Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Kotimainen työjuhta

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kerroin kaverilleni, että onneksi salkussa on sellaisiakin hankintoja, jotka eivät ole pettäneet. Markkinoilla on näkynyt viime vuosien aikana niin rajuja liikkeitä, ettei kaikkia voi enää pitää mitenkään todellisina. Liikkeisiin on enemmän vaikuttaneet keskuspankkiirien tiedotustilaisuudet kuin yritysten (osa)vuosikatsaukset. Euroopassa valtiot ovat vieneet erityisesti pienyritysten rahoitusvirrat. Vanha manner on sitkeästi kiinni pankkien lainatiskien rahoituksista, ja johtuen juuri pitkälti yritysten kokoluokasta. Pienten yritysten on usein käytännössä mahdotonta saada tilattua itselleen luottoluokituksia ja sitä kautta päästä käsiksi monipuolisempiin rahoitusmalleihin.

Positiivisiakin uutisia vuodelta 2013 toki on. Olen tietysti paitsi oman hyödyn ohella lisäksi täysin vilpittömän iloinen Stonesoftin omien tekijöiden puolesta. "Stonesoft-ilmiö" toki rajoittui pitkälti vain saman alan firmoihin, kun sijoittajat lähtivät hakemaan uutta vastaavaa menestystarinaa.

Keskiarvo: 3 (8 arviota)

Pyöreän pöydän pojat

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Vuosittain minulla on ollut tapana istua kaveriporukan kanssa alas, korkata hyvin kypsynyt pullo tai kaksi viiniä ja lyödä pienimuotoinen veto. Tarkoituksena on, että jokainen pyöreän pöydän viinisieppo tuo mukanaan jonkin sijoitusteeman ja tulevan vuoden lopussa verrataan, kuinka kunkin edellisenä vuonna tuoma “salkku” on pärjännyt.

Tyypillisesti keskustelu on kiivasta ja polveilevaa jo ennen viinien avaamistakin, puhumattakaan siitä, kun on päästy käsiksi kunkin syvimpiin tuntoihin. Tänä vuonna paikkana oli viinikellarimme ja tarjoilut tapahtuivat osallistujien mukanaan tuomista herkuista. Juomien mukana on tapana tuoda tarina valitusta pullosta, jotteivat luonnon jalokivet olisi pelkkiä hetken kulauksia vaan niistä kumpuaisi jotain syvempää, värikkäämpää ja viihdyttävämpää.

Tänä vuonna olen valinnut omaksi teemakseni pidempään heikosti pärjänneen omaisuuslajin ja sen ympärillä olevan toimialan. Käppyrät ovat kääntyneet sen näköisiksi, että riskituottomahdollisuus saattaisi olla otollinen.

Valintani on Kaivossektori ja sielläpä vielä kulta ja hopea erityisesti.

Valintani vuoden koriin on NEM, ABX, NG, HL, SLW ja GDX

(kaikki kuvaajat TC2000.com )

 

Keskiarvo: 4.2 (13 arviota)

Kehno vuosi takana ja Suomi Neito hiljenee Joulun viettoon

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ansaittu Joulu on tullut meille kaikille.

Suomi Neidolla on huono vuosi takana: 

  • Putosimme Pisa koulumenestystutkimuksessa ja korruptiovertailussa hieman
  • Hallitus kunnostautui päätöksentekijänä. Monet sen sijaan epäilivät hallituksen kykyä johtaa kansakuntaa. Johtajalta edellytetään asiantuntijoiden, virkamiesten, kansalaisten ja kunnallishallinnon ja kunnallisten päättäjien välisen keskustelun käymistä niin, että syntyy hyviä yhteisiä päätöksiä. Hallituksen jäseniä kiitettiin kuuntelemisen ja keskustelemisen siitä, että he osasivat suoraselkäisen järkähtämättä ajaa omaan poliittiseen harkintaan perustuvaa päätöslinjaa (sote ja kuntauudistukset).
  • Monia huoletti yli varojen eläminen. Hallitus leikkasi noin 5000 tänä vuonna syntyvän lapsen kaikki elämänaikaiset tulot tämän vuoden kulutukseen (vastaa lisävelan määrää).
  • Kansainvälinen lehdistökin huomasi Suomen pudonneen mallimaan pallilta ja esimerkiksi Economist uutisoi näyttävästi Finn-ish. "Suomi - loppu". 
  • Hyvä hallinto on eräs ihmisten samaistumisen kohde - ihmisen itsehallinnan, minäkuvan peili. Mutta monet ystävistäni kokivat käsitteen, Suomi, vieraaksi itselleen sanoin: "Suomen virallisen koneiston toiminta ei ole tapaa, jolla minä käsittelen lähimpiäni.  En halua tuollaiseksi." Uutta identiteettiä ei haettu, mutta epäluottamus orasti. Uutta vaalienjälkeistä hallitusta alettiin odottaa.
  • Työmarkkinajärjestöt onnistuivat järkevän palkkaratkaisun tekemisessä ja osoittivat johtajuutta, jota niiden asema maailman ammttiydistysvaltaisimmassa maassa edellyttää.
  • Tasavallan Presidentti, Suomen Pankki (Erkki Liikanen), ja jopa Euroopan Komissio (Olli Rehn) toivoivat parempaa sisäpolitiikan ja valtiontalouden hoitoa. Sisäpolitiikkaan puuttumisen syynä oli se, että valtion(talouden) kehno hoito ei voi olla vaikuttamatta ulkopolitiikkaan, Suomikuvaan ja Suomen Pankin asemaan. 
  • Suomi menetti itsenäisyyttään ja suvereeniuttaan EU:lle ja rahamarkkinoille. Osin hyvästä syystä ja kansalaisten parhaaksi. EU on kuitenkin monessa asiassa kansalaisten viimeinen turva, joka yrittää turvata kansalaisten asemaa jopa silloin, kun maan hallitus on toiminut hölmösti kuten Kreikassa, tai kun pankkivalvonta on pettänyt kuten Espanjassa.  
Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Onko lounasseteleiden käyttöä tarpeen valvoa?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lounassetelien käyttöehdot tiukentuvat vuodenvaihteen jälkeen, sillä jatkossa lounassetelit pitää merkitä omalla nimellä (kts. Lounassetelillä ei enää makseta kaverin ateriaa). Onko tällaiselle valvonnalle oikeastaan tarvetta?

Lounasetelin takapuolella ei ole
 tähän asti ollut allekirjoituskohtaa.

Ilmeisen vertailukohteen lounasseteleille muodostavat liikunta- ja virikesetelit, joihin on tähänkin asti pitänyt laittaa oma nimi, jotta voidaan seurata, että edun saaja itse käyttää setelinsä. Onko saman vaatimuksen asettaminen lounareille nyt siten perusteltu jo ihan johdonmukaisuuden nimissä? Ei mielestäni. 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Markkinakatsaus

Ounastelin edellisessä markkinakatsauksessa 12.12. pörssien tulevan vielä hiukan alemmas, ja nippa nappa näin kävikin.  Osa pörsseistä pohjasi parin päivän päästä, toiset – mm jenkkipörssit – koppasivat päivänsisäiset pohjat 18.12. eli kyllä pudotukseen se standardi kolmisen viikkoa saatiin kasaan. Kun Fed antoi kuumeisesti odotetun päätöksen etenkin setelirahoituksen osalta, riemu oli suuri ja trendi kääntyi saman tien. Se oli tietysti odotettavaa, että kohtuullisen reippaasti markkinat reagoivat suuntaan tai toiseen päätöksestä riippuen. Kun setelirahoitusta kevennetään vain 10 miljardilla  kuukaudessa, otettiin tieto riehakkaasti vastaan. Rahapolitiikka pysyy löysänä, joskin kiristymisen merkit on nyt annettu.

Droppi oli sitten mielestäni siinä. Kovin alas se ei tullut, jääden aika kauas pitkien liukuvien kuten 12 kk suojatasosta. No, jos Fedin linja olisi ollut tiukempi, ropsaus olisi voinut hyvinkin niille nurkille päätyä.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

FED vähentää tukiostoja - mihin nyt sijoittaa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Joskus markkinareaktioita on vaikea ymmärtää. Kun kesäkuussa Ben Bernanke vihjaisi että FED:n velkakirjatukiostot eivät jatku ikuisesti siitä seurasi pörssiromahdus. Kun sama Ben lähes viime töikseen männä viikolla ilmoitti tukiostojen vähentämisestä SP500 päätyi pienen laskipiikin jälkeen plussalle. Tässävälin Iso-Ben on toki käyttänyt aikka ja energiaa vakuutteluun että tukiostojen vähentäminen ei tarkoita että koronnostot olisivat lähellä. Samalla on myös saatu vihjeitä USA:n talouskasvun vakautumisesta. Viimeiset päivitetyt luvut näyttävät 4% BKT-kasvuvauhtia ja, mitä parasta, vähittäiskaupan vetämänä.

Hyvät uutiset USA:ssa ovat siis jälleen hyviä uutisia pörssille eikä päinvastoin.

Alla muutamia ajatelmia/ennusteita markkinatilanteesta:

Keskiarvo: 4.4 (11 arviota)

”Väärät” johtajat?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Jenkit sen osaavat; leikataan juustohöylällä arkaa keskuspankkielvytystä, mutta sanotaan samalla että korot pysyvät pidennetyn ajan olemattomalla tasolla ja ettei inflaatiosta ole vaaraa, niin siitäkös markkinat hullaantuivat. Ne ”ennustajaeukot”, jotka varoittivat elvytykseen kajoamisen romahduttavan markkinat, joutavat häpeään. Pörssit kokivat miellyttävän herätyksen siirtyessään aikavyöhykkeeltä toiselle. Suunta oli ylöspäin ja mittarit vihreällä.

Talouden ohella jenkit ovat saaneet myös sisäpolitiikkansa luottamusta herättävälle pohjalle. Johtavat puolueet – demokraatit ja republikaanit – ovat saaneet typerät budjettikiistansa järjelliselle tolalle ja USA:n keskuspankki saa Janet Yallenista (synt. 1946) kokeneen pääjohtajan Ben Bernanken jälkeen.

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)

Eläkesäästöille parempaa tuottoa

Käyttäjän OSKLry kuva

Eläkevakuutusyhtiöt ovat periaatteessa sijoitusyhtiöitä, jotka keräävät palkkojen perusteella määräytyvät veroluonteiset eläkevakuutusmaksut vuosikymmenten ajan ja maksavat nämä palkan saajille tuottoineen takaisin eläkeaikana. Eläkkeen suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa on kerätty ja kuinka hyvin kerätty raha on tuottanut. On siksi äärimmäisen tärkeää, että säästöille saadaan mahdollisimman hyvä riskikorjattu tuotto.

Sekä suuren että pienen sijoitusyhtiön tuottoon vaikuttaa paitsi se, mihin rahat sijoitetaan, myös se, kuinka kustannustehokkaasti varoja hoidetaan. Eläkevakuutusyhtiöiden johtajilta edellytetään paitsi sijoitusalan osaamista, myös kulujen hallintaa. En ennen Risto Murron valintaa Varman toimitusjohtajaksi ole havainnut, että sijoitusosaaminen olisi ollut etusijalla nykyisiä johtajia valittaessa. Ylimpään johtoon ovat valikoituneet henkilöt, joilla on ollut joko ammattiyhdistys- tai virkamiestausta tai sopiva jäsenkirja. Sijoitusosaamisen puuttumisen lisäksi kulujen hallinta ei näytä olevan eläkevakuutusyhtiöiden johtajien vahvimpia puolia. Eläkejärjestelmän maksajat ovat raivoissaan. Mitä enemmän asioita on pöyhitty, sen käsittämättömämpiä asioita sieltä on paljastunut.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

"Kerettiläisen" malli, osa 2

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kävin seminaariosallistujien kanssa seminaarin ("Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon?") päätyttyä keskusteluja Saksan vientiteollisuuden mallista. 2 työpaikkaa kolmesta Euroopassa tulee pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Millä eväin suomalainen pienyrittäjä (esim. 3-5 hengen yritys) lähtisi myymään tuotteitaan vaikka Indonesiaan tai Thaimaahan?

Vastaus on: järjettömän hyvällä tuurilla. Tällainen voisi olla, että indonesialainen yritysjohtaja on turistina Suomessa, huomaa suomalaisyrityksen tuotteet myynnissä, lähtee selvittämään yrittäjän henkilöllisyyttä ja käy kertomassa hänelle, että me Indonesiassakin haluamme tällaisia, mitä nämä maksaa?

Tällaisen varaan tuskin kannattaa kovin paljoa paisuttaa julkisen sektorin budjettiosuuksia.

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

Työtä verotetaan Euroopassa ja Suomessa raskaasti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan maiden keskiarvon 1,5 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 40 700 euron palkasta menee Suomessa veroja yli 2 000 euroa enemmän kuin Ruotsissa.

   Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen ovat laatineet Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Minna Punakallio.

Tuloveroprosentit (Lähde: Veronmaksajat / Palkkaverovertailu)

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Kovat halut, mutta vääränlaiset värkit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Kirjoitukseni käsittelee UPM:ää. Myönnän, että ko. yhtiön osalta otsikkoni on kohtalaisen provosoiva, mutta voin sitä perustella.

1970-luvulta lähtien olen suomalaisessa teollisuudessa naureskellut seuraavaa ilmiötä. Hieman kärjistäen yhtiön tuotannosta voi 99 % olla vaikkapa tervankeittoa, mutta kun tj. on kiinnostunut mikrosiruista, mikrosiruista puhutaan ja terva halutaan unohtaa.

Silmäilin UPM:n sidosryhmälehden Griffinin ykkösjuttua (s. 4-8), joka käsitteli UPM:n uutta organisaatiota.

Jutun kuvitus oli kuin suoraan neuvostokaupan ajoilta. Kuvitus koostui 7 passikuvasta, jotka esittivät perin lyhythiuksisia miehiä. Jollain taisi olla aitoakin kaljuuntumista, mutta joku oli taasen ilmeisestä solidaarisuudesta ajattanut hiuksensa millin terällä. Kovin värikäältä ei näyttänyt sekään, että yksi oli paitahihaisillaan ja toiselta puuttui peräti kravatti.

Varsinainen teksti koostui UPM:n uuden 6 liiketoiminta-alueen esittelystä, joista esim. Raflatacin lv 1.+ 2. Q / 2013 oli 600 miljoonaa. Paper Asia pääsi lähes samaan. Plywood ja Energy pyörivät 200 millin paikkeilla.

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

"Kerettiläisen" malli

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Osallistuin viime viikolla Suomen Perusta -ajatuspajan talousseminaariin, jossa tarkasteltiin Suomen talouden tilaa. Pieni salillinen väkeä ei edes yskäissyt, kun projektorilta heijastettiin yleisölle nähtäväksi, että olemme vaihtotasekriisissä. Tuntui siltä, että yleisö - jonka perehtyneisyyttä en lähtisi aliarvioimaan - istui hiirenhiljaa miettien, että aijai taitaa tuo olla paha juttu. Latteudelle ja halvaantumiselle löytyi eräänlainen huippu. Lisääkin toki seurasi. Eurooppalaisten maiden kilpailukykykäyriä ihastellessa viereltä puuttuivat samojen maiden työttömyysasteen käppyrät. Asiasta piti sentään mainita. Espanjan tai Kreikan hienot kilpailukykykehitykset kun jonkin verran "latistuvat" siinä, kun vierelle napautetaan pirtsakkaat työttömyyslukemat. Silloin todettiin, että heikoiten tuottavat jos irtisanotaan niin yleisesti ottaen kilpailukyky parantuu. Minusta käppyrien tuijottamisesta ei ole mitään iloa, jos niitä ei ryhdytä tulkitsemaan. Taustalla on aina jotain - ja Euroopassa pääsääntöisesti poliittiset vempautukset. Markkinatalouttahan täällä ei kokeilla.

Keskiarvo: 3 (12 arviota)

Työeläkevakuuttajien joulutervehdys

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Jouluevankeliumi alkaa sillä, miten koko maailma oli verolle pantava. Varmaan tämänkin takia työeläkevakuuttajat, jotka ovat menneenäkin vuonna olleet yhtä tyhmiä ja tuhmia kuten aikaisemminkin, ovat muistuttaneet hallintoalamaisia siitä, että joulupukin eläkeasiat pitää hoitaa kuntoon.

Aluksi hieman vanhan kertausta. Vuonna 2007 Iltalehti kertoi, miten silloisen oikeusministerin Leena Luhtasen puoliso oli selittänyt, miten vaalimainoksista SDP:n osuus maksetaan kuitilla ja ”henkilökohtainen” osa ilman kuittia. Luhtanen lupasi uutisen julkaisemisesta laittaa lakimiehet liikkeelle, mutta ei ole siitäkään asiasta sen jälkeen kuulunut, joten taisi olla sekin peräti perätön vaalilupaus. Leena Luhtanen itse oli muuten Suomen historian ensimmäinen oikeusministeri ilman juristin koulutusta.

Entisen ympäristöministerin Heidi Hautalan miesystävän kokonaisen kartanon korjausta on käsitelty oikeudessa Hautalan ollessa todistajana. Epäselvyyksiä on ollut sen verran, että asialla on varmaan ollut useampikin tonttu kuin Heidi Hautalan omassa oviremonttiasiassa, joka sekin siis tehtiin ilman kuittia.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Finanssiala: Yritysten luotonkysyntä ei enää laske yhtä voimakkaasti kuin vuosi sitten

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajien odotukset yritysten tulevasta luotonkysynnästä ovat kohentuneet edellisestä kyselystä. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Lähde: FKL:n pankkibarometri

Kotitalouksien lainakysynnän odotetaan pysyvän laimeana. Etenkin oman asunnon hankintaa varten otettujen lainojen kysyntä on vaisua. Barometrikysely IV/2013 tehtiin marras-joulukuun vaihteessa. 

Lähde: FKL:n pankkibarometri

Kotitalouksien luotonkysyntä on heikentynyt selvästi vuoden 2013 aikana viime vuoteen verrattuna.

”Historiallisen matalat korot eivät yksinään jaksa kannatella kotitalouksien luotonkysyntää epävarmassa taloustilanteessa. Positiivista tuloksissa on se, että pankinjohtajat arvioivat oman asunnon remontointiin otettavien lainojen kysynnän hieman piristyvän”, sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

LähiTapiola kehoittaa PK yrityksiä huolehtimaan paremmin tietoturvariskeistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tietoturva on huonolla tolalla, sanoo LähiTapiolan tietoturva-asiantuntija Juha Salpakari. Monista yrityksistä puuttuu kokonaan tietoturvasta vastaava henkilö, eikä ongelmatilanteisiin ole yhtenäistä ohjeistusta. Yhä useammin pienet alihankintayritykset ovat verkkohuijareille myös reitti suuryritysten tietoihin.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Hyvä analyysi Solidiumista, ministeri Haglund – mutta väärä johtopäätös

Posted in

Kauppalehden mukaan RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund olisi valmis ajamaan alas valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin. Hän pitää ongelmallisena Solidiumin rakennetta: järjestely on epäterve kahden lajin risteymä.  Nyt ollaan sekamuodossa, jossa ministerit vedetään mukaan esimerkiksi Talvivaara-soppaan, Haglund sanoo. Hänestä Solidiumin on oltava vain sijoitustoimintaa, johon ei sekaannuta, tai koko salkusta on pitkän päälle luovuttava. Haglund olisi valmis myymään osakkeet ajan kanssa, koska Solidium harrastaa sijoitustoimintaa veronmaksajien riskillä.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että nykyinen järjestelmä toimii huonosti. Solidiumille on määritelty kaksi tehtävää: kasvattaa omaisuutemme arvoa ja vahvistaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä. Painopiste on siirtynyt jälkimmäiseen vaatimukseen: Solidiumista on tullut vaikeuksiin ajautuneiden suuryritysten hengenpelastaja. Jos yhtiö on tarpeeksi iso, valtion suurin pelko on sen kaatuminen. Rahapulan iskiessä Solidium kaivaa kuvetta. Valtio ei kuitenkaan vahvista Solidiumin kassaa, vaan se myy niitä hyviä osakkeita, joilla ei ole poliittista painoarvoa. Näin salkku tuhoutuu ajan mittaan, kun hyvät osakkeet myydään huonojen tieltä. Eli salkku toimii luottokorttina, siihen asti kun hyviä osakkeita riittää.

Keskiarvo: 4.4 (7 arviota)

Markkinoiden riitasointuja

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Markkinoilla on mielenkiintoinen tilanne, kun Yhdysvalloissa osakeindeksit rikkoivat rivakasti uusia ennätyksiä setelirahoituksen rytmissä. Samaan aikaan Euroopan talous oireilee yhä velkavetoisen kulutuksen jälkeistä krapulaa, nyt myös Saksan talouden hidastaessa. Ja rakkailla kotimarkkinoilla pääministeri väläyttelee uusia veronkorotuksia, yritykset jatkavat leikkauksia ja kuluttajien ostovoima on sulatettu kalliisiin asuntoihin ja kiristyviin lainaehtoihin. Euroopan hidastaessa odotukset ovatkin suunnattu itään, jossa Kiinan kasvuvauhdin toivotaan ruokkivan myös hidastuvaa länttä. Toistaiseksi vauhti on pitänyt, vaikka kasvun hidastumista on havaittavissa myös Kiinassa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

LähiTapiola laskee vuoden 2014 kasvuennusteen 0,8 prosenttiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

 

    LähiTapiola ennustaa suhdannekatsauksessaan Suomen talouskasvun kiihtyvän vasta vuoden 2014 loppupuolella.

Suomen bruttokansantuotteen kehitys on reagoinut maailmantalouden näkymien kirkastumiseen selvästi odotuksia vaisummin, eikä oleellista suhdannekäännettä parempaan ole tapahtunut.  LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,8 prosenttiin (1,5 % kesäkuun 2013 ennusteessa).

LähiTapiolan mukaan Suomen talouskasvu näyttäisi pysyvän hitaana ainakin alkuvuoteen 2014 asti. Vuodelle 2015 ennakoidaan 1,6 prosentin kasvua. LähiTapiolan näkemyksen mukaan yksi Suomen talouden suurin haaste on teollisuuden raju rakennemuutos, joka on heikentänyt voimakkaasti koko kansantalouden tuottavuutta.

Teollisuuden lama

Vaikka maailmantalouden kasvu on kiihtynyt syksyllä, Suomen talouskasvu ei ole seurannut muiden teollisuusmaiden tilannetta. Tämä johtuu siitä, että Suomen vienti on kärsinyt esimerkiksi IT-alan ja metsäteollisuuden ongelmista. Suomen Tilastokeskuksen mukaan Suomen ulkomaankaupassa on ollut viime vuosina sekä hinta- että määräongelma. IT-alan ja metsäteollisuuden viennin määrän vähenemisen lisäksi ongelma on ollut hintojen lasku. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden hinnat ovat laskeneet jyrkästi, ja metsäteollisuuden vientihinnat ovat alemmalla tasolla kuin vuosikymmen sitten.

Koska teollisuudessa kyse on enemmän yksittäisten avaintoimialojen ongelmista kuin suhdanneluontoisesta pudotuksesta, Suomen vientisektori ei välttämättä toivu totutulla tavalla globaalin elpymisen vanavedessä”, LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen pelkää.  ”Teollisen tuotannon laman vuoksi Suomesta on hävinnyt runsaasta korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tuottavuus ja kokonaistuotanto alkaa pysyvästi kasvaa vasta, kun uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja alkaa syntyä”, hän jatkaa.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Markkinakatsaus

Odottelin reilumpaa pudotusta pörsseihin jo kuukausi sitten, mutta markkinat osaavat aina yllättää. Loiva nousutrendi jatkui vielä jonkun viikon, mutta sitten saatiinkin kunnon pulkkamäki hohtavalla vitilumella. Euroopan pörssit ovat sujutelleet erityisen reippaasti, ja eiköhän jenkkipörssien pudotuskin vielä syvene.

Merkille pantavaa markkinoiden toiminnan kannalta tässäkin dropissa on, että se lähti liikkeelle ilman kummempia uutisia. Yleensä niitä on edes joitakin senlaatuisia, että talousmedia voi paremman tekemisen ja tiedon puutteessa selittää niillä markkinaliikkeet. Totuus kuitenkin on, että markkinat liikkuvat usein ilman uutisia, kun ne ovat ylikuumentuneet suuntaan tai toiseen. Kun hinnat ovat vääristyneet tarpeeksi,  laukaisee se myynnit tai ostot, ja joukkopsykologia kiihdyttää liikkeen.

Markkinasentimentti kääntyilee villisti – vasta pari viikkoa sitten mentiin tasaisen vahvaa nousua, jota poimuttivat vain nopeat ja matalat korjaukset. Nyt  on menty lujaa alas, ja tavan mukaan pudotukset ovat nousua kiihkeämpiä, kun epävarmuus hallitsee. Tämä toistuu markkinoilla vuodesta toiseen.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Eläkejärjestelmän vaje voidaan korjata suurimpia eläkkeitä varovaisesti leikkaamalla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Miksi yhteiskunta ylläpitää eriarvoisuutta vielä vanhustenkin joukossa maksamalla joillekin suuria eläkkeitä? Eikö riitä, että yhteiskunta tarjoaa hyvän perustoimeentulon? Miksi yhteiskunta maksaa monille ikääntyneille suurempaa eläkettä kuin ahkerat työntekijät saavat palkkaa. Vanhemmat ihmiset ovat jo hankkineet elämänsä aikana asunnon, heidän menonsa ovat nuoria perheitä pienemmät. Noin 2200€/kk pitäisi sellaisessa tilanteessa riittää kohtuulliseen elämään ja sekin on enemmän kuin monen työssäkäyvän palkkataso. Palkka on monelle työssä käyvälle tärkeä asia, mutta ikääntyvien keskuudessa muut arvot, terveys ja ihmissuhteet, nousevat tärkeydessä ylitse muiden. Terveyden ja ikuisen elämän moni ikääntyvä haluaisi, mutta niitä ei rahalla saa. crying

Olisiko työtä tekevien eläkemaksutaakkaa mahdollista helpottaa, jos suurimpia eläkkeitä hieman leikattaisiin?  Oheisesta kaaviosta näemme Kela:n ilmoittamat kokonaiseläkkeet ja saajien lukumäärät kussakin ryhmässä. Alle 2000€/kk eläkkeitä saavien oikeuksia ei voi leikkata. Se ei ole kohtuullista. Mutta noin 150'000 henkilön eläke ylittää 2200€/kk. Heidän etuuksiinsa pitäisi hieman kajota. Eläkemaksujen kokonaismäärä pienenisi noin 2%, mikäli näitä suurehkoja eläkkeitä leikattaisiin joustavasti 10%. Paljon ei siis ole saatavissa aikaan, vaikka suurista eläkkeistä leikkaamalla saadaankin aikaan suurta säästöä. Suurista summista leikkaamalla tulee nimittäin suurimmat säästöt. Saavutettava säästö on samaa suuruusluokkaa, joka nyt suunnitellaan saatavan aikaan eläkeiän nostoilla. Ei ihan vähäpätöinen seikka.   

Eläkkeiden koot ja saajien lukumäärät kussakin kokoryhmässä (Lähde: Kela)

 

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Mediasta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Sanoma Oyj:n ongelmat ovat tuoneet vilkkaaseen keskusteluun otsikon aiheen. Kun olen alaa seurannut joskus melko läheltäkin, eräitä näkemyksiä:

1970-luku oli siinä mielessä erikoista aikaa, että vasemmiston kannatus oli vahvaa, mutta vasemmistolehdet näivettyivät avokätisestä valtion tuesta huolimatta.

Syntyi alueellisia faktisia monopoleja, esim. ns. maakuntalehdet. Hallitsevaa asemaa pönkitettiin seuraavalla vuosikymmenellä estämällä parhaan mukaan muita yhtiöitä perustamasta paikallisradioita, -televisiokanavia ja ilmaisjakelulehtiä. Keinona oli se, että johtava media perusti ne itse kaikki, täytti kanavataajuuksia ja löi muutoinkin kapuloita mahdollisten kilpailijoitten rattaisiin. Kilpailevia ilmaisjakelulehtiä myös ostettiin lihaa säästämättä ja rahasta tinkimättä.

Lopputuloksena oli, että esim. Turussa TS-Yhtymällä oli vain yksi tilattava media Turun Sanomat ja ilmaismedioina paikallisradio, -televisiokanava ja ilmaisjakelulehti. Faktisesti TS-Yhtymä kilpaili itsensä kanssa alueen mainosrahoista, jotka tietenkään eivät mihinkään kasvaneet.  Internetin ilmaisuus mediana ei ole siis mikään uusi asia.

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Miksi ThyssenKruppia kiinnostaisi Outokummun osakeannin onnistuminen?

ThyssenKruppin sitoumus myydä mittava omistuksensa Outokummusta nosti äläkän, kun tunnetut sijoittajat Kim ja Tom Lindström katsoivat kaupan rikkovan pienomistajien oikeuksia. Heidän silmissään alennushintainen kauppa oli osa diiliä, jolla ThyssenKrupp maksoi Outokummulle hankinnoistaan muita omistajia sortavalla tavalla:

http://www.nordnetblogi.fi/perin-outo-suurkauppa-outokummun-osakkeilla/07/12/2013/

Outokumpu vastasi nopeasti tällaisella tiedotteella (tämä on katkelma kokonaisuudesta, joka löytyy:

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=585271&lang=fi

Keskiarvo: 4.4 (7 arviota)

Urpilainen ja Supercellin henki

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kaipasi laajalti uutisoidussa Valtiovarainministeriön tiedotteessa 19.11.2013 Suomeen lisää ”Supercell-henkeä”. Ajattelikohan ministeri tarkemmin, kuinka oikeaan hän osuikaan ja kuinka hän samalla tuli kiinnittäneeksi huomiota suomalaisen yritystalouden mahdollisesti kipeimpään ongelmaan – työmarkkinoiden joustamattomuuteen.

Urpilaisen toiveissa oli, että yritykset ”uskaltavat ajaa pitkillä valoilla, katsoa lyhyen aikavälin suhdanteen yli ja pyrkivät investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kasvamaan sekä työllistämään”. Hyviä asioita kaikki, mutta millä tavalla ne ovat sidoksissa tämän maan supercelleihin, menestyviin aloitteleviin ja jo hiukan pidemmälle ehtineisiin yrityksiin. Kymmeniin alkuvaiheen yrityksiin tutustumisen nojalla voi yrittää arvioida nuorten yritysten henkeä hiukan tarkemmin.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Neljä tapaa sijoittaa asuntoihin

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Jos asuntosijoittaminen omaisuuslajina kiinnostaa, on sen aloittamiseen olemassa useita tapoja. Esittelen seuraavaksi neljä erilaista tapaa sijoittaa asuntoihin ja kiinteistöihin.

1. Hoidan itse kaiken ja toimin vuokranantajana (suora asuntosijoittaminen)

Etsit sijoitusasunnon mielellään alle markkinahinnan, teet tarvittaessa siihen järkevän remontin, hankit asuntoon vuokralaisen ja nautit kassavirrasta. Jos taas pidät enemmän flippaamisesta ja myymisestä, voit myydä remontoimasi asunnon eteen päin samantien eli heti remontin valmistuttua.

Plussat ja miinukset:

+ Oikein tehtynä mahdollisuus parhaimpaan tuottoon
+ Kehittyminen sijoittajana, paremmat diilit
+ Mahdollisuus käyttää velkavipua
Alkutaipaleella virheet syövät tuotot
- Hyviä diilejä on haasteellista löytää ilman suhteita ja kokemusta

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Suomen Pienyrittäjiät ovat kokonaan menettäneet luottamuksensa hallitukseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Verovelkarekisteri otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana

Verovelkarekisteri tulee olemaan julkinen palvelu, josta löytyvät tiedot yritysten ja elinkeinonharjoittajien veroveloista sekä muista laiminlyödyistä Verohallinnon määräämistä maksuista. Verovelkarekisterissä ovat yritykset, joilla on verovelkaa vähintään 5 000 euroa. Rekisterimerkintä ei ole lopullinen, vaan yritys poistetaan rekisteristä viivytyksettä sen jälkeen kun suoritus on saapunut Verohallinnolle. Vaikka verovelasta tulee julkinen tieto, ei rekisterissä tulla näyttämään verovelan varsinaista euromäärää.

Suomen Pienyrittäjien luottamus valtiovaltaan on erittäin heikkoa

Suomen Pienyrittäjät heijastavat, puheenjohtajansa Harri Jyrkiäinen:sen viestissä pienten yrittäjien piirissä vallitsevaa katkeruutta kitkerin sanankääntein, mutta antavat kirpeän viestinsä osana myös rakentavia ehdotuksia:

"   Ministeri Jutta Urpilaisen esitys yritysten ja yrittäjien 5.000 € verovelasta on pöyristyttävä. Elkeet alkavat muistuttaa entistä natsi-saksaa, jossa osa kansasta leimattiin merkityiksi hylkiöiksi. Noin 30.000 yrittäjää ja yritystä saavat Aku Ankasta tunnetuksi tulleet karhukoplan numerolaput rintaansa. Suhdannevaihteluiden ja kiristyvän rahapolitiikan seurauksena kymmenillä tuhansilla yrityksillä on maksuvaikeuksia. Urpilaisen takoma esitys takaa kyseisille yrittäjille ja yritykselle varman kuoleman.  Suomen hallitus niittää kalman viikatteella yrittäjien päitä poikki kohti kohtalokasta konkurssi-aaltoa.

Keskiarvo: 3.6 (10 arviota)

HYPO: Asuntomarkkinoilla on ostajan markkinat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Asuntomarkkinoilla on HYPO:n vasta julkaistun asuntomarkkinakatsauksen mukaan krooninen epätasapaino asuntojen kysynnän ja tarjonnan välillä. Asuntoja on tarjolla enemmän kuin on ostajia.

Hypon asuntomarkkinailmapuntari (Lähde: HYPO)

Käytännön toimia odoteltaessa markkinaosapuolet sopeutuvat markkinamurrokseen parhaan kykynsä mukaan. Hypon analyysin pisteet säilyvät viime katsauksen -155 pisteen eli -15,5 prosentin tasolla, eli näkymät ovat toistaiseksi neutraalit. Perusvireeltään mollivoittoiset asuntomarkkinat siirtyvät nyt joululomalle, ja tuleva kehitys on vahvasti työllisyystilanteen varassa. Vuoden 2014 asuntomarkkinoiden suuntaa voidaan luotettavasti arvioida helmi- maaliskuussa 2014.

Asunnon osto ja myynti on näissä oloissa vaativa taitolaji - älä mene helppoon

Asunnonvaihtajan on hyvä välttää kahden asunnon loukkua asuntokauppaketjujen pitkittymisen varalta. Paras tilanne on niillä, joilla on myydä haluttu yksiö tai kaksio ja tarve selvästi isommalle asunnolle. Oma asuntoprojekti on tarpeen stressitestata kuuden prosentin korkotasolla ja 20-25 vuoden laina-ajalla. Sen jälkeen on haettava asuntolainalle sitova luottopäätös ennen ostotarjouksen antamista. Ostotarjousten voimassaoloaika on hyvä pitää mahdollisimman lyhyenä. Tilanne asuntomarkkinoilla voi muuttua hetkessä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Itsenäisyyspäivänä 2013

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Suomen itsenäisyys on ollut paljolti itsenäisyyttä suhteessa Venäjään. Itsenäistyttyämme liityimme kiireesti Saksan keisarikunnan etupiirin ja valitsimme sieltä kuninkaankin Saksan samalla hävitessä ensimmäistä maailmansotaa. Huono alku Suomen itsenäisyydelle.

Itsenäistymistä vuonna 1917 seurasi sisällissota seuraavana vuonna, sillä suomalaiset olivat silloinkin itsenäisyyden sisällöstä kovin erimielisiä.

Sama näyttää olevan tilanne nykyäänkin. Himas-tutkimuksen apumies koetti väittää Suomen saaneen ratkaisevaa tukea Neuvostoliittoa vastaan lännestä. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, enkä usko Suomen poliittisen johdon laskevan muistoseppelettä edes Hitlerille, jos sellainen muistomerkki jonnekin tehtäisiin.

Ennen viime sotia runoiltiin:

”Raja railona aukeaa.

Edessä Aasia, Itä.

Takana Länttä ja Eurooppaa;

varjelen, vartija, sitä.”

[Uuno Kailas]

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Itsenäisyytemme on oman elämämme hallintaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Meidän henkilökohtainen itsenäisyytemme, tunne siitä että elämämme on omassa hallinnassamme, on meille kullekin tärkeää. Sen kautta ja sen mitassa kunnioitamme läheisiämme ja heidän itsenäisyyttään ja erityisyyttään. Ja tänään on päivä, jona kunnioitamme itsenäisyyttämme onnellisuuden, turvallisuuden ja keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden lähteenä, joka pulppuaa tuoreena aina silloin, kun uskomme itseemme.

Me luotamme läheisiimme, jos luotamme itseemme, ja me ihailemme läheisiämme, jos ihailemme itseämme ja me annamme läheisillemme liikkumatilaa jos annamme sitä itsellemme. Siksi meidän kaikkien itsenäisyys on niin tärkeä yhteisten ihanteiden,  pysyvyyttä luovien tapojen ja sääntöjen luomisen käyttövoima. Kaikki yhteisöllisyys rakentuu meidän henkilökohtaisen itsenäisyytemme varaan.

Isänmaallisuutta ja Suomen valtion suvereenisuutta juhlistetaan tänään - itsenäisyyspäivänä. Eikä syyttä. Valtiollinen yhteinen identiteettimme ja sen suvereenisuus rakentuu meidän kunkin itsenäisyyden varaan.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Palkansaajat ennustavat Suomen vientiteollisuudelle räjähdysmäistä 4..7% kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Vientiteollisuus kasvaa ensi vuonna 4% ja vuonna 2015 jo lähes 7%

Viennin vauhdittuminen vuosina 2014 ja 2015 näkyy vientiteollisuuden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna runsaat 4 prosenttia ja vuonna 2015 jo lähes 7 prosenttia. Tämä ei ole silti mitenkään tavatonta. Esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Suomen talous toipui vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, vastaava kasvuluku oli 9,1 prosenttia. Nämä tiedot selviävät palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä ennusteesta teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti.

Korkean teknologian pk- yritykset ja ulkomaisten yritysten tytäryritykset luovat nopeasti uuden ICT menestyksen

Toimialaennusteen raportissa on tarkasteltu myös Suomen teollista rakennetta ja sen kilpailukykyä. Tehdyn arvion mukaan Nokian toiminnan supistuminen ei heikennä ICT-toimialojen työmarkkinoita kuin korkeintaan väliaikaisesti. Nokian hyvä kannattavuus ja sen soveltama siirtohinnoittelu paisuttivat kuitenkin Suomen bruttokansantuotetta vuosina 1998–2008 noin 2–3 prosenttia yli ”normaalin”. Tämä bkt-lisä ei palaudu, kun entinen Nokia-konserni korvautuu kotimaisilla pk-yrityksillä ja ulkomaisten suuryhtiöiden omistamilla suomalaisilla tytäryhtiöillä.

Keskiarvo: 2.4 (5 arviota)

Kuntien menoista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Eläkkeellä oleva Helsingin kaupungin entinen ylipormestari Raimo Ilaskivi on blogimerkinnässään kritisoinut ankarasti hallituksen päätöstä leikata 300 miljoonaa vanhusten laitosmenoista, jotka muutoinkin ovat vain noin miljardin luokkaa. Yhdyn Ilaskiven arvosteluun.

Sanapari ”vanhusten kotihoito” kuulostaa kauniilta. Reaalimaailmassa kuitenkin jopa laitoksista karkailee dementikkoja. Miten tällaisen vanhuksen karkaaminen alasti pakkasyöhön aiotaan estää kotihoidossa? Yhtenä vaihtoehtona toki on ottaa vanhukselta hänen oman kotinsa avaimet pois ja takalukita ovi. Sinä vaiheessa minä tosin saatan asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn. Voi sinne kai muutkin kannella kuin Uoti vankien oloista – jotka ovat olleet huikeasti vanhusten oloja parempia jo vuosikymmeniä, vrt. esim.

HS:n julkaisema lista kuntien yhteenlaskettujen menojen erittelyistä (linkki alempana) on ensinnäkin epätarkka. Toimitilojen vuokrat ja sisäiset palvelut ovat miljardien eriä, jotka pitäisi kohdistaa kuntien eri käyttäjäsektoreille. 

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)
Julkaise syötteitä