Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsämaa on halvinta etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa

Metsämaan mediaanihinta ei ole kaikkialla metsänkasvun mukaista. Metsämaan hinta on, jos metsänkasvun ottaa huomioon, esimerkiksi Kymenlaaksossa lähes parikymmentä prosenttia halvempaa kuin esimerkiksi Satakunnassa. Halvimmat metsänkasvuun suhteutetut hinnat näyttäisivät maanmittauslaistoksen kauppahintatilaston mukaan löytyvän Etelä-Pohjanmaalta ja itä-Suomen eteläosista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset vaihtavat asuntoa ja maksavat velkansa ennäytysvilkkaasti

Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilaston mukaan ainoastaan 1,14 %, mutta suomalaiset maksavat lainojaan silti ennätysvilkkaasti takaisin.

Uusia asuntolainoja otetaan samaan aikaan enemmän kuin koskaan ennen, 2,3 % enemmän kuin vuosi sitten. Tämän tiedon valossa näyttää siltä että suomalaiset ovat entistä dynaamisempia. Uusia koteja ostetaan ahkerasti ja niihin liittyvät lainat maksetaan pois entistä nopeammin.

Markkinakatsaus: Odotan ropsausta ensi viikolla

Kuten Lars sanoi, markkinat reagoivat ihmeen vaisusti Donald Trumpin Obamacaren korvaavan terveydehuoltouudistuksen kaatumiseen jo ennen äänestystä. Minun käsitykseni mukaan pörssejä ovat kannatelleet yliostetulla alueella Trumpin lupaukset, mutta tämän episodin perusteella hän kiroilee twiiteissään vielä monet kerrat kongressin, puolueensa ja ties kenen tyhmyyttä ja petollisuutta.

Jos Trump ei saanut edes puolueensa hanakasti vastustaman Obamacaren vastaisen lain taakse enemmistöä, niin kivikkoisia äänestyksiä on edessä muistakin ratkaisuista. Kun presidentin läheinen avustaja Steve Bannon mm. hirnui Trumpin murjovan sellaisen elvytysohjelman, että konservativiit sekoavat kiukusta, niin ihan kuin Srömsössä ei taida urakka sujua näillä näkymin.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Osakehuippu saattaa olla takana

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +3.7%, alusta (27-05-2010) +116.5%

Yleistä

Nyt alkaa entistä enemmän tuntua siltä että huippu osakursseissa on jo nähty. Kumma kyllä Trumpin epäonnistuminen Obamacare-sotkussa ei saanut jenkkipörsseissä aikaan voimakkaampaa reaktiota. Voimakkain reaktio näkyi Eurostoxx 50-indeksiin liittyvässä ”pelkoindeksissä”, VSTOXX. Tämä kuvaa odotuksia indeksin volatiliteetistä, toisin sanoen indeksioptioiden hintaa. Eli kun jenkeissä aivastellaan Euroopassa nousee jo kuume. Mutta uskon että näemme yhä uusia epäonnistumisia jenkeissä. Odotukset ja pörssikurssit ovat nyt liian korkealla, eli täydellinen suoritus on jo hinnassa. Muutamia hälytyttäviä merkkejä näkyy: Vähittäiskauppa vetää huonosti ja uusia lainoja otetaan erittäin vähän.

Etelä-afrikassa presidentti Zuma erottaa (taas) keskuspankin johtajan ja randi sukeltaa. Voimakkaalta tuntuva 6% pudotus vastaa tosin vain yhden kuukauden nousua.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntokauppa käy punaisena, kasvua 6% vuodessa

Helmikuussa vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin 6 % enemmän kuin helmikuussa 2016.

Turussa asuntovaihtobuumi

Turussa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat helmikuussa 39 % vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat helmikuussa 12 % vuoden takaisesta. Espoossa kauppamäärät kasvoivat helmikuussa 20 %. Helsingissä nousua helmikuuhun 2016 verrattaessa oli 9 % ja Vantaalla 14 %. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisen keskimääräinen eläke on 1632 €/kk miinus verot

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudella maalla, Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä.

Naisten eläke oli keskimäärin 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Mitä suurempi keskieläke kunnassa on sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1632 euroa kuukaudessa, noin 20 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Mediaanieläke oli 1405 euroa kuukaudessa, 16 euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Berkshire Hathaway ja pääoman allokointi

Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pääomien allokointi ainakin Warren Buffettista. Monet toimitusjohtajat epäonnistuvat hänestä siinä koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta siitä ennen valintaansa toimitusjohtajiksi. Tämä puute saa monet epäonnistumaan silloinkin, kun liiketoiminnan laatu on korkea. Berkshiren ja sen määräysvallassa olevien yritysten pääomien allokointi tähtää tuottamaan mahdollisimman suuren korkoa korolle vaikutuksen. Se millä tavalla se tapahtuu ei merkitse Buffettille mitään. Pääomien allokoinnin voi tehdä seuraavilla tavoilla:

 

1. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin

2. Omien osakkeiden ostamiseen

3. Osingonmaksuun

4. Yritysostoihin

5. Velkojenmaksuun

     

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Euroopan keskuspankki jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaa

    Luottamus on Suomen Pankin talousennusteen mukaan vahvistunut laaja-alaisesti ja maailmantaloudessa on suotuisia merkkejä:

    • Kasvu on vakaata. Maailmantalous kasvaa runsaan 3% vuosivauhtia ja Euroalueen kasvu jatkuu.
    • Öljyn hinnankorotukset ovat ruokkineet nousevaa inflaatiota. Öljyn hinnankorotuksista riippumaton Euroalueen pohjainflaatio on vielä alle 1% ja Euroopan keskuspankki tulee jatkamaan elvyttävää rahapolitiikkaa ja lainapaperiden osto-ohjelmaa suunnitellusti.
    • Muiden OECD maiden pohjainflaatio on lähellä 2% rajaa ja esimerkiksi USA:n taloutta ollaan jo suitsimaan koronnostoilla. Koronnostot ovat lähes aina loppujen lopuksi johtaneet taantumaan, mutta tällä kerralla FED saattaa onnistua viemään prosessin hallittuun tasapainoon.
    • Luottamus on vahvistunut laaja-alaisesti viimeisen puolen vuoden aikana ja osakekurssit ovat nousseet.
    • Yhdysvaltain dollari on vahvistunut, mutta Euron kurssi on vakaa.

    Pitkät asuntolainat suosittuja – Vain puolet ottavat suojaa korkojen nousulta

    Korkojen alhainen taso on suotuisa ajankohta lainanotolle, se on selvä. Matalien korkojen houkuttelemina kuluttajat ottavat kuitenkin nyt helpommin isompia ja pidempiä asuntolainoja kuin korkojen ollessa korkealla. Monet eivät kuitenkaan huolehdi tulevasta. Kun korot lähtevät taas joskus nousemaan, voivat lainakustannukset nousta suurestikin, jos korkojen nousuun ei ole varauduttu. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Millerin mukaan vain noin puoleen asuntolainoista otetaan korkosuoja.

     

    Pitkissä takaisinmaksuajoissa piilee riski

    Suomen pankin laskelmien mukaan suomalaiset ottivat viime vuonna asuntolainaa keskimäärin 19 vuoden takaisinmaksuajalla, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman päälle 18 vuotta. Viime vuonna kaikista nostetuista asuntolainoista yli puolet olivat takaisinmaksuajaltaan 20-26 vuotta.

     

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Kasvavan uhkapelialan kahdet voittajat

    Uhkapeliala kasvaa jatkuvasti ja uusia rahapeliyhtiöitä listautuu pörssiin säännöllisesti. Rahapelimarkkinoiden voittajat voidaan jakaa kahteen luokkaan: Suuret pörssiyhtiöt, jotka menestyvät kokonsa ja yritysostojen avulla ja pienemmät toimijat, joiden menestys perustuu esimerkiksi innovaatioihin ja positiointiin.

    Suuret rahapeliyhtiöt alkoivat listautua pörssiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin esimerkiksi irlantilainen Paddy Power ja brittiläinen William Hill listautuivat Lontoon pörssiin rahoittaakseen entisestään laajentuvaa liiketoimintaansa. Viime vuosina etenkin ruotsalaiset nettikasinot ovat listautuneet aktiivisesti pörssiin samalla avaten toimintansa läpinäkyväksi kaikille halukkaille.

    Rahapeliyhtiöt ovat mielenkiintoinen sijoituskohde kaikille, joita ei toimialan eettinen aspekti haittaa liiaksi. Uhkapeliala on siinäkin mielessä houkutteleva toimiala, että pelaajia riittää varmuudella niin talouden nousu- kuin laskusuhdanteissakin.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Kuluttajien luottamus ennakoi kiihtyvää talouskasvua

    Pasi Sorjonen / Nordea ja Emilia Kunnas / Talouselämä keskistelevat oheisella MTV videolla talouskasvusta:

    Suomen taloutta on korjattu ja taloutemme on lähtenyt puolentoista prosentin kasvuun. Euroalue on kasvanut vahvasti jo neljä vuotta eikä Pasi Sorjosen mukaan kukaan ennusta taantumaa.

    Nykyinen kasvu tulee ennen kaikkea työttömyyden vähentymisestä ja työtuntien lisääntymisestä. Työn teko on alkanut maistua. Jatkossa kasvua tulee myös teknologiasta ja investoinneista.

    Kuluttajien luottamus on vahvistunut ja ennustaa talouskasvumme jatkumista ja kiihtymistä. Kuluttajien luottamus ja työmarkkinauudistukset ovat jatkon kannalta oleellisia. 

    Käyttäjän mikko kuva

    Vaalikonedatat

    Yle on julkaissut Kuntavaalikoneensa datat avoimena datana .  Julkaistussa datassa on yli 16000 kuntavaaliehdokkaan vaalikonevastaukset. Yle kannustaa lataamaan datat, tutkimaan niitä ja tuottamaan datan perusteella julkaisuja. Minä tuotin datasta kolmiulotteisen visualisoinnin ja latasin sen Youtubeen.

    Kunkin ehdokkaan vaalikonevastauksen voi tulkita pisteenä "avaruudessa", jonka ulottuvuuksien määrä on sama kuin vaalikoneen esittämien kysymysten määrä. Datan visualisointi on tapana tehdä joko yksiulotteisena vasemmisto-oikeisto akselille tai kaksiulotteisena, jolloin toinen akseli on usein jonkinlainen libeeraali-konservatiivi akseli. Tein oman visualisointini kolmiulotteisena. Runsasulotteisen pistejoukon voi projisoida kolmiulotteiseksi dimensioiden "vähentämismenetelmällä".

    Havaintoja visualisoinnista:

    - Oikeisto-vasemmisto akseli toimii edelleen hyvin. Se jakaa poliittista kenttää selkeästi: Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät muodostavat selkeän vasemmiston. Kokoomus on oikeistopuolue.

    Käyttäjän Kai Nyman kuva

    Maakunnista on tulossa valtionhallinnon satelliittivirastoja

    Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeessään 10.3 lausuntoja siitä miten maakuntien rahoitus tulisi järjestää. Kirjeen mukana seuraava hallituksen esitys  on kuitenkin sen luontoinen ettei montaakaan lausuntoa tule.  Ehdotus on erittäin kaukana hyvästä hallintotavasta, joka allokoi päätäntävallan niin lähelle kansalaista kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista.

    Hallituksen ehdotuksen mukaan maakunnille ei tule verotusoikeutta eikä oikeutta itsenäiseen budjettivaltaan. Maakunnat saavat esityksessä käytännössä kaiken rahoituksensa valtion avustuksena ja valtio valvoo rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti. Maakunnista tulee tämän esityksen puitteissa valtionhallinnon satelliittivirastoja. Maakuntavaalit menettävät suuren osan merkityksestään. Maakunnallisille poliittisille päättäjille jää vain vähän päätäntävaltaa koskien maakuntakaavoja. Muu maakunnallinen päätäntävalta säilyy käytännössä Helsingin virkamiehillä.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    ETLA ennustaa Suomelle pientä kasvua

    Etlan talousennuste tiivistettynä:

    • Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueen ja Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu kohtalaista vauhtia ja Kiinan kasvu hidastuu hallitusti. Suurimmat riskit liittyvät Yhdysvaltojen ja euroalueen poliittisiin ratkaisuihin.

    • Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2017. Vuosina 2018 – 2019 kasvu on 1,5-1,6 prosenttia. Kaskvu perustuu oletukseen, että vuosille 2018 ja 2019 neuvoteltavat palkkasopimukset ovat maltilliset.

    • Yksityinen kulutus kasvaa lähivuosina runsaan prosentin vuodessa. Ansiot nousevat maltillisesti, mutta työllisyyden koheneminen tukee kotitalouksien ostovoimaa. Työttömyysaste laskee 8,4 prosenttiin vuonna 2017. Sen jälkeen se alenee 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa ja vuonna 2020 päästään 7,5 prosenttiin.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Rakkaus yritykseen on kuin rakkautta omiin lapsiin

    Aivoaktivaation tasolla yrittäjän rakkaus yritykseensä muistuttaa vanhemman rakkautta lapsiinsa selviää Helsingin Yliopiston tutkimuksesta. Selvityksen mukaan rakkaus on motivoiva voima vanhemmilla ja yrittäjillä.

    Tutkimuksessa mitattiin toiminnallisen magneettikuvauksen avulla isien ja kasvuyrittäjien aivotoimintoja: isät katsoivat kuvia omista lapsistaan sekä muista heille tutuista lapsista. Yrittäjät katsoivat kuvia omasta yrityksestään ja jostain toisesta heille tutusta yrityksestä. Rakkaus yritykseen osoittautui samanlaiseksi kun rakkaus omiin lapsiin. Teoriaan ja järkeen liittyvät aivoalueet kytkeytyivät pois ja tilalle astuivat positiiviset tunteet.

    Käyttäjän J.Vahe kuva

    Oriolasta yms.

    Aikoinaan Orionin lääketehtaasta irrotettiin ja listautettiin lääketukkukauppa omaksi yhtiökseen Oriolaksi. Yhtiön suurimpina omistajina ovat nykyään Niklas ja Ilkka Herlin. En usko, että Oriola edustaa veljeksille mitään kutsumusta siinä mielessä kuin Alma edustaa toimittajana harjoitelleelle Niklakselle, joten eiköhän firmassa ole voittoa tavoittelevat kasvolliset oman rahan sijoittajat, vrt. vastaavasti esim. ruots. säätiöitten ”saavutukset” Stockmannissa.

    Oriolalla on jo Ruotsissa apteekkiketju. Kun apteekkialan vapauttamista suunnitellaan Suomessakin, Kesko ja Oriola ovat iskeneet tähän poliittiseen saumaan. Vapauttamisen liiketaloudelliset hyödyt eivät valuisi ulkomaille, vaan jäisivät kotimaahan. Yhtiöt ovat yhdessä perustamassa tasan omistamansa uuden yrityksen suomalaisen terveyden, kauneuden ym. kauppaketjuksi. Tuotevalikoima kattanee yli 10.000 nimikettä, työpaikkoja tullee tuhat sekä sata kivijalkamyymälää ja verkkokauppa.

    Markkinakatsaus: Kauan sai paniikkia odottaa

     

    Markkinoilla on säännönmukaisuutensa, ja toisaalta ne jaksavat yllättää. Jälkimmäistä osastoa edusti pörssien harvinaisen pitkä ja tasainen nousutrendi, jollaisia ei keston ja pudotusten mataluuden puolesta löydy monta vuosikymmenessäkään. Tammikuussa oli tosin pieni korjausliike, jolloin sitä tarkemmin erittelin, mutta notkahdus jäi odottamaani vaatimattomammaksi. Mutta kuten sanoin, vahva nousumarkkina ja etenkin kevät osinkoineen on trendisijoittajalle hankalaa aikaa.

    Noin väkevälle rallille tuskin oli muuta syytä kuin Trumpiin kohdistunut yletön optimismi. Maailmantalous on kyllä ollut nousussa, ja kokemukseni perusteella jonkin aikaa niin jatkuukin, mutta pörssihuuma tuntui silti ylimitoitetulta. Ilmeinen syy on Trump elvytys- ja vero-ohjelmineen – vaikka niiden vaikutukset ovat epävarmat ja toteutuminen mutkien takana.

    Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

    Omat Rahat:Toimivat osakevalinnan tekijät

    Credit Suisse Global Investement returns yearbook nostaa tänä vuonna esille kiinnostavan teeman: Mitkä faktorit eli osakevalinnan tekijät ovat toimineet pitkässä perpsektiivissä (1900-2016).

    Viisi valittua tekijää ovat:

    • Arvo: Matala P/B (price to book).
    • Momentum: Kurssivoittajat jatkavat nousuaa, häviäjät laskua.
    • Tuotto: Korkea osinkotuotto tuo korkeamman kokonaistuoton.
    • Koko: Pienet yritykset tuottavat  suuria paremmin.
    • Matala volatiliteetti: Matalan volatiliteetin (vakaa osakekurssi) osakkeet tuottavat paremmin
    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Joukkolainamarkkinat eivät avaudu rivisijoittajan ulottuville (?)

    Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2015 työryhmän selvittämään miten Suomen vajavaisesti toimivat joukkolainamarkkinat saataisiin liikkeelle niin, että pientenkin yritysten olisi luontevaa hakea rahoitusta joukkolainamarkkinoilta ja myös pienempien sijoittajien (esim. kansalaisten) olisi luontevaa ostaa/myydä yritysten lainapapereita.

    Työryhmän vastavalmistuneen ehdotuksen keskiössä on velkojien oikeus vaihtaa kriisitilanteessa lainansa osakkeiksi. Tämä vähentää velkojien haluja hakea yrityksiä konkurssiin ja lisää joukkolainojen kiinnostusta institutionaalisten sijoittajien parissa.

    Ehdotus jää piksu toimituksen mielestä asetetusta tavoitteesta ja piensijoittaja jää edelleen osattomaksi joukkolainamarkkinoista. Mutta ehdotus sisältää kuitenkin instituutioita mielyttävän parannusehdotuksen.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Kotitaloudet lainaavat ja yritysten investoinnit kasvavat

    Pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnän selvästi viime vuotta vahvemmaksi, selviää Finanssialan Keskusliiton tuoreesta Pankkibarometristä. Kotitaloudet hankkivat etenkin asuntolainoja, mutta myös kulutusluottojen kysyntä on kasvussa. Luotonkysynnän odotetaan myös vilkastuvan entisestään keväällä.

    Käyttäjän Marko Kaarto kuva

    10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa1)

    Tässä artikkelisarjassa tulen esittelemään 10 reseptiä asuntosijoittajaksi. Artikkelisarja on tarkoitettu matkansa alussa oleville sijoittajilla, mutta tavara toki tiukkenee, kun artikkelisarja pääsee lähtökuopistaan pidemmälle.

    1. OMAT NUMEROT JA YLIJÄÄMÄINEN TALOUS

    Asuntosijoittamisen lähtökohta on omien numeroiden, eli oman taloudellisen tilanteen tunteminen.

    Älä missään tapauksessa lähde sijoittamaan asuntomarkkinoille, jollet tiedä, miten ja mihin rahasi kulutat nykyisessä tilanteessasi. Opit parhaiten tarkastelemaan kulutustottumuksiasi ja sitä, mihin rahasi oikeasti menevät, kun otat härkää sarvista ja teet perusteellisen selvityksen tuloistasi ja menoistasi. Tällaista selvitystä kutsutaan tuloslaskelmaksi. Varaa aikaa ja kirjaa siis paperille tarkkaan jokainen saatu euro ja kulutettu killinki. Oman henkilökohtaisen tuloslaskelman ja taseen voit näppärästi tehdä maksutta myös osoitteessa: www.Asuntolaskuri.fi

     

    Populismin harjalla porskuttaa vaihteeksi EU

    Hollannin vaalit jatkoivat parin viime vuoden perinnettä sikäli, että ne tuottivat yllätyksen: oikeistopopulistit eivät marssineetkaan jytkyyn, vaan torjuntavoiton otti gallupeissa kärsinyt keskustaliberaali pääministeri Mark Rutte. Vähintään yhtä oleellista on, että suurimmat nousijat olivat euromyönteisiä pienpuolueita, ja äänestysprosentti poikkeuksellisen korkea.

    Oikeistopopulismin aaltoa on pidetty pysäyttämättömänä Trumpin ja brexitin jälkeen, mutta muutkin kuin perämetsien ja lähiöbaarien heikosti koulutetut äänestäjät ovat lopulta heränneet. Äärioikeisto ja uuskonservatismi ovat potkaisseet esiin vastareaktion. Geert Wildersin ei tarvitse haaveilla hallituspaikoista pitkään aikaan. Hänen vaikutusvaltansakin vähenee, koska lähes yhtä paljon paikkoja keräsi liberaalivihervasuri GroenLinks, jota johtaa karismaattiseksi kehuttu Jesse Klaver.

    Käyttäjän Norvestia kuva

    Kenen neuvoja kuuntelet?

    Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

    Sijoitusneuvonta ylitti uutiskynnyksen Finanssivalvonnan tekemän tarkastuksen ansiosta. Tähän saakka sijoitusneuvojat ovatkin saaneet toimia melko vapaasti, vaikka pankkien tavallisille asiakkailleen tarjoama sijoitusneuvonta muistuttaa enemmän autokauppaa kuin neuvontaa. Samalla sijoitusneuvojat, tutummin myyjät, ovat nauttineet yllättävän vahvaa luottamusta sijoitusasioissa tavallisen kansan keskuudessa.

    Pankkien sijoitusneuvonnan ongelman ydin on rakennettu osaksi perustehtävää, eli myyntiä. Miten riippumattomasti voi ajaa sekä asiakkaan parasta ja myydä pankin hyväkatteisia rahastotuotteita?  Rehellisyyden nimissä ei kannattaisi edes puhua sijoitusneuvonnasta, etenkään silloin, jos neuvonantajan saamat palkkiot ovat suoraan kiinni rahastotuotteiden katteissa. Osalla pankkien sijoitusneuvojista on ollut aktiivisen myyntiin kannustava palkkiojärjestelmä, joka tuottaa bonusta asiakkaan pankille tuomista tuotoista. Sijoitusneuvojan, anteeksi myyjän, etu ei siis kohtaa asiakkaan edun kanssa.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    LähiTapiola suosittelee osakkeita ja riskisempiä korkosijoituksia

    Sijoitusmarkkinoilla kiihtyvän suhdannekasvun vaihe on alkuvuoden ajan tukenut osakemarkkinoiden nousua. Arvostusten karkaaminen liian korkeiksi on yksi tulevaisuuden riskitekijöistä, mutta LähiTapiolan ekonomistin Timo Vesalan mukaan vielä on liian aikaista puhua osakkeiden hintakuplasta. Vesala kuitenkin muistuttaa, että nopeasti parantuneet odotukset luovat tilaa myös pettymyksille sijoitusmarkkinoilla ja samanaikaisesti poliittiset riskit ovat tiivistymässä.

    Maailmantalous elpyy nyt laaja-alaisemmin kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen. Erityisen myönteistä Timo Vesalan mukaan maailmantalouden elpymisessä on, ettei Kiinan talouskasvu ole enää merkittävästi hidastumassa, vaan kasvu näyttäisi vakiintuvan 6,5-7 prosentin tuntumaan. Kohentuneiden makrolukujen vanavedessä myös yleinen talousluottamus on selvästi vahvistunut.  

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Työllisyys paranee ja palkkasumma kasvaa

    Suomen talouskasvu jatkuu Suomen Pankin talouskatsauksen mukaan maltillisena ja kasvua tukevia tekijöitä on aikaisempaa useampia.

    Yksityinen kulutus sekä investoinnit tukevat edelleen talouskasvua, mutta myös nettoviennin merkitys kasvaa. Päivitetyn ennusteen mukaan BKT kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2017. Vuonna 2018 talous kasvaa 1,5 % ja vuonna 2019 1,3 %.

    Käyttäjän Miika Härkönen kuva

    Arvonlisäverotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi – Eräs uuden lain ongelmakohta

    Menneillä viikoilla on keskusteltu ennakoitavuudesta ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta verotuksessa. Janne Juusela on tuonut esiin, muun muassa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (HS 2.3.2017), huolensa lakisidonnaisuusperiaatteesta ja verojärjestelmän ennustettavuuden heikkenemisestä. Vastatessaan tohtori Juuselan kirjoitukseen, verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen esitti kysymyksen: ”Ansaitseeko aggressiivinen verosuunnittelu ennakoitavuutta?” (HS 4.3.2017).

    Ollaanpa aggressiivisesta verosuunnittelusta, terminä tai muuten, mitä mieltä tahansa, on oikeusturvan saaminen ansaintaperiaatteella allekirjoittaneelle sekä länsimaiselle oikeusjärjestelmälle jossain määrin vierasta. Yhtä kaikki, tätä suomalaisen yhden veroasiantuntijuuden johtohahmon ja Pekka Ruuhosen keskustelua seurattuani, haluan kirjoittaa eräästä arvonlisäverovelvollisia koskettavasta oikeusturvaongelmasta.

    Käyttäjän Kai Nyman kuva

    On aihetta varautua mahdolliseen kesädroppiin

    Kuluttajien luottamus on korkealla tasolla sekä Euroalueella, USA:ssa että myös Suomessa. Työttömyys vähenee, palkat nousevat ja vienti vetää. Eletään selvää nousukautta ja monet odottavat että myös pörssi nousee.

    Näin ei välttämättä ole. Pörssi ei alhaisista koroista huolimatta välttämättä jaksa nousta aivan entiseen malliin ja varovainen sijoittaja ottaa pienen kesädroppin mahdollisuuden huomioon. Varautumiseen on historialliset perusteet. Osakkeet ovat aina sakanneet kun kuluttjien luottamus syystä tai toisesta jossakin vaiheessa horjuu.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Suomen & Viron julkishallintojen teknisiä toteutuksia yhdistetään

    Suomen ja Viron julkishallinnot siirtyvät kevään 2017 aikana käyttämään yhteistä digitaalista väylää kansalaisiin päin. Järjestelmän nimi on Suomen puoleisessa osassa Suomi.fi ja Viron puoleisessa osassa X-road

    Suomessa julkisen hallinnon organisaatioille ensisijainen tiedonsiirtoratkaisu Suomi.fi -palveluväylä perustuu X-road-teknologiaan. Palveluväylä on otettu Suomessa käyttöön 2015 osana Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmaa, ja julkishallinnon organisaatiot on velvoitettu sen käyttöön lailla.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Laivojen automaattiohjaus kehitetään Suomessa

    Rolls-Royce on päättänyt sijoittaa suomeen uuden etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskuksen. Uuden keskuksen on tarkoitus olla täydessä toimintavalmiudessa myöhemmin tänä vuonna ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Autonomisesti navigoivien laivojen toteutus on oleellisesti helpompaa kuin autonomisesti ohjaavien autojen ja laivojen automaattinavigointi päätyykin välittömästi toteutukseen ja käyttöön.

    - Tämä on loistava uutinen. Rolls-Roycen kaltaisen globaalin teknologiayrityksen tutkimus- ja kehityskeskuksen sijoittuminen Suomeen on iso tunnustus suomalaiselle maailmanluokan osaamiselle, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell toteaa.

    Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    EU alueen menestyvä rahapeliala on syntynyt Maltan ja Gibraltarin avustuksella

    Antti Myllymaan vasta valmistuneen väitöskirjan mukaan 1990-luvun loppupuolella aloitetut muutokset Maltan, Gibraltarin ja Britannian rahapelialan verotus- ja sääntelyjärjestelmissä synnyttivät rajat ylittävän rahapelimarkkinan Euroopan unionin alueelle. Tulokset viittaavatkin siihen, että Maltan ja Gibraltarin merkitys verkkorahapelialan kannalta on ollut aiemmin ymmärrettyä keskeisempi.

    - Muutokset myös selittävät sen kuinka rahapelitoiminnan sääntelystä muodostui EU-jäsenmaiden välinen poliittinen kiista, väitöstutkija Antti Myllymaa sanoo.

    EU:ssa pätee lähtökohtaisesti palveluiden vapaa liikkuvuus, joka on normihierarkkisesti kansallista lainsäädäntöä ylempiarvoinen vapaus. EU-tuomioistuin on todennut, että rahapeleissä on kyse palvelusta.

    Sivut

    Tilaa syöte RSS - blogit