Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verkkokauppa kasvoi 43 %, Suomi siirtyi verkkokauppa-aikaan

Verkkokauppaa on tehty jo yli 20 vuotta, mutta vasta nyt olemme todistamassa kaupan alaa ravistelevaa dramaattista muutosta.

Viimeisen 12 kuukauden verkkokauppaindeksin tulokset osoittavat, että murros tapahtuu juuri nyt. Vielä vuoden 2015 aikana vähittäiskaupasta tapahtui verkossa alle 10 prosenttia. Viimeisin verkkokauppaindeksi Q2/2016 näyttää häkellyttävää 43% vuosittaista kasvua kotimaisille verkkokaupoille ja  verkossa tapahtuu tällä hetkellä jo 20% suomalaisten ostoksista.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Brexit - vielä kerran, entä sitten?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -9.8%,  alusta (27-05-2010) +76.3%

Yleistä

Mahdoton tapahtui sittenkin ja Brexit on toteutumassa. Markkinat reagoivat tietenkin ensin voimakkaasti, mutta jo viikon kuluttua vaikutukset ovat melko vähäiset:

  • Selvin pysyvämpi vaikutus on punnan hiekkeneminen, n. 8% euroa vastaan. Tämä on britti-kuluttajalle epämieluisaa, mutta vientiyrityksille varsin mukavaa.
  • Lontoon pörssin suuryrityksistä koostuva FTSE100- indeksi onkin jo kivunnut yli pre-brexit tason. Sensijaan pienemmistä pääasiassa kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä koostuva FTSE250-indeksi on vielä selvästi tästä tasosta jäljessä. Ulkomaisen sijoittajan silmissä kurssit ovat toki alemmat, koska punta on hiekentynyt.
  • Euro-alueen osakkeisiin kriisi vaikutti itse asiassa voimakkaammin kuin brittiosakkeisiin, Eurostoxx 50 on vielä selvästi alle kriisiä edeltäneitä tasoja.
  • Turvasatamana pidettiin myös japanin jeniä, johon virrannut raha nosti vaihtokurssia tasoille joita ei ole nähty vuosiin. Tämä taas laski Tokion pörssiä, ovathan monet yritykset viennin varassa.
  • Kullan hinta nousi
  • Monet valtionvelkakirjat tulivat entistä kalliimmiksi ja tuotot jopa pitkissä velkakirjoissa painuivat pakkaselle
  • Pelkoindeksit VIX ja VSTOXX piikittivät, mutta ovat jo palautuneet normaaleille tasoilleen.

Kaiken kaikkiaan Brexit tuntuu kriisiksi melko mitättömältä - pieni viikon mittainen heilahdus pörssi-indekseissä, joka ei ollut edes kovin suuri. Verrattuna alkuvuoden kiinan romahduspelkoon, ja viime vuoden kriminvaltauksen kuukausia kestäneeseen pelkoon Brexit ei tunnu missään.

Omassa salkussa lasku ei juuri edes näkynyt, koska hiekentyvä euro ja vahvistuva jeni kompensoivat nimelliskurssien laskua. Aikaisemmasta päätöksestäni poiketen ostin lisää brittiyhtiöitä alennusmyynnistä. 

Kuten aikaiseminkin kirjoitin Brexit on mielestäni negatiivinen asia, mutta ei niin merkittävä kuin moni uskoo. Yritykset, varsinkin vientiyritykset, voivat kompensoida monia asioita, esimerkiksi siirtämällä tuotantoa. Perusasioihin  tapahtuma ei vaikuta:

  • Tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hiekkoa
  • Väestö ikääntyy
  • Valtiontalous on voimakkaan alijäämäinen

Kaikesta huolimatta britannia on ollut euroopan vahvimpia talouksia. Kasvusta tulee nyt hieman hiekompaa.

Stragegia: 

 

Lisää rahaa ei nyt ole laita osakkeisiin, viimeiset ylimääräiset käteiset meni brittiyhtiöiden ostoihin. Kun lisää varoja vähitellen taas löytyy voisi lisätä Nordeaa, ja kurssitasoista riippuen alaslyötyjä brittejä. Vivutukset on onnekkaasti lopetettu enne Brexitiä koska kesälomalla ei halua hermoilla johdannaisten käyttätymisen kanssa. Kun korkotaso on mitä on, velkakirjoista ei ole vaihtoehdoksi osakkeille. Jenin vahvistuttua Japanilaset osakkeet ovat ensimmäisinä myyntilistalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)

Tyhmiä nuo englantilaiset

Arvostan demokratiaa, mutta brexit-kansanäänestyksen kaltaista valehtelulla ja liioittelulla riekkuvaa roskakampanjointia seuratessa arvostus valuu pohjalukemiin. Etenkin kun tulos on tuollainen.

Koko Britannian EU:sta savustaneet englantilaiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Jostain organisaatiosta häipyminen ei sitä itsessään ole, sikäli kun kyse on arvovalinnasta ties millä omituisella perusteella, mutta brexit-leirin keskeiset teesit olivat silkkaa älyllistä huuhaata. Raskaimmat niistä löytyvät pian heidän edestään - ja se nostaa vielä litroittain tuskanhikeä, joka viilentää ihmeesti nationalistista riemua.

Brexitistien mukaan Britannia voi laatia EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen kuten Norja ja Sveitsi. Samaa vatkuttavat kaikki euroskeptikot, myös meikäläiset. Toki EU haluaa toimivan kauppasuhteen Euroopan toiseksi suurimpaan talouteen, mutta se on jo tehnyt selväksi, ettei sopimus synny ilmaiseksi. Ja siitä se pääpiirteissään pitää kiinni ihan puhtaasti omien etujensa vuoksi, toisin kuin brexitistit narsistisissa harhoissaan kuvittelevat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankkibarometri: Nyt investoidaan ja luodaan tulevaisuutta

Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän olleen vuoden toisella neljänneksellä kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vilkkaampana kuin vuotta aiemmin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomesta tulossa palveluvientiin suuntautunut maa

Viime vuonna Suomen palveluviennin arvo kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, ja nousi käyvin hinnoin laskettuna korkeammalle tasolle kuin aiempana ennätysvuonna 2008. Palveluvienti on keskittynyt Helsingin seudulla toimiviin yrityksiin, ja kärkimaiden osalta ylittää jo tavaraviennin arvon (kuva oikealla: Tilastokeskus).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

LähiTapiola: Brexit aiheuttaa pitkäkestoisen epävarmuuden

Ison-Britannian kansalaisten päätös puoltaa maan eroamista Euroopan Unionista kansanäänestyksessä on kylmä suihku koko Euroopalle. Äänestystulos yllätti myös markkinat pahanpäiväisesti. –Kyseessä on merkittävä poliittinen sokki, joka jättää jälkeensä pitkäkestoisen epävarmuuden, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Epävarmuuden kestosta kertoo se, että yksistään irtautumisneuvottelujen on arvioitu kestävän parisen vuotta, ja virallisen eroamisilmoituksen tekeminen voi kestää kuukausia.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Britannian yhtenäisyyttä koetellaan

Tänään aukesivat markkinat Suomessakin ja Helsingin pörssin yleisindeksi avautui 6 %:n laskuun. Tällä hetkellä lasku on lieventynyt vain aavistuksen verran. Nordean pääekonomisti ehti arvioida, että alkushokin jälkeen suomalaiset eivät suuresti kärsi tilanteesta. Itse jonkin verran hyödynsin äänestystä edeltänyttä epävarmuutta tilaamalla briteistä kulutustavaraa heikommalla punnan kurssilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssit ylireagoivat Brexitiin; ensi viikolla paniikki hellittää

Markkinat ennustivat perjantain paniikissa, että Suomen osakemarkkinat laskevat Brexitin seurauksena maanantaina yli 9%, kun laskentavaluuttana käytetään dollaria. Nyt on aika pitää pää kylmänä. Moinen markkinareaktio, vaikka toteutuisi, on ylireagointia, joka korjaantuu. Ei kannata panikoida.

Osakemarkkinoiden 5 päivän kehitys dollareissa arvostettuna (Lähdä: Yahoo finance)

Kun valuuttakurssimuutokset neutralisioidaan (kuten yllä olevassa kuvassa) niin pörssikurssit laskivat maailmalla yleisesti noin 4% ja Euroopassa noin 10%. Luottamus Eurooppaan horjui ja euron ja punnan kurssien heikkeneminen pahensivat vaikutusta. Paniikki oli käsinkosketeltava ja myös Suomen pörssi-indeksiä sai maailmalla yli 9% alennuksella kuten yllä olevasta kuvasta näkee (Suomen pörssi oli kiinni).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eurooppa ja saarivaltakunta

Euroopan reuna-alueilta löytyy kaikkea kummallista. Pohjoisessa on omat kummajaisensa, mutta erikoista on lännessäkin sijaitsevalla saarivaltakunnalla.

Ennen 1700-lukua Brittein saaret olivat niukasti kansoitetut. Lontoosta käsin ei Euroopan asioihin pystytty vaikuttamaan. Teollistuminen alkoi Englannissa ja teollistumisen sekä siirtomaitten luoman varallisuuden voimin Englanti alkoi vaikuttaa Euroopassa. On tosin hyvä huomata, että ennen 1900-lukua kovinkaan moni englantilainen ei Euroopassa sotinut. Maavoimat koottiin pääsääntöisesti saksalaisista, joskus hollantilaisista ja portugalilaisista ja niitten lojaalisuuden takasivat ylämaalaiset rykmentit.  

Saksan yhdistyminen 1800-luvulla tuhosi eurooppalaisen tasapainon eikä sitä tasapainoa ole oikein vieläkään löydetty. Ranska ei voinut ottaa Preussin asemaa Englannin liittolaisena, vaan Lontoo joutui lähettämään molempiin maailmansotiin englantilaisia joukkoja niin, että Sommen tappiot ensimmäisessä maailmansodassa muistetaan Brittein saarilla vieläkin.

Bitcoin osa 2: Ideologia äärioikeistosta, tuotantotapa teatterista

Bitcoinia ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä sen taustalla olevaa poliittista ideologiaa. Toisin kuin monet kuvittelevat, bitcoin ei ole tekninen ratkaisu maksujärjestelmien käytännöllisiin ongelmiin, kuten maksuliikenteen hitauteen tai valuuttakurssien heiluntaan. Bitcoinin ideologia kumpuaa äärioikeistosta, jonka mukaan poliittinen valta tuhoaa rahan – ja vähän kaiken muunkin. Näiden huuhailijoiden iskulause on, että valtiovalta keskuspankkiensa kautta polttaa rahan ostovoiman työntämällä sitä liikenteeseen täysin holtittomasti ilman reaalivakuutta, koska rahan kultasidos on purettu. Out of thin air! Rahaa tehdään tyhjästä ilmasta!

Tähän rahapoliittiseen äärikonservatismiin törmää vähän kaikessa sijoituskirjallisuudessa ja sen tapaisissa yhteyksissä. Sen oire on kultafiksaatio: raha pitäisi sitoa kultaan kuten vanhaan hyvään aikaan ostovoiman turvaamiseksi. Perusteeksi esitellään, kuinka vakaasti valuuttojen ostovoima rapautuu pitkällä aikavälillä. Ja syylliseksi tähän väitetään fiat-rahaa, jonka sidos reaaliseen raaka-aineeseen eli kultaan on purettu.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Paranna sijoitusmenestystäsi löytämällä oma tapa sijoittaa ottamalla avuksi huippusijoittajien menetelmiä

Nykypäivänä sinun on helppo löytää huippusijoittajien omistukset internetin ihmeellisestä maailmasta. Sinun ei tarvitse käyttää montaa minuuttia tai klikata monta kertaa hiiren nappulaa löytääksesi haluamasi tiedot. Hakukoneet toimivat tehokkaasti. Lisäksi huippusijoittajista on saatavilla kymmeniä eri kirjoja kohtuuhintaan, joissa käydään läpi heidän tapojaan tehdä rahaa. Tärkein kysymys ei ole se kuinka löytää tietoa vaan miten hyötyä tiedoista? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Jokainen on yksilö, joten jokaisen pitää löytää vastauksensa. Itselleni tulee mieleen pari näkökulmaa asiasta. Kirjoitus on lyhyt näkemys niistä.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Taloyhtiö voi kieltää haitalliseksi koetun parveketupakoinnin

Huoneistoja sekä huoneistoparvekkeita ja -pihoja koskevat uudet tupakointikieltosäännökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Taloyhtiöt voivat yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä hakea kunnalta tupakointikiellon huoneistoparvekkeille ja -pihoille, jos savu voi kulkeutua naapuriin.  Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto muistuttavat, että häiritsevän tupakoitsijan kanssa kannattaa aina ensin yrittää päästä sopuisaan neuvotteluratkaisuun, vasta sitten on järeämpien keinojen aika.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Brexit äänestyksen tulos ei Nordean mukaan aiheuta paniikkia

Mahdollinen Brexit ei olisi Nordean mukaan maailmanloppu. Osakkeet tulisivat ensireaktiona alas ja Euron arvo alentuisi. Mutta kurssit voisivat ensi säikähdyksen jälkeen palautua jopa entiselleen. 

Mahdollinen jääminen EU jäseneksi sen sijaan vahvistaisi kursseja, mutta perusongelmat: EU sisäiset jännitteet ja EU skeptisyys jäisivät. Lyhyen tähtämien vaikutukset olisivat kuitenkin positiivisia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

Funktionaalinen tulonjako kertoo työntekijäkorvausten osuuden yrityksen arvonlisäyksestä (Suomessa noin 55%).

Työntekijäkorvaukset eivät ole työntekijälle jäävä osuus. Siitä täytyy vielä vähentää erilaiset yhteiskunnalle kuuluvat erät kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja sivukulut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, palkkavero ja työntekijän ostoksistaan maksama alv. Kun nämä vähennykset on tehty jää työntekijälle käytettäväksi suurin piirtein 25...30% hänen työllään aikaansaadusta arvonlisäyksestä.

Pekka Sauramon paperissa Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 on tutkittu funktionaalista tulonjakoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yritysten maksamat bruttokulut työntekijöistä (työntekijäkorvaukset) ovat vaihdelleet suuresti:

  1. 1990 luvulla työntekijäkorvaukset laskivat siitä syystä että työntekijöiden määrä laski suurtyöttömyyden takia
  2. Lasku kuitenkin jatkui vielä pitkälle 2000 luvulle. Syynä oli toisaalta maailmanlaajuisesti omistetun Nokia yrityksen liikevoittojen tuloutuminen Suomen yrittäjätuloksi, mutta myös maltilliset palkkaratkaisut joista on kiittäminen tuon ajan päättäjiä. Pekka Sauramon paperi ruotii tuota päätösprosessia ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen roolia onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
  3. Työntekijäkorvaukset ovat nyt palautuneet noin 55% tasolle, mutta tällä hetkellä vaikuttaa oikea yhteiskunnallinen ilmiö - kasvava yksinyrittäjien ja pienyrittäjien joukko. Pienyirttäjät tulouttavat osan työtuloista yrittäjätuloina (osinkoina) ja palkkatulojen osuus pienenee.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tapio Korhosen kirja kuvaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan

Uudessa Tapio Korhosen kirjoittamassa Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tulkintaa -julkaisussa (256 sivua) esitellään käytännönläheisesti rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden perustoimintojen luonne ja toiminta.

Lähtökohta on kokonaistaloudellinen ja se sisältää kansantajuisen ja perusteellisen kuvauksen kansantalouden käyttäytymisestä. Kyse on selkeästi asiantuntijan tekemästä tekstistä, jossa tieto itse ja sen välittäminen on ollut kirjoittajalle primäärinen arvo.  

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomalaiset sijoittajat hakevat tuottoa ulkomailta

Dankse Bankin sijoittajabarometrin mukaan suomalaiset sijoittajat pitävät kehittyviä markkinoita kiinnostavimpina markkinoina. Seuraavina ovat Mailman- ja Euroopan markkinat. Kotimaan osakemarkkinat ovat vasta neljännellä sijalla. Tässä suhteessa suomalaiset ovat huomattavasti muita pohjoismaalaisia kansainvälisempiä. Muissa pohjoismaissa kotimaan markkinoita pidetään kiinnostavimpinä.

Osasyy eroon löytynee osakesijoittamisen levinneisyydestä. Suomessa melko harva, mutta valistunut, sijoittaa suoraan osakkeisiin. Hajauttamionen eri markkinoille on valistuneelle sijoittajalle itsestäänselvää.

Tilanne voi tosin olla muuttumassa. Nuoret suhtautuvat osaesäästämiseen positiivisemmin. Ehkä uudet applikaatiot joiden avulla kauppaa voi käydä entistä helpommin ovat osaltaan poistamassa ennakkoluuloja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asunto kauniissa talossa säilyttää arvonsa

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Hyvällä suunnittelulla ja kauniilla rakentamisella varmistuu, että sijoitus säilyttää arvonsa.

Trendit vaikuttavat asuntojen kysyntään tulevien vuosikymmenten aikana:

  • kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
  • yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
  • ekologinen rakentaminen on suosittua
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi kiri 17 vuoden tauon jälkeen uudelleen maailman ICT johtoon

Suomi kirkastaa viimevuotisen hopeansa kullaksi digitaalisuuden astetta mittaavassa Digibarometri 2016 -vertailussa. Suomen jälkeen tulevat muut Pohjoismaat järjestyksessä Norja, Tanska ja Ruotsi. Kehitys Suomessa on ollut nopeaa, mutta toisaalta digitaalinen disruptio ravistelee maatamme poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nyt kolmatta kertaa tehdyssä Digibarometrissa Suomen asema paranee jälleen pykälällä. Vuonna 2014 vaikutti siltä, että monet digin uudet ilmiöt olivat yllättäneet pääjoukon suomalaisista toimijoista. Myöhäisen heräämisen jälkeen seurannut kehitys on ollut nopeaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat työntekijää ja yhteiskuntaa

Monet aktiivisista ystävistäni ovat perustaneet yrityksiä, joiden eräs tarkoitus on nostaa yhteiskunnalta yritystukea ja tehdä sitten konkurssi kun rahat on loppu. Olen vakuuttunut siitä, että kaikenlaiset toimintaa ohjaavat tuet ovat pääsääntöisesti vahingollisia ja yritystuet erityisesti. 

Mihin yritystukea voi saada? No kaikkeen. Yritystukia ja verohelpotuksia on kymmeniä eikä kukaan tiedä tarkkaa summaa, joka niiden kautta jaetaan (2...4,5 Mrd€/vuosi, riippuen laskentatavasta). Rahaa jakavia tahoja ovat muun muassa (tässä on vain se osa jonka helposti löysin):

  • ELY keskukset (Investointituki, PK- yritysten kehittämistuki, pienyritystuki, kansainvälistymistuki, energiatuki, kuljetustuki, toimintaympäristötuki, palkkatuki, työllisyysperusteinen investointituki, )
  • Maa ja metsätalousministeriö (Koulutus ja tiedonvälitys, neuvonta, maatalouden ja elintarvikejalostuksen investointituki, maatilojen aloittamisavustus sekä maseudun yritysten perustaminen, palveluiden ja kylien kehittäminen, ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, luonnonhaittakorvaukset, eläinten hyvinvointi, elinkeinojen kehittäminen yhteistyöhankkeilla, leader)
  • Liikenne ja viestintäministeriö (Tuki kauppa-aluksille, varustamoiden ympäristöinvestointituki, lehdistötuki,..)
  • Tekes (tutkimus kehitys ja innovaatioavustus, neuvonta ja konsultointipalvelut, vientiyrityksen rahoitus, organisaation kehitys vientitoimintaan,....)
  • Finnvera (Lainat, takaukset, pääomasijoitukset, vienninrahoituspalvelut)
  • Finnpro (erlaiset kasvuohjelmat matkailu ja vientiyritysten tukemiseksi)
  • Aloitusrahasto Vera Oy (pääomasijoituksia aloittaviin yrityksiin)
  • Euroopan Unionin rakennerahasto (kehittämishankkeet ja investointituet erityisesti itä- ja pohjois- Suomen yrityksille)
  • Valtiovarainministeriö (Energiaverotukea kasvihuoneille ja paljon energiaa kuluttaville, syöttötariffi, alv alennukset, kotitalousvähennykset, ...)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous lähdössä ennakoitua nopeampaan kasvuun

Suomen taloudessa on LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan tapahtunut käänne parempaan. Kasvu oli vuoden 2015 viimeisellä neljännellä ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi ennakoitua nopeampaa. Tämän ansiosta LähiTapiola nosti vuoden 2016 kasvuennusteensa 1,2 prosenttiin . Myös työttömyys on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin. ”Kilpailukykysopimus vahvistaa talousluottamusta, mutta työllistämisen ja investointien rakenteellisia esteitä ei sen avulla vielä merkittävästi helpoteta. Myös ulkomaankaupan näkymä on edelleen heikko. Odotamme viennin kuitenkin elpyvän maltillisesti vuonna 2017”, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tuottoja kannattaa Nordean mukaan metsästää osakkeista

Laskeeko FED tämänviikkoisessa kokouksessa kokouksessaan ohjauskorkoja? Nordean sijoitusstrategi Ville Korhosen mukaan ei. USA:n taloudesta on saatu hieman odotuksia heikompia talouslukuja ja työllisyydessäkin on FED:n mukaan parantamisen varaa. Korkojen mahdolliseen nostamiseen palataan Nordean mukaan syksyllä.

Korkopapereista on alkuvuonna, korkojen edelleen laskiessa, saanut sijoitusmarkkinoiden parasta tuottoa.

Tuottoja kannattaa jartkossa metsästää osakkeista. Korkopapereiden aika alkaa tältä osin olla ohi ja korkopaperit soveltuvat enemmänkin salkun tasapainottamiseen kuin tuottovetureiksi.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työnantaja vastasi 1960 saakka työntekijöiden vanhuudenturvasta

Tuoreessa VTM Jussi Vauhkosen poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään työnantajan elatusvelvollisuuden pitkä historia. Elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijänsä ja hänen perheensä toimeentulosta sen jälkeen, kun tämä ei ollut työhön kykenevä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1739 ja 1805. Työnantajan elatusvelvollisuus muodosti sukulaisten, seurakunnan ja pitäjän vaivaishoidon (1852 asetus) ohella vanhuudenturvan aina 1960 luvun alkuun saakka. Säädös eli 1960 luvulla syntyneen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin lainsäädännöstä.

Bitcoin osa 1: Vain rosvot sitä tarvitsevat

En ole rahan tai rahapolitiikan ekspertti, mutta aihe on kiinnostanut minua aina, ja aika lailla olen siitä lukenut ja pohtinut. Siksi perkaan sitä perusteellisesti, kun bitcoin tyrkyttäytyy luontevaksi ja ajankohtaiseksi pontimeksi. Jaan jutun, muuten se turpoaisi kohtuuttomasti. Ensimmäisessä osassa käsittelen keinovaluuttojen teknistä puolta.

Kemiläiset voivat huokaista helpotuksesta. He olivat tehdä raskaan virheinvestoinnin, kun keinovaluutta bitcoinin tuottamiseen erikoistunut tietotekniikkayhtiö KnCMiner hamusi kaupunkiin kolmea jättimäistä tietokonesalia. Työttömyyden riivaaman kaupungin päättäjät hytkyivät innosta. Kymmenien miljoonien hanke olisi vaatinut Kemiltä suuren infrainvestoinnin, johon he olivat selvästi valmiit miettimättä bitcoinin olemusta ja tulevaisuutta.

He välttivät miinan pelkällä tuurilla, sillä Ruotsissa useita saleja pyörittänyt KnCMiner teki juuri konkurssin. Se ei yllätä. Raskaan sarjan taloustieteilijät ovat tuominneet bitcoinin joutavaksi muodiksi. Olen samaa mieltä. Aiemmat keinovaluutat ovat kaatuneet tarpeettomuuteensa ja kustannuksiinsa. Siihen kaatuu vielä bitcoinkin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Pankki: Maamme tulevaisuuteen aletaan taas investoida

Suomen Pankin talousennusteen mukaan taloutemme kasvaa vuosina 2016–2018 noin prosentin vuodessa ja investoinnit lisääntyvät pitkästä aikaa. Viennin pysyessä vaimeana kasvu on kuitenkin kotimaisen kysynnän varassa. Inflaatio jää hitaaksi koko ennustejaksolla.

Kuluttajat luottavat tulevaisuuteen ja elävät täysillä

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit