Artikkelit aikajärjestyksessä

Alueen maksuhäiriötilanne kannattaa tarkistaa ennen asuntoinvestointia

Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on pienentynyt kevään ennätyslukemista runsaalla tuhannella. Erityisesti nuorimmissa ikäluokissa tilanne on parantunut.  367 800 henkilöllä eli 8,4 prosentilla koko Suomen täysi-ikäisestä kansasta on nyt maksuhäiriömerkintöjä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä.

”Suuri joukko kuluttajia elää koko ajan niin maksukykynsä rajoilla, että pienikin katkos kassavirrassa tai yllättävä lisämeno voi kaataa koko henkilökohtaisen talouden. Kulutusluottoa myöntävien yritysten tiedonvaihtojärjestelmästä tekemämme analyysin perusteella voidaan todeta, että hyvin usein hakijoilla on ennestään monta luottoa maksettavanaan”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Kuntien hankintalakiin vaaditaan tervettä julkisten hankintojen hallinnointitapaa

Palvelualojen työnantajat PALTA vaatii, että valmisteilla olevaan julkisten palveluiden hankintalakiin tulee seuraavat muutokset:

  1. Kuntien omistamille yhtiöille ei saa antaa mahdollisuutta kilpailla avoimilla markkinoilla samalla kun ne toimittavat palveluitaan ilman kilpailutusta omistajatahoilleen.
  2. Kuntien hankintojen viranomaisvalvonta tulee siirtää pois kunnilta itseltään. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset ovat riippumattomampi taho.

Vertaisomistus

Autot on nähty pitkälle vain logistisena välineenä, mutta asia on muuttumassa ja siksi automarkkinoille on pyrkimässä perinteellisiä tietoteknisiä yrityksiä kuten Google ja Apple. Ei nuo tietotekniset yritykset ole itse kiinnostuneet autoista, vaan palveluista joita kulkualustan avulla voi tuottaa. Se on osa suurempaa paradigman muutosta. Autoilun muuttumisen ovat tietenkin nähneet myös perinteelliset autotehtaat kuten Ford tai Mercedes Benz.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Unohtakaa jo Kreikka ja seuratkaa Kiinaa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +18.6%,  alusta (27-05-2010) +99.6%

 

Yleistä:

Suomessa uutisointi on keskittynyt Kreikan tilanteeseen. Tilanne onkin kreikkalaisten kannalta onneton, mutta sijoittajan kannalta mielestäni melko vähäpätöinen. Kreikan kansantalous on n. 2% euroalueesta, miten se voisi sekoittaa koko mailmantalouden? Vastakkain näyttävät nyt olevan kaksi sijoittajanäkökulmasta samanarvoista lopputulosta:

1. Kreikka laiminlyö velkansa ja ajautuu sekasortoiseen eroon eurosta. Siinä sivussa euroalueen muut veronmaksajat kärsivät eri mekanismien kautta n. 300 miljardin tappiot. Osa näistä rahoista olisi joka tapauksessa pitänyt käyttää saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemiseen jos - niin kuin järkevää olisi ollut - kreikan lainoja olisi leikattu edellisellä kierroksella huomattavasti enemmän.

2. Kreikka saa kuin saakin neuvoteltua vielä edullisemmat tukiehdot itselleen. Tästä seuraa opposition voitonmarssi muissa kriisimaissa. Seuraavaksi nähdään populistit vallassa Espanjassa ja Portugalissa, mahdollisesti myös Italiassa. Tämä onkin jo vakavampi asia.

Oli tulos kumpi tahansa huomattavasti lopputulosta tuhoisampaa on jatkuva epävarmuus. Parasta mitä euroopan politikot voisivat saada aikaan on tilanteen nopea laukeaminen tavalla tai toisella.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Investointipankit hyödyntävät sijoituskohteiden arvioinnissa DuPont analyysiä

Investointipankit tekevät osakesijoituksensa tueksi sijoituskohteesta niin sanotun DuPont analyysin. Mutta mikä tämä analyysi on ja miksi se tehdään?

Sijoittaja on kiinnostunut loppujen lopuksi vain siitä miten hyvää nettovoittoa yritys tekee pörssiarvoaan vastaan. Siis montako prosenttia tulee nettovoittoa pörssiosakkeeseen sijoitetulle pääomalle. Tämä luku, nettovoitto/pörssiarvo on loppupeleissä ainoa kiinnostava tekijä. Mutta sen kehitystä on vaikea arvioida, ellei tee tarkempaa arviota. DuPont analyysi on hyvä, yrityksen tilinpäätöstietoihin nojaava menetelmä tarkemman analyysin tekemiseksi.

DuPont anayysi jakaa luvun nettovoitto/pörssiarvo tekijöihin: toiminnan tehokkuus, pääoman tehokkuus, velkavipu ja pörssin arvostuskerroin (prize/book), joiden tulona tuo nettovoitto/pörssiarvo muodostuu. Näitä komponentteja on helpompi verrata saaman toimialan yritysten kesken ja näiden tekijöiden kehittymistä on mahdollista ennustaa paremmin kuin pelkän nettovoiton kehittymistä. Siksi nettovoitto/pörssiarvo jaetaan näihin komponentteihin.

DuPont analyysi sovellettuna pörssisijoittajan käyttöön

Mites nyt?

Maailmaa ravistellaan taas Kreikan toimesta, mutta ei se ole oikea ongelma. Oikea ongelma on epätasapainot, jotka meinaavat purkaantua myös sosiaalisesti ja se laittaa maailman sekaisin ja varsinkin EU:n sisimmäisen aatteen eli oikeudenmukaisen rauhan periaatteen. Huomattavasti isompi riski maailmantaloudessa on Kiinan epätasapaino ja myös Englannin EU-ero kuin Kreikan mahdollinen ero, mitä pidän epätodennäköisenä tänä vuonna.  Miksipä Merkel haluaisi olla se kansleri jolloin Kohlin rakentama euro alkaisi murtua? Merkelhän aloitti poliittisen huippu-uransa juuri Kohlin ministeriössä. Tämä on muutenkin mennyt jotenkin henkilökohtaiseksi lapsien leikiksi ja sen vuoksi juuri tänään Varoufakis ilmoitti (pakotettiin) erostaan. Kreikalle on helpompi myöntää parempia lainaehtoja jos vähintään valtionvarainministeri eroaa ja parempia ehtojahan se tarvitsee riippumatta siitä mitä tuossa äänestyksessä olisi tapahtunut.

Käyn lävitse hieman kansantaloutta Krugmanin ja terveen järjen mukaisesti mitä mielestäni Krugman edustaa. Makrotalous ei ole kotitaloutta mikä on Keynesin kuuluisa tokaisu. Makrotalouteen kuuluu vain vähän elementtejä mikrotaloudesta. Kyseessä on aivan sama kuin verrattaisiin autoa hevoseen. Jos luulet, että hevonen on sama kuin auto, niin koita syöttää hevoselle bensaa ja tunkea bensatankkiin heinää. Ei se toimi vaikka moni yrittää taloudessa noin tehdä ja pitää sitä viisaana. 

OECD uskoo maailmantalouden kasvavan ensi vuonna jo 3,8% nopeudella

OECD on teollistuneiden maiden hallitusten rahoittama taloudellinen tutkimuslaitos, joka tuottaa hyvää puolueetonta tietoa talouden tilasta ja antaa politiikkasuosituksia.

Nyt julkaistu talouskatsaus on positiivinen lähivuosien suhteen. Maailmantalouden kasvu piristyy OECD:n mukaan tämän vuoden 3,1% lukemista ensi vuonna jo 3,8% kasvuvauhtiin. Raportti antaa kuitenkin huolen aihetta koskien pidemmän ajan näkymiä:

  • Työn tuottavuus ei ole OECD maissa juurikaan kasvanut vuoden 2009 jälkeen. Uutta teknologiaa ei ole osattu ottaa käyttöön.
  • Investoinnit tuotantoon ovat polkeneet lähes paikallaan
  • OECD maiden kasvu on tullut lähes kokonaan työllisyyden paranemisesta.

Talouskasvu jäi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä heikoimmaksi sitten vuoden 2009 laman, mutta OECD ei usko negatiiviseen käänteeseen. Kasvu piristyy taas loppuvuodesta.

OECD varoittelee liian pitkään jatkuvan keveän rahapolitiikan vaaroista

Suurimmat riskit liittyvät OECD:n mukaan melko lailla tavanomaisiin ilmiöihin kuten teollisten investointien määrään, rahapolitiikkaan ja öljyn hintaan. OECD kuitenkin varoittelee siitä, että liian pitkään jatkuvalla kevyellä rahapolitiikalla on myös haittapuolia kuten sijoitustuotteiden (osakkeiden) arvon kupla, etc.. Eräänä erityisenä riskinä OECD pitää lainakorkojen mahdollisen nopean nousun aiheuttamia lieveilmiöitä.

Markkinat kuuntelevat rauhallisena ovella raapivaa grexitiä

Grexitiä on nyt joka media niin pullollaan, että korvista tunkee jo ulos. Ei sillä, iso asiahan kyseessä on, ja käänteet ovat olleet dramaattiset. Arvioin kuukausi pari sitten, että voimme nähdä mellakat kadulla ja sen jälkeen kansanäänestyksen eurosta hallituksen ajautuessa pakkorakoon, mutta kävikin toisinpäin. Ensin hallitus kiristi euromaita kansanäänestyksellä ja sitten alkoivat katurallit - jotka eivät onneksi ole mellakoiksi yltyneet. Toinen asia voi olla, jos täpäräksi ennustettu äänestys päättyy ei-puolen voittoon.

Miten kreikkalaisten kannattaisi äänestää? Siihen en ota kantaa, näkemyksiä riittää ilman minuakin, eikä asia minulle tai muille kuin kreikkalaisille kuulukaan. Äänestyksen järjestämisestä hallitus ei saa tyylipisteitä jo aikataulun vuoksi, mutta on silti ihan hyvä, että kansa saa sanoa kantansa tässä elintärkeässä asiassa. Se jakaa kreikkalaisia pahasti, eikä äänestys sitä asiaa muuta, etenkin jos tuloksena on grexit. Mutta ainakin kreikkalaiset saavat itse päättää, kumman kahdesta huonosta mutta varsin erilaisesta tulevaisuudesta he valitsevat.

Toimialoihin hajauttaminen kannattaa tehdä huolellisesi

Sijoittamisessa on tärkeää tehdä kunnon hajautus. Osana hajautusta on huolehdittava, että liiketoiminnan toimialat, sektorit, ovat hyvin edustettuna salkussa.

Mutta kannattaako salkkuun ottaa tasapainoinen määrä eri toimialojen osakkeita? Riippuu sijoittajasta. Jos ei ole paljon aikaa käytettävissä talouden seruaamiseen, niin laaja hajautus on paras ratkaisu. Jos on hieman aikaa käytettävissä ja sijoittajalle syntyy itselleen näkemystä talouden tilanteesta, niin voi tehdä valintoja ja painotuksia. Piksun sektori-indeksi sivut antavat silloin tukea ja taustatietoa päätöstä varten. Valitsemalla oikeita sektoreita voi parantaa salkkunsa keskimääräistä tuottoa useita prosentteja vuodessa.

Globaaleiden sektori-indeksien kehitys viimeisen vuoden ajalta (Lähde: Piksu, sektorivertailu)

LähiTapiola: Omistajayrittäjät ovat sitoutuneita työhönä - lomailua ja unta ei saisi unohtaa

Johtaja nukkuu riittävän pitkiä öitä, mutta painaa kohtuuttoman pitkää päivää. Pisimmät työpäivät on omistajayrittäjillä. Ennakkotiedot käyvät ilmi LähiTapiolan ja työeläkeyhtiö Elon tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yli 1 000 yrityspäättäjää. 

LähiTapiola ja Elo tutkivat alkukesällä suomalaisten johtajien työhyvinvointia ja jaksamista. Tutkimuksen ennakkotietojen mukaan suomalainen johtaja nukkuu keskimäärin riittävästi. Noin 60 prosenttia vastaajista nukkuu vähintään 7-8 tuntia yössä, mikä on asiantuntijoiden mukaan sopiva unen määrä.

Vastaajista kuitenkin noin 40 prosenttia nukkuu alle suositusten eli vain 5-6 tuntia yössä tai tätäkin vähemmän. Jatkuva yöunista tinkiminen on tutkimusten mukaan vakava terveysriski.  

Johtajien unen määrä on vähäisimmillään elämän ruuhkavuosina 30-39-vuotiaana.  Yli 45 prosenttia tämänikäisistä ilmoittaa nukkuvansa 5-6 tuntia tai tätäkin vähemmän. Omistajayrittäjät nukkuvat keskimäärin vähemmän kuin palkkajohtajat.

Sukupuolten välillä erot näkyvät siten, että naisjohtajista suurempi osa ( 59 %) nukkuu suositusten mukaan eli 7-8 tuntia yössä, kun miesjohtajista siihen yltää harvempi (52,5 %) .

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksen hallitus vastaa asemasta tuotantoketjussa ja yriytsjohto hyvistä tuotteista

Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita saa kohdella huonosti.

Sijoittamisessa tarvitaan tietotaitoa

Sijoittaminen on kuitenkin arvokasta työtä, joka vaatii paljon aikaa ja tietotaitoa. Sijoittajan oleellisinta tietotaitoa on:

Shanghain pörssi rysähti jo

Toin kesäkuun alussa esiin – samoin kuin Lars – Kiinan osakekuplan, josta oli todella rajut merkit. Rysähdys alkoi melkein saman tien, aika tarkkaan viikko juttujemme jälkeen Shaghain pörssi piikkasi ja aloitti nopean sukelluksen. Minulle niin nopea rysähdys tuli hiukan yllätyksenä indikaattorien heikentymisestä huolimatta, koska usein kurssit vielä jatkavat jonkin matkaa, tosin ounastelin tämänkin olevan mahdollista. Odotin silti indeksin kokeilevan 5500 pisteen rajaa, mutta alamäki kutsui jo 5200 pisteen jälkeen. Nyt pudotusta on kertynyt yli 20 prosenttia, tänään käytiin jo 4000 pisteen alapuolella.

Teknisen määritelmän mukaan kyseessä on jo nallemarkkina, jonka rajana pidetään juuri 20 prosenttia. Ei se silti aina tarkoita, että laskumarkkina jatkuu alemmille tasoille, vaan poikkeuksiakin säännöstä on. Sen vuoksi en vanno, että pudotus väistämättä jatkuu, koska ylikuumentunut markkina saattaa tehdä noinkin rajuja korjauksia ja jatkaa silti ylemmäs ainakin jonkin aikaa.

En sitä järin todennäköisenä pidä, koska buumin takana oli paljon piensijoittajia ja lainarahaa, ja nyt velkavivun kanssa leikkineet tulokkaat nielevät kauhuissaan tappioitaan. Monen tase on varmasti jo pakkasella ja paniikki ankara. Surkeita tarinoita, mutta ahneus ja kokemattomuus on dynamiittinen yhdistelmä. Kun miljoonat sijoittajat pakenevat sormet savuten kehästä, kuplan jatkumiseen on vaikea löytää uusia höyrypäitä.

Asuntomarkkinat kohmeessa

Uusia asuntolainoja kysytään nyt vilkkaasti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Näiden kaupunkien lisäksi vain muutaman kaupungin ydinalue on lähtenyt liikkeelle, ja monta vuotta kestänyt asuntomarkkinoiden kohme sulaa hitaasti selviää Hypo:n 2Q/2015 asuntomarkkina-analyysistä.

Asuntojen hinnat (Lähde: Tilastokeskus)

Hypon analyysi vallitsevasta markkinatilanteesta kohenee edelleen ylöspäin, mutta vain hivenen +5,0 pisteeseen (+0,50 %), koska suomalaista kansantaloutta ja erityisesti julkista taloutta koskeva suunnanmuutos antaa edelleen odottaa itseään, vaikka talkoot on aloitettu.

Eduskuntavaalien jälkeen kuluttajien luottamus on vahvistunut, mutta Kreikan kriisi heijastuu myös asuntomarkkinoille. Odotamme Kreikan ja rahoittajien pääsevän lähiviikkoina väliaikaiseen sopuun, mikä rauhoittanee rahoitusmarkkinat ja voi rohkaista asunnonostajia. Asuntojen hinnoissa on yhä tinkimisen varaa eli ostajalla on käsissään valttikortteja. Kauppojen viriäminen kertoo myös siitä, että myyjät ovat tulleet ostajia vastaan alentamalla hintoja. Myös uusissa kohteissa yksityinen ostaja pystyy nipistämään pyyntihinnoista selkeitä prosentteja. Aiemmin hinnanalennukset ovat olleet tukkuostajien etuoikeus.

Kreikasta ja ajatusvirtaa

Kreikan kriisin uutisointi on yhtä yksipuolista kuin Ukrainan sodan. Olemme puolemme valinneet ja tosiasioista tai mistään välittämättä emme kantaamme vaihda. Tämä on puhdasta sotapropagandaa.

On hyvä kuitenkin muitakin kuunnella, myös vastapuolta, jos haluaa päästä hyvään ja oikeudenmukaiseen tulokseen. Kreikan valtionvarainministeri kirjoitti blogiinsa sanasta sanaan puheensa euroryhmän kokouksessa viikko sitten.

http://yanisvaroufakis.eu/2015/06/18/greeces-proposals-to-end-the-crisis...

Kreikan tarvitsee tehdä paljon, mutta he ovat tehneet jo enemmän kuin yksikään valtion rauhan oloissa:

-julkinen sektori on kääntynyt ylijäämäiseksi, yli 20% alijäämästä
-palkat ovat pudonneet 37%
-eläkkeet ovat laskeneet 48%
-työttömyys on 30%
-kulutus on laskenut 33%

Valtio-omistajuus muistuttaa skitsofreniaa: tapaus Altia

Edellinen eduskunta siunasi jo valtion viinatehtaan Altian myymisen, mutta tämä hallitus tuskin sitä toteuttaa, koska keskusta vastusti hanketta jo oppositiossa. Altia on oivallinen esimerkki valtion tempoilevasta omistajapolitiikasta, joka muistuttaa skitsofreniaa tai ainakin vakavaa neuroosia, jossa ihmistä repivät voimakkaat sisäiset ristiriidat. Ne estävät johdonmukaisen toiminnan, mutta se on tietysti politiikalle ominaista ylipäänsä, koska yhteiskunnan sisäiset etu- ja arvoristiriidat muokkaavaat politiikkaa puolueiden kannatuksen heiluessa vaaleista toiseen. Niin demokratian pitää tietysti toimiakin, mutta omistajapolitiikassa se johtaa usein surkuhupaisaiseen veivaamiseen tavoitteiden heitellessä kuin karusellissa.

Altia pistettiin myyntilistalle, koska sen kannattavuus on heikko ja alkoholimarkkinoista on tullut kansainvälistymisen myötä vaikea ala. Jos omistaja ei saa yritystä tuottamaan, kannattaa se myydä, kun siitä vielä jotain saa. Paras vaihtoehto on saada toiminta kannattavaksi, mutta se ei välttämättä onnistu kuin omistajaa vaihtamalla, koska omistajuuskin vaatii osaamista. Jos se on syystä tai toisesta kadonnut vaikkapa olosuhteiden voimakkaaseen muutokseen kuten Altian tapauksessa, tosiasiat on paras tunnustaa.

Tätähän ei tehty mm. Talvivaaran tapauksessa ja kalliiksi kävi. Valtio kuvitteli hoitavansa yhtiön ongelmat pääoman jatkuvalla pumppauksella, mistä seurasi vain se, että koko roska kaatui valtion syliin kasvattaen tappiot yhä suuremmaksi.

Suomalaiset peliyritykset kasvavat räjähdysmäisesti

    Suomalainen ohjelmisto- ja IT-palveluala kasvoi 20,6 % vuonna 2014. Kasvu oli pitkälti pienten ja keskisuurten sekä peliyritysten ansiota. Monet pörssiyritykset kamppailevat edelleen yrittäessään uudistua toimialan rakennemuutoksessa.

Toimiala kasvoi kokonaisuudessaan 20,6 %. Sen sisällä pelkästään peliala vastasi kahdesta kolmasosasta ohjelmistoalan kasvusta. Myös muiden ohjelmistoyritysten liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin globaalien ohjelmistomarkkinoiden kasvu keskimäärin.

– Joukko ohjelmistoyrityksiä on hienosti onnistunut hyödyntämään digitaalisen jakelukanavan sekä IT:n kuluttajistumisen tuomat mahdollisuudet, Ohjelmistoyrityskartoituksen päätutkija Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Digitaaliset palvelut tuovat menestystä, osaamista pitää uudistaa

Suurempien tietotekniikkayritysten liikevaihto laski 2,2 %, verrattuna edellisvuoteen. Liikevaihdon supistuminen vaikuttaa kuitenkin pysähtyneen, ja osa Helsingin pörssiin listatuista IT-palveluyrityksistä myös kasvatti liikevaihtoaan.

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

Kokeile oletko intuitiivinen ajattelija vai järkiajattelija?

Kesälomien alla pieni koe on paikallaan. Voit ilahduttaa sukua ja ystäviä  loman ajan ja ja työkavereita elokuuussa. Lisäksi voit tulla paremmaksi sijoittajaksi.

Koe alkaa.

Ota kynä ja paperia ja kirjoita vastaukset.

  • Pingismaila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 €. Jos maila maksaa 1 €:n enemmän, paljonko maksaa pallo?

Jatketaan toisella kysymyksellä.

  • Vaatetehtaassa viisi konetta valmistaa viisi paitaa tasan viidessä minuutissa. Kuinka kauan kestää sadalta koneelta valmistaa sata paitaa?

Ja kolmas kysymys.

  • Lammessa kasvaa lumpeita. Joka päivä lumpeiden peittämä ala kaksinkertaistuu. Jos kestää 48 päivää, että lampi on täysin lumpeiden peitossa niin kuinka monta päivää kestää, että lampi on puoliksi lumpeiden peitossa?

Intuitiiviset vastaukset ovat kymmenen senttiä, sata minuuttia ja kaksikymmentäneljä päivää.

Ne ovat vääriä vastauksia.

Lue oikeat vastauksen ja mitä tulokset kertovat!

Klikkaa tähän!

Palkansaajaa hemmotellaan 5% yrittäjää pienemmillä veroilla

Työntekijän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin yrittäjän, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 46 141 euroa vuonna 2013. Yrittäjän veroaste oli 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia.

Työntekijän ja yrittäjän erilainen verokohtelu (Lähde:  Yrittäjän tulot ja verot selvitys)

Luotonkysynnän piristyminen on merkki toiveikkuuden palaamisesta

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän olevan selvästi piristymässä. Luotonkysynnän arvioidaan olevan vilkkaampaa kuin vuosi sitten sekä kuluvalla että seuraavalla vuosineljänneksellä. Etenkin oman asunnon hankintaan ja peruskorjausta varten otettujen lainojen kysyntä on kasvussa.

Kotitalouksien sijoitushalukkuus on myös edelleen kasvussa. Osakkeet ja osakerahastot ovat suosituimmat sijoituskohteet ja vakuutussäästäminen ja asuntosijoittaminen kiinnostavat kotitalouksia. Talletusten suosio sijoituskohteena on hiipunut jo pidemmän aikaa.

”Matala korkotaso houkuttelee etsimään sijoitustuottoja talletuksia riskipitoisemmista tuotteista. Kotitaloudet sijoittavat nyt ahkerasti rahastoihin ja erilaisiin vakuutussäästötuotteisiin”, summaa analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Verenpaine nollassa

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiinnittää huomiota päästrategi Jussi Hyödyn linkissä olevaan kirjoitukseen ja kehottaisin lukemaan linkin tekstin pian, sillä Talentumilla on ikävä tapa arkistoida piiloon vanhempia tekstejä.

Olen ennenkin pitänyt Hyödyn tekstejä hyödyllisinä, mutta tällä kertaa minua ilahduttaa se, että hän on kirjoittanut aivan samoista asioista, jotka minua ovat jo kauan vaivanneet. Muotoilen kuitenkin käsitykseni itse ja haen perustelut muualta.

Joku lienee omaksunut käsityksen, että koron perinnän kielto uskonnollisista syistä Euroopassa keskiajalla tukahdutti taloudellisen kehityksen. Tällainen käsitys on tyypillinen tilanne, jossa syy ja seuraus menevät täysin sekaisin.  Keskiajalla ei nimittäin ollut juurikaan taloudellista kasvua, joten koron perinnällä ei ollut edellytyksiä. Tällä reaalitaloudelliselle tilanteelle vain haettiin perusteluita uskonnon opinkappaleista. Ja kun renessanssin aikoihin tilanne muuttui, korostakin tuli sallittu.

Osakemarkkinoiden kesädroppi on jossain määrin säännöllinen ilmiö

Piksu Toimitus kirjoitti maaliskuussa artikkelin Suomen pörssin keskimääräisestä kesädropista, joka on yleensä 4% suuruusluokkaa, kun osinkoja ei oteta huomioon. Mutta miten muualla?

Oheisessa kuvassa on S&P 500 indeksin keskimääräiset kuukausimuutokset viimeisten 60 vuoden ajalta. Kesädroppi-ilmiö näkyy myös S&P 500 indeksissä. Kesän lomakaudella kurssit kehittyvät heikosti.  Mutta kesädropin pahimmat hetket ajoittuvat maailmalla myöhempään, suurin pudotus on vasta syyskuussa. Viime vuosiin ajoittuneet lokakuun dropit näyttäisivät sen sijaan sattumalta ainakin kun tarkasteluperiodiksi otetaan viimeiset 60 vuotta. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Kaivopuiston keisarit

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Uuden tutkimuksen mukaan Kaivopuistossa asuvilla on enemmän pörssivarallisuutta kuin vaikkapa Purnujärvellä asuvilla. Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimustulos tuntuu niin itsestään selvältä, että ensimmäinen ajatus on, miksi tällaista asiaa pitää edes tutkia. Tiedämme, että Kaivopuistossa asunnot maksavat moninkertaisesti Purnujärveen verrattuna. Tästä voimme päätellä, että Kaivopuistossa asuvat ovat todennäköisesti varakkaampia kuin purnujärveläiset. On siis todennäköistä, että kaivopuistolaiset omistavat myös enemmän osakkeita kuin purnujärveläiset. Uskaltaisin jopa viedä ajatusketjua niin pitkälle, että Kaivopuistossa asuvat ajavat myös kalliimmilla autoilla.

Vakavasti ottaen kyseessä on kyllä ihan aito ongelma. Ongelma ei mielestäni ole se, että Kaivopuistossa asuvat omistavat osakkeita vaan se, että muut eivät omista. Alhaisen korkotason aikana pankkitileillä makaaville varoille on mahdotonta saada juuri mitään tuottoa. Joidenkin tietojen mukaan pankkitileillä lojuu tällä hetkellä noin 80 miljardia euroa. Toki varat ovat pankeille tärkeitä, mutta eivät anna säästäjille juuri mitään tuottoa. Tämä on purnujärveläisille suhteessa isompi ongelma kuin kaivopuistolaisille. Pankkitileillä olevat varat ovat 80 kertaa suuremmat kuin tutkimuksen mukaan Kaivopuistossa asuvien osakevarallisuus. Näillä rahoilla ostaisi nykyhinnoilla lähes puolet Helsingin pörssin kaikista yhtiöistä.

Grexit savuaa jo - ja saattaa kärähtääkin

Arvioin toukokuun alussa Grexitin olevan lähempänä kuin koskaan, ja sitä se jo todella on. En tiedä mikä on sen todennäköisyys, mutta tuskin kaukana 50 prosentista. Median mukaan kreikkalaisten kirkas enemmistö haluaa pysyä eurossa, mutta Syriza ei välttämättä näe asiaa siten, vaikka itsekin olen niin etupäässä uskonut – kuten useimmat europäättäjätkin, oletan.

Euromaat laskevat sen varaan, että ilman uutta luottoerää ja EKP:n hätärahoitusta Kreikan valtio ja pankkijärjestelmä ajautuvat maksukyvyttömäksi, ja omaan valuuttaan paluu johtaisi liian raskaaseen talouskaaokseen. Syrizan kova peli tulkitaan bluffiksi. Kreikan hallitus taas laskee sen varaan, että sen lähtö tulee euromaille liian kalliiksi. Se jättäisi maksamatta muut kuin yksityisten sijoittajien omistamat velat, jolloin euromailta jäisi saamatta 160 miljardia. Valtiovarainministeri Varoufakis ynnäilee, että Grexit maksaisi kaikkiaan tuhat miljardia euromaille, kun mukaan lasketaan markkinapaniikista aiheutuneet kustannukset.

Maailmantalouden kasvuvire heijastuu vähitellen Suomeen

Maailmantalouden nousu vauhdittuu Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan heikon alkuvuoden jälkeen. USA toimii globaalin kasvun moottorina, mutta myös euroalue, Kiina ja Japani kasvavat. Kasvua ruokkivat alhainen öljyn hinta, finanssipolitiikan tasapainottuminen, kevyt rahapolitiikka ja rahoitusolojen kohentuminen.

Euroalueella toipumista vauhdittaa selvästi heikentynyt euron arvo, joka tukee vientisektoria. Keskeisin kasvun lähde on kuitenkin yksityinen kulutus. Työllisyys kohentuu ja inflaation vauhdittuu vähitellen. Patoutunut investointikysyntä purkautuu hitaasti. Kreikka pysyy riskinä.

Kokonaistuotannon kasvu (Lähde: Danske Bank:n suhdannekatsaus)

Suomi irtautuu vähitellen taantumasta; kokonaistuotanto jää alle vuoden 2008 tason

Maailmantalouden myönteinen kehitys heijastuu Suomeen ja talous irtautuu taantumasta, mutta ei pääse tukevaan kasvuun vielä 2015-2016, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Haasteita talousnäkymille aiheuttavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. Vankempi talouskasvu vaatii hallituksen suunnittelemien uudistusten, kuten esimerkiksi soten ja yhteiskuntasopimuksen, onnistumista.

Suomen taantumalle ei nopeaa loppua; suhdanteet maailmalla heikkenevät

Kolmoistaantumalle ei näy nopeaa loppua. Suomen uudella hallituksella onkin edessään iso savotta talouden elvyttämiseksi. Hallitusohjelman kärkihankkeiden varaan lasketaan nyt paljon.

LähiTapiolan tekemän suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna ja teollisuusmaiden suhdanteiden ennustetaan heikkenevän myös loppuvuonna. Kokonaisuudessaan tästä vuodesta on tulossa odotettua heikompi.

– Suhdanneluonteista elpymistä ei tapahdu, koska Suomen ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia. Talouden pitkän aikavälin kasvua rajoittaa se, että maamme on ylivelkaantunut, kilpailukyky on heikko, tuotantorakenne yksipuolinen ja väestö ikääntyy, summaa LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen syitä pitkään jatkuneeseen taantumaan.

Finanssikriisin jälkeinen kasvu on ollut hidasta myös muissa teollisuusmaissa. Korot ovat alhaalla ja työttömyysluvut ylhäällä.

– Normaalisti Suomi elpyisi taantumasta teollisuusmaiden etujoukoissa, mutta nyt olemme valitettavasti pudonneet kelkasta, Järvinen sanoo.

Hallitusohjelma lupaa kasvupotentiaalia

Suomen vastavalitulla hallituksella on edessään kova työ talouden elvyttämiseksi. Jari Järvinen näkee kuitenkin hallitusohjelmassa monia kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta positiivisia asioita.

– Hallitusohjelman kärkihankkeisiin kuuluu muun muassa osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation edistäminen. Lisäksi luvataan parantaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Toteutuessaan nämä toimet ovat omiaan vahvistamaan Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, Järvinen sanoo.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssiyhtiömme ovat työmarkkinajärjestöjen harjoittamassa omistajaohjauksessa

Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä.

Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti siihen, että suomalainen tuotantokoneisto siirrettiin tärkeimmiltä osiltaan työmarkkinajärjestöjen, valtion, kuntien ja säätiöiden harjoittamaan omistajaohjaukseen. Siirto tapahtui nostamalla yksityisomistajien verotusta ja antamalla verohelpotuksia säätiöille ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemille eläkevakuutusyhtiöille ja aika hoiti loput. Tuotantokoneiston yksityisomistus on tänä päivänä siedettävän pientä verrattuna muuhun pääomaan.

Yhdeksän suurimman pörssiryrityksen neljä suurinta omistajaa (esimerkki siitä mikä on meille tyypillistä)

Laulu 20 perheestä sisältää ajankohtaisen uudistusehdotuksen

Kristiina Halkolan laulu kannattaa kuunnella tarkoin - siinä on edelleen pätevä viesti meille tämän päivän suomalaisille.  Laulussa vaaditaan eduskunnalle tuota omistajavaltaa, kun taas vallitseva tilanne on toinen. Suurimmat pääomat, eläkevarat (180Mrd€) on työeläkelaissa määrätty työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajaohjauksen piiriin.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Etelä-Afrikkaa lisää salkuun

Valuuttojen keskinäinen tasaipaino on viime aikoina muuttunut merkittävästi. Euro ei ole enää selkeästi heikko. Etenkin Etelä-afrikan Randi ja Jeni ovat selkeästi aikaisempaa halvempia kuin ennen.

Omassa salkussani randi paino on alhainen, joten nyt on sopiva hetki katsastella uusia sijoituksia. Ainoa salkusta löytyvä yhtiö tällä hetkellä on huonekalikauppias Lewis Group.

Aloitan tavaomaiseen tapaani FT:n erinomaisesta osakescreeneristä josta valitsen edullisia yhtiöitä (p/e<15, p/cf<12). Aölla muutamia kiinnostavia:







HOLDING   P/E(TTM) PRICE TO CASH FLOW(TTM) EPS GROWTH RATE (5 YEAR) ANNUAL DIV YIELD(TTM) 52 WEEK PRICE CHANGE PERCENT
Transpaco Ltd

Piksun eps ennusteet auttavat oikeiden sijoituskohteiden valinnassa

Piksun analyysit osiossa on ennusteet Suomen suurten ja keskisuurten yritysten tulosten kehittymisestä. Herää kysymys: kuka ennusteet on tehnyt? Ennusteita ei ole tehnyt kukaan henkilö vaan markkinat. Piksun eps ennusteet ovat visualisointi siitä miten osakekohtaisen tuloksen tulee kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa.

Piksun eps ennusteet ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä

Jos piksun eps ennusteessa yrityksen osakekohtainen tulos (eps) näyttää laskevan, niin kyseessä on potentiaalinen ostokohde. Jos olet sitä mieltä, että kyseisen yrityksen tulos ei tule lähivuosina laskemaan niin paljon kuin piksun eps ennuste näyttää, niin silloin osaketta kannattaa ostaa. Markkinat ovat silloin todennäköisesti aliarvostaneet kyseisen osakkeen.

Oheisen kuvan Citycon on potentiaalinen ostokohde. Osakkeen osakekohtaisen tuloksen tulee laskea noin 20% jotta Citycon:n nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa. On luonnollisesti sinun tehtäväsi sijoittajana arvioida tuleeko Citycon:n osakekohtainen tulos laskemaan näin paljon ja tehdä päätöksesi sen perusteella. 

Jos piksun eps ennusteessa yrityksen tulos näyttää nousevan ripeässä tahdissa ja olet sitä mieltä että tuo on epärealistista niin osake on silloin todennäköisesti hinnaltaan yliarvostettu. Sitä kannattaa silloin myydä tai ainakaan tuota osaketta ei kannata ostaa.

Oheisen kuvan Alma Media on potentiaalinen myyntikohde. Osakekohtaisen tuloksen tulee lähivuosina kasvaa noin 70%, jotta nykyinen pörssikurssi olisi perusteltavissa. Onko tämä realistista? Tähän kysymykseen tulee sinun vastata. Jos olet sitä mieltä ettei ole realistista niin sitten kannattaa pysyä erossa Alman osakkeesta. 

Merkantilismi on huono ideologia bioenergiassakin

Palaan vielä aiemmin käsittelemääni biotalouteen, joka on keskustan talouspolitiikan lempilapsi ao. jutussa kuvatuista syistä - jotka ovat sinänsä tyypillisiä kaikille puolueille, oman väkensä etujärjestöjähän ne ovat ideologisen sälänsä takana. Eikä siinä mitään, näin se demokratia ja ylipäänsä maailma toimii, itse kukin sen mukana. Mutta hurskastelevaa retoriikkaa täytyy vähän potkia.

Keskusta haluaa nostaa oleellisesti energiatuotannon omavaraisuutta bioenergiaa lisäämällä. Tavoitetta se puolustaa työllisyysvaikutuksella: tehdään itse ja saadaan työpaikat, jotka muuten valuvat rajojen taakse. Kuka tämmöistä kehtaa vastustaa tämmöisenä aikana? Käytännössä kepun bioenergia tarkoittaa nimenomaan kasvuperäisiä polttoaineita, joita saa maasta ja metsästä - eikä esimerkiksi aurinkoenergiaa, koska tavoitteena on saada työtä ja tuloja maaseudun kepulaisillle.

Keskeinen peruste on, että tuomme pelkästään sähköstämme viidenneksen, ja liikennepolttoaineet liki kokonaan. Ovathan ne kovia lukuja, mutta omavaraisuus on talouspolitiikkana kyseenalainen ideologia riippumatta tuotantosektorista. Ei itse tuottamisessa ja omavaraisuudessa sinänsä mitään pahaa ole, hyvähän se vain on jos oma tuotanto kattaa minkä tahansa hyödykkeen kulutuksen, mutta ei korkea omavaraisuusaste ole hitustakaan itseisarvo ainakaan talouden näkökulmasta. Jos tuotanto tulee kalliiksi, tuhlaa se resursseja, vaikka työtä johonkin syntyykin. Korkean kustannuksen haitat on otettava mukaan laskelmaan, ja sitä kepu kuten yleensä omavaraisuuden ihailijat eivät tee, oli kyse mistä tahansa hyödykkeestä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Prosenttiliike. NYT.

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Ei ole mikään enää niin kuin ennen. 1970–80-luvuilla eläneet maailmanparantajat perustivat ns. prosenttiliikkeen auttamaan kehitysmaiden köyhiä. Liike kannatti Suomen kehitysavun nostamista YK:n suositusten mukaisesti 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta. Nimi tuli varsinaisesti siitä, että liike lupasi lahjoittaa omasta palkastaan kehitysyhteistyöhön yhden prosentin suuruisen summan. – Se oli ihanteellista toimintaa.

Nyt tämän uuden prosenttiliikkeen keulakuvat – EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, Finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin – lupaavat neljän vuoden aikana leikata tuloistaan viisi prosenttia yhteiskunnalliseen hyvään. Tämä on samalla kehotus myös muille 16 000 yritysjohtajalle. Vastaavasta on jo puhuttu aikaisemmin muun eliitin piirissä: pääministeri Juha Sipilän johdolla ministerit ovat valmiita leikkaamaan palkkojaan, piispat samoin. – Ihanteellista toimintaa tämäkin.

Tästä varmasti seuraa tärkeä keskustelu. Peistä taitetaan vapaaehtoisen avustamisen ja/tai hyvätuloisten verotuksen kiristämisen paremmuudesta. Vihreiden Ville Niinistö huutelikin jo viime viikolla eduskuntakeskustelussa verotuksen perään.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit