Artikkelit aikajärjestyksessä

    Jotta Suomen talous saadaan kasvuun, työpanosta on saatava lisää. Nyt kuitenkin erityisesti nuorten naisten on vaikea saada vakaata asemaa työelämässä.

   – Varsinkin naisvaltaisilla aloilla työntekijöiden vanhemmuudesta yritykselle seuraavat kustannukset koetaan liian korkeiksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Perinteisesti kasvuyrityksen ensimmäiset rahoituskierrokset on etsitty perheen ja ystävien joukosta. Puhutaan  FFF - rahoituksesta, mikä tulee englannin kielisistä termeistä, Friends, Fools and Family. Kun yrityksen konsepti on muotoutunut ja lisäkasvua tarvitaan, ollaan yleensä lähdetty hakemaan rahoitusta ammattimaisemmilta sijoittajilta. Keitä nämä ammattimaiset sijoittajat ovat ja miksi tämä hyppy FFF rahoituksesta eteenpäin on usein niin vaikeaa? Ja mitä uutta joukkorahoitus tuo tähän tilanteeseen?

Riskirahoitusyhtiöt (Venture Capital tai VC)

Kirjoitin jo jokin aika sitten rahoitusmarkkinaverosta, mutta palaan vielä siihen, koska törmäsin Ruotsin keskuspankin julkaisemaan pienoistutkielmaan aiheesta lehdessään :

( http://www.riksbank.se/Documents/Rapporter/POV/2012/rap_pov_artikel_4_120210_eng.pdf )

Esittelen tiiviisti tutkimuksen pääkohdat, hitusen kommentoiden.

Ruotsihan vastustaa veroa – josta sillä on kokemusta vuosilta 1984-1991. Veron astuttua voimaan Tukholman pörssin vaihto putosi 30 prosenttia, vaikka Ruotsissa oli tuolloin voimassa pääomaliikkeiden voimakas sääntely. Kun sääntely poistettiin, puolet osakekaupasta siirtyi Lontooseen. Velkakirjojen kauppa romahti 85 prosenttia, kun niiden kauppa siirtyi veronalaiseksi 1989.

Kaupan kuihtumisen vuoksi veron hyötyvaikutukset olivat odotuksia pienemmät.  Velkakirjojen kaupasta ne jäivät peräti kahdeskymmenesosaan odotuksista. Samaa kohtaloa tutkimus ennustaa veron käyttöön ottaville maille, koska kauppa hakeutuu verovapaisiin pörsseihin.

Millaista allokaatiota suosittelisit eri omaisuuslajien välillä nykymarkkinassa?

-Ajatuksia ja ideoita sijoittajana kehittymiseen (6/10)

JaakkoSavolainen.fi
MarkoKaarto.fi

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Kristiinankaupunki (25.9.2000)

Kaivosteollisuus on globaalia liiketoimintaa. Myös Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja malminetsintää harjoittavat yhtiöt ovat valtaosin ulkomaisessa omistuksessa. Kaivannaisalan kehittäminen käsittää myös kivialan, niin rakennuskivet kuin muut kiviainekset. Kaivannaisalan osaamisen ja ongelmanratkaisun kärjet ovat sovellettavissa lähes sellaisenaan kivialalle. Pohjoismaitten prosessiosaajat pystyvät toimittamaan 70 – 80 prosenttia maailman kaivannaisteollisuuden teknologiatarpeista:

• Outotec
• Metso
• Normet
• Sandvik
• Boliden
• Scania
• Atlas Copco

VERKOSTOITUMINEN

Maarakentaminen ja kaivannaisteollisuus ovat isoja investointeja vaativia liiketoimialoja. Menestyminen pitkässä juoksussa edellyttää ratkaisujen toimittajilta ammattitaitoa, suunnitelmallisuutta sekä henkistä pääomaa pitkäjänteisesti toimivien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi.

Kirjoitusvuorossa: Petre Pomell

”On vaikeaa saada ihmistä ymmärtämään jotain, jos hänen palkkansa perustuu siihen ettei hän ymmärrä.”

Upton Sinclair (1935)

Tarkoittiko vuonna 1943 Pulitzer-palkittu Sinclair lauseellaan rahastokauppiaita? Mene ja tiedä...

Norvestia julkaisi vuosittaisen sijoitusbarometrinsa tulokset äskettäin. Tuloksista kävi ilmi, ettei kansa salkunhoitajien päätä silitä. Luottamus on heikohkoa ja eräs painava syy sijoittamatta jättämiseen on epävarmuus sijoituspalvelujen tarjoajien eduista suhteessa sijoittajan omiin etuihin.

Vastaajat ovat oikeassa. Ajatellaanpa asiaa esimerkin kautta. Sijoitat 1000 euroa aktiiviseen osakesijoitusrahastoon. Koska rahat ovat kokonaan sinun, 100 prosenttia sijoittamiseen tarvittavasta pääomasta tulee sinulta.  Kannat myös 100 prosenttisen riskin osakemarkkinoilla. Sijoituspalveluyhtiö taas laittaa peliin 0 prosenttia pääomaa ja 0 prosenttia omaa riskiä. Miten jaetaan tulevaisuuden tuotot?

Keskimäärin saat noin 60 prosenttia tuotoista, ja sijoitusyhtiö 40 prosenttia. Kuulostaako reilulta?

Olli Rehn: Myrskyn silmässä - Eurokriisistä eteenpäin. Otava 2012

Olen aiemmin kohdellut peräti kaltoin kirjaa, jonka toinen kirjoittaja oli Olli Rehn. Tartuin nyt arvosteltavaan kirjaan epäluulolla, koska uskoin sen olevan Brysselin byrokraatin kapulakieltä.

Ennakkoasenteeni oli täysin väärä. Kirja on kirjoitettu murresanoja myöten syvästi suomalaisella otteella. Tv-esiintymisestä olen Rehnistä saanut kuvan latteuksia jakelevasta sliipatusta miehestä, mutta tässä kirjassa hän osoittaa kykynsä tavattoman terävään argumentointiin laajalla ja syvällä alueella.

Euron ja EU:n puolustuspuhe

Ketään tuskin yllättää kirjan asenne, mutta käytetyt argumentit ovat tuoreita ja teräviä. Rehn aloittaa sitaatilla, jonka kieliasua olen hiukan muokannut. ”Kansanliiton rinnalle tulisi Euroopan niin ikään kiireesti harkita kysymystä Euroopan Yhdysvalloista… … että [Euroopan] valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä … … tullirajoja, eriarvoista rahaa”. Kukahan näin on sanonut? Varmaan joku Brysselin byrokraatti? Vastaus on tämän tekstin lopussa.

 Nordautomation Oy on 1991 perustettu mekaanisen metsäteollisuuden tuote- ja projektitoimituksiin erikoistunut yritys. www.nordautomation.fi  Yritys siirtyi vuonna 1999 Carl Bennet Ab Lifco konsern iin, www.lifco.se

Metsäteollisuuden rajuista suhdannevaihteluista johtuen on yrityksen liikevaihto vaihdellut vuosittain noin 7-15 miljoona €, josta viennin osuus 30 - 70 prosenttia.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan kotimaassa on jo pitkään kuulunut mm. Algol, Finnforest, Stora Enso, UPM, Vapo, jne.

Nordautomation Oy:n markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa, jossa toimii noin 20 henkilöä.

Yritykseltä löytyy projektipäälliköt, koneensuunnittelijat sekä oma sähkö- ja automaatio-osasto. Kone-, sähkö- ja automaatiosuunnittelulla on käytössään SolidWorks3D, VertexG4, Siemens S7, Mitsubishi ym. ohjelmat.

Hyvää osinkoa maksavat yritykset toimivat monasti kypsillä toimialoilla ja tarvitsevat vähäisiä laajennusinvestointeja. Sijoituskohteina ne ovat luotettavia. Niistä saa tasaista tulovirtaa ja hintavolatiliteetti on pientä kuten oheisesta Yahoo:n tuottamasta kaaviosta havaitsemme.

Hyvät osingonmaksajat (kaupankäyntitunnus HDV) verrattuna S&P 500 indeksiin (Lähde: Yahoo/finance)

Kuten edellisessä merkinnässäni totesin, pankeilla on ollut viime vuosina vähänlaisesti tarjolla tuottavia sijoituskohteita. Pankkitileille maksettava korko lasketaan ennemminkin promilleissa kuin prosenteissa ja osakesijoitukset esim. Suomeen ovat menettäneet arvoaan.

On kuitenkin yksi sijoituslaji, joka on tuottanut omaisuustuloa kuukausittain ja pääsääntöisesti selvää arvonnousua. Puhutaan yleisesti kiinteistösijoituksista, vaikka lain mukaan osakehuoneistot eivät olekaan kiinteistöjä ja jopa todellisia kiinteistöjä eli maata myydään usein holding-yhtiönä, jolloin maksetaan alhaisempaa varallisuudensiirtoveroa.

Sijoittajakerho ToTo:n kokouksessa esitin nykyiseen taloustilanteeseen sopivaksi kohteeksi globaaleja brandiyhtiöitä. Nyt on aika perustella esitykseni.

Yksittäisen brandiyhriön menestyksen sijaan brandiyhtiöihin sijoittava rahasto tarjoaa oikotien tutkia onko brandi-sijoittaminen ollut tuottavaa lähivuosina. Nopea tiedonhaku Internetistä nosti esiin kaksi valmista rahastoa, jotka sijoittavat globaaleihin brandeihin, Suomesta Seligsonin Global Top 25 Brands Fund ja maailmalta Morgan Stanleyn Global Brands Fund.

Seligsonin Global Top 25 on pärjännyt hyvin verrattuina muihin osakkeisiin ja vertailuindeksiinsä kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Seligsonin Global Top 25 rahaston suurimmat omistukset ovat olleet tuoreimman neljännesvuosikatsauksen mukaan: McDonald's, Coca-Cola, Walt Disney, Unilever ja BMW. Nämä viisi yhtiötä kattavat 33 % rahaston sijoituksista.

Asiantuntijat, politiikot ja heidän asettamansa työryhmät selvityksineen ovat harvinaisen yksimielisiä siitä että Suomi tarvitsee lisää riskiä kantavia yrittäjiä sekä kasvuyrityksiä. Suomalaiset sekä Suomessa toimivat yritykset ovat viimeaikoina loistaneet mitä suuremmilla henkilöstön vähennysuutisilla. Tämän lisäksi alemman tuottavuuden toimialoja ollaan vauhdilla siirtämässä matalampien kustannusten maihin. Taustalla muhii myös toinen ongelma. Suuri osa pienten yritysten omistajayrittäjistä on siirtymässä tai odottaa mahdollisuutta siirtyä eläkkeelle.

Joidenkin arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan noin 200.000 uutta työpaikkaa. Politiikot ja asiantuntijat näyttäisivät olevan samaa mieltä myös siitä, että ainoastaan uudet tai kasvuyritykset voivat näitä työpaikkoja luoda. Harvat uskovat suuryritysten massiivisiin lisärekrytointitarpeisiin Suomessa.

Tehokkuus määritellään perinteisesti panosten ja tuottojen suhteeksi. Jotta panoksia ja tuotoksia voisi vertailla luotettavasti, täytyy mitattaville asioille olla olemassa yhteismitallinen asteikko. Luonnontieteellisten yksiköiden avulla on helppo laskea mm. energiatehokkuutta. Siirryttäessä talouden tai yhteiskunnan tehokkuuteen mittayksikkönä käytetään usein rahaa. Raha ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys saati luonnontieteellinen mittasuure, vaan hauras ilmentymä perinteistä, luottamuksesta ja ihmisen tarpeesta varautua epävarmaan tulevaisuuteen. Tutkittaessa rahan kelpoisuutta yhteiskunnalliseksi tehokkuusmittariksi ilmenee myös yhteiskunnan perustoimijan, yksilön toiminnan luonne. Lopulta on olemassa vahvat perusteet kyseenalaistaa koko yhteiskunnan tehokkuuden käsite.

  Professori Pekka Heikkisen mielestä puurakentamisen kehittäminen vaatii palvelujen kehittämistä: ei riitä, että työmaalle tuodaan lautapino ja siitä sitten halki poikki ja talo pystyyn.

Kauppalehden tuoreessa OPTIO:ssa hehkutettiin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta riutuvaa Kymenlaaksoa, joka hakee uutta potkua puurakentamisesta. 

Luin uutisen Sotkamon Nesteen Baarissa ja kotiin tultuani ryhdyin googlaamaan puuhankkeiden taustalla olevia toimijoita ja vaikuttajia.

Kirjoitin Kymenlaakson puurakentamisesta toisaalla aikaisemmin, mutta nyt aihetta on helpompi lähestyä, kun rakennemuutosalueen toimijat ovat tulleet näkemyksineen julkisuuteen.

Toivottavasti Kymenlaaksoon puurakentamisen hankkeet etenevät paremmissa merkeissä kuin liimapuu Kemijärvellä. Suurella kiireellä nämäkin pelastusoperaatiot on pantu pystyyn; tulos riippuu yrittäjien taidoista, tahdosta ja tietenkin markkinoiden valmiudesta tarttua tarjolla olevaan uuteen mahdollisuuteen.

YHTEISÖSIJOITTAJAT

Yhteisösijoittajat haluavat edistävää kilpailukykyistä puurakentamista ja kestävää kehitystä: WoodPrime Oy:n osakaspohja koostuu yhteisö- ja yksityisistä sijoittajista. Osakkaina ovat Sitra, MTK, Puuliitto, Finnveran aloitusrahasto Vera sekä Rasto Oy, Ari Martonen, Jari Pajala ja Risto Kauppila.

Olen pitänyt taukoa markkinakatsauksissa, koska olen ollut kohtuullisen pihalla markkinoiden käytöksestä. Odotin pörssien kääntyvän reippaaseen laskuun jo elokuun lopussa, jolloin oli takana joitakin viikkoja kestänyt loiva korjausliike, mutta sellaiseksi se jäikin. Kohta pörssit kiskaisivat taas muutamassa päivässä reippaasti ylemmäs – korjauksen jälkeisten nousujen tapaan kovalla tempolla. Tämä siitä huolimatta, että nousua oli kestänyt jo kolme kuukautta, joka on normaalisti mt-syklien keston ylärajoilla.

Erityisen outoa pörssien liikkeissä on ollut kuluneen vuoden aikana syklien keston ennakoimattomuus. Tavallisessa nousumarkkinassa mt-syklit kestävät pari kolme kuukautta, jonka jälkeen seuraa noin kuukauden parin korjausliike. Reilun puolen vuoden nousujakson jälkeen seuraa loiva laskusykli, usein kesälle ajoittuva, jolloin kurssikehitys on heikkoa aina seuraavaan reilun puolen vuoden nousujaksoon asti. Nyt meillä on ollut etenkin Euroopan pörsseissä villisti ylösalaisin laukkaava markkina: neljä kuukautta ylös, saman verran alas, taas saman verran ylös.

Euroopan pankkivalvonta ollaan hallituksen 11.10.2012 eduskunnalle antaman selonteon mukaan toteuttamassa niin, että valvonnan lisäksi myös pankkikriisin hallinta ja yhteinen talletussuojajärjestelmä siirtyvät EU tasolle. Yhteisen valvonnan ohessa valtioiden vastuut pankeista käytännössä lakkaavat.

EKP valvoisi määrällisten ja laadullisten vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten noudattamista sekä luottolaitosten hallintoa. Valvonnan lisäksi EKP myös päättäsi toimiluvista sekä vakavaraisuusvaatimuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että EKP:lle siityisi käytännön vastuu pankkien toiminnasta ja kansallisten hallitusten vastuut lakkaavat.  

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Poliittinen riski yhdistetään useimmiten kehittyviin maihin, sotiin, diktatuuriin tai vallankaappauksiin. Näissä tapauksissa on kysymys kuitenkin enemmän poliittisen riskin ääritapauksista ja tavallisesti suurin osa sijoittajista havaitsee riskit jälkikäteen, välillisten vaikutusten kautta, esimerkiksi öljyn hinnanmuutoksina. Mutta poliittinen riski on muutakin kuin kehittyvien maiden äärimmäisiä ongelmia.

Euroopan vallitsevassa taloustilanteessa poliittiset riskit ovat enemmän kehittyneiden kuin kehittyvien maiden ongelma. Kehittyneiden markkinoiden poliittisten riskien arviointi ei ole kuitenkaan yhtään helpompaa kuin kehittyvien markkinoiden. Aktiiviselle sijoittajalle yksittäisen yrityksen tuloksen ennustaminen saattaakin olla käytännössä helpompi tehtävä kuin poliittisten riskien arviointi. Ja poliittisista päätöksistä seuraavia pidempiaikaisia vaikutuksia onkin jo lähes mahdoton ennustaa. Ainut varmasti ennustettava asia on kurssiheilunnan kasvaminen. 

Osakemarkkinoilla toimiva kokee kaiken ennen muita. Kun osakekurssit kääntyivät maaliskuussa laskuun, ei yritysten tuloksissa ollut nähtävissä mitään hälyttävää. Nyt, kun on kulunut puoli vuotta, uutisoidaan laajasti yritysten irtisanomisista. Pörssejä seuranneelle viimeaikaiset väen vähennykset eivät ole tulleet yllätyksenä. Osakemarkkinat ovat jälleen osoittaneet ennustekykynsä. Ensiksi kääntyvät osakkeet ja siitä vähintään puoli vuotta, reaalitalous seuraa.

Helsingin pörssi täytti 7.lokakuuta 100 vuotta. Vaikka viime vuosien kehityksen perusteella voisi muuta ajatella, tänä aikana on ollut varsin tuottoisaa pitää rahojaan suomalaisissa osakkeissa. Inflaatio huomioiden Helsingin pörssi on tarjonnut kymmenen prosentin vuotuisen reaalituoton, mikä on hyvä saavutus myös kansainvälisessä vertailussa.
  

Sijoitusrahastojen globaalit rahavirrat suuntautuvat IMF:n "Global stability report" mukaan edelleen vahvasti pitkän koron rahastoihin (global bonds) ja pois kehittyneiden talouksien osakkeista ja vuodesta 2011 alkaen myös pois kehittyvien talouksien osakkeista.  Tämä eroaa suomalaisista sijoitusrahastoista, joiden pääomat ovat nyt lähteneet suuntautumaan kohti euroopplaisia ja kehittyvien markkinoiden osakkeita. 

Sijoitusrahastojen globaalit rahavirrat (Lähde: IMF global stability report)

Ovatko suomalaiset sijoittajat globaaleje veljiään fiksumpia? Tämä on hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä. Meillä on aiempaa näyttöä siitä, että suomalaiset rahastosäästäjät ovat vuoden 2007 kurssipudotuksen ja vuoden 2009 kriisin yhteydessä osanneet ajoittaa sijoituksensa erittäin terävästi.

Olen ollut jo jonkin aikaa kiinnostavan crowdfunding-sivuston (www.invesdor.com) postituslistalla.

Idea on hyvä, mutta yritysten pitchit kaipaisivat selvästi hiomista. Muutama ajatus asiasta:

Suomessa on vaikea saada "joukkoa" aikaan. Crowdfundingin ajatus on että suuri joukko ihmisiä satsaavat kukin mitättömän summan. Mutta jos haluat saada kokoon esim 100000€, niin miten monta ihmistä pitää saada mukaan? Moni on varmaankin valmis laittamaan likoon jäsenmaksuluonteisesti 10...50€ jos idea tuntuu tärkeältä. Mutta löytyykö Suomesta 2000 ... 10000 henkeä tällä periaatteella? Epäilen!

Suomalainen rahastopääoma virtaa kehittyville osekemarkkinoille ja Eurooppaan selviää Finanssialan keskusliiton julkaisemasta rahastoraportista.

Osakerahastojen nettomerkinnät (M€) vuoden 2012 aikana (Lähde: Rahastoraportti)

Suomalainen rahastosijoittaja on yleensä ollut kaukaa viisas osaten tilastojen mukaan hyödyntää vuoden 2007 kurssihuipun ja vuoden 2009 kurssilaskun ulkomaisia ammattisijoittajia paremmin. Rahastopääomien viime kuukausina alkanut virta Pohjois-Amerikasta ja korkorahastoista Eurooppalaisiin osakkeisiin ja kehittyville markkinoille saattaa tälläkin kerralla osoittautua viisaaksi liikkeeksi. 

Kuvassa näkyvä komea purjealus on Argentiinan laivaston omaisuutta.

Nyt hedge-rahasto Elliott Capital Management on onnistunut takavarikoimaan aluksen Ghanassa, Rahasto on vuosia käynyt oikeutta Argentiinan valtioon kanssa vuoden 2001 valtion velkakirjojen kohtalosta.

Rahasto on saanut itselleen myönteisen päätöksen USA:n ja Englannin oikeusistuimista. Pitkäaikaisen seurannan tuloksena rahasto tavoitti Argentiina armeijan koululaivan Ghanassa, maassa joka toteutti mainittujen tuomioistuimen takavarikointipäätöksen.

   EVA:n johtaja Matti Apunen toteaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision 3/2012 haastattelussa, että tyytyväisyys työhön on odotusten ja toteutuman realistinen suhde.

”Se tarkoittaa, että olosuhteet pitää olla kunnossa. Mutta vastaavalla tavalla odotusten pitää olla oikealla tasolla. Jos ne ovat suhteettomia, silloin hyvätkään olosuhteet eivät synnytä tyytyväisyyttä työntekijässä. Ylimitoitettuihin odotuksiin on mahdotonta vastata.”

  Euroopan komission esittämä rahoitusmarkkinavero rankaisisi Euroopassa erityisesti suomalaista työeläkejärjestelmää. Tämä johtuu siitä, että Suomessa eläkevarojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on poikkeuksellisen suuri, OECD:n tilastojen mukaan peräti 75 prosenttia.

   - Suomen varautuminen väestön ikääntymiseen ja tulevaisuuden eläkkeiden rahoitukseen on Euroopan huipputasoa. Työeläkevarojen sijoittaminen on ollut keino turvata suomalaisten eläkkeiden tasoa myös tulevaisuudessa. On kohtuutonta, että meitä jatkossa rangaistaisiin tästä hyvästä varautumisesta, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn edunvalvontajohtaja Minna Helle.

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Järjestimme torstaina keskustelutilaisuuden aiheesta ”Mitä tavallinen suomalainen voisi tehdä eurokriisin keskellä?” Meistä aihe on tärkeä, sillä eurokriisin hallintaa on tähän asti käsitelty lähinnä pankkien, valtioiden ja suuryritysten toiminnan kautta – tavallisten ihmisten varautumiskeinot ovat jääneet oman työllisyyden varmistamiseen ja ylivelkaantumisen karttamiseen.

Keskustelua edeltäen julkaisimme myös vuotuisen Sijoitusbarometrimme. Sen mukaan valtaosa uskoo euron selviävän, mutta ei poliitikkojen tai sijoitusmaailman ansiosta. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan löytyy sivuiltamme, mutta tässä alla joitakin otteita:

Euro selviää, mutta miksi? Eläkkeet huolettavat nuoria.

Pelko ja epävarmuus on käsinkosketeltavaa keskustelussa rahoitusmarkkinaverosta.

Julkisuudessa on esitetty kummallisia väitteitä verotuksen toteutuksesta. "Pankin kotivaltion muuttaminen ei muuta verotusta - pitää saada myös asiakkaiden kansalaisuus muutetuksi". 

Oman osuutensa epävarmuuteen antavat politikot jotka ovat keskimäärin melko huonosti perillä asiasta. 

En oikein ymmärrä miten tällainen toiminto käytännössä toteutettaisin. Ainoa valtio jota tällaista yrittää tällä hetkellä on USA. Tähän mennessä on jo aika monessa kohdassa tullut vastaan sopimuspapereissa kohta jossa lupaan ja vannon etten ole USA:n kansalainen. 

Ainoa toimiva tapa toteuttaa vero on verottaa tietyssä pörssissä tapahtuvia kauppoja - tällaisa ovat kaikki leimavero-tyyppiset verot johon olen tähän mennessä törmännyt. Mailmassa on monta elinvoimaista pörssiä joissa on käytössä tämäntyyppinen veroluontoinen transaktiomaksu. Hongkongin pörssissä on käytössä juurikin 0.1% leimavero molemmille kaupan osapuolille, eikä se tunnu menoa haittaavan. Lontoossa on jopa 0.5% ostettaessa (mutta ei myytäessä).

Mistä idea Hillokeisarista on saanut alkunsa?
Miksi kirjoja suosittelet sijoittajille?

-Ajatuksia ja ideoita sijoittajana kehittymiseen (5/10)

JaakkoSavolainen.fi 

MarkoKaarto.fi

Transaktioveroa on Piksussa jo käsitelty, Kai tuoreeltaan, mutta tartun silti asiaan, koska mielestäni sen dramaattisia seurauksia ei oikein hahmoteta. Ruotsissahan vastaava malli oli käytössä jonkin aikaa, ja siitä luovuttiin, koska arvopaperikauppa katosi Ruotsista kokonaan. Nyt Ruotsi vastustaakin veroa.

EU:n veron kohdalla ei kuulemma käy samalla tavalla, koska Ruotsissa vero oli selvästi korkeampi, ja EU on niin suuri markkina-alue, että se pitää sijoittajat täällä verosta huolimatta. Oletus nojaa rankkoihin harhaluuloihin.

Hallitus esittää, että asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron veroprosentti korotetaan 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Muiden niin sanottujen liikeosakkeiden veroprosentti säilyisi 1,6 prosenttina.

Sijoittajan kannattaisi osata tunnistaa hyvä johtaja ja johtoryhmä. Niin huonoa yritystä ei olekaan etteikö hyvä johtaja saisi siitä viidessä vuodessa menestystarinaa. Mutta hyvän johtajan tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Johtajalta odotetaan selkeyttä, luotettavuutta ja johdonmukaisuutta.

Finlandia-talolla järjestettiin 26. syyskuuta tulevaisuuden johtamista käsitellyt Uuden aallon kohtaamisia -seminaari. Paneelikeskustelijat pohtivat johtajan roolia kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä. 200-päinen, suomalaisista johtajista koostunut yleisö nyökytteli myöntävästi, kun tulevaisuuden johtaja määriteltiin asiansa ymmärtäväksi, kokonaisuudet hahmottavaksi ja elämänsä ja ajankäyttönsä hallitsevaksi työntekijöiden sparraajaksi.