Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Reipas kapitalisti saa paikan

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander on ymmärrettävästi protestoinut kansanedustaja Sampsa Katajan ehdotusta yhdestä ainoasta suomalaisesta työeläkeyhtiöstä.

Kianderin mukaan työeläkesijoitukset kohdistuisivat silloin jatkossa ulkomaisten sijoitusjohtajien ohjaamina pääasiassa ulkomaille. Tällaista hajauttamista apul.prof. Peltomäki on kirjassamme muuten pitänyt erittäin terveellisenä ratkaisuna (esim. s. 98-100). Nykyistä suurta Suomi-riskiä tulisi pienentää työeläkesijoituksissa.

Toisaalta Kiander on nähnyt arveluttavana sen, että nykyään suomalaisten työeläkevakuuttajien laajasti omistamille suomalaisyrityksille tulisi ulkomaalaiset pääosakkaat.

Tämä ehkä on aiheellinenkin huolenaihe. Voi vain kysyä, eikö tämä ole looginen lopputulos sille politiikalle, jota pitkään on maassamme harjoitettu. Kaikkeen mahdolliseen julkiseen rahapulaan on lääkkeeksi löydetty omaisuustulojen verojen kiristämisen.

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Solidium - luksusluokan saattohoitoa

Posted in

Silläkin uhalla, että olette jo kurkkuanne myöten täynnä aihetta - mutta pidän tätä jo kansalaisvelvollisuutena. Eli en voi kuin jälleen kerran taivastella finanssiomaisuutemme systemaattista tuhoamista, jota valtion salkkuyhtiö Solidium toteuttaa äärimmäisellä tarmolla. Kopautusta vaille konkurssissa oleva Talvivaara ei Solidiumia säikäyttänyt, vaan se jatkaa matalaliitoon päätyneiden yhtiöiden fiskaalista saattohoitoa. Nyt on vuorossa jälleen kerran Outokumpu, joka yrittää katkaista tappiokierteensä rakennejärjestelyillä ja tietysti osakeannilla turvatakseen rahoituksensa. Ja tietysti Solidium on sitoutunut ottamaan osaa osakeantiin liki parilla sadalla miljoonalla.

Ja kuinka ollakaan, TeliaSoneraa on taas pantu lihoiksi liki 400 miljoonalla. Siis tätä ”ei-ole-meille-strateginen-omistus” – yhtiötä, joka elinkeinoministeri Jan Vapaavuorenkin mukaan on vain ”finanssiomistus”. Tämä kai tarkoittaa, että kun yhtiö ei heilu romahduksen partaalla, vaan maksaa harvinaisen hyvää osinkoa ja sen osakekurssi nousee, se ei kaipaa julkisen vallan erityistä huolenpitoa. Toisin kuin Outokumpu, joka on tehnyt voittoa viimeksi joskus Aleksanteri Suuren aikaan. Mutta sehän on sentään niin iso luku suomalaisen teollisuuden ja työn historiaa, ei kai tällaisia tunnearvoja voi mitata rahassa?

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Työväen osuus tuloista on pudonnut

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

The Economist -lehden (2.-8.11.2013) artikkelissa ”Labour pains” (Työväen tuskat) kertoo karulla tavalla työväen jääneen yhä kutistuvaan siivuun kansantalouden piiraasta. 1990-luvun alussa rikkaiden OECD-maiden työväki sai 66 prosenttia tuloista, mutta tämän vuosituhannen aikana osuus on pienentynyt 62 prosenttiin.

Aiemmin on ajateltu, että työväen kannattaa ponnistella parempaan lopputulokseen, koska se tietää parempia tuloja heille itselleen. Tämä edellyttää, että tulojen jakosuhde pidetään samana, ja että yritykset menestyvät aiempaa paremmin. Pääoma on kuitenkin rohmunnut omalle eturyhmälleen osuuksia, ja tuloerojen kasvu on silmiinpistävää.

Palkansaajienkin kohdalla erot jyrkkenevät. Hyvätuloisten palkansaajien tulot ovat kasvaneet eritoten Yhdysvalloissa samalla, kun alempien tuloluokkien tulot ovat pudonneet.

Teknologinen kehitys automatisaation ja kansainvälinen kaupankäynti globalisaation nimissä ovat olleet kaksi merkittävintä tekijää tuloerojen kasvun lähteinä.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Rahapoliittisen sodan liekit loimottavat EKP:n ikkunoista

Posted in

Yleisen käsityksen mukaan keskuspankkien tärkein tehtävä on inflaation torjuminen. Finanssikriisien ravistelemassa maailmassa keskuspankkien suurimmaksi huoleksi on kuitenkin nousemassa deflaatio, hintatason lasku. Vauraissa OECD-maissa hinnat ovat nousseet vuodessa vain reilun prosentin, kun keskuspankkien tavoitteena on hiukan alle kahden prosentin inflaatio. Matalan inflaation takana ovat tuotannon ylikapasiteetti, korkea työttömyys, ylivelkaantuminen ja kiristyneet luottomarkkinat.

Deflaation riski on todellinen – ja se on inflaatiota vaikeammin hoidettava tauti. Hintojen laskiessa kuluttajat ja yritykset siirtävät hankintojaan, koska odottavat saavansa ne kohta halvemmalla.  Heikko kysyntä ja putoavat hinnat luovat vaikeasti katkaistavan kierteen. Keskuspankin paras ase ohjauskorko ei tehoa, jos se on jo nollassa tai sen tuntumassa, kuten on tilanne teollisuusmaissa. Euroalueella inflaatio on jo alle prosentissa. EKP:n ohjauskoron pudotus historiallisen alas 0,25 prosenttiin on perusteltu, mutta muitakin lääkkeitä sen on vielä mietittävä.

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

Uusi Eurooppa Saksan johdolla ja Venäjän tukemana

Käyttäjän Risto Valtonen kuva
Posted in

Luen parhaillaan toistamiseen vuonna 2000 julkaistua ja saman vuonna ostamaani Robert J. Shillerin teosta "Irrational Exuberance", joka käsittelee tieteellisen analyyttisesti pörssikuplia kautta osakesijoittamisen historian. Perimmäiset syyt kaivaa tämä teos kirjahyllystäni ja aloittaa läpikäynti olivat narsistinen hyvän olon tunne siitä, että oli jo vuosia sitten osannut valita tämän vuoden talouden nobelistin silloisen mestarinäytteen ja meneillään oleva polemiikki siitä, onko US-pörssimarkkina jo kuumentunut FED-setelipainon myötävaikutuksella kuplaksi.

Osakesijoittamisen hienous on siinä, että se on elämänmakuinen sekoitus talouden lainalaisuuksia ja inhimillistä käyttäytymistä. Shiller on elämäntyönään tutkinut psykologisia, sosiologisia ja kulttuurisia (käyttäytymistieteellisiä) tekijöitä pörssikurssien muodostumisessa.

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Havaintoja neljästä mediayhtiöstä

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Olin menneellä viikolla kuuntelemassa Sanoman, Alma Median, Keskisuomalaisen ja Talentumin johdon esityksiä oman liiketoimintansa kehittämisestä tulevina vuosina. Kaikilla on sama haaste: kuinka printtilehtien euro saadaan muutettua digieuroksi? Tänä päivänä digitoiminnot tuovat näiden mediayhtiöiden liikevaihdosta vain noin 15 %.

Uskoisin, että Sanomalla on haasteita kaikista eniten, koska liiketoiminnat rönsyilevät sekä tuotemielessä että maantieteellisesti täysin hallitsemattomasti ja nyt kaikki, mikä ei ole enää ydintekemistä, on myynnissä. Haasteena on se, tuleeko näistä myynneistä paljon alaskirjauksia ja aiheuttaako se Sanomille vielä enemmän rahoitushaasteita kuin tänä päivänä. Yhtiö ei pysty kommunikoimaan strategiaansa kovin selkeästi ja on vaikea hahmottaa, minkä näköinen yhtiö voisi olla esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua.  

Keskisuomalainen on tehnyt hyvää työtä laajentamalla maakunnallista peittoaan, mutta kun 180 miljoonan liikevaihdosta vain 4 miljoonaa tulee digipuolelta, on kannattavan Keskisuomalaisen kriisi vasta iskemässä samalla kun muut ovat jo täyttä häkää korjaamassa tilannetta. Ehkä Keskisuomalaisen strategia on lyhyen tähtäimen osinkopolitiikka eikä liiketoiminnan nopea kehittäminen.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Enemmistön tyrannia vs. vähemmistön tyrannia

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Täällä määrää kansa

Kirjassaan Markkinat ja demokratia Björn "Nalle" Wahlroos kritisoi vahvasti demokratiaa leimaamalla sen enemmistön tyranniaksi. Näkemyksen voi halutessaan nähdä vain valituksena siitä, kuinka tavikset haluavat verottaa hänenkaltaistensa rikkaiden rahat yhteiseen kassaan, mutta taustalla on kuitenkin ihan valideja pointteja demokratian ongelmista. Wahlroos tietää takuulla paljon enemmän niin markkinoiden ja yhteiskuntien toiminnasta ja lainalaisuuksista kuin allekirjoittanut, mutta jotkin hänen perusteluistaan tuntuvat silti ontuvilta. Lisäksi tuntuu, että kutsuessaan valtioiden, yhtiöiden ja yksilöiden välistä kilpailua muun muassa "vapauden ja edistyksen ylivertaiseksi takaajaksi kaikkialla" kirjalla on ylioptimistisen varaukseton näkemys kaikenlaisen kilpailun auvoisuudesta.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on riittämätön

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomalaisen yhteiskunnan ohjaus rakentuu merkittäviltä osin julkisen sektorin ja työmarkkinajärjestöjen varaan.

  • Valtio ja kunnat hallitsevat talouselämän ohjauksesta budjettiensa kautta noin 57% osuutta ja Solidiumin (8Mrd€) kautta lisäksi omaisuutta, joka on noin 8% Suomen pörssin kotimaisessa omistuksessa olevasta osasta (100.6 Mrd€).
  • Työmarkkinajärjestöt hallitsevat eläkevakuutusyhtiöiden kautta noin 147 Mrd€ omaisuusmassaa ja omistajaohjausta, joka vastaa noin 146% kaikesta Suomen pörssin kotimaisessa omistuksessa olevasta osasta.

Lakivalmistelussa on hallituksen esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi niin, että työeläkevarojemme hallinnollinen hoito tulee terveemmälle pohjalle. Kriittiikkiä on herättänyt se, että samat henkilöt ovat ristiin päättämässä toistensa palkoista ja julkisuudelta salassa tapahtuvat mahdolliset sisäpiiririkkeet ovat herättäneet ihmetystä. 

Kyse ei ole mitättömästä asiasta. Suurinta osaa niinsanotussa yksityisomistuksessa olevasta taloudesta hallitaan faktisesti työeläkevakuutusyhtiöiden kautta. Muu omistus on liian sirpaloitunutta ollakseen ohjauksen kannalta merkittävää.

Hallituksen esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on täysin riittämätön

Hallituksen esitys on mielestäni oikean suuntainen, mutta se on täysin riittämätön eikä tartu ongelman ytimeen. Ongelman ydin on se, että lakia tulkitaan niin, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat vakuutukuutuksenottajien (yritysten) keskinäisessä ohjauksessa. Tämä tarkoittaa, niin kuin eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria eilen YLE haastattelussa antoi ymmärtää, että yritysjohtajien tuleekin olla ohjaamassa eläkevakuutusyhtiöitä ja toisaalta taas eläkevakuutusyhtiöiden johdon tuleekin käyttää omistajaohjausta yrityksissä. 

Minusta Matti Vuorian käsitys on lainmukaisuudestaan huolimatta moraaliton. Laki määrää, että herrojen pienen piirin pitää keskenään päättää miten he niinsanottua vapaata talouselämää ohjaavat. Tämä on väärin. Laki on huono.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

3 tsekkiläistä osaketta

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Osakesalkun valuuttakurssiohjaus on jo jonkun aikaa kehoittanut ostamaan tsekkiläisiä osakkeita koska koruna on nyt halpa verrattuna 100 päivän liukuvan keskiarvoon.

Teen työtä käskettyä, mutta tehtävä osoittautuu vaikeaksi. Prahan pörssissä on listattuna vain 26 osaketta. Normaaleilla kriteereilläni haaviin ei jää saalista. Listaan kuitenkin kolme mielenkiintoista kohdetta.

 

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Pyhä Byrocraticus

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Piksu julkaisi uutisen kiinteistökaupan siirtymisestä paperittomuuteen. Melko tavalla epäilen järjestelmän toimivuutta, sillä byrokratia – kuten kaikki muutkin virukset - elää ja voi hyvin myös sähköisissä järjestelmissä, vrt. esim. sähköiset potilastietojärjestelmät.

Itse kirjoitin aiemmin lainhuudatuksesta. Nyt tiedän jo termin taustan. Siinä ärsytetään ihmistä niin paljon, että ainakin minä rupesin huutamaan.

Varsinais-Suomen maanmittarit käsittelivät hakemukseni kolmessa kuukaudessa ja kehtasivat veloittaa hitaasta työstään yli sata euroa.

Toimeen ryhdyttyäni päätin myös rekisteröidä vuonna 1988 perimäni tilan. Tampereelta soitettiin ja kerrottiin, että minun pitää toimittaa sinne kahdessa viikossa 1988 kuolleen isäni virkatodistukset.

Eräitä kummallisuuksia pyynnössä on:

- Virkatodistukset on jo kertaalleen toimitettu Rauman raastuvanoikeuteen, joka 1988 vahvisti lainvoimaisesti perukirjan.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Talvivaara: mistä eduskunta löytää ylivertaisen viisaat asiantuntijansa?

Posted in

Yritän olla juuttumatta Talvivaaraan liiaksi, mutta se tuottaa näköjään väistämättä jatkuvasti kommentin arvoisia tilanteita, joten tartun niistä yhteen tuoreeseen (muitakin oli tarjolla, otin tämän tiiviyden vuoksi). Useat kansanedustajat sanovat olevansa mahdollisesti valmiit Talvivaaran rahoituksen jatkamiseen, mutta sen edellyttävän asiantuntijaraporttia, joka katsoo yrityksellä olevan edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Kuulostaa hyvältä – mutta mistähän asiantuntijoista poliitikot puhuvat? Mistä ne kerätään?

Talvivaaran kaltaisen uutta teknologiaa käyttävän kaivosyhtiön asiantuntijat eivät ole jostain apteekin, yliopiston tai ministeriöiden luukusta löytyvä patenttipakkaus. Koska kyseessä on uusi teknologia, sen arvioimiseen kykeneviä ei löytyne jonoksi asti. Periaatteessa paras tieto on yrityksessä itsessään, mutta se ei ole toimintaa saanut kannattamaan. Toiseksi varmin tieto on samanlaista tekniikkaa käyttävillä kilpailijoilla. Tietääkseni ne eivät ole tehneet Talvivaarasta merkittäviä ostotarjouksia, joten vakavana asiantuntijalausuntona kiinnostuksen puutettakin voi pitää, etenkin jos tarjokkaita ei jatkossakaan ilmaannu. Jos yhtiön velkojatkaan eivät ole valmiit lisärahoitukseen, on sekin yhden asiantuntijasektorin tuomio. Rahoittajienhan on pitänyt perehtyä yhtiöön huolella, koska ovat sijoittaneet siihen toista miljardia.

Parasta kotimaista talousosaamista edustavat suuret sijoitusyhtiöt, koska he – siteeraan tässä Kaitsun mainiota korkomarkkinajuttua – ”laittavat omat, yrityksen tai eläkkeensaajien rahat likoon ennusteensa puolesta ja vastaavat omalla omaisuudellaan tai työpaikallaan onnistumisesta. He ovat tyypillisesti eläkevaroista huolehtivia talouden asiantuntijoita tai investointipankkien parhaita toimijoita taikka valtiovarainminiseriön huippuasiantuntijoita. Markkinoilla toimii sijoitusmaailman ehdoton eliitti.” Jonkinlaista osaamista olettaisi löytyvän Solidiumistakin, hallinnoihan se valtion – toistaiseksi vielä – mittavaa pörssiomaisuutta. Todella suuria pelureita ovat eläkerahastot, joiden talousasiantuntemuksen pitäisi olla maan huippua. Ja kuten tunnettua, eläkerahastot nostivat kytkintä hyvissä ajoin Talvivaarasta, todettuaan yhtiön vaikeudet liian suuriksi. Eivätkä ne ole haaskalle ilmestyneet, eli tarjoutuneet rahoittajiksi uuden osakeannin kautta – nythän yhtiön saisi pilkkahintaan. Solidiuminkin into on lopulta kuivunut.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Valtioille annetaan tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi lainaa alle puolen prosentin korolla ja kymmeneksi vuodeksikin lainaa annetaan selvästi alle 3 prosentin korolla. Korkomarkkinat eivät näyttäisi uskovan edes maltilliseen inflaatioon.  

 

Valtionlainojen korkokäyrä eri maissa (Lähde: Bloomberg)

Korkomarkkinoilla on muutakin sanottavaa. Ne antavat oman arvionsa mahdollisen tulevan taantuman syvyydestä ja vakavuudesta. Tässäkin asiassa ne ovat yksimielisiä. Maailma ei korkomarkkinoiden mukaan ole ajautumassa uuteen yrityksiä kaatavaan taantumaan, päinvastoin.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Espanja ei hajota euroa

Posted in

Terveiset Espanjasta. Meno siellä ei näyttänyt niin pahalta kuin pelkäsin, tosin liikuin enimmäkseen vauraissa isoissa taajamissa. Talouskriisin silmiinpistävät merkit olivat myytävien asuntojen ja kauppaliikkeiden loppuunmyyntien suuri määrä. Toisaalta hotelleissa, ravintoloissa ja kulkuvälineissä riitti väkeä - tilastojen mukaan Espanja lyö tänä vuonna turistivierailujen ennätyksen. Eikä ihme: ilmasto on entisensä, hintataso eurooppalaisittain alhainen ja palveluiden taso hyvä.

Espanjakin sai taantuman poikki, vaikka kasvu on yhä vaatimatonta - mutta todellisuutta kuitenkin. Turismin ohella ja sitä kenties tärkeämpikin tekijä pudotuksen taittumisessa on vienti, joka vetää paremmin kuin vuosiin. Kauppatase on pitkästä aikaa plussalla, eikä kyse ole vain tuonnin vähenemisestä. Viennin osuus kansantuotteesta on lähes tuplaantunut kriisiä edeltävistä ajoista. Auto- ja koneteollisuus ovat erityisen vahvoilla.

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Sinne meni

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Sinne se nyt meni. Nokian yhtiökokous hyväksyi tiistaina Nokian hallituksen ehdotuksen puhelinliiketoiminnan myynnistä. Tässä tilanteessa päätös oli varmasti oikea. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Ratkaisu oli oikea ja peli oli jo menetetty.

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan taival on kuin katkeransuloinen Suomen ja Ruotsin jääkiekko-ottelu vuoden 2003 Helsingin MM- kisoissa. Pelin suvereeni hallinta ja ylivoimainen ja varmalta tuntuva 5-1 johtoasema kääntyi karvaaksi tappioksi. Molemmissa tapauksissa hyväolontunne valtasi kehon, kun peli näytti selvältä. Jokaisesta kiekosta taisteleminen unohtui hetkeksi ja kun vastoinkäymiset alkoivat, miehistö ja johto lamaantuivat. Kriittisillä hetkillä puristettiin mailaa ja tehtiin lisäksi pahoja töppäyksiä.

Apple vei pelin lopulta selvin numeroin. Apple vie pelin yhtä selvin numeroin myös johtajansa elämäkerran osalta. Kirja Steve Jobsista on rikas lukukokemus. Kirjassa on makua. Siinä on aidosti kuvattu Jobsin elämää rosoineen ja säröineen. Lisäksi siinä on kuvattu uskottavasti kriittisten päätösten syntymistä eri tilanteissa ja niitä ristiriitoja joita jokaisen suuryhtiön sisällä vallitsee.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

 

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

 

Nousussa:

 

Panostaja Oyj

Etteplan Oyj

Norvestia Plc

Technopolis Plc

Fiskars Corporation

KONE Corporation

 

Laskussa:

 

TeliaSonera AB

Metso Corporation

Kesko Corporation B

Pohjois-Karjalan Kirjapaino

Pohjola Bank A

 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Inflaatio ja pörssi

Pörssikursseista puhutaan hurjasti ja puhe vain lisääntyy. Yleensä otetaan yksi suurre millä selitetään koko pörssiavaruus. Ei se toimi, pörssikursseihin vaikuttavat kaikki ja vielä vuorovaikuttaisesti ja yhdellä suureella ei voida käytännössä lainkaan selittää pörssin käyttäytymistä. Otetaan vaikka inflaatio tarkasteluun. 

Tuossa kuvassa on vaakaakselille piirretty inflaatio (kuluttajahintaindeksin muutos) sekä pystyakselille seuraavan vuoden tuotto USA:ssa. Aikajänteeksi laitoin 140 vuoden jakson, jotta saan tapahtumia tarpeeksi. Ilman mitään matemaattisia kommervenkkejä pelkästään kuvaa katsomalla voidaan sanoa, että pörssituotto ei riipu inflaatiosta. 

Nyt katsoin kuinka käy tulevan vuoden pörssituotolle mikäli inflaatio muuttuu johonkin suuntaan. Sekään ei vuoden aikajänteellä juuri antanut mitään viitettä tulevaisuuden pörssituotoista.

Keskiarvo: 2.6 (11 arviota)

Todella syvällistä sijoittamista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vilkaisin hyvin hätäisesti nimim. Laimean Sillin merkintää jostain ihmeen 3D-firmasta. En edes lukenut merkintää kunnolla enkä taatusti käynyt firman kotisivuilla tai missään muuallakaan lisätietoa hakemassa. IPO:sta kurssi oli jo noussut yli 100 prossaa.

Sitten ostin ko. osaketta sellaisella summalla, joka hyvin soveltui tähän tekemääni syvälliseen analyysiin. Oston jälkeen kurssi laski, jonka olen havainnut lakisääteiseksi tapahtumaksi viimeisen 43 v aikana.

Unohdin merkittävän investointini, enkä käytä edes ko. välittäjää kovinkaan paljoa. Kului us. viikkoja ja huomasin syväanalyysini tuloksen kaksinkertaistaneen hintansa. Myin osan mutta pidin myös jotain, sillä saattaahan se vielä esim. 20-kertaistua.

Keskiarvo: 3.4 (14 arviota)

Tutustumismatka Ranskan sosiaaliturvajärjestelmän rahoituskuvioihin

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kaikki varmastikin tietävät presidentti HollAAnden johtaman RanskAAn S&P:n luokitusluvut. Vilkaisin niitä perusteluja, ja sittenhän tässä on tullut jo hienoista vihjettä siitä, ettei Ranskan alkukesästä startannut ehkä yli-ikuinen talouskasvu kestänytkään ihan niin kauan kuin Hollande lupasi. Sotku on varmasti paljon suurempi kuin mitä tällainen rivikansalainen äkkiseltään keksii mainita. Päätin kuitenkin hieman vilkaista, mitä Ranskan sosiaaliturva, jota on mainostettu varsin avokätiseksi, oikein Ranskalle tarkoittaa. Aiemmin olen ehtinyt hieman perehtyä eurooppalaisen eläkejärjestelmän törmäämiseen varsinaiseen vuoreen.

Ranskan vuoden 2014 talousarvioissa kummittelee hassu 30 miljardin euron erä. Tämä on sosiaaliturvan alijäämä. Vaikka tämä ei tunnukaan Ranskan kokoisessa valtiossa isolta määrältä niin on se kuitenkin noin 1,5 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta.

Keskiarvo: 3.4 (9 arviota)

Näyttötutkinto koulutus parantaa selvästi työpaikan tuottavuutta ja työntekijän palkkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Näyttötutkintojärjestelmällä on pyritty luomaan työelämälähtöinen koulutus, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen työkokemuksella saavutetun osaamisen ja mahdollisen täydennyskoulutuksen pohjalta.

Näyttötutkintoja suorittaneiden työntekijöiden osuus yksityisen sektorin toimipaikoissa on yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuuteen. Tämä yhteys havaitaan erityisesti nykyisessä työpaikassaan näyttötutkintoja suorittaneiden osuuden ja tuottavuuden välillä. Tämä viittaa siihen, että näyttötutkinnon suorittamispaikan työnantaja hyötyy tutkinnosta enemmän kuin myöhemmät työnantajat. Myös näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkat nousevat.

   Nämä tulokset ilmenevät erikoistutkija Mari Kangasniemen kirjoittamasta Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista ”Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset”. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa on tarkasteltu henkilön suorittaman näyttötutkinnon vaikutusta hänen palkkaansa ja mitä yhteyksiä näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuudella henkilöstöstä on toimipaikkojen tuottavuuteen, jota mitataan liikevaihdolla työntekijää kohden.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Talvivaara: surullista olla liian oikeassa

Posted in

Kenenkään haudalla riekkumista karsastan noin yleensä ottaen, ja vielä enemmän kun on kyse veronmaksajien pääomistamasta yhtiöstä ja sadoista työpaikoista. Ja olen tästä asiasta vatkuttanut jo monet kerrat, mutta senpä takia katson oikeudekseni siitä vielä muistuttaa: sanoin selvästi jo valtion Talvivaaran ostojen jälkeen, että kyseessä on iso riski, jota on vaikea perustella muulla kuin teollisuuspolitiikalla. Ja valtion rahapumppaus on taas kallis tapa edistää kansantaloutta, kun kyse on kannattavuudeltaan erittäin heikoksi osoittautuneesta yhtiöstä vahvasti syklisellä alalla, eikä yhtiö ollut pärjännyt edes hyvässä suhdanteessa. Mutta näin siinä tuppaa käymään, kun poliitikot ryhtyvät talouselämän insinööreiksi julkisella rahalla.

Tapaus on niin surullinen, ettei siitä viitsi enää ikävää kieltä käyttää, mutta silti: enkös minä sanonut. Jos minä olisin sattunut olemaan päättäjä, valtio olisi säästänyt satoja miljoonia. Toin asian esiin Piksussa jo aika reilu vuosi sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/miksi-kukaan-ei-%C3%A4l%C3%A4hd%C3%A4-sol...

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

”Terve mies joutui teho-osastolle”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Harva lienee nähnyt tuollaista otsikkoa. Sitäkin yleisempiä ovat olleet otsikot siitä, miten terve yritys joutuu saneeraukseen tai konkurssiin. Pari kommenttia.

Ensinnäkin aivan vakavasti olen harkinnut pyytää Fivaa selvittämään kuinka paljon Talvivaara ja Perä ovat puhuneet perättömiä. Tuossa on yksi esim. ja kymmenen muuta on varastossa. ”Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin 50 000 tonnia” lähde.

Toisekseen ihmettelen sitä hokemaa, jonka mukaan 1980-ja 1990-luvuilla kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä joutui konkurssiin.

Jo ennen teollisuutta Suomessa sanottiin: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Miten ihmeessä firma, jonka menot ovat tuloja suurempia, voisi olla terve?

Lopun sanon sillä varauksella, että olen jäävi kahdestakin syystä.

Ensinnäkin olen 20 ensimmäistä elinvuottani asunut Raumalla. Toisekseen kaksi raumalaista telakkayhtiötä on kolmessa korjaan neljässä tutkimusprojektissa maksanut minulle palkkaa ja palkkiota ehkä 7 ns. miestyövuoden verran.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Uskallus puuttuu

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Jyrki Kataisen hallitus on kuuden puolueen keskenään ristiriitaisten intressien vanki. Eri suuntiin vetävien poliittisten mielihalujen summana on tilanne, jossa ei tapahdu mitään. Havaitaan kyllä mitä tapahtuu, mutta ei kyetä, eikä uskalleta lähteä hakemaan uusia ratkaisuja.

Tiedetään, että teollisuutemme elää suurta murroskautta. Puunjalostusteollisuus, laivanrakennus, metalli- ja kaivosteollisuus sekä teknologiateollisuus etsivät uusia ratkaisuja. Suomella olisi esimerkiksi arktista laivaosaamista, mutta Jäämerelle ei saisi mennä, kun vihreät sitä hallituksessa vastustavat.

Kokoomus taas katsoo kaikkia hankkeita – oli kyse sitten telakkateollisuuden auttamisesta tai Talvivaarasta – siten, että valtio voi mennä mukaan vain, jos muutakin, markkinaehtoista, rahaa löytyy. Tämä linja karkotti loistoristeilijätilauksen Ranskaan ja hiljensi Turun telakan. Nyt tämä sama veitsi on Talvivaaran kurkulla. Kokoomuslaisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren linja – yritystoiminta kuuluu yksityiselle rahalle, ei valtiolle tai kunnalle – on tietysti periaatteessa oikea, mutta sen puhdasoppinen noudattaminen murrosaikana voi tehdä pahaa jälkeä.

Keskiarvo: 4.9 (9 arviota)

World Money Show Lontoossa (2/2)

Käyttäjän mikko kuva

Kirjoitin eilen huomioitani Lontoon viimeviikkoisesta World Money Showsta. Tässä lupaamani jatko-osa.

David Fullerin vaisun luennon jälkeen oli vuorossa Jim Rogers. Hän kertoi perheestään ja maailmanympärimatkoistaan niin seikkaperäisesti, että aloin jo vilkuilla kelloa ja muiden salien ohjelmistoja. Kannatti kuitenkin jäädä kuuntelemaan Rogersia.

Kun Fuller puhui 50 vuoden aikajänteestä niin Rogers aloitti käsittelemällä 300 vuoden aikajännettä. Hänen mukaan Britannia oli 1800-luvulla maailman napa, 1900-luvulla USA ja 2000-luvulla maailman napa on Kiina. Rogers käsittelikin puheessaan paljon Kiinan taloutta. Rogersin mielestä sijoittajan kannattaa hyödyntää Kiinan nousu vaikka matkalla saattaa olla kuoppia. Rogers itse ei ainoastaan puhu asiasta vaan hän sanoi myös tankanneensa Kiinan valuuttaa Renminbiä.

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

  • EU lainsäädäntöprosessista (ja siinä mahdollisesti piilevästä demokratiavajeesta)
  • ympäristöasioiden hoidosta EU:ssa (Eija-Riitta Korhola on EU parlamentin keskeisiä vaikuttajia tällä alueella)
  • ja asian sivusta keskustelimme myös toiveestamme, että kohtuullinen osuus (40 %...?) Suomen tuotantoelämästä jätettäisiin yksityiseen, vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen (valtio, kunnat, solidium ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat tällä hetkellä luultavasi runsasta puolta tuotantokoneistostamme)
Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

World Money Show Lontoossa (1/2)

Käyttäjän mikko kuva
Posted in

Kai Nyman ehti jo kertoa havaintojaan Lontoon World Money Show tapahtumasta. Tässä omia täydentäviä havaintojani muutamista valikoiduista World Money Show esityksistä.

En juuri perusta teknisestä analyysistä, joten John Bollingerin esitys hänen nimeään kantavista Bollinger nauhoista ei minua liiemmin sytyttänyt. Bollingerin tarina oli kuitenkin mielenkiintoinen: hän kertoi räveltäneensä aluksi pikku työkalua omaan käyttöönsä ja oli itsekin aivan äimänkäkenä kun niistä tuli lopulta maailmanlaajuisesti käytetty ja tunnettu työkalu ja Bollingerin nimeä kantava käsite. Nobel-palkintokin osui melko lähelle, mutta ei sentään Bollinger nauhoille.

Bollingerin jälkeen kovaääninen Peter Schiff nousi estradille maalaamaan piruja seinille. Hänen visionsa edessäolevasta kehityksestä vastasi jonkinlaista tämän tapahtuman konsensuskäsitystä, mutta Schiff esitti asian kärjistetymmin kuin muut: edessä on USAn velkakriisin kärjistyminen maksukyvyttömyyteen tai merkittävään inflaatioon. Jälkimmäistä hän piti todennäköisempänä, kuten useimmat muutkin. Näissä rytinöissä sijoittajat kärsivät.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

The World Money Show on Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ykköstapahtumia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kai, Sergio, Mikko, Aarno, Kari, Jukka ja Mika edustivat Piksua Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Tilaisuus kokosi suuren joukon Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ja erityisesti Lontoon City:n merkittäviä tekijöitä yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan viimeisimmistä trendeistä ja pääomaliikkeistä. Paikalla oli paljon sijoitualan ammattilaisia ja merkittäviä sijoittajia, mutta siitä huolimatta panimme merkille, että suomalaisen sijoitusosaamisen taso on korkeaa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomen yksityisellä sijoitussektorilla osataan allokoida yhteiskuntamme arvokkaita pääomia tehokkaasti niiden tekijöiden haltuun, jotka osaavat tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Yksityisen sektorin sijoitusosaamisen taso on Suomessa korkeaa, jos sitä vertaa mihin tahansa Euroopan maahan (Saksa, Englanti, Ruotsi), jonka sijoitussektoriin Piksu on käynyt tutustumassa. Noin 30%...40% suomalaisesta tuotantokoneistosta on vielä yksityisessä omistuksessa (pörssin-, rahastojen- tai pörssin ulkopuolisten sijoitusten kautta) ja tuota osuutta hoidetaan hyvin.

Anglo-Amerikkalaisen sijoitusalan kärkinimet olivat monista asioista yhtä mieltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Monenlaisia ”laatuyhtiöitä”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Nordnetin meklarin Jukka Oksaharjun kirja Hajauta tai hajoa vuodelta 2013 käynnistyy peruskurssilla Markowitzista, Sharpesta, Grahamista ja Buffettista. Esille tulevat melko luonnolliset kriteerit valita sijoituskohde. Isolla yrityksellä on etunsa niin hinnoitteluvoimassa kuin tunnettavuudessa ja siten brändeissä.

Sivulla 86 luetellaan kiinteistösijoittajan moninaisia riskejä. Mainitaan mm. se, että on ”perittävä vuokraa vuokralaiselta, jos hän ei maksa itse”. Talvivaaran osakkailla ei onneksi ole tällaista taakkaa kannettavanaan.

Peruskurssia seuraa mielenkiintoinen ”case”-luettelo, jossa tuodaan esille hyödyllisiä näkökohtia siitä, miten monen kulutustavarafirman markkinat ovat tällä hetkellä etupäässä Euroopassa ja Amerikassa Afrikan ja etenkin Aasian ollessa vasta kasvavia markkina-alueita.

Erikoinen on tosin alaluku 3.3. Case: Hennes & Mauritz. Luvun alussa on kaavio H&M:n hallintomallista, mutta koko kaaviota seuraavassa luvussa ei yhtiöstä mainita yhtään ainutta sanaa.

Keskiarvo: 4 (14 arviota)

Käytä valtaasi Nokian omistaja

Käyttäjän OSKLry kuva

Helsingin pörssissä on eletty loistavia aikoja. Viimeisten kolmen kuukauden ajan OMXH25 – indeksin19 %:n tuotolla kotopörssimme hakkaa kaikki maailman merkittävimmät osakemarkkinat. Lähimmäksi pääsee rahoituskriisistä toipuvan Espanjan pörssi 15 %:n tuotollaan. Talous nousee syvästä kuopasta ja osakemarkkinat ovat tämän jo ennakoineet.

En näe mitään syytä, miksei kehitys voisi jatkua samansuuntaisena, joskaan ei ehkä yhtä nopeana tästä eteenpäinkin. Huolimatta kovasta noususta Helsingin pörssin osakkeita ei vieläkään voi pitää kalliina, mutta eivät ne enää kovin halpojakaan ole. Pariltakymmeneltä yhtiöltä on odotettavissa ensi keväänä yli viiden prosentin osinkotuotot.

Nokian mielenkiintoiseksi ennakoitu ylimääräinen yhtiökokous pidetään 19.11.2013 Helsingin Jäähallissa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 7.11.2013 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 12.11 klo 16.00 mennessä.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kaupan tasapaino

Maailma näyttää taloudellisesti katsoen taas paremmalta kuin moneen vuoteen. Euro–alue on ponnistanut pois lamasta hitaaseen kasvuun, mutta kasvuun kuitenkin. Vuosi tai kaksi sitten moni ennusti euro–alueeen romahdusta, nyt ne ennustajat ovat vaienneet. Tuhon ennustajat olivat väärässä, vaikka lähes kaikki nämä kieltävät väärässä olleensa. Jopa Espanja ja Portugalikin ovat kasvussa ja Euro-alueen murhelapsi Kreikkakin ennustaa ensi vuonna pääsevänsä kasvuun.

Markkinat uskovat Euro-alueen selviämiseen, josta merkkinä on korkoerojen tasoittuminen eri maiden välillä. Kun katsotaan tuota Bloombergilta ottamaani taulukkoa ja katsotaan, tuota "1 year"–saraketta niin huomataa, että korkean korkojen maiden korot ovat laskeneet ja matalan korkojen maiden korot ovat nousseet. Tämä on selkeä merkki luottamuksen kasvusta Euroopassa.

Keskiarvo: 2.2 (6 arviota)

Rakenteellisen työttömyyden hupiluvut

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroopan komission raportti työmarkkinoiden kehittymisestä Euroopan Unionin alueella vuonna 2013 sisältää analyysiosassaan verraten uusia laskentamalleja rakenteellisen ja suhdanteista johtuvan työttömyyden selvittämiseksi. Tämä lienee tarpeen, sillä aiemmalla laskentamallilla Irlannin tuotantokapasiteetti olisi ylittänyt jo sadan prosentin rajan. Uusilla laskemilla saattaa olla myös vaikutusta siihen, miten talouskurin kanssa toimitaan.

Komissio toteaa raportissaan, että 2008-09 aikana alkanut talouskriisi ja monen eurooppalaisen maan hurja julkinen velkaantuminen on sittenkin vaikuttanut työttömyyslukuihin. Komissio on aiemmin ollut huolissaan ns. rakenteellisesta työttömyydestä, ja pitänyt sitä kokonaistyöttömyyden merkittävänä syynä. Tällaisen torjuntaan on siten lähdetty penäämällä rakenteellisia uudistuksia. Suhdanteista johtuva työttömyys, eli pitkäaikaisen taantuman vaikutus, on sen sijaan ollut aiemmin kuriositeetin painoarvossa.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)
Julkaise syötteitä