Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset yritykset tulevat menestymään kansantalouttamme paremmin

Hallituksen toimet vaikuttavat Suomen talouden ohella myös suomalaisten yritysten pitkän aikavälin pörssi- ja tulos- kehitykseen, mutta miten?

Hallitus teki minkä lupasi ja mitä piti

Ensinnäkin on todettava, että hallitus teki rohkeasti sen minkä lupasi, ilmoitti toimista, jotka parantavat yksityisen sektorin pitkän aikavälin kustannuskilpailukykyä noin 5%. Ohessa Juha Sipilän esittelemä laskelma asiasta.

Teollisuustuotannostamme on vuoden 2010 jälkeen siirtynyt ulkomaille noin 10% kokonaisvoluumista. Vauhti on ollut tasaista noin 1,5% vuosivauhtia. Tuotantoa on siirretty ulkomaille sitä vauhtia kuin se järkevästi ottaen on mahdollista. Miksi tämä ei ole näkynyt pörssikursseissa? Asia on hyvin yksinkertaista. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille kärsimättä itse asiasta kovinkaan paljon. Suomen menestyksellä ei tässä mielessä ole ollut niin suurta merkitystä sijoittajille ja yrityksille kuin äkkisiltään voisi ajatella. 

Sama kehitys jatkuu. Hallituksen toimet ovat järkeviä, mutta ne alkavat vaikuttaa vasta parin vuoden päästä. Siihen mennessä voi hyvällä syyllä olettaa vientiteollisuutemme kutistuneen edelleen noin 3% verran.

Ongelmana on, etteivät yritykset rakenna tuotantoaan Suomeen vaan ulkomaille

Maamme velkaantumisvauhti (vaihtotaseen vaje) ei ole kohtuuton, jos lasketaan yhteen julkinen sektori, kuluttajat ja valtio. Onglemanamme on ollut se, että julkinen sektori ottaa velkaa julkiseen kulutukseen ja yritykset taas purkavat investointeja  eivätkä siis ainakaan velkaannu - päinvastoin. Vinoutuminen on ennen kaikkea Suomen sisäistä. Nyt tehdyillä toimilla parannetaan nimenomaan yksityisen sektorin työllistämisedellytyksiä ja koitetaan houkutella teollisuutta investoimaan.

Keskeiset työnantajat kiittävät hallituksen toimia

Kuntatyönantajat kiittelevät hallituksen toimia

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan yhteiskuntasopimuksen korvaavat säästötoimenpiteet parantavat työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa. Jalosen mukaan työvoimakustannusten sopeuttaminen ja työpanoksen lisääminen kustannuksia kasvattamatta on välttämätöntä.

Kaupan ala iloitsee työllistämismahdollisuuksien parantumisesta

Hallitus on kohdentanut uudistustoimensa oikein, toteaa Kaupan liitto. Suomessa on tuettava nimenomaan yksityisen sektorin työllisyyttä ja parannettava yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. ”Hallitus tukee talouspolitiikallaan kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, toimintaedellytyksiä. Se on hyvä asia”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kiittää tänään julkistettuja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimia.

Teknologiateollisuus pitää uudistuksia välttämättöminä

Teknologiateollisuus pitää hallituksen toimenpiteitä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi välttämättöminä. Suomen historiallisen heikon taloustilanteen korjaamiseksi on nyt tehtävä kaikki mahdollinen. Keskeisen vientisektorin eli teollisuuden tuotanto on tänä vuonna jopa alemmalla tasolla kuin finanssikriisin pahimpaan aikaan vuonna 2007. Teknologiateollisuus ry pitää hallituksen toimenpiteitä välttämättöminä. ”On harmillista, että työmarkkinajärjestöt eivät ole vuosien aikana löytäneet ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

Syyriassa ei ole nopeaa sotilaallista ratkaisua

Pakolaiskriisistä riittää mediatavaraa joka tuutista, mutta otan esiin yhden seikan, joka saattaa nousta keskusteluissa kohta esiin. Lännen median kyselyn mukaan yli puolet hallituspuolueiden kansanedustajista kannattaa EU:n yhteistä sotilasoperaatiota Syyrian sisällissodan lopettamiseksi. Monet eurokansalaiset miettivät varmasti samaa. Asiaa voi ajatella taloudellisenakin laskelmana: tulisiko halvemmaksi rahoittaa invaasio kuin pelastaa sodan jaloista pakenevat ihmiset.

Sotilaallista ratkaisuhan haetaan koko ajan etenkin Yhdysvaltojen toimesta. Sille on kuitenkin suuria esteitä. Länsimaat eivät voi käyttää perinteistä (ja usein pitkällä tähtäimellä tuhoisaa) sotilaallista menetelmää, jossa jotain sodan keskeisistä osapuolista tuetaan sen arveluttavista puolista huolimatta. Syyrian sodan tärkeimmät osapuolet ovat hallitus ja Isis. Molemmat ovat niin täysiä roistoja, että tuki on mahdotonta.

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä  ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Ehdotukset ovat seuraavanlaisia:

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

  • Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
  • Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Ylityökorvausten puolittamisella yritysten toimintamahdollisuuksiin lisää joustoa

Yksi hallituksen kaavailemista muutoksista on ylityöstä maksettavien lisäkorvausten laskeminen puoleen nykyisestä. Lyhyellä tähtäimellä kyse on lähinnä pyrkimyksestä alentaa palkkakustannuksia. Eri alojen peruspalkat ovat kuitenkin lisäkorvauksista erillinen muuttujansa, joten tästä syntynyt säästö voi hävitä jo samalla kuin niiden on mahdollista ylipäätään syntyä eli kun seuraavat työehtosopimukset on saatu neuvoteltua ja ne ovat astumassa voimaan. Tästä johtuen ylityökorvausten leikkaamisen mielekkyyttä arvioidessa lienee perusteltua pohtia, miksi ylitöille on alunperin ylipäätään määritetty tavallista työtuntia selvästi korkeampi palkka ja mikä tuon korvauksen suhteellisen suuruuden merkitys oikeastaan on. 


Käyttäjän Norvestia kuva

Vauhtia pörssiin uusien listautumisten ansiosta

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

On ollut hienoa tutustua uusiin listayrityksiin Helsingin pörssissä. First North -lista on alkanut vihdoin toimia Suomessakin ja uusia listautumisia on odotettavissa myös jatkossa. Tämä tuo uusia sijoitusvaihtoehtoja ja tarjoaa fiksuille sijoittajille myös hyviä arvonnousukohteita. Yritykset ovat saaneet uutta pääomaa ja tunnettuutta listautumisen yhteydessä. 

Päälista sai uuden tulokkaan Pihlajalinnasta, jonka pörssitaival on alkanut mainiosti ja yhtiöstä on tulossa hyvää vauhtia lähes kansanosakkeen tyyppinen sijoituskohde. Myös pienemmät First North -yritykset voivat kasvaessaan siirtyä päälistalle, kuten muutamat näistä ovat jo tavoitteekseen ilmoittaneet.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lauantaista ja sunnuntaista tasavertaisempia

Hallituksen eilen esittelemään kokonaisuuteen kuului sunnuntaityöstä maksettavan ylimääräisen korvauksen kutistaminen 100 prosentista 75 prosenttiin. Käytännössä tämä laskee sunnuntaista maksettavaa palkkaa siis 12,5%:lla, mikä lyhyellä tähtäimellä laskee jonkin verran sunnuntaityötä tekevien kokonaisansiotasoa, mikä puolestaan ymmärrettävästi harmittaa paljon sunnuntaityötä tekeviä. Yleisemmällä tasolla tämä koko viikon työtä ajatellen keskimäärin noin 3%:n luokkaa oleva palkan alentuminen tulee pitkällä tähtäimellä kuitenkin kompensoitumaan peruspalkassa, jolloin keskimääräistä vähemmän sunnuntaityötä tekevät ajan myötä käytännössä vain hyötynevät muutoksesta - vaikka siis toimisivatkin sunnuntaityötä vaativilla aloilla.

Kiina

Tässä kriisissä on jotain samaa kuin vuoden 1929-kriisissä. Toivottavasti seuraukset ja kriisin hoito ei ole yhtä heikkoa kuin silloin 90 vuotta sitten. Suurin seuraus silloista kriisistä oli toinen maailmansota ja paljon turhaan kuolleita ihmisiä.

Mainonta siirtyy nyt vauhdilla printeistä internettiin

Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldokäyrä kääntyi plussalle kysyttäessä jäsenyritysten markkinointiviestinnän suunnitelmia ensi vuodelle.

Huolimatta kokonaisuuden tasaisesta kehityksestä on media-ala nopeassa mullistuksessa:

  • paperimedia menettää rajusti mainostulojaan (lukuun ottamatta yritysten omia asiakaslehtiä)
  • internetmarkkinointi kahmii kasvavan määrän mainosmarkkoja (hakusanamainonta, bannerimainonta, yritysten oma internet sisällöntuotanto ja omat verkkolehdet .......)
  • sähköposti ja mobiilimarkkinointiviestintä saa markkinaosuuksia kotiin kannetuilta mainosposteilta
  • radio-, TV- ja elokuvat säilyttävät asemansa
  • mainoslahjat ja sponsorointi vähenevät rajusti

Maahanmuutosta tulossa pelastusta kestävyysvajeeseen

Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi, että laajamittainen maahanmuutto muuttaa Suomen ikärakennetta merkittävästi. Kestävyysvaje voi jopa puolittua, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Jaakko Kiander arvioi Eurooppaan suuntautuvaa laajaa maahanmuuttoliikettä väestökehityksen näkökulmasta. Kianderin mukaan vaikutukset ovat Suomellekin merkittävät.

- Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen, Kiander arvioi Ilmarisen blogissa.

Paperisista osakekirjoista luopuminen tulossa hallituksen erääksi kärkihankkeeksi (?)

Finanssialan keskusliitto: Kattavien asuntotietojen yhdistäminen ja paperisista osakekirjoista luopuminen on nyt käsillä vahvemmin kuin koskaan. Sähköisen asunto-osakerekisterin rakentamista toivovat useat yritykset, virkamiehet, viranomaiset ja poliitikot yli puoluerajojen. Hanketta on ehdotettu yhdeksi hallituksen digitalisaation kärkihankkeeksi.

Suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunto-osakkeissa. Ne ovat huomattava osa kansallisvarallisuuttamme. Ei siis ole yhdentekevää, mistä asunto-osakkeiden tiedot löytyvät sekä kenen käytössä ne ovat ja millä hinnalla. Asunto-osakerekisteri koskettaa toteutuessaan noin puoltatoista miljoonaa asunnonomistajaa ja 80 000:ta asunto-osakeyhtiötä.

Asunto-osakeyhtiöitä ja asunnon omistajia palvelee valtava määrä viranomaisia ja yrityksiä. Pelkästään isännöitsijöitä ja kiinteistönvälittäjiä on tuhansia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keynesin kerroin kertoo paljonko BKT nousee velanoton vaikutuksesta

Jos kansantaloutta elvytetään ulkopuolisella velkarahalla, niin bruttokansantuote kasvaa ainakin alussa enemmän kuin velanoton määrä antaisi aihetta olettaa.  Niin sanottu Keynesin kerroin kertoo sen paljonko enemmän bruttokansantuote kasvaa. Suomen valtio ottaa velkaa tällä hetkellä joka vuosi noin 3,2% / BKT summan (Lähde: Trading economics) ja osatakseen arvioida tämän velanoton kansantaloudelliset vaikutukset sijoittan on hyvä ymmärtää niin sanotun Keynesin kertoimen toiminta. Joudutaanhan tuo velanotto jossain vaiheessa purkamaan.

Keynesin kertoimen muodostuminen on helppo ymmärtää:

Netti kaipaa pelisääntöjen tarkennusta

Otan kantaa asiaan, joka ei oleellisesti liity talouteen, kuitenkin Piksun kaltaisiin julkaisuihin ja niihin rinnastettaviin nettisivustoihin. Niiden kannalta aihe on tärkeä ja pahasti keskeneräinen niin Suomessa kuin muissakin yhteiskunnissa.

Hesarin Nyt-liite sulkee pariksi viikoksi nettilehden kommentoinnin asiattomien viestin tulvan takia. Se nostaa kädet pystyyn, koska ei jaksa perata törkyviestejä, joten niiden rajoittamattoman julkaisun sijaan se pistää palvelun kiinni. Tilanne on ikävä lehdelle, koska kommenttimahdollisuus on osa sen palvelua ja edistää lähtökohtaisesti sananvapautta. Törkyviestit voi poistaakin, mutta viestien moderointi eli seulominen vaatii paljon palkallista työtä. Töryn määrän kasvaessa tolkuttomaksi moderointiin ei kannata panostaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Näillä mennään

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Pörssikurssit menivät tänä kesänä vastavirtaan ilmojen kanssa. Kesä- ja heinäkuussa pörssissä oli vielä tasaista, mutta ilmojen lämmittyä elokuussa romahti. Helsingin tuottoindeksi otti runsaat kahdeksan prosenttia takapakkia elokuun aikana. Edellisen kerran vastaavan suuruinen pudotus tapahtui toukokuussa 2012. Silloin peruutettiin 11 prosenttia. Ajoittaiset romahdukset kuuluvat osakemarkkinoille eikä niille aina edes jälkikäteen ole löydettävissä hyvää selitystä. Tällä kertaa kyseessä oli muiden ongelmien ohella lähinnä huoli Kreikan tilanteesta ja Kiinan talouskasvun hidastumisesta. Tällä hetkellä monella osakemarkkinalla alkuvuoden hyvät tuotot on jo syöty.

Kiinteistökauppojen hintataso säilyi alkuvuonna vakaana

Omakotitalokauppojen määrä nousi kahdeksan prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna, mutta rakentamattomien omakotitonttien myynti sakkaa. Maanmittauslaitos kokosi vuoden alkupuoliskon kiinteistökaupat tilastoksi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

1.1.–30.6.2015 tehtiin 28 400 kiinteistökauppaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Nyt rahaa käytettiin 4,3 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

”Venäläisten ostamat kiinteistöt jäänevät tänä vuonna vähän yli sataan kappaleeseen, mikä on 15 % vuoden 2008 ennätysmäärästä”, kertoo tilastoja koonnut kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Radiohaastattelussa uusi asuntosijoituskirja

Marko Kaarto & Jenni Witikkala

                                               Marko Kaarto & Jenni Witikkala

Käväsin Jenni Witikkalan radiohaastattelussa (osa 1/2).

Aiheena: Uusi asuntosijoituskirja: Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nopeaa kauppaa käyvät treidarit hyödyntävät niinsanottuja tukitasoja

Osaketreidareiden käyttämä niin sanottu "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs tärkeä kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso - kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta.

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy - suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Laskenta on periaatteessa yksinkertaista ja perustuu yrityksen tulostuottoon, tulostuottonäkymään ja vallitsevaan (reaali-) korkotasoon.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Nyt osakeostoksille, mutta valikoiden

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +10.7%,  alusta (27-05-2010) +86.4%

 

Yleistä:

Kiinan keskushallinto antoi lopulta periksi ja lopetti pörssikurssien pönkittämisen. Tästä seurasi elokuun 24 - mustan maanantain - pörssikurimus joka veti mukaansa myös länsipörssit. Kuten monesti ennenkin pörssit kuitenkin myös nousivat voimakkaasti pahimman paniikin laannuttua. Vuoden jakson yli tarkasteltuna pääindeksit ovat nyt Tokiota lukuunottamatta kuitenkin laskeneet.

Käyttäjän mikko kuva

Velkasuhteen ominaisuuksia

EU-lainsäädäntö määrää julkisten talouksien hoidolle finanssipoliittisen säännön, jonka mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ("velkasuhde") saa olla enintään 60%.
Todennäköisesti tämän säännön innoittamana velkasuhteesta on tullut "mittari", johon usein viitataan kansantalouden velkaantumista käsittelevissä kommenteissa. Velkasuhteella on epäintuitiivinen ominaisuus, josta muistutus alla.

Oletetaan kansantalous, jonka BKT (=yksityinen kulutus + julkinen kulutus + julkiset investoinnit + yksityiset investoinnit + vienti - tuonti) on BKT0 ja johon liittyvän julkisen talouden velka on D0. Velkasuhde on siis D0/BKT0. Tarkastellaan finanssipolitiikan välitöntä vaikutusta velkasuhteeseen tässä mallissa.

1) "Leikkauspolitiikka"

Elokuun korjausliike on Lippo Suomisen mukaan väliaikaista

Nordean päästrategi Lippo Suominen näkee että markkinoiden perustekijät pätevät edelleen:

  • korot ovat alhaalla
  • teollistuneiden maiden talous kasvaa
  • yritysten tulokset ovat hyviä

Nykyisen hermoilun taustalla on ennen kaikkea huoli Kiinasta ja sen talouskasvun jatkumisesta. Hermoilulle ei näyttäisi olevan muita perussyitä.

Elokuun loppupuoli on ollut tasaisempaa, mutta vielä ei olla selvillä vesillä. Sijoittajan on hyvä olla edelleen varovainen. Markkinoilla on mahdollisuuksia molempiin suuntiin.

Mitä markkinapaniikit kertovat markkinoiden tehokkuudesta?

Niin sitten saatiin tällekin syksylle kunnon syysmyräkkä kuten niin monena vuotena. Ilmiö on sen verran yleinen, että ehkä sitä pitäisi odottaa normina. Toisaalta ei sekään aina toteudu, olen itse sitä kiroillut muutamaan otteeseen puttieni kanssa. Ja toisaalta rysäysten pohjiakin on vaikea tietää. Itse tein ostoja viime perjantaina olettaen kuopan olevan siinä, mutta maanantai olikin syvin droppipäivä. No, onneksi sain vielä muutaman lapun laariini nostamalla velkavipua.

Kun pudotus on päällä, monet aika irrallisen oloiset tekijät voivat siihen vaikuttaa. Niitä ei kukaan tiedä etukäteen. Maanantai oli indikaattoreissa poikkeuksellinen piikki jopa monien vuosien mitassa. Mutta mitä markkinapaniikit kertovat markkinoiden tehokuudesta?

Käyttäjän Norvestia kuva

Vielä kerran SAK/SDP:n pojat?

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Ei ole kuin parikymmentä vuotta, kun maan tärkein talouspoliittinen keskustelu käytiin SDP:n sisällä. Huippuhetki oli 1977 Korpilammella, kun sosiaalidemokraattien puheenjohtajan, pääministeri Kalevi Sorsan, johdolla puhallettiin uudella ja ennakkoluulottomalla yhteishengellä Suomi nousuun. Paavo Lipponen teki pääministerinä 1990-luvulla hartiavoimin töitä talouden eteen, eikä pelännyt kylkien kolinaa SAK:n kanssa. Puolueen kannatus oli 25 prosentin luokkaa.

Nyt SDP:n asiat ovat hankalassa mallissa. Puolueen talouspoliittinen aivo, Juhana Vartiainen, sai vaalien alla tarpeekseen ja loikkasi kokoomukseen. Eduskuntaan hän meni huomattavalla äänimäärällä. SDP:n kannatus sen sijaan raapii edelleen pohjamutia alle 15 prosentin gallupluvuilla. Hätä on suuri, eikä suunta ole selvillä.

Palkaansaajaliike kannattaa tärkeintä - paikallista yrityskohtaista sopimista

Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen blogissaan 25.8.: "Palkansaajaliike on taas leimattu ei-liikkeeksi. Lomarahojen puolustamista ja 100 tunnin työajan pidennyksen vastustamista paheksutaan. Sanomme kuitenkin moniin asioihin kyllä.":

Kyllä, paikalliselle sopimiselle

Juri Aaltonen blogissaan: "Valtakunnallisissa sopimuksissa ei pystytä huomioimaan kaikkia paikallisia tarpeita. Yrityskohtaisten olosuhteiden huomioiminen edellyttää paikallista sopimista. Palkansaajaliike haluaa työpaikkakohtaista sopimista.

ERTO tukee kehitystä, jossa paikallista osaamista kehittämällä mahdollistetaan yhä laajemmat paikalliset sopimukset. Kun paikallinen sopiminen on reilua eikä vain toisen osapuolen määräämistä, on tilanne win-win."

Suomen Yrittäjät: Paikallinen, yrityskohtainen sopiminen korjaisi työmarkkinat ja työllisyyden

Kun yhteiskuntasopimusta ei solmittu, Suomen hallitus pyrkii omilla toimillaan parantamaan Suomessa tehdyn työn kustannuskilpailukykyä viidellä prosentilla. Suomen Yrittäjät pitää hallituksen suunnittelemaa aikataulua hyvänä: keinot pitäisi olla selvillä syyskuun loppuun mennessä ja lakimuutosten eduskuntakäsittelyjen valmiina kesäkuun loppuun mennessä. 

— Tehokkain keino on paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen lainsäädäntöä kehittämällä. Se auttaisi palauttamaan Suomen kilpailukyvyn muutamassa vuodessa, antaisi mahdollisuuksia talouskasvulle ja uusien työpaikkojen luomiselle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

PK- yritysten hallitusten työskentelyyn tarvittisiin laaja-alaista osaamista

Suomalainen yrityspäättäjä saa liian vähän tukea työhön ja jaksamiseen yrityksen hallitukselta. Muiden muassa tämä käy ilmi LähiTapiolan ja Elon kesällä toteuttamasta Miten voit johtaja –kyselytutkimuksesta. Vastaajia oli yli 1 000.

Vastaajat, joista 80 prosenttia on omistajayrittäjiä, kertovat saavansa parhaiten tukea työhön omalta perheeltään ja puolisoltaan. Merkittävää on se, että yrityksen hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan tuki koetaan hyvin pieneksi.

Pk-yritysten hallitusosaajia tarvitaan lisää

Nyt on osakemarkkinoilla ostajan hullut päivät

Viime päivien pörssiromahdus on ollut mittava, 10% luokkaa. Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi on samaan aikaan noussut yli 20 lukemaan. Tämän tyyppiset tilanteet ovat aina olleet hyviä oston paikkoja. Paras hetki on historian valossa joko nyt tai sitten muutaman kuukauden kuluttua. Kukaan ei etukäteen tiedä täsmälleen oikeaa ajoitusta.  

VIX indeksi kertoo että nyt on pörssissä oston paikka (Lähde: Yahoo)

Dollareissa mitattu kurssinotkahdus on ollut suurinta mannerkiinassa, Sanghaissa, mutta romahdus on tarttunut myös lähialueisiin. Esimerkiksi HongKong:n pörssi on laskenut noin 20% verran. Parhaat ostajan markkinat löytynevätkin Kiinan lähialueelta.

Sanghai ja HongKong ovat laskeneet eniten (Lähde: Google Finance; arvot dollareissa)

Hyviä ostokohteita on muuallakin. Euroopan osakkeet eivät ole olleet mitenkään erityisen korkealle arvostettuja ja tapahtunut notkahdus on tehnyt Eurooppalaisista osakkeista melkeinpä edullisia. Esimerkiksi Saksan DAX indeksi on romahtanut yli 10% ilman että talouden näkymät olisivat muuttuneet epäedullisempaan suuntaan. 

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Uudiskohteet strategiana?

Esittelen 15 erilaista strategiaa, kuinka on mahdollista sijoittaa asuntoihin. 
 

UUDISKOHDE SIJOITUSASUNTONA

Uudisasunnoissa ei pääse samoihin vuokratuottoihin kuin vanhoissa vapaarahoitteisissa asunnoissa. Tämä johtuu yksinkertaisesti kalliimmasta hankintahinnasta. Uudiskohteessa ei kuitenkaan tarvitse miettiä tulevia perusparannusremontteja, koska niitä tuskin on lähivuosina tulossa.

Uudiskohteista on joskus mahdollista löytää asuntoja, joiden hinta on syystä tai toisesta edullinen, esimerkiksi 90-95% todellisesta arvosta. Tähän vaikuttaa muun muassa neliöhinta- tai kerrosjyvitys, alueen käytettyjen asuntojen tarjonta tai rakennuttajan riskienhallintastrategia.

Uudiskohdetta mietittäessä on tärkeää verrata alueen vastaavien uudiskohteiden neliöhintoja, sijaintia ja rakennuttajia keskenään. Yleisesti ottaen parhaan sijainnin omaava ja neliöhinnaltaan edullisin kohde on sijoittajalle useimmiten paras vaihtoehto.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q2 2015

TT:n lista Q215 on valmis kaikkien seuraamieni yritysten tulosten tultua julkaistuksi. Olen käynyt niiden numerot läpi ja tällä perusteella olen saanut listan aikaiseksi. Tämä lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu ainoastaan yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta.

 

Noin 55,4% bruttokansantuotteesta ohjautuu julkisyhteisöjen kautta

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkaverotuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia. Tämä selviää vasta julkaistusta EVA:n verojen kirjasta.

Julkisyhteisöt saavat 55,4% kansantalouden tuotoista

Julkisyhteisöjen tulojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,4 prosenttia vuonna 2014. Verojen
ja veroluonteisten maksujen lisäksi julkisyhteisöt saavat myyntituloja liiketoiminnastaan ja omaisuustuloja sijoituksistaan.

Talouskriisi (2008–) on nostanut etenkin välittömien ja välillisten verojen osuutta bruttokansantuotteesta
(BKT:sta). Myös sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työeläkemaksujen, osuus on kasvanut.

Työtä verotetaan Suomessa ankarasti

Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit