Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Pörssit ennakoivat euroalueen taantuman taittumisen jo syksyllä

Euroalueen taantuman katkeaminen keväällä tuntuu yllättäneen useimmat analyytikot, ei tosin kaikkia – toisaalta ainakin Suomessa tilastot on kyseenalaistettu tavalla jos toisella. Joka tapauksessa Eurostatin mukaan teollisuustuotanto kääntyi selvään kasvuun keväällä useimmissa euromaissa (Suomi yhtenä poikkeuksena), eikä tulosta ole muualla maailmalla tietääkseni potkittu.

Minulle taantuman taittuminen ei ainakaan tule yllätyksenä, sillä kirjoitin jo viime joulukuussa

(http://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p%C3%B6rssi-ei)

europörssien reippaan syysrallin jälkeen, että euroalueen taantuma on sen perusteella taittumassa. Tilastot laahaavat aina jäljessä pörssejä useita kuukausia, jotka taas ennakoivat suhdanteita, ja niin kävi tälläkin kertaa. Syksyn rallista meni yksi kvartaali tuotannon elpymiseen, jonka tilastot havaitsevat kvartaalin myöhemmin. Pörssien näkökulmasta tilastotieto laahaa yli puoli vuotta jäljessä, kuten olen ennenkin todennut, mm po jutussa, josta tässä tärkeimmät katkelmat:

 

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Eri euromaiden tilanne (bkt)

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Muutaman euromaan julkaistuissa bkt:n ennakkoluvuissa muutama asia pisti silmään sen verran häiritsevästi, että niistä on kerta kaikkiaan pakko mainita. Mukana on myös Suomen luvut, joita on ihmetelty jo muuallakin. Jos Suomen luvut tulevat pitämään paikkaansa niin onhan se aika lailla ohoh. Toinen kova yllättäjä oli Portugali, joka olisi kiitänyt yli prosentin kvartaalivertailussa ylös.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Virtuaalista rahaa ja oikeita veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

     Virallisten rahojen rinnalle on sitkeästi yrittämässä erilaisia vaihtoehtoisia ”rahoja”. Viime aikoina on puhuttu paljon virtuaalivaluutta bitcoinista, joka on tietoverkoissa liikkuvaa sähköistä rahaa. Lisäksi monissa maissa on kokeiltu erilaisia paikallisrahoja.
    Usein näiden vaihtoehtoisten rahojen käyttäjiä yhdistää halu irtautua pankkikeskeisestä maksujärjestelmästä ja viranomaisten määräysvallasta. Paikallisrahojen käyttöä motivoi lisäksi oman alueen elinkeinotoiminnan tukeminen – ne kelpaavat maksuvälineeksi vain paikallisesti.

Rahalla on erilaisia tehtäviä taloudessa. Se on vaihdannan väline ja arvon mitta. Lisäksi raha on varallisuuden muoto eli sijoituskohde. Normaalisti keskuspankin tehtävänä on huolehtia siitä, että rahan arvo – siis ostovoima – säilyy. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki pyrkii pitämään euroalueen kuluttajahintojen vuosittaisen nousuvauhdin hieman alle 2 prosentissa.

Vaihtoehtorahat pyrkivät hoitamaan samoja tehtäviä kuin oikeat rahat. Niiden liikkeellä oleva määrä voi määräytyä eri tavoin. Esimerkiksi bitcoinien tarjonta lasketaan kaavalla, joka vähitellen lisää rahojen määrää ennalta asetettuun ylärajaan asti. Bitcoinin arvo määräytyy verkossa olevissa vaihtopörsseissä, joissa rahoja voi ostaa ja myydä.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Suomesta on tullut raaka-aineiden ja teollisuuden materiaalien tuottajamaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi oli korkean teknologian maa 1998...2008 välisen ajan ja nyt vientiämme dominoivat raaka-aineet ja materiaalit. Muutos on ollut nopeaa eikä pelkästään yhtä yritystä voi syyttää romahduksesta. Muitakin tekijöitä on vaikuttanut samaan suuntaan.

Korkean teknologian osuus maailmankaupasta ja Suomen viennistä (Lähde: Maailmanpankki / Google)

Materiaalit ja raaka-aineet (Kemia, metallit ja metallituotteet, sellu, paperi ja puutavara) muodostavat Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 42% viennistämme. Maailman työnjaossa meidän rooliamme ovat raskas prosessiteollisuus, kaivannaiset ja luonnonvarat. Kuulumme Venäjän, Australian, Brasilian ja Chilen kanssa samaan viiteryhmään.  

Suomen viennin rakenne prosenttiosuuksina (Lähde: Tullihallitus)

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Suomi sulkee hiilivoimaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Fortum on päättänyt lopettaa sähköntuotannon Inkoon hiilivoimalaitoksellaan. Tuotantotoiminta loppuu helmikuussa 2014, jonka jälkeen yhtiö siirtää voimalaitoksen kolme yksikköä pitkäaikaiseen säilöntään. Päätöksen seurauksena Fortum kirjaa 25 miljoonan euron arvonalentumistappion Power-divisioonan vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tulokseen.

Inkoon 1000 MW voimalaitos (Lähde: Wikimedia commons)

Inkoon voimalaitos on toiminut pääosan toiminta-ajastaan varavoimalaitoksena

Vuosina 1974 - 1978 käyttöönotettu Inkoon voimalaitos on viime vuosikymmenet toiminut varavoimalaitoksena ja on tuottanut sähköä Pohjoismaisille markkinoille pääosin kulutushuippujen aikana. Voimalaitos koostuu neljästä 250 megawatin yksiköstä, joista osa on ollut pitkiä aikoja pois markkinoilta pidennetyssä käynnistysvalmiudessa.

Voimalaitoksen sulkeminen ei suurestikaan vähennä hiilen 8% osuutta sähköenergiastamme. Pääosa hiilisähköstä on tähänkin saakka tuotettu voimaloissa, joiden säköntuotannon ylijäämälämpö (noin 60% energiasta) on voitu ohjata kaukolämpöverkkoon. Inkoossa tämä ei valitettavasti ollut mahdollista.

Sähköenergian lähteet (Lähde: Energiateollisuus)

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

Taloutemme asenne

Meillä on ollut uskomattoman hyvä teollisuuden rakenne, mikä ei enää ole niin hyvä. Ansiokkaasti useat yritykset ovat tienanneet kasvavia tuottoja metallien superbuumin sekä Aasian suuren investointiaallon ansiosta. Näitä on mm. Metso, Konecranes, Outotec, Wärtsilä,... Kun paljon investoidaan satamiin sekä kaivoksiin, niin sillä alalla toimivat yritykset menestyvät. Se on hienoa.

Kaivokset kuten muutkin yksinkertaista bulkkia tuottavat yritykset ovat alttiita hintojen vaihteluille kysynnän mukaan. Kun asiakkaiden kustannukset johtuvat pääosin kiinteistä kuluista, niin mielellään ei seisoteta kaivoksia, riippumatta hinnoista. Tuotteiden hintoja lasketaan ja uusia kaivoksia ei avata mikä vaikuttaa tuolle alalle investointitavaroita tekeviin yhtiöihin. Kun olemme viimeiset 15 vuotta investoineet kaivostuotteisiin ennätyksellisesti, niin hiljasempi kausi on luonnollista, jos kysyntä ei tasaisesti kasva. Kaivoksien investointitavaroiden kysyntä laskee enemmän kuin itse kaivoksien tuotanto. Tämä on lienee melko luonnollista.

Keskiarvo: 3 (20 arviota)

Matalasuhdanne vai aikakauden loppu?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Miksi olemme vakuuttuneita että Suomessa (tai euroopassa) syntyminen automaatisesti oikeuttaa korkeampaan elintasoon?

Talouskeskustelu keskittyy siihen miten päästään  matalasuhdanteen yli. Jo termi matalasuhdanne antaa ymmärtää että kysessä on jotakin ohimenevää. Entä jos kyseessä onkin aikakauden loppu ja murrosvaihe siirtymessä johonkin uuteen, tuntemattomaan?

Tällaiset murrosvaiheet ovat selkeästi nähtävissä vasta jälkeenpäin - usein vasta vuosikymmenien jälkeen. Tyypillistä on myös että murroksen keskellä elävät eivät näe tai eivät halua nähdä muutoksen enteitä. Näin koska muutoksen tunnustaminen johtaa tuskallisiin päätöksiin ja jopa identtiteettikriisiin.Yksi esimerkki tällaisesta on Britannian imperiumin ja talousmahdin murtuminen 1900-luvun vaihteessa, jolloin USA ajoi ohi briteistä mailman keskeisenä voimavaltiona.

Keskiarvo: 4.4 (14 arviota)

Suomalaisen yhteiskunnan rakenneongelmat

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Viittaan Kai Nymanin kirjoitukseen alla.

Harri Holkerin hallitus puhui hallitusta rakennemuutoksesta. Se jäi toteutumatta, mutta eräästä asiasta haluan muistuttaa. Holkerin hallitus ja sen VM Erkki Liikanen elvyttivät tilanteessa, jossa Suomen talouselämä paahtoi laakerit punaisina. Elvytys sopi tuohon tilanteeseen yhtä hyvin kuin bensiini tukipalon sammuttamiseen. Tämä on siis SP:n PJ:n Liikasen pätevyys.

Seuraava eli Ahon hallitus keksi erikoisen ratkaisun, juustohöylän. Rakenneuudistusta ei tehty, mutta kaikkea höylättiin. Syrjäytyneille on taattu rahat ryyppäämiseen, mutta mielenterveyspalveluita on ajettu alas reippaasti sekä laitos- että avohoidossa.

Mistä sitten voisi karsia?

1) Rahan kierrättäminen Suomessa

Lapsiperheet ovat usein huomattavia veronmaksajia ja huomattavia julkisten palvelujen käyttäjiä. Onko varmaa, että järjestelmää ei voisi yksinkertaistaa? Erilaisten laskelmien tekeminen siitä, mitä lisääntyneet palkkatulot vaikuttavat päiväkotimaksuihin eivät lisää bkt:tä yhtään. Yksinkertaisin esimerkki kierrätyksestä on lapsilisien saaminen verotuloista, joita ensin on itse maksettu. Ja rahan kierrättämiseen tarvitaan hallintoa.

2) Rahan kierrättäminen EU:ssa

Keskiarvo: 4.4 (13 arviota)

Kepun surkea matematiikka

Posted in

Kepulaiset pitävät tiukasti kiinni ajatuksestaan kasvurahastosta, joka rahoitettaisiin myymällä valtion pörssiomaisuutta. Eduskuntaryhmän pj Kimmo Tiilikaisen mukaan TeliaSonera maksaa kyllä hyvää osinkoa (kuten olen aiheesta aiemminkin kirjoittaessani jaksanut vatkuttaa), mutta sillä ei Tiilikaisen mukaan luoda Suomeen satoja työpaikkoja. Se on surkeaa matematiikkaa seuraavista syistä.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Valtio elvyttää ensi vuonna 6,6 Mrd€ lisävelalla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen talousarvioehdotus vuodelle 2014 julkaistaan kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla (www.vm.fi, suora osoite http://budjetti.vm.fi/) torstaina 8.8.2013 iltapäivällä.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Yritysten edellytyksiä työllistää ja investoida parannetaan voimakkaasti

Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan kevään kehysriihessä sovitusti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Rahastoliiketoiminta

Tämän kirjoituksen innoittajana on Kain kirjoitus:

http://www.piksu.net/artikkeli/suomalaisia-sijoitusrahastoja-kannattaisi-markkinoida-ulkomaille

Lueskelin eilen kirjan Following the trend... (http://www.amazon.com/books/dp/1118410858) ja sen varsin hyvin perusteltu mielipide oli että valtaosa Hedge-fundien hienosta historiasta saavutetaan varsin yksinkertaisin algoritmein. Tässä kirjassa on myös esitelty muutama tälläinen hyvin tunnettu strategia. Strategioiden hyvyys perustuu eriomaisuusluokkien hajautukseen. Siitä joskus myöhemmin lisää.

Tänään aamulla  luin 7.8 ilmestyneen fundStrategy lehden. Siinä esiteltiin rahastonhoitaja Ian Mortimerin kalenteri 22-26 Heinäkuuta. Hän on Guinness Global Equity rahaston rahastonhoitaja. Tehtävät olivat seuraavat:
Maanantai: Suoritti ensimmäisen täydenmatkan triathlonkilpailun

Tiistai:  Tarkastivat salkussa olleiden osakkeiden arvostustasot. Ei tullut mitään muutoksia tällä kertaa.

Keskiviikkona: Aloitti työnsä aikaisin Genevessa markkinointipalaverilla jossa oli hyvä setti mahdollisia rahastoon sijoittajia. Sijoittajaehdokkaille esiteltiin sijoitusprosessia.

Keskiarvo: 2.1 (9 arviota)

Suomalaisia sijoitusrahastoja kannattaisi markkinoida ulkomaille

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoitusrahastoliiketoiminta on monessa maassa vientituote,  mutta miten Suomessa? Sijoitusrahastotuotteitamme ei tänä päivänä markkinoida eikä tunneta Ruotsia kauempana ja Ruotsikin näkyy tilastoissa luultavasti vain sen takia että Nordea on ruotsalainen yritys, jolla on koko asiakaskunnalle markkinoitavia suomalaisia rahastoja. 

Sijoitusrahastoliiktoimintamme markkinointi on nurkkakuntaista ja kehnosti hoidettua. Kotimaisille asiakkaille osataan markkinoida, mutta Suomesta kiinnostuneet ulkomaalaiset tahot jäävät ulkopuolelle ja muiden hoitoon. Vain muutama prosentti Ruotsin ulkopuolisista tänne sijoittavista löytää suomalaisen sijoitustuotteen (alla olevat pylväät "Muu euroalue" ja "Muu Maailma").

Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen omistajat ja omistus Mrd€ (Lähde: Suomen Pankki)

Sijoitusrahastojen kohteet kertovat hyvin sen, mihin suomalainen sijoittaa. Ja me sijoitamme tänä päivänä ulkomaille, kuten alla olevasta rahastojen maantieteellisiä sijoituspainoja kuvaavasta graafista havaitsemme. Suomen osuus on enää alle 29% ja euroalueen ulkopuolelle suuntautuu sijoituksistamme jo yli 44%. Muutos on merkittävä ennen niin kotimaa keskeisessä sijoitustoiminnassamme.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Positiiviset uutiset

Posted in

Italian talous laski vähemmän kuin ennakoitiin toisella neljänneksellä. Kun ennusteet jäävät toteutuneesta ollaan yleensä nousussa ja menossa ylättävän paljon hyvään suuntaan. Johan tästä sodanjälkeisen ajan pisimmistä taantumasta Italiassa joutaisi pääsemään.

Teollisuustuotanto, asuntojen hinnat sekä vähittäismyynti näyttävät Englannissa nousun merkkejä ja ovat vahvistavia merkkejä nousun pysyvyydestä. BKT kasvoi 0,6% toisella neljänneksellä.

Suomen pääministeri on palannut lomalta vastuuta kantamaan. Hän on selkeästi ruskettunut eli nyt on energiaa.

USAssa kauppavaje jatkaa nopeaa supistumista. Syynä on viennin kiihtyminen. Vaje supistui 22%.

Japanissa yritysten tulokset tuplaantuivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan.

Yhteisvastuullisuudesta ja rahan todellisesta olemuksesta on alettu puhumaan. Jospa rahaankin joskus suhtauduttaisiin muuten kuin tunteella. Suomen peruskoulussa on opetettu, että meidän itsenäistymisen merkki on postimerkki ja raha. Raha on mennyt ja joutaisi mennä postimerkkikin.

Jutta Urpilainen on lopettanut kannattajiensa kiittelyn samaan tahtiin kuin kannattajat ovat vähentyneet.

Keskiarvo: 2.5 (8 arviota)

Omat Rahat: Rauhallisena kohti syksyä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +8,8%,  alusta (27-05-2010) +43,2% 

 

Salkkutapahtumat:

Heinäkuu on sujunut pörsseissä myönteisissä merkeissä. Suurin osa alkukesän "Big-Ben" romahduksesta on saatu takaisin. Myös Hongkong on edennyt varsin mukavasti, vaikka maan tapaan kuuluu nyt voivotella Kiinan vaatimatonta kasvua. Jenkeissä on jopa nähty indeksiennätyksiä. Makrodata jenkeistä on onnistunut osumaan Kultakutri-kanavaan, eli ovat juuri sopivan hyviä, ei liian hyviä jolloin FED kääntäisi raha-hanat kiinni, mutta ei niin huonoja että taantuma olisi edessä.

Indeksifutturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank.

Oman salkun kannalta merkittävää on ollut australian taalan heikkeneminen, jota on kompensoinut pörssinousu. Omat valinnat Sidneyn pörssistä löytyvät kurssinousijalistan kärkipäästä.

 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Eurokriisin vaikea ennustettavuus

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Katsoin pidemmältä ajalta omia muistiinpanojani siitä, millaisissa ongelmissa euroalue on ollut minäkin ajankohtana pankkikriisinsä kanssa. Osumia ja huteja tulee niin pienissä yksityiskohdissa kuin "suuremmassa kuvassa". Ennustettavuus on siksi hyvin vaikeaa. Olen hämmästellyt sitä poliittisen tarmon määrää, jolla selkeät ja ennenkaikkea lopulliset uhat on saatu kuriin. Esimerkiksi hieman yli vuosi sitten Bundesbank oli TARGET2-saldoinensa siinä tilassa, että siltä oli vähällä loppua myytäväksi kelpuutettu paperi, jolla syöttää kriisimaiden keskuspankkeja. Edessä oli kultavarojen tai velkapaperien myynti. Suomen Pankki ilmoitti, ettei tässä ole mitään hätää. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että Suomen Pankki oli oikeassa, ja "TARGET2-meuhkaajat" väärässä. Mario Draghi tuli ja pelasti Lontoon puheillaan. Emme tainneet olla kovin monen päivän päässä siitä euroalueen lopusta.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Nollataan velat

Ihmettelen puhetta Kreikan julkisesta velasta. Tottakai sitä pitää leikata ja pitää monien muidenkin maiden velkaa pitää leikata. Julkista velkaa Saksalla on 82%, Italialla 126%, Ranskalla 90%, Espanjalla 85%, Kreikalla 161%, Belgialla 100% ja Suomella 54% kansantuotteesta. Kun valtio rahoittaa velkansa pääosin noin 5 vuoden papereilla ja inflaatio on 2% niin 3% tuottomarginaalilla velankorko pitää olla noin 5%. Näin siis lman, että hinnoitellaan lainkaan korkojen nousun mahdollisuutta. Tämä 5% velanhoitomeno leikkaa kaikkien luettelmani maiden kansantuotteen kasvun reilusti negatiiviseksi ja siten velka kasvaa vuosittain hurjasti.  Nyt Kreikka jms. valtiot joiden velanmaksukykyyn ei luoteta joutuvat rajoittamaan kohtuuttomasti taloudellista aktiviteettiaan. Velanmaksukykyyn uskotaan, koska tiettyjen maiden valtaan yli keskuspankkin uskotaan. Ei euroa olisi nykyisessä muodossaan jos muutama vahva maa lähtisi pois sieltä. Eihän itsenäisen keskuspankin omaava maa (kuten euroalue voidaan kuvitella) tarvitse ottaa velkaa eikä myöskään verottaa kansalaisiaan eikä ottaa julkista velkaa. Se voi kaikki kulunsa rahoittaa keskuspankista kuten nytkin tekee maat joilla on negatiivinen korko. Nuo köyhemmät maat kuten Kreikka ei sitä voi tehdä. Verotus on lähinnä ohjailukeino ei rahoitustoimi.

Keskiarvo: 1.8 (12 arviota)

Kovia ovat sanktiot, vai?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Tämän päivän HS kirjoittaa: Finanssivalvonta tekee säännöllisiä tarkistuksia sisäpiiri-ilmoituksista. Mikäli laiminlyöntejä havaitaan, voi Fiva määrätä rikemaksun, joka yksityishenkilöllä on 500–10 000 euroa. Ollila tienasi Nokiassa aikoinaan yli 100 miljoonaa euroa.

Em. asteikon esittäminen ei tietenkään tarkoita sitä, että Ollilan olisi todettu mihinkään syyllistyneen.

 

Toisaalla Finanssivalvonnalta tuli viikolla julkinen varoitus Eufex Pankki Oyj:lle. Pankin toimintaan liittyneet laiminlyönnit havaittiin keväällä 2012 hallinnon luotettavuutta koskevassa tarkastuksessa ja vuoden 2012 lopulla laaditussa valvojan arviossa.

Siis tarkastus tehtiin keväällä 2012 ja kirjattiin vuoden lopulla. Pankki ei asiaa ole kiistänyt, mutta vieläkin sillä on oikeus valittaa huomautuksesta. Hmm?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Asunnon vuokrauksen pahimpia sudenkuoppia kannattaa välttää

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomen Vuokranantajat ry varoittaa vuokranantajia viidestä yleisestä virheestä, joiden vuoksi vuokraus voi epäonnistua, vaikka markkinat käyvät kuumina.

1. Asunto on väärän kokoinen

Moni kolmiota tai neliötä vuokraava voi kärvistellä pitkään ilman vuokralaista ja ihmetellä missä vika, kun näytölle ei tule ketään. Ratkaisu on monesti se, että pyyntivuokraa joudutaan laskemaan sesongista huolimatta roimastikin, jotta asunnon saa vuokralle. Tämä on vuokranantajalle harmillista, mutta kuuluu vuokraustoiminnan luonteeseen.

2. Vuokra-asuntoilmoitus epäonnistuu

Jos ilmoituksessa ei ole hyviä kuvia, pohjapiirustusta eikä asukkaan kannalta tärkeimpiä perustietoja se ei houkuttele hyviä vuokralaisia. Näytölle pitäisi saada juuri tästä asunnosta kiinnostuneita, maksukykyisiä ja luotettavia vuokralaiskandidaatteja. Kandidaatitkaan eivät halua rampata turhaan näytöillä asunnoissa, jotka osoittautuvat paikan päällä nähtyinä heille täysin sopimattomiksi. Vaivaa ilmoituksensa eteen nähneet vuokranantajat nappaavat yleensä parhaimmat ja motivoituneimmat vuokralaiset.

3. Asunnon näyttö järjestetään huonosti

Asunto, jota ei ole siivottu, joka haisee epämiellyttävälle, johon ei tule valoa ja jossa on selkeitä tavaroiden säilytysongelmia, ei saa vuokralaisia hihkuen täyttämään yhteystietolomaketta. Kunnon siivous, tuuletus ja yksinkertaiset kaappiratkaisut pelastavat tilanteen.

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Öljytuotteet

Posted in

Sain edellisistä postauksesta niin huonot arviot, että päätin tehdä huomattavasti tärkeämmästä aiheesta postausken eli energiamaailman muutoksesta.

Petroolituotteiden maailman ykkönen on ollut pitkään Saudi-Arabia, mutta ei ole enää. Yhdysvallat meni ohitse EIA:n tänään julkaiseman datan mukaan (http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm).

Lokakuussa 2012 Yhdysvallat ohitti Saudi-Arabian ja ei tarvitse olla kauhean pätevä ennustajam että rako kasvaa. USAsta tullee 10-20 vuoden sisällä energian viejä ei tuoja. Se tuottaa paljon taloudellisia uusia mahdollisuuksia USAlle ja OPECille sekä Venäjälle suuria ongelmia. Samaten Persianlahden strateginen merkitys vähenee, kuten myös öljyn vaikutus talouteen. Tämä muutos johtuu tietenkin liuskekaasusta ja tuon dramatiikan näkee hyvin tuosta sinisestä viivasta kun liuskekaasu alkoi yleistymään. Tämä on tuottanut USAan huomattavan paljon hyvin palkattuja työpaikkoja ja supistanut vajeita. 

Keskiarvo: 3.8 (15 arviota)

Puhelinten käyttö

Posted in

Puhelimen käyttö vaihtelee paljon käyttäjäryhmien mukaan. Älypuhelimia on maailmassa yli miljardi ja matkapuhelimia on 80% maailman ihmisistä eli noin 5 miljardilla. Eri käyttiksen omaavia puhelimia käytetään keskimäärin erilailla. Älypuhelimia käytetään:
Tekstiviesteihin                         92%
Nettailuun                                 84%
Sähköposteihin                          76%
Pelien pelaamiseen                    64%
Käyttää hankittuja ohjelmia        69%
SOME                                      59%
Musiikkia ja videoita                  48%

Keskiarvo: 2.1 (9 arviota)

Vakaa hintataso kasvattaa pörssiarvoja ja inflaatio on niiden turma

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskuspankit painavat rahaa pyrkien käynnistämään ylisuuria velkoja sulattavan inflaatiokierteen. Mistä löytyy sijoittajan turvasatama, jos inflaatio jossain vaiheessa todella käynnistyy? Tarjoaisivatko osakkeet hyvän turvan?

Osakkeet ovat kehno turva inflaatiota vastaan, kun asiaa tarkastellaan viimeisen sadan vuoden perspektiivillä. Osakkeet eivät ole tarjonneet mitään suojaa vaan päinvastoin; osakkeet ovat olleet sijoittajan ansa. Osakkeiden arvot laskevat kun muut elinkustannukset kallistuvat selviää oheisesta graafista. Osakesijoitukset ovat olleet inflaatiovuosien turma. Alhaisen inflaation aikana osakkeet sen sijaan ovat tarjonneet hyvää tuottoa.

Osakkeiden hintaindeksi verrattuna elinkustannusten kasvuun (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Euroalue flättiintyy

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Tänään julkaistiin nippu euroalueen makrodataa, josta kävi ilmi ainakin saksalaisen vähittäismyynnin ja ranskalaisten kulutuksen olevan vähenemään päin. Sen sijaan työttömyydestä annettiin kahden vuoden jälkeen vihdoinkin laskeva lukema, joskin vain marginaalisesti. Saksan kohdalla vähittäiskaupan lukemissa ei ole niin kovaa katastrofia, sillä monen muun tilastotiedon valossa Saksa porskuttaa. Muu euroalue on sen sijaan kuronnut erojaan umpeen. Valitettavasti tämä ei ole tapahtunut pelkästään muutaman kriisimaan piristymisellä, vaan mukana on myös Suomen - ja muiden keskikastimaiden - pudotus kohti mutasarjaa.

Keskiarvo: 3.8 (10 arviota)

STTK: Läpinäkyvä ja avoin palkkausjärjestelmä luo oikeudenmukaisuutta ja motivaatiota

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  STTK:n kampanja ”Reilu työ kuuluu kaikille” jalkautuu Poriin SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä. Kansalaistorilla kävijöiltä kysyttiin, onko palkkasi reilu suhteessa työtehtäviin. Yli kahdestasadasta vastaajasta 49 prosenttia pitää palkkaansa reiluna, 51 prosenttia epäreiluna. Reilu ja tasa-arvoinen palkkaus mainittiin myös useassa viestilapussa, joita kerättiin STTK:n kansalaistorin teltan seinään.

   Yhä useammalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen palkkausjärjestelmä. Pääsihteeri Leila Kostiainen korostaa, että palkkausjärjestelmien tulee olla läpinäkyviä ja avoimia.
- Näin vähennetään syrjivää ja epäoikeudenmukaista palkkausta. Palkkauksen perusteiden ja arviointijärjestelmien on oltava avoimesti laadittuja, jotta työntekijät ymmärtävät arvioinnin yhteyden palkkaukseen sekä pystyvät itse arvioimaan palkkauksensa perusteita.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Samsung

Posted in

Toistan luultavasti kyllästymiseen asti samoja asioita. Kirjoitan auki omaa analyysia koska mietin sijoittavani Samsungiin (itse asiasa olen jo ottanut siitä pienen position). Kirjoitan itseni vuoksi, toivottavasti, ette pidä asiaa pelkkänä spämminä.

Samsung monialayhtiönä yrittää aidosti löytää uusia lypsylehmiä. Samsung on tunnustanut, että puhelinten kateprosentit ovat menossa alas, aivan kuten kahvinkeitinten valmistaminen. Niistä on tulossa bulkkituotteita. He etsivät toisilta aloilta uusia nousevia tuotteita, lypsäen kuitenkin matkapuhelimia täysillä kuten maailman kannattavimman puhelinvalmistajan kuuluukin. Samsungin markkina-arvo on 170 mrd kun Applen on 400 mrd.

Keskiarvo: 2.6 (9 arviota)

Päättämättömiä päätöksiä

Posted in

Euroopan päättäjät elävät keskellä kognitiivista dissonanssia (tapa käsitellä ristiriitaisia asioita) ja he eivät tiedä kuinka selvitä. Kun päättäjät eivät tiedä ja ovat hämmästyneitä, niin he eivät tee mitään. Euroopassa on aivan sama kuin Suomessa, ei tehdä mitään. Eristäytyminen yhteistoiminnasta ei ole ratkaisu koska vieressä nuo Euroopan maat ovat eristäytymisen jälkeenkin. Meillä on kaikkialla kaksi suurta ristiriitaa eli velkaantumisen vauhti ja talouskasvun olemattomuus. Todellisuudessa Euroopassa on vielä kolmas suuri kaikkea sotkeva asia ja se on, että porukka elää pidempään kuin ennen ja keski-ikämme on noussut. Vanhemmilla ihmisillä on elämänkokemuksen tuomaa "varmuutta" kuinka asiat ovat, mutta kun ne asiat eivät ole niin kuin kalkkisporukka luulee/haluaa. Syntyy todellisuuden ja elämänkokemuksen ristiriita jota pyritään ratkaisemaan ehdottomuudella.  Yhden kirjan varmuudella varustetut päättäjämme hyppäävät asiasta toiseen näkemättä suurta kuvaa. Pääministeriltämme on kuulemma herkkyys hukassa kun on valvonut liikaa. Menisi nukkumaan eikä kantaisi vastuuta. Vastuuta kannetaan tekemällä hyviä päätöksiä ei leikkimällä vastuuta kantavaa siltapylonia.

Keskiarvo: 2.6 (7 arviota)

Tuetun tuotannon autuus: tapaus Espanjan aurinkosähkö

Posted in

Ensinnäkin: juu, Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa, tai joka tapauksessa vähäpäästöistä ja sukupolvelta toiselle kestävää energiaa. Tuulivoima voi olla hyvä osa pakettia, jos se on tarpeeksi kustannustehokasta, eikä tuota suhteettomasti ongelmia (hervoton tuulipuisto merellä ei ole ainakaan minulle esteettinen haitta, mutta tuossa parvekkeeni edessä Näsijärvellä se sitä olisi).

Tuulivoiman suhteen Suomessa on mopo vain lähdössä käsistä. Tänne on suunnitteilla Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaa nimellisteholtaan yhteensä lähes 9000 megawattia, mikä olisi kaksi kertaa enemmän kuin ydinvoimaloidemme tuotanto Olkiluoto kolmosen valmistuttua. Virallinen tavoitekin on liki kymmenkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä 2 500 megawattiin. Sekin vastaisi lähes nykyistä ydinvoimakapasiteettia. Aikamoisia lukuja, kun sähkön kulutuksen ei odoteta kasvavan näkyvässä tulevaisuudessa.

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Voi EK sentään!

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Hevospoolo on hieno harrastusdevil

 

Suu auki hämmästyksestä katselin Ylen tv-uutisia, joissa EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen esitteli EK:n "uusinta" ehdotusta. Lomautusten tai irtisanomisten uhatessa työehdoista pitäisi voida paikallisesti sopia joustavasti. Joustaminen tarkoittaisi tietysti työehtojen huonontamista.

Esitys on pienin variaatioin EK:n vuosia toistama. Ainoa uusi piirre oli se, että johtaja Laatunen esitteli näkemyksiään golfkentällä ja erehtyi jopa tv-kameroille esittelemään laajasti myös golftaitojaan.

Jälleen kerran mieleen tulee vanha kysymys siitä, kuinka kaukana johtajat ovat arkitodellisuudesta. Uskovatko he todella, että spurgujen kanssa tappeleva Siwan kassa lämpenee EK:n ajatuksille puttausnäytöksen jälkeen?

Voi olla, että nyt on heinäkuu ja johtaja Laatunen lomalla. Silloin tämä kauan toistettu vaatimus paikallisesta sopimisesta olisi vallan mainiosti voitu siirtää, kunnes EK:ssa joku on työaikaan työpaikalla edes sen näköisenä kuin tekisi töitä, kun kerran työntekoa muiltakin ollaan vaatimassa!

Keskiarvo: 4.5 (11 arviota)

Onko kultayhtiöissä nyt ostotilaisuus?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kullan hinta on tunnetusti laskenut voimakkaasti viime vuoden huippukursseista.

Heinäkuussa tapahtunut käänne nousuun on saanut minut pohtimaan olisiko nyt hyva aika ostaa kullasta riipuvia yhtiöitä. 

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Portugalin hallituskriisin jälkeen

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Heinäkuun alussa Portugalissa marssi (ja oli aikeissa marssia) ministeriä pihalle frekvenssillä ministeri päivässä - kaksi parhaassa. Syynä oli epäinhimilliseksi koettu säästötalkoo. Portugalissa nimenomaan yksityisten velkataso on päätähuimaava. Tavallinen mittari tässä on velan suhde vuotuisiin tuloihin. Suomessakin mennään hieman toiselle sadalle prosentille, mutta Portugalissa reippaasti kolmannelle sadalle. Kun kenkää tulee, verot nousevat ja palkat laskevat, niin sisämarkkinoilla tapahtuu ihmeitä. Ja hyvin ikäviä sellaisia. Velat eivät kuitenkaan kevene. Yhtälöstä tulee kestämätön.

Juuri tästä syystä hallitusrivit alkoivat rakoilla. Sikäläinen pienehkö puolue hallituskumppanina oleva CDS-PP katsoi, ettei hyvä heilu syyskuun lopun kunnallisvaaleissa, jos porukka profiloituu kunnon vyönkiristäjä- ja leikkauspuolueeksi. Presidentti tuli hätiin ja ehdotti laajempaa "kansallinen pelastus" -nimikkeellä kulkevaa puoluekoalitiota. Siitä ei tullut mitään, mutta vanhalla kokoonpanolla jatketaan.

Keskiarvo: 5 (2 arviota)
Julkaise syötteitä