sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja alentamalla ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta nyky-Suomessa.  Mielestäni keskeinen ratkaisu kilpailukykyongelmiin löytyy kasvuyrityksistä. Kasvavissa, innovatiivisissa yrityksissä luodaan uusia tuotteita, palveluita ja suhteellisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin yrityksissä, joissa kasvua ei tavoitella. Näitä on paljon. Asian ydin on se, että meidän pitää lakata itkemästä menetetyn perinteisen teollisuuden perään ja siirtää panokset kasvuyrittäjyyteen.

Valtio käyttää liikaa rahaa perinteisten teollisuusyritysten saattohoitoon, kun kannusteet pitäisi suunnata kasvuyrityksiin, joihin Suomen seuraava nousukausi tulee perustumaan.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Ahvenkukkoa pöytään – mutta mistä?

Posted in

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uuden ruokasuosituksen mukaan kalaa pitäisi syödä pari kolme kertaa viikossa –mieluiten lajeja, joiden kalastus on ekologisesti kestävää. Ehdon täyttävät ennen kaikkea yleisimmät järvikalamme: hauki, ahven, kuha, made, lahnaa, muikku (ja särkikin, mutta kuka sitä syö kuin ehkä säilykkeenä). Mikäpä siinä, ahvenkukkoa ja savukuhaa saan aivan liian harvoin muualla kuin mökillä.

Ongelman ydin on järvikalan hinta. Kassilohta, silakkaa ja muikkua saa kohtuuhintaan, koska niitä kasvatetaan tai kalastetaan moderneilla tuotantomenetelmillä eli troolilla ja nuotalla. Se nostaa kalastajan työn tuottavuutta ja pitää kuluttajahinnat kurissa. Järvikalaa pyydetään ammattimaisestikin yhä perinteisellä verkolla, mikä on käsityövaltainen tuotantotapa. Mitä vähemmän tuotannossa voi hyödyntää automaatiota, sen korkeammaksi jäävät yksikkökustannukset. Se pitää järvikalan hinnan korkealla verrattuna muihin elintarpeisiin – kuten Adam Smith ennusti tarkkanäköisesti jo 1700-luvulla.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Kansalaisyhteiskunta - byrokratia vai yritys?

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Jokaisella on käsitys byrokratiasta ja sen määritelmästä. Poliitisesti termi juontaa Ranskan vallankumousta edeltävään aikaan, kun taas yhteiskuntatieteellisen perustan byrokratialle loi saksalainen sosiologi Max Weber. Itävaltalainen taloustieteilijä Ludwig von Mises puolestaan esitteli kirjassaan Bureaucracy (1944) logiikan, jonka mukaan yhteiskunnassa toimivat organisaatiot voidaan luokitella joko byrokratioiksi tai yksityisyrityksiksi. Olennainen kriteeri oli markkinoilla ilmenevien voittojen ja tappioiden soveltaminen johdon päätöksenteossa. Yksityisyrityksen toiminta riippuu selkeästi toiminnan kannattavuudesta, eli markkinoilla toteutuvista voitoista ja tappioista. Sijoittajat ja lainanantajat ovatkin kiinnostuneita yleisistä, keskenään vertailukelpoisista liiketoiminnan avainluvuista. Sen sijaan byrokratiat mittaavat tavoitteiden saavuttamista viime kädessä muilla kriteereillä, jos mittaavat ylipäätään. Erityisesti byrokraattisten organisaatioiden rahoitus ei ole suoraan kytköksissä menestykseen markkinoilla.

 

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

EVA: Verotusta on kehitetty talouskasvua hidastavaan suuntaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Veroja on kiristetty tällä hallituskaudella 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa.

Näin kertoo tänään julkaistu EVA AnalyysiKruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.

Yksityisen sektorin veropohjan ja julkisyhteisöjen menojen kehitys (Lähde: EVA Analyysi)

Tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, analyysi arvioi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Indeksien porinaa, S&P 500

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Osakemarkkinat taisivat saada saman ripulin, kuin minkä muksuni toivat tarhasta kotiin. Ruudullani oleva S&P 500 sukelsi reippaimmillaan lähes neljä prosenttia huipuistaan. Maailmanmittakaavassa tätä ei kovin suurena liikkeenä vielä voida pitää, kun vyön alla on kuukausien riemukas rallattelu. S&P päätyi eilisen kaupankäynnin aikana tukitasolle samalla kun indeksin yksittäisten osakkeiden mielialoja kuvaava 20 päivän NHNL-indeksi sukelsi tasolle, jolta useimmiten löydetään pomppuun ainekset, varsinkin kun hinta sattuu samalla olemaan tukitason tuntumassa. Syvälle myydylle indeksille on luontaista ponnahtaa kohti yläpuolen vastustasoa, ja tuskin kovin heikko veikkaus on tälläkään kertaa arvailla näin tapahtuvaksi.

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)

Inhorealismia Björn Wahlroosista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun arvioin Jorma Ollilan muistelmia, viittasin siihen, että vaikutusvaltaisenkin henkilön mahdollisuudet ratkaista itsestään syntyvä jälkikuva ovat vähäiset. Oikeastaan ajattelin Mannerheimin ja Kekkosen tapaisia henkilöitä, mutta aivan sattumalta tulin lukeneeksi Tuomo Pietiläisen päätoimittaman ja 25 journalismin opiskelijan tuottaman kirjan Wahlroo$, Epävirallinen elämäkerta, 2013.

Pietiläinen näkee paljon vaivaa selittääkseen, että kyseessä on tutkiva journalismi. Mielestäni on täysin kiistatonta, että kyse on suurelta osin aiheeltaan kehnosti rajatusta juoruilusta – tosin huolella 35 sivun verran dokumentoidusta - jonka arvioiminen olisi kyseenalaista ilman erästä syytä. Björn Wahlroosin (jatkossa BW) asema on antanut hänen lausunnoilleen painoarvoa, jota niitten substanssi ei ansaitsisi. Esimerkiksi käy vaikkapa viittaus yksinhuoltajatukeen, joka lienee suuruudeltaan peräti n. 50 euroa kuukaudessa. Millä taustalla näitä möläyksiä sitten on annettu?

Keskiarvo: 4.1 (14 arviota)

Vesivahinko Prkl...

Käyttäjän Marko Kaarto kuva


 

Olin mökillä viettämässä hymyilevää kesäviikonloppua, kun satuin vilkaisemaan sähköpostini. Hakuvahti oli löytänyt kriteereihini sopivan sijoitusasunnon. Vastaavanlaisia ilmoituksia tosin tulee minulle lähes päivittäin hakuvahtien ja luottokiinteistövälittäjieni kautta, mutta tämä kohde kiinnitti huomioni, koska se olinoin 20% markkinahintaa edullisempi. Useimmiten edulliseen hintaan on aina syynsä. Viime aikoina ostoni vapailta markkinoilta on yksittäisten asuntojen osalta ollut pienehköä, markkina on selvästi haastava.

Keskiarvo: 3.8 (10 arviota)

Ilmastomuutoksesta Suomen maataloudelle menestystä ja kehitystarpeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ilmastonmuutos ja globaalit markkinat tuovat maatalouteen nopeita muutoksia Euroopan koilliskulmalla. Eräiden kansainvälisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa ja peltoalaa Pohjois-Euroopassa, myös Suomessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Heikki Lehtonen suhtautuu arvioihin kriittisesti, sillä ne ovat koskeneet enemmän tuotantomahdollisuuksia kuin sen rajoitteita.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Sosiaali- ja eläke- politiikka pidettävä kansallisen päätöksenteon piirissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.

  Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Arhinmäen Solidium-kanta on vanhojen virheiden toistoa

Posted in

Solidiumista on lopulta noussut keskustelu julkisen vallan huipulla. Kun itse kirjoitin ensimmäiset kommenttini liki pari vuotta sitten, ei aihe kiinnostanut ketään, vaikka yhtiö teki satojen miljoonien kauppoja. Ne sivuttiin pikku-uutisina, eikä yksikään poliitikko eväänsä heilauttanut. Nyt jo usea ministeri on ottanut reippaasti kantaa aivan eri tavoittein. Rkp:n pj Haglund haluaa purkaa Solidiumin ja myydä kaikki valtion pörssiosakkeet. Tähän otin kantaa jo aiemmin Piksussa reilu kuukausi sitten, mutta lyhyesti: miksi valtion pitäisi myydä hyvin tuottavaa omaisuuttaan? Vain siksi, että omistukset tuottavat päänsärkyä päättäjille? Todella sankarillista.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei myisi omistuksia, vaan purkaisi Solidiumin ja siirtäisi omistukset omistajaohjauksesta vastaavan ministerin hallintaan, samalla tietysti koko hallituksen ja eduskunnan valvontaan ja hallitusneuvottelujen kohteeksi. Arhinmäki on ärsyyntynyt Rautaruukin myynnistä SSAB:lle. Hänestä tällaiset kaupat eivät saa toteutua ilman poliittista siunausta. Arhinmäen ajatus selvästi on, että sankarilliset vasemmistopoliitikot estäisivät yhtiöiden myymisen ja puolustaisivat niiden työpaikkoja henkeen ja vereen. Nyt vastuuttomat ja tunteettomat porvarivirkamiehet polkevat isänmaata ja työväkeä kasvottoman kapitalismin kuuliaisina juoksupoikina.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Suomi seminaareilla nousuun…

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Juuri kun olimme taloudessa tuudittautumassa turvalliseen seminaarikevääseen, ravisti reaalitalous meidät hereille. Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB panevat hynttyyt yhteen ja nousevat sarjaa ylemmäksi. Kilpailukyky teräskentillä kasvaa ainakin Euroopassa, toivottavasti edes vähän myös globaaleilla markkinoilla. Rautaruukin kurssi ampaisi pörssissä yli 30 prosentin nousuun.

Tämän kirjoittaja ajoi uutispommipäivänä, 22.1.2014, Helsingistä Tornioon Pohjoisen Foorumin työmarkkinaseminaariin ja pakosta kuunteli tarkkaan autoradiosta median raportointia. Jako oli selvä: tuleeko irtisanomisia ja kuinka paljon, sekä maaotteluhenkinen näkökulma häviöstä Ruotsille.

Ministeri, kaupunginjohtaja ja pörssianalyytikko näkivät asiassa positiivisia puolia. Voimien yhdistämisessä tässä maailman tilanteessa on järkeä, muuten Rautaruukin olisi voinut käydä huonosti. Nähtiin, että tämä on kestävämpi ratkaisu. Tätä mieltä oli myös pörssi. Ja minä.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

S&P 500, OMXH25 ja repullinen kultakaivososakkeita

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Vuoden ensimmäinen kuukausi alkaa käymään vähiin ennen kuin loppuu. Tänä vuonna otsikoissa ei ole revitelty tamiikuurallilla, eikä kovin moni sitä isoon ääneen kyllä tainnut odottaakaan. Tunnelmat ovat olleet enemmältikin varovaiset ja odottavaiset. USA:n S&P 500 on seikkaillut alkuvuoden kapeassa kanavassa välillä testaillen huipun vastustasoa ja toisinaan nuuskimalla alapuolen tukitasoa.  Pidempään kestäessään tällaiset poikittaisliikkeet ovat omiaan antamaan vauhtia suureenkin liikkeeseen, kun kuviosta murtaudutaan ulos. Nyt tietenkin pitäisi olla kova kaveri ja osata arvata, että kumpaan suuntaan liike syntyy. Olisiko kenelläkään lainata kolikkoa, niin voitaisiin kysyä siltä vähän neuvoa?

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Euro-QE:tä pukkaa?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen pankkien välillä lyhytaikaisen rahan hinta on nytkähdellyt hiljalleen ylemmäs. Toisaalta EKP taistelee myös deflaatiovaaraa vastaan, vaikka Mario Draghi onkin halunnut pitää deflaatiokeskustelut syrjässä. Jos kyseessä ei ole "täällä ei ole mitään nähtävää" -tyylinen harhautus niin silloin EKP on aikeissa toimia. Viime vuoden loppupuolella alhainen inflaatio nytkähti inauksen ylöspäin edellisen korkolaskun seurauksena, mutta on taas ollut vajoamaan päin. Korkotyökalu on kuitenkin käytetty kohta loppuun. Periaatteessa korkotasoa voisi ajatella leikattavan vielä nollan tuntumaan, mutta mitä sen jälkeen jos toimi ei riitäkään?

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Ristiriitaisia näkemyksiä metsänhoidosta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tehometsänhoidon lopputulos. Non, je ne regrette rien.

 

Käytetyt lähteet: OP-Pohjola ryhmän maa- ja metsälehti 5/2013 (lyh. OP); Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän jäsenlehti 2/2013 (lyh. MHY); Metsälaki

 

Vuosisatojen ajan suomalaisia metsiä on vähäisessä määrin kaadettu ns. harsinnalla eli kaatamalla metsän suurimmat puut. Näin meneteltiin etenkin laivanrakennuksessa ja jossain mitassa myös rakennusten lattioitten osalta. Metsäteollisuuden syntymisen jälkeen 1850-luvun puolivälistä seuraavat sata vuotta laajamittainen ja järjestelmällinen harsinta oli erittäin yleinen hakkuumuoto.

Keskiarvo: 3.9 (10 arviota)

Asuntokaupan voluumi laskenut 13%

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntokauppa hyytyi viime vuonna merkittävästi, kun taloudellinen epävarmuus ja tiukentuneet pankkien lainaehdot jarruttivat ostointoa. Poikkeuksellisen huonosta vuodesta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina ja myyntiajat maltillisina. Myymättä jääneiden asuntojen suman odotetaan purkautuvan kevään aikana.

   Viime vuonna asuntoja myytiin reilut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta vanhojen asuntojen hinnat pitivät pintansa. Rivitalojen myyntihinnat pysyttelivät tasaisina pitkin vuotta, ja kerrostalohuoneistojen hinnat jopa nousivat keskimäärin kolme prosenttia, kertoo SKV Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Keskiarvo: 2.3 (3 arviota)

Liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme tulevaisuutta

Posted in

Massojen taipumus on se, että ne laman tullen sysäävät vastuun oman talouden ongelmistaan niille, jotka ovat vallan kahvassa. Mielipideosastot täyttyvät kirjoituksista, mitä valtion pitäisi tehdä. Sekä elinkeinoelämä että työntekijät vaativat tukia ja syyttävät valtiota.

Vastuu sekä oman että julkisen talouden epätasapainosta nojaa yksinomaan näiden samojen ihmismassojen harteilla, koska heillä ja vain heillä on tarpeelliset keinot hoitaa maansa talous kuntoon (perheensä raha-asioista puhumattakaan). Passiivisuuttaan ja apaattisuutaan ihmismassat tekevät mahdolliseksi taloudelliset katastrofit, joista he itse kärsivät enemmän kuin kukaan muu.

Minun kysymyksen onkin siten: Miksi apaattisuutta ja passiivisuutta esiintyy niin paljon? Miksi välinpitämättömyys ja neuvottomuus? Miksi ne, jotka voisivat toimia, eivät toimi?

Keskiarvo: 4.1 (17 arviota)

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Matriisiorganisaatio

Matriisiorganisaatiossa tietotaitoalueet ja palvelufunktiot on toteutettu niin, että tietyn tietotaitoalueen henkilöt ovat mukana sekä jonkin tuotelinjan organisaatiossa että kyseisen tietotaitoalueen organisaatiossa. He raportoivat kahteen suuntaan. Tästä matriisorganisaatio saa nimensä.

Matriisiorganisaation toiminta on hyvin hallittua. Tuotelinjojen on etukäteen sovittava kompetenssialueiden vetäjien kanssa resursseista ja kilpailtava muiden tuotelinjojen kanssa parhaista teikijöistä. Kaikkien on loppujen lopuksi yhdessä sovittava asioista ja toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus, ennustettavuus, luotettavuus ja vahva keskinäinen kontrolli.  Nämä ovat kaikki arvoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi rahoitusalalla. Jorma Ollila kehuikin kopioineensa matriisiorganisaation nuoruutensa työpaikasta Citibank, jossa tämä tapa toimi hyvin.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Liikesalatun tiedon puute ei ole kansalaisten ja median vika

Posted in

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti hyvin argumentoidun blogin valtion ja yritystoiminnan suhteesta. Aiheen tekstiin on antanut STX Finland, jota Helsingin Sanomat oli käsitellyt taas laajasti. En ole ao juttua nähnyt, mutta Vapaavuoren teksti on siitä riippumatta hyvä (http://www.vapaavuori.net/index.php?p=1_3&nid=259 ). Yksi kohta tekstissä on kuitenkin sellainen, jota julkisessa keskustelussa on kritisoitu ällistyttävän vähän, siis aiemminkin. Vapaavuori toteaa, että:

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)
Julkaise syötteitä