Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Venäjä syöksykierteessä - voi Suomea

Posted in

Käsikirjoituksen mukaan Ukrainan kriisi porskuttaa. Suurin yllätys minulle on ollut, ettei Venäjä edes muodon vuoksi vaivautunut neuvotteluyhteyteen muiden kanssa – tosin Kerry ja Lavrov lätisivät kuusi tuntia tuloksetta, ja varmaan kulissien takana on sutistu. Silti ollaan tässä, ja pakotteet puskevat päälle. Eivätkä ne tähän jää.

Eurooppalaisten ja laajemminkin länsimaiden heikon reagoinnin varaan Vladimir Putin on laskenut uhkapelinsä. Muuten hän ei olisi siihen uskaltautunut. Johonkin mittaa hän varmaan osuu oikeaan. Vaikka EU:n on pakko löytää yhtenäisyytensä sen historian kovimmassa kypsyyskokeessa, raskaan sarjan talouspakotteisiin tuskin mennään, ellei tilanne Itä-Ukrainassa eskaloidu. Siihen suuntaan ovat jo puhuneet suomalaiset poliitikot (mm Urpilainen Tuomioja Ihalainen), koska pakotteet iskisivät kipeästi omaan nilkkaan.

Mutta ei EU asiaa voi tähänkään jättää, joten taloudelliset seuraukset ovat vakavat. Ovat ne sitä joka tapauksessa, vaikka pakotteet eivät etenisi raskaimpaan sarjaan, koska pakotteet ja vastapakotteet leikkaavat Venäjän kauppaa - ja investoinnit kaikkoavat.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Osakevinkit Technical Traders Clubin maaliskuun 2014 kuukausikokouksesta.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

 

Technical Traders Clubin (TTC) maaliskuun kuukausikokouksessa 10.3.2013 keskusteltiin osakevinkeistä, tarkasteltiin osakkeita teknisesti ja tunnistetttin ja perusteltiin mahdollisia potentiaalisia voittajaosakkeita.

Osakevinkkien tarkastelu 10.3.2014

Käsiteltäviksi osakkeiksi valikoitui yhteensä yksitoista suomalaista tai ruotsalaista osaketta, joista kaksi oli useamman osanottajan osoittamia.

Stephan Grimm tarkasteli Metastockilla Martin Pringin kehittämien KST (Know Sure Thing) trendi-indikaattoreiden avulla osakkeiden odotettuja liikesuuntia. Tarkastelu tehtiin pääosin viikkograafilla, ja sillä pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin KST:n avulla, koska haluttiin aikaansaada näkemys ja suositukset lähinnä keskipitkälle aikavälille. RSI (Relative Strength Index) oskillaattorin avulla etsittiin myös sen divergenssejä kurssikäyrään nähden käänteiden ennakoimiseksi.

Grimm tiivisti yksinkertaiseksi periaatteeksi sen, että jos nähdään osakkeen kahden aikavälin KST indikaattorin olevan nousussa, ja uskotaan osakkeen voivan lähteä liikkumaan, niin voidaan lähteä ostamaan osaketta.

 

Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Barcelona

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

 

Kävin talvilomalla Barcelonassa. Juoksulenkillä upealla rantabulevardilla on aikaa ihmetellä Euroopan menoa. Barcelonan kuhinaa katsellessa tulee vääjäämättä sellainen tunne, että Euroopan rahavirrat kulkevat väärään suuntaan. Kuinka voi olla mahdollista, että tukieurot liikkuvat kylmästä pohjoisesta etelään? Suunnan pitäisi olla arkijärjen mukaan päinvastoin etelästä pohjoiseen.

Barcelonan satamassa on varmaankin sata kertaa enemmän huvijahteja kuin Hangossa parhaaseen kesäaikaan. Monet jahdit ovat sen kokoisia, että Hangon paatit voisi nostaa niiden takakannelle poikittain. Kaupunki kuhisee turisteja. Pelkästään Barcelonassa käyvien turistien määrä on vuosittain noin 7 miljoonaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin koko Suomen vuotuinen turistimäärä. Sagrada Familiaan jonottaa joka päivä enemmän innokkaita kirkon katsojia kuin Levin rinteillä on laskettelijoita pääsiäisen sesonkiaikaan. Päivälipun hinta on molemmissa suunnilleen sama.

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Finanssimaailma Wall Streetiltä katsottuna 1970-luku

Posted in

Jollainlailla 1950 ja 1960-lukuja kun tutkailen niin silloin oltiin optimistisia ja kaavailtiin parempaa maailmaa. En kuitenkaan niiden historiaa käy, se on kaukaista menneisyyttä ja sodasta selviytymistä. Aloitan historiasarjani 1970-luvusta.

1960-luvun lopulla markkinakriittisyys alkoi kasvamaan ja se vei kursseja nostavan optimismin mennessään. Huijauksia, kavalluksia ja rikollista toimintaa oli pörssissä kuten on aina ollut, mutta markkinat eivät silloinkaan niistä piitanneet. Ne ovat niin turtuneet huijaukseen. Maailma oli tullut pienemmäksi ja muukin maailma vaikutti USA:han. Epävarmuus on aina ollut pörssissä pahinta. Sinänsä 1960-luku päättyi hienosti kun USA ohitti vihdoinkin avaruustekniikassa Neuvostoliiton pääsemällä ensimmäiseksi kuuhun. Koko 1970-luvun inflaatio ja sen myötä korot nousivat aina Reaganin presidenttiaikaan asti 1980-luvun alkuun.

LÄHDE: Robert Schiller online data

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Kansantuote

Kansantuote termiä käytetään keskustelussa tai ainakin keskustelujen kuulijoiden piirissä enemmän väärin kuin oikein. Kansantuote saadaan kun lasketaan kaikkien tuotantoyksiköiden tuottamat arvonlisät yhteen. Se ei siis ole sama kuin LIIKEVAIHTO. Kun sanotaan, että julkisensektorin kulujen osuus on kansantuotteesta vaikka 60%, niin tämä ei tarkoita että yksityisensektorin osuus olisi tällöin 40%, se on todellisuudessa noin 200%. Tässä verrataan liikevaihtoa liikevoittoon, mitkä ovat hyvin eri asioita. Julkisenkektorin osuus kansantuotteestamme on noin 20%.

Euro-alueen kansantuote koostui seuraavasta piirakasta välillä Q3 2009-Q3 2011.

 

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:Tarvitsisimme kasvua, emme lisää veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Huonosti toimiva johto rapauttaa luottamusta valtiovaltaan

Posted in

Julkisen vallan puuttuminen vapaisiin markkinoihin aiheuttaa epätoivottuja seurauksia. Se vääristää pääomien allokaatiota, edesauttaa omaisuuslajikuplien syntyä, lisää volatiliteettia markkinoilla ja nopeuttaa varallisuus- ja tuloerojen syntyä.

Mitä pidempi boomi on, sitä enemmän ihmiset ryhtyvät kyseenalaisiin toimiin. Ahneus ajaa ottamaan liian suuria riskejä. Pelko voimakkaasti nousevista asuntohinnoista pakottaa ostamaan nyt, koska asunnon hankkimiseen ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Omaisuuslajikuplissa ahneus on siten täysin ymmärrettävää ja itse asiassa hyvin rationaalista käyttäytymistä.

Jokainen kupla on kuitenkin saanut polttoaineensa siitä, että luottokanta on kasvanut liian voimakkaasti (korkotaso on ollut liian alhaalla liian kauan). Niinpä varovaista säästäjää ei enää palkita riittävästi siitä, että talletuksia kerätään tileille tai sijoitetaan valtioiden velkakirjoihin. Ylikevyt rahapolitiikka (julkisen vallan interventio rahan hintaan) kannustaa liialliseen spekulaatioon, kupliin ja kyseenalaisiin toimenpiteisiin, kun alati kasvava joukko ihmisiä pyrkii pysymään omaisuuslaji-inflaation aallon harjalla.

Keskiarvo: 4.5 (10 arviota)

”Suomen Pankista” kajahtaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

EKP:n Helsingin paikallistoimisto eli toiselta nimeltään ”Suomen Pankki” on tullut julkisuuteen parillakin hengentuotteella. Julkistukset eivät ehkä muutoin olisi merkittäviä, mutta ne antavat ikävän kuvan siitä realiteetista, miten vähän Suomen Pankilla mitään todellisia tehtäviä enää nykyään on jäljellä.

Ensinnäkin on julkaistu kirja eurorahojen fyysisestä käyttöönotosta. Vaikuttaa siltä, että kun yhteisvaluutassa on runsaasti erilaisia talouspoliittisia ongelmia, numismatiikasta puhuminen on huomion kääntämistä toisarvoiseen asiaan. Mieleen tulee myös Harri Holkerin ehkä merkittävin linjaus Suomen Pankissa. Hän vaati, että viimeisiin markan kolikkoihin saadaan Suomen luontoon aina niin kotoisasti sopiva – leijona. Jäänkin jännityksellä odottamaan, koska Suomen Pankki julkaisee ohjekirjan eurokolikoitten kiillottamisesta.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Myös kansainvälinen patentointi alamäessä Suomessa

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Kirjoitin alkuvuodesta blogimerkinnän kotimaisen patentoinnin supistumisesta Suomessa. Kirjoituksen tiivistelmä sanoo: Suomeen jätettyjen patenttihakemusten lukumäärä pieneni, samoin myönnettyjen patenttien. Patentointi Suomen ulkopuolella vaikuttaa kasvaneen edelleen.

Nyt monikansalliset patenttivirastot EPO (European Patent Office) ja WIPO (World Intellectual Property Organization) ovat julkistaneet vuoden 2013 alustavat tilastolukunsa. Myös niiden sanoma kertoo, että suomalaisten patentointiaktiivisuus on vähintäänkin suhteellisesti laskenut.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Omat Rahat: Singapore

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

On tullut aika katsastella uusia sijoituskohteita Singaporen pörssistä. Näin sen jälkeen kun Singaporen valtiollinen sijoitusyhtiö Temasek teki käteistarjouksen lopuista elintarviketreidausyhtiön Olam:in osakkeista S$ 2.23 kurssiin joka on n. 10% yli viimeisen pörssikurssin. Kurssi nousikin heti juurikin tuohon arvoon, joten myin pois. YHtiö oli ollut painostuksen alla jonkin aikaa lyhyeksimyyntiyhtiö Muddy Watersin hyökättyä viime vuonna sitä vastaan. Kurssi painuikin välillä hyvin edulliseksi. Onneksi en silloin uskonut pahanilmanlintuja vaan ostin edullisesti lisää. Joskus vastarannankiiskenä onnistaa. Entä mitä tilalle. Haravoin totutuilla paramatreilläni (alhainen p/e, vahva kassavirta, kohtuullinen osinko) yhtiötiä, joista muutama alla.

 

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

IMF suosittelee jo kuudetta vuotta peräkkäin Suomelle valtiontalouden tasapainottamisen lykkäämistä (??)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen. Kanta on sikäli muuttunut, että vielä muutama vuosi sitten IMF suositteli Suomelle julkisen sektorin velkaelvytyksen lisäämistä ja toi esille Suomen hyvät elvytysvarat.

IMF:n mukaan:

  • Suomen taloudellinen kehitys on pysähtynyt, ja talous on viiden viime vuoden aikana ollut taantumassa kolmena vuotena paljolti vaikean ulkoisen ympäristön ja rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi.
  • Elpyminen on todennäköisesti hidasta ja haurasta. Kasvu on tänä vuonna 0,3% ja kenties 0,7% ensi vuonna
  • Viranomaiset ovat jo myöntäneet, että on välttämätöntä ryhtyä toimiin, ja pohtivat sitä mitä pitäisi tehdä
  • Rohkeilla ja nopeilla rakenteellisilla uudistuksilla olisi merkitystä.
  • Elpymiseen liittyviä riskejä minimoisi jos vuonna 2015 alkaisi julkisen talouden sopeutus. Vuonna 2014 olisi syytä noudattaa neutraalia finanssipolitiikkaa. (tämä tarkoittanee sitä, että vuoden 2014 budjetti on nykyisellään hyvä ??)

Lisätietoja:

Suomen pankin laatima epävirallinen tiivistelmä.

IMF:n raportti englannin kielisenä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Helmimaaliskuun Aasian vierailun kuulumisia

Tällä kertaa kommentissa näkemyksiä yhtiötapaamisista vuoden ensimmäiseltä Aasian reissulta, joka suuntautui Filippiineille, Indonesiaan ja Vietnamiin.

FILIPPIINIT

Filippiineillä viimeksi loppukesästä 2012. Kasvutarina vaikuttaa olevan vahvemmalla pohjalla kuin viime reissun aikaan, kun selkeästi talousluottamus on parantunut kuluttajien keskuudessa ja kasvua syntyy monilta eri sektoreilta. Mm. automyynti mm. kasvaa 15 % vuosivauhtia ja uusia autoja näkyy yhä enemmän liikenteessä. Monet ovat huolestuneet Filippiinien asuntomarkkinan mahdollisesta ylikuumenemisestä jo jonkin aikaa, mutta katukuvassa ei kuitenkaan näkynyt paljoa enempää rakennusnostureita kuin vuonna 2012. Lisäksi Filippiineillä rakenteellisessa asuntovajeessa tilanne on hieman samantapainen kuin Indonesiassakin, eli vallitsevalla valmistustahdilla, joka on 168000 yksikköä vuodessa, ei kurota umpeen asuntotarvetta, kun kokonaiskysyntää olisi tällä hetkellä 3,6 miljoonalle asunnolle. Tähän kuluu siis muutama vuosikymmen, jos ei rakennustahtia kiristetä.

Filippiinien BKT:n kasvu on parhaillaan +7 %:n luokkaa eli toiseksi vahvinta Aasiassa Kiinan jälkeen. Vaihtotaseen vajeongelmaa ei ole, mutta inflaatio saattaa hieman nousta kuluvan vuoden aikana, mikä taas nostaa painetta koronnostoihin. Tämän ei odoteta kuitenkaan paljoakaan hidastavan maan kasvua.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Omistaja-arvoa ostamassa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

 

Yrityskaupat näkyvät talousuutisissa ja herättävät sijoittajien kiinnostuksen, etenkin spekulatiivisten sijoittajien. Syystäkin, sillä kyseessä on markkinoille uusi ja mielenkiintoinen tilanne, joka vaikuttaa kaupan osapuolina olevien yritysten markkina-arvoon. Yrityskaupan osapuolille ja omistajille ei kuitenkaan synny aina automaattisesti tasapuolisesti lisäarvoa, vaikka yritysjohto omistajilleen muuta vakuuttelisi.

Yrityskaupalle löytyy useimmiten hyvät perustelut liiketoimintojen synergioista, tuotannon tehostumisesta, uusista markkinoista tai kasvaneen yrityskoon myötä parantuvasta rahoitusasemasta. Vaikka yrityskauppa saadaan kuulostamaan paperilla hyvältä, niin yleensä voittajina ovat ainoastaan myyvän yrityksen omistajat. Aiheesta löytyy myös paljon tutkimuksia ja näyttöä siitä, että myytävän yrityksen omistajille on syntynyt kaupasta aitoa arvoa, joskaan samaa ei aina voi sanoa ostavasta osapuolesta. Syyksi paljastuu myytävistä yrityksistä maksettu ylihinta ja yritysjohdon liiallinen optimismi yrityskaupasta saatavista hyödyistä.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Myin outotecini

Myin liian myöhään Outoteckini. Sijoitus oli hyvä, mutta onhan tuo laskenut ja syystä.  Outotecin liikevaihto koostuu materiaaleittain seuraavasti:

Kupari 33%
Rauta 11%
Ferroseokset 14%

 

Kuparin hinta on laskenut jo hyvän aikaa:

Ferroseokset tarkoittanee ferrokromia ja sen hinta on mennyt näin:

Kummassakaan tuotteessa hintakehitys ei ole ollut räjähtävän nouseva. Ei sitä viitsi uusiin louhoksiin investoida, jos hinnat eivät nouse. Rautamalminkin hinta mieluummin putoaa kuin nousee. Tilauskanta Outotecilla on vuoden 2010 tasolla eli ei katastrofaalinen, mutta reilusti alle vuoden 2011 tason (-31%). Investoinnit käynnistyvät kun kysyntä ylittää tarjonnan eli hinnat nousevat. 

Outotecista on puhuttu paljon, että heidän tapansa toimia on suhdanneriippumatonta. Ei se ole. Johan sitä tulos kääntyi laskuun 179-->132 ja kassavirta meni negatiiviseksi. EPS oli vuonna 2013 noin 0,51 euroa eli P/E oli 14 mikä todellisuudessa suhdanneherkälle yritykselle on paljon kun ollaan menossa huonompaan aikaan. 

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Buffett, Buffett ja Buffett

Käyttäjän J.Vahe kuva

Buffettin lienee suomen kielellä esitelleet ensimmäiseksi Puttonen ja Kivisaari kirjassaan 1999, s. 57-69.

Vaikka aiheesta paljon puhutaankin, on selvintä rautalangasta vääntää mainitun kirjan esittely aiheesta. Laskusuhdanteessa Buffett sijoittaa erityisesti tunnettuihin brändeihin, jotka tuottavat hyvin ja ovat ison vahvataseisen yhtiön tuotteita. Kyseessä ovat isot ostot usein pörssin ulkopuolelta. Oston jälkeen Buffett pitää sijoituksensa vuosikymmeniä. Vähemmälle huomiolle näyttää jääneen Puttosen et al:n havainto, että Buffett esittelee käsityksiään peräti säästeliäästi ja pitää sijoituskohteiden löytämistä vaikeana, mitkä allekirjoitan.

Buffettia ovat Suomessa pitäneet esillä esim. Henri Elo ja Nordnet-pankin blogaajista etenkin Oksaharju. Näissä käsityksissä on mielestäni hyvin paljon kummallisuuksia:

Keskiarvo: 4.5 (16 arviota)

Businessenkelin mediaanisijoitus on 25'000€

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty. 

Bisnesenkelit sijoittivat vuonna 2013 monipuolisesti eri toimialoihin, erityisesti kasvoivat sijoitukset ”Life science” ja ”health tech” (terveysteknologia) toimialaan samalla kun ICT ja mobiilialan osuus laski. Sijoituksen saaneiden yritysten määrä oli 164 ja yli tuplaantui (69 yritystä 2012). Positiivisten irtaantumisten (exit) määrä kasvoi ja näissä mukana useampi exit, joista yli 10-kertaisesti rahat takaisin. Sijoitussumma laski 11 miljoonaan euroon (14 miljoonaa 2012), mutta samalla lähempänä Eurooppalaista keskiarvoa.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Krim, Venäjä ja talousriskit

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Nikita Khrushchev  Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-B0628-0015-035 / Heinz Junge / CC-BY-SA 3.0

Mikä on pidemmällä tähtäimellä riski Krimin poliittisen kriisin eskaloitumisesta? Kenellä on oikeus itsenäisyyteen ja itsemäärämisvaltaan?

Krim on aikoinaan ollut osa Neuvostoliittoa. Krushchev lahjoitti niemimaan (ilkeät kielet väittävät juovuspäissään) Ukrainan veljeskansalle 1954. Venäjän sapelinkalistelu Krimin saamiseksi takaisin ei  kuitenkaan ole puolustettavissa. Mutta voimmeko väittää ettei Krimillä asuvilla venejänkielisillä ja veneläismielisillä ole oikeutta kuulua Venäjään tai olla itsenäisiä? Millä perusteella tällainen halu on huonompi kuin Kosovon tai Makedonian itsenäisyydenhalu? Meidän pitää varoa automaattisesti vastustamasta tällaista kehitystä vain sen takia että emme pidä Putinin toiminnasta. Krimillä asuu tietenkin myös muita kansanryhmiä kuten tataarit. Tilanne on monimutkainen eikä mustavalkoisia helppoja ratkaisuja välttämättä löydy.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Ei sotaa, mutta vaikeat jännitteet

Posted in

Ukrainasta riittää näkemyksiä, mutta esitänpä omani, kun sitä työksenikin teen, eivätkä arvioni ihan hatusta ole tavanneet olla – ja Ukrainan kriisillä on suuret taloudellisetkin vaikutukset. Ukraina on todella vakava paikka, mutta en usko sen oleellisesti eskaloituvan, vaikka mahdollista se tietysti on.

Ensinnäkään Venäjän Krimin de facto miehitys ei ole mikään pitkän tähtäimen suunnitelma, joka sisältää koko Ukrainan valloituksen. Putinilla taustavoimineen on kylmän sodan mentaliteetti. Venäjä on seurannut raivolla, kuinka sen imperiumi on luhistunut Neuvostoliiton liiton hajottua. Lännessä siitä jäivät jäljelle vain Venäjän tapaan autoritaarisesti hallitut Valko-Venäjä ja Ukraina, joihin Venäjällä on vahvat kulttuuriset siteet.

Ukrainan oranssi vallankumous kymmenen vuotta sitten oli Kremlille kauhistus, koska se uhkasi viedä tärkeimmän liittolaisen länsileiriin – kenties Natoon asti Baltian maiden tapaan. Se oli murskaamassa Putinin kaavaileman Euraasian unionin. Viktor Janukovitshin paluu presidentiksi poisti uhkan, joka muuttui taas todeksi hänen kaaduttuaan Kiovan vallankumouksessa. Se oli Venäjälle yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Kremlin nopeasti improvisoitu vastaus oli isku Krimille.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Kiinan aluetasolle kätkeytyvät ongelmat voivat synkentää maailmantalouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinan historiallisen talouskasvun tuottanut hallinto- ja talousrakenne on kääntymässä itseään vastaan. Jos järjestelmää ei uudisteta, syntyy hallitsemattomia riskejä. Näin kertoo tänään julkaistu professori Matti Nojosen kirjoittama EVA Analyysi ”Kiinan pitkä varjo – Suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden”.

Kiinan aluetasolle, piirikuntiin ja maakuntiin kätkeytyy merkittävä tasapaino-onelma (Lähde: EVA/Kiinan pitkä varjo)

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Erikoista tilastoharhaa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Aina kun tapaan investointipankkien edustajia, jokainen heistä saa omassa esittelymateriaalissaan oman toimintansa näyttämään markkinoiden parhaalta. Yleensä he kehuvat olevansa parhaita joko toteutettujen järjestelyjen kappalemäärällä, euromäärällä, listautumisten järjestelyillä tai rahoituksen hankkimisella yhtiöille. Tiedoista valitettavasti puuttuu lähes aina se, millä aikajänteellä kukin heistä on ollut paras. Se, että joku on ollut paras esimerkiksi 23.4 - 12.9 välisellä ajalla voi pitää paikkansa, mutta aikajännettä ei kerrota, vaan ainoastaan, että olemme parhaita.

Suomen pääomasijoitusyhdistys, joka edustaa kaikkia pääomasijoittajia, oli myös sortunut merkittävään tilastoharhaan. Yhdistys raportoi helmikuussa näyttävästi, kuinka pääomasijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin olivat lisääntyneet merkittävästi vuonna 2013 - yli 30 % edellisvuodesta.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Tulevaisuuden asiakas on aasialainen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kiinan talous jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta ei ole itsestään selvää, että suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset saisivat osaansa markkinoista.

”Suomalaiset ovat hyviä tekemään huipputeknologiaa, mutta kiinalaiset kilpailevat  halvemmalla, hieman huonommalla, mutta houkuttelevalla tuotteella”, sanoo Sari Arho-Havrén Tekesin Shanghain toimipisteestä.

Miten suomalaiset sitten voisivat menestyä Kiinassa? Tänään julkaistu China Growth Paths -selvitys Kiinan markkinoiden tulevaisuudesta antaa ajattelemisen aihetta Kiinassa toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille.

”Yritysten on segmentoitava tuotteensa ja palvelunsa Kiinaan sopivaksi”, korostaa raportin kirjoittaja Jari Makkonen Finprosta.

”Jotta Kiinassa menestyy, asiakas on nostettava fokukseen. Teknologian kehityksen lisäksi pitäisi keskittyä esimerkiksi jakeluketjujen  ja liiketoimintamallien hiomiseen. ”

Kiinaa voi ajatella maanosana, jonka alueet eroavat toisistaan valtavasti. China Growth Paths -raportti kuvaa, kuinka Kiinan talouskasvu kiihtyy tulevaisuudessa maan keski- ja länsiosissa, jossa keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti.

”Kiinaan syntyy tulevina vuosina 800 uutta rikasta aluetta, joilla avautuu valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Makkonen huomauttaa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Jatkuvaa sijoitustuottoa valuuttakaupalla ja sen strategiat.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

 

TTC:n (Technical Traders Club) tammikuun kuukausikokouksessa 27.01.2014 piti Mika Müller, Müller Invest, esityksen ”Jatkuvaa sijoitustuottoa valuuttakaupalla ja strategiat sisältäen Live kaupankäyntidemon”.

 

Johdanto valuuttakauppaan
 

Müller on tehnyt osakekauppaa 2000 - luvun alusta alkaen ja sen lisäksi aloittanut valuuttakaupan tekemisen kuutisen vuotta sitten. Hän kertoi, että valuuttakauppa on maailman likvidein markkina, joka toimii hyvin 5 vuorokautta viikossa sunnuntai-illasta perjantai-iltaan suunnilleen klo 23-24:ään asti. Valuuttamarkkinan vuorokausivaihto maailmassa on noin 4000.000.000.000 (neljä triljoonaa) USD. Müllerin kokemuksen mukaan valuuttakauppa on paljon parempaa vipukauppaa kuin esimerkiksi kauppa warranteilla, jossa välittäjät vetävät kunnolla välistä. Valuuttakaupassa näyttää olevan myös kova kilpailu välittäjien välillä, ja se näkyy kaupankäyntikuluissa, jotka ovat suhteellisen pienet.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Topdanmark

Ostin eilen ja toissapäivänä Topdanmarkia. Nyt unohdan osakkeet ja keskityn yhtiöön. Tanskalainen vakuutusyhtiö julkaisi eilen vuosikertomuksen. Sen tulos laski vuonna 2013 vuodesta 2012. Miksi ihmeessä ostin moista luuseria?

Tuloksia tulee ja menee riippuen suhdanteista. Ko. vakuutusyhtiö on kovasti mitätöinyt omia osakkeitaan. Vuodesta 1998 osakkeita on mitätöity 70%, keskimäärin vuosittain 9,5%. Osakkeen kehitys on ollut parempi kuin monien verrokkien. Osakkeita olisi tarkoitus ostaa takaisin vuonna 2014 peräti 10,2% jos kurssi säilyy nykyisenä. Mikäli osakkeita ostetaan aina 10% takaisin niin kymmenen vuoden päästä osakkeiden määrä on vähentynyt 65% ja minun omistusosuuteni on kasvanut 65%. Jää siinä tuottoa jäljelle jääneille osakkeille. En edes pohdi mahdollista yrityksen poislunastusta.

Riskiä on lähinnä Tanskan ongelmallisesen sisäisen velkaantumisen vuoksi. Mutta riskipohdinta tuntuu yhtiössä asialliselta.  

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)
Julkaise syötteitä