Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän J.Vahe blogi

Olli Pusan uusi kirja ilmestynyt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusan uusi kirja

"Renkien valta" samoin kuin sen edeltäjä "Renkien kaappaus" on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta http://www.pusa.fi/

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Teknologiateollisuus: yhteisöveron alennus ei riitä...

Käyttäjän J.Vahe kuva

...Tarvitaan valtion tukirahoja. Mistähän ne saadaan?

Ensin toistetiin samaa mantraa. Mitä pienemmät ovat työnantajan kulut, sitä useampi työllistyy. Kaikki verot ja maksut poistamalla kokonaan päästäisiin varmaan äärettömään työllisyyteen, vai kuinka?

Keskiarvo: 4.9 (13 arviota)

Pääomatuotot ja survivorship bias

Käyttäjän J.Vahe kuva

Protestoin tuossa merkinnässäni Henri Elon vertailua asuntosijoituksen ja pörssisijoituksen välillä. Jatkan vielä aiheesta.

Pörssiosakkeet tuottavat kuulemma keskimäärin ~ 4 % osinkoa. Tähän tulokseen on päästy 5 vuotta jatkuneella ankaralla kurssilaskulla. Mainio esimerkki on Rautaruukki, joka tuottaa niin ikään 4 % osingon. Osinko on tosin jatkuvasti pudonnut samoin kuin kurssikin.

Isä ja poika Lindström laskivat pari vuotta sitten pörssistä 30 %:n yhtiöistä jättävän osingonmaksun väliin. 2009 osinkojen määrä pörssissä laski lähes 40 % ja se kuulemma toipui vain hitaasti seuraavana vuonna.

Keskiarvo: 4.5 (11 arviota)

Kenen asialla on EK?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

EK ilmoittaa tavoitteekseen menestyvien yritysten Suomen.

Menestyvä yritys edellyttää paljon tylsää työtä, jota ovat tehneet esim. Niilo Hakkarainen, Pekka Rantala ja Paavo Honkajuuri. Kun viime mainitulle ehdotettiin lisäväen palkkaamista pääkonttoriin, vastakysymys kuului, mahtuuko ehdottajan työhuoneeseen toista työpöytää. Byrokratian pysäyttää vain kiviseinä, oli Honkajuuren maksiimi.

En ollenkaan ymmärrä, miksi yritysmaailman suurimpina sankareina pidetään Vehviläisen tapaisia poispotkijoita (vrt. Cargotecin kurssi). Mielestäni paljon suurempaa viisautta on olla koskaan palkkaamatta esim. niitä pelkästään hallinnossa työskennelleitä, joita Stora Enso joku vuosi sitten irtisanoi tuhansia ilman, että firman toiminta siitä mihinkään muuttui.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Poliittinen skandaali

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Meidän tavallisten kuolevaisten täytynee tyytyä siihen, että lobbaajilla on muita parempi pääsy yhteisesti valitsemiemme päättäjien pakeille. Toisaalta lobbaajan kuulemisen on oltava ehdottomasti viimeinen raja. On syytä muistaa, että on pidetty skandaalimaisena jo sitä, jos europarlamentaarikko kirjoittaa tai puhuu tekstiä, joka on kopioitu etujärjestöltä.

Mikäli HS:n tiedot pitävät paikkansa siitä, että hallituksen kehysriihessä on ollut valmistelumateriaalina etujärjestöjen tekemiä laskelmia, olemme vähintäänkin tekemisissä poliittisen skandaalin kanssa ja ehkä jopa muunkin.

Perustuslain 68 § mukaan ”valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.”

Ministeriöitten johtavat virkamiehet nimittää valtioneuvosto. He ovat julkisessa asemassa ja toimivat virkavastuulla.

On täysin kestämätön tilanne, että hallituksen esitystä olisi valmistellut yksityisen palveluksessa oleva nimetön lobbaaja, joka on tietysti vastuussa vain eturyhmälleen.

Keskiarvo: 4.7 (19 arviota)

Kiinteistösijoitusyhdistyksiä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Asuntosijoittajat ry on aika ajoin kirjoittanut Piksuunkin. Aiemmin ko. yhdistys piti Pyhäjokea mielenkiintoisena kohteena suunnitellun ydinvoimalan takia. On ehkä jälkiviisasta sanoa, että nyt sopii epäillä, tuleeko Pyhäjoelle mitään polkupyörän dynamoa suurempaa laitosta, mutta jo omana aikanaan hyvin oli tiedossa Pyhäjoen asukasluku, 3000 henkilöä. Paljonkohan siellä konkreettisesti on asuntoja myynnissä? Ydinvoimalan vakinaiset työntekijät rakentavat itselleen ok-taloja ja rakennusaikainen työvoima ei kauan asuntomarkkinoita elvytä. Riippuvuus yhdestä työnantajasta on huono asia.

Otan vertailukohdaksi 40.000 asukkaan Rauman, jolla on varsin monipuolinen elinkeinorakenne ja amk:n lisäksi yliopiston yksikkö.

Keskiarvo: 4.3 (10 arviota)

Pääomatulojen verotuksesta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen osalta tehtiin perinteinen ratkaisu, josta Suomessa on jo pitkät ja kunniakkaat perinteet.

Keskiarvo: 4.8 (15 arviota)

Kestävää kehitystä metsässä ja yo-kirjoituksissa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Olen usein kritisoinut metsäteollisuuden kantoja, mutta nyt kerrankin olen Suuren ja Mahtavan Tahon kanssa samaa mieltä. Lieneekö oire vanhenemisesta?

Linkissä olevaan metsäteollisuuden protestiin yo-kirjoituksista lisäisin oikeastaan aika moniakin asioita:

- Kun 1800-luvun puolivälissä Suomeenkin alettiin kaavailla sellaista hirvitystä kuin höyrysahaa, pelättiin ensimmäiseksi metsien loppuvan maasta kokonaan. Tämä kysymys metsien loppumisesta on aikojen saatossa vaivannut Suomea yhtä paljon kuin Obelixin koiraa Idefixiä, joten väittäisin tässä maassa kiinnitetyn asiaan riittävästi huomiota. Että siinä sitä kestävää kehitystä.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Julkinen sektori seisoo, mutta yksityiset toimivat

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joitain vuosia sitten voimaan astui tilaajavastuulaki, joka velvoitti tilaajan ollessa juridinen henkilö tätä selvittämään sen, että urakoijana toimiva yritys oli huolehtinut aiemmin velvoitteistaan. Toisaalta nämä tiedot olivat salaisia, mikä lienee tyypillinen esimerkki julkisen sektorin logiikasta. Ratkaisu asiaan tuli yksityiseltä puolelta.

Aivan viime aikoina yksityiset yritykset ovat pyrkineet alentamaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. - Minulla ei tosin ole mitään käsitystä siitä, miten toimivia nämä ratkaisut ovat.

Eräitä kysymyksiä julkiselle sektorillekin voisi asettaa. Työttömyys- ja yritysasiat yhdistettiin jo Vanhasen aikaan samaan  ministeriöön, jota paikallisella tasolla edustavat TE- eli nykyiset ELY-keskukset. Näitten keskusten palveluja puolestaan on yhtiöitetty. Yhden kerran soitin tällaiseen yritykseen, ja ilmeni, ettei se ole auki normaaliin virka-aikaan eli siinä on esimerkki yksityistämisen lopputuloksesta. Maistraatti oli auki ja sitä kautta hoidin asiani.

Keskiarvo: 4.3 (16 arviota)

Raakapuun korkeat kustannukset uhkaavat sahateollisuutta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Näin kirjoitti viimeksi TE. En ole varma, olenko nähnyt tuon tekstin aiemmin alle vai yli 100 kertaa, mutta niissä luvuissa liikutaan. Esim. 1950-luvun alkupuolella perustetun Rauma-Repolan vuosikertomuksissa aiheesta rutistiin vuodesta toiseen.

Mainostoimistot puhuvat toiston tehokkuudesta, mutta en ole asiasta aivan varma. Netissä puhutaan spämmistä ja sitä ennen puhuttiin jankuttamisesta, joilla sanoilla ei ole mitenkään positiivinen sisältö.

Kaiken lisäksi vuosikymmenestä toiseen toistettu valitus herättää hämmästystä siitä, miksi kukaan on niin suuri masokisti, että harjoittaa metsäteollisuutta tässä surkeassa maassa niin ikään vuosikymmenestä toiseen.

Ja lopuksi tässä on vielä sekin ongelma, että hokema ei edes pidä paikkaansa. Oikeastaan puuraaka-aineen hinta on kehittynyt heikosti. Hiukan lähemmäs asian ydintä pääsee katsomalla myös ”lopputuotteen” hinnan kehitystä. (s. 12 ja 27). Sekin on ollut heikkoa.

Keskiarvo: 5 (16 arviota)

Talvivaaran suuri innovaatio

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vesien hallintaa 1990-luvun alusta. Vas. oleva suonsilmäke ojitettiin ~15 v. ennen kuvan ottoa. Räjäytykset tein itse. Oikealla on siemenpuita.

 

Talvivaaraan on hankittu uusi erityinen vesienhallinnan johtaja, sillä hallinnasta ja johtamisesta tässä maassa kaikki lähtee liikkeelle – ja yleensä siihen myös pysähtyy.

Uusi johtaja analysoi, että sademäärä aliarvioitiin ja haihtuminen yliarvioitiin Talvivaarassa. ”Aiempaa kokemusta samanlaisesta mittakaavasta ei ollut olemassa.” Lähde.

Pikkuisen hämmentäviä näkemyksiä. Sademääriä on Suomessa täsmällisesti tilastoitu yli sata vuotta. Olettaisin myös veden haihtumisen olevan valmiiksi tutkitun asian.

Keskiarvo: 4.8 (14 arviota)

Osakkeet ja kiinteistöt, eriävä mielipide

Käyttäjän J.Vahe kuva

Olen viime vuosina tympääntynyt yhä kasvavassa määrin siihen ”keskusteluun”, jota sijoittamisesta käydään. ”Keskustelu” muistuttaa oopperaa, jossa päähenkilöt toistelevat omia säkeistöjään, joista oopperayleisö ei ymmärrä mitään. Ja maailma oopperatalon ulkopuolella natisee liitoksissaan.

Melkoinen kontribuutio tähän ”keskusteluun” oli Suomen johtavaan talousmediaan KL:een kirjoittavan pääanalyytikon Henri Elon viimeinen tuotos.

En kirjoituksesta ymmärtänyt mitään ja koska minulla kiinteistösijoittamisestakin on 25 v kokemus (joka ei ala omistusasumisesta), luulen ongelmien olevan lähtevässä päässä.

- Kuten kommenteissa ilmaistaan, Elon valitsema aikahaarukka on kohtalaisen tarkoitushakuinen.

- Korkotaso on yhä edelleen erittäin alhainen, joten marginaaleihin vetoaminen on jo sinänsä irrelevanttia. Vielä irrelevantimpaa on sen liittäminen yksin kiinteistösijoittamiseen. Olen nähnyt tuulipukuisen miehen ostavan yhdellä istumalla 6 asuntoa käteisellä (jos joku luulee minun tarkoittavan itseäni, painotan aina sitä, miten charmikkaasti sijoittajan pitää pukeutua. Minä käytän verkkareita enkä mitään hemmetin tuulipukua!)

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Pekka Himanen & kumppanit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

On ehkä niin, että Kataisen hallituksen aika menee lähinnä ns. juoksevien asioitten perässä juoksemisessa. Jollain EU-maalla on jatkuvasti vaikeuksia saada rahoitusta ja jotain tarttee tehrä.

Tämän hektisen kädestä suuhun –puuhastelun lisäksi olisi tietysti kiva, jossa valtakunnan hovissa olisi trubaduuri, jonka tuotoksia voisi seurata.

Tällaisen homman korvikkeena voidaan pitää Pekka Himasta, jonka tieteellisestä pätevyydestä minulla ei ollut mitään käsitystä, mutta aiemmin netissä ollutta hengentuotetta lukiessani heräsi hampurilaismainoksesta ja USA:n pressanvaaleista tuttu mietelmä: pihvi puuttuu.

Himanen on pitkän sarjan jatkumoa. Hänen oppi-isänsä punktohtori Esa Saarinen on jäänyt Suomen historiaan ikuisesti syväluotaavilla lausumillaan ”Ööö mä ööö tykkään ööö niinku naisista ööö. Ööö”.

Keskiarvo: 4.4 (14 arviota)

Kommentteja työnantajien kantoihin

Käyttäjän J.Vahe kuva

Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat jälleen tuottaneet julkisuuteen joukon lausumia, esim. Lausumien tehtailu ehkä on etujärjestöjen tehtävä, mutta median pitäisi tehdä jotain muutakin kuin niitä aina toistella.

Itse keksin talouselämästä muitakin ongelmia kuin liian korkeat verot ja palkat. Mielestäni seuraavien asioitten esiin tuominen sopisi esim. osakesäästäjille.

Jo ennen vuosituhannen vaihdetta epäiltiin paperin käytön vähenemistä. Muistan erinomaisesti, miten CNBC:n Euroopan toimituksen senioritoimittaja oli ihanan yksimielinen Jukka Härmälän kanssa siitä, että internet vain lisää paperinkulutusta, koska kaikki siellä oleva täytyy printata. Miten suomalainen metsäteollisuus on esim. 15 viime vuoden ajan sopeutunut paperin tulevaisuuteen? Mielestäni se on lähinnä marissut palkoista ja kantohinnoista.

Suunnilleen saman ajan on ollut selvää, etteivät kehittyvät maat ole pelkästään halvan työvoiman lähteitä. Kyllä siellä kehittyy myös suunnittelua, yrityksiä ja brändejä, jotka haastavat suomalaisia yrityksiä (en sivumennen sanoen tiedä ollenkaan, miten tämä kysymys pitäisi ratkaista, mutta veroista ja palkoista marisemalla se ei ainakaan ratkea).

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Vanha ”heilani” Orion

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Olen seurannut ko. yhtiötä varmaankin lähemmäs 20 vuotta. Analyytikot ovat viimeiset vuodet varoitelleet patenttien umpeutumisesta ja lääkekehityksen liukuhihnan heikentyneestä vauhdista.

Sijoittajat eivät ole varoituksia uskoneet. Kurssi on pysynyt korkealla ja minä olen vähentänyt omistustani lähes olemattomiin, sillä olen analyytikkojen kanssa samaa mieltä ja täsmennän erästä asiaa.

Orion tiedotti Alzheimer-lääkkeensä kehityksen hyvistä näkymistä. Alzheimeriin on jo muilla firmoilla lääkkeitä, joitten katsotaan hidastavan taudin etenemistä, mutta Alzheimer on parantumaton sairaus, joka päättyy laitoshoitoon ja jonka vaikutus kansaterveyteen on suuri ja edelleen kasvamaan päin. Kunnon lääkkeellä olisi tavattomasti kysyntää.

Pettymykseni kohdistui siihen, että Orion ilmoitti etsivänsä partneria faasi 3:een, joka muodostaa yleensä Orionin oman ilmoituksen mukaan 2/3 lääkkeen tuotekehityskuluista. Elon laskuoppi kertoo, että 67 % kuluista ja riskistä tarkoittaa aimo annosta myös mahdollisesta voitosta, ja ongelmia on muitakin.

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)

Madonlukuja eurolle

Käyttäjän J.Vahe kuva

Front Capital Oy:n päästrategi Ari Aaltonen on julkaissut mielenkiintoisen katsauksen. Ilmaisu on siksi tiivistä, etten pitänyt  mielekkäänä alkaa vääntää sitä toiseen asuun, joten otteet sivuilta 10-15 ovat selvää copy-pastausta. Kohtuuden nimessä on sanottava, etten tällaiseen usein sorru.

”…eurojärjestelmä luotiin ratkaisemaan sellaisia ongelmia, jotka olivat relevantteja 1970- ja 80- luvuilla. Taloudellinen ja tekninen kehitys on 1990- ja 2000 luvuilla pitkälti romuttanut kaikki keskeiset argumentit eurojärjestelmän pitkän aikavälin hyödyistä…” (seuraa 6 kohtaa).

”…euro mielletään keskeneräiseksi projektiksi… …Mikään maa ja rahajärjestelmä ei kestä pitkällä aikavälillä sitä, että sen rahaliiton olemassaolo on jatkuvasti kyseenalainen…”

”…Järjestelmä itsessään luo sisäistä epävakautta ja vakuudettomat Target2 velat ja saatavat ovatkin kasvaneet massiivisiksi eurojärjestelmän sisällä eurokriisin aikana…”

Keskiarvo: 4.2 (13 arviota)

Finnair, Cargotec ja Vehviläinen

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Markkinat ovat arvioineet, että Vehviläisen siirtyminen Finnairista Cargoteciin on hyvä asia C:lle ja huono asia F:lle. Ilmeisen arvokas mies tämä V.

Minä en markkinoitten logiikkaa ymmärrä, mikä tietysti on vain ja ainoastaan todiste meikäläisen tyhmyydestä.

Vehviläinen tuli Finnairille Nokia-konsernista, ja hänen tuntemuksena Finnairista lienee rajoittunut asiakkaan rooliin.

Finnair on pariinkin kertaan tuonut meikäläiselle melkoisesti rahaa, nimittäin aikoinaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa VVKL:n muodossa ja myöhemmin ”islantilaisten” nurkkauksen yhteydessä. Valtionyhtiötä oli älytön nurkata ja epäilen osuuden kiinnostaneen erästä Islantia suurempaa maata. Ko. aikaan analyytikot muuten pitivät Finnairia kovastikin hyvänä firmana, vaikka kurssinousu johtui siis nurkkauksesta eikä fundamenteista.

Finnairissa on eräs piirre, jota yhtiön minulle antaman kummallisen selityksen mukaan eivät halua korostaa. Finnair on niin onnettomuuksien, läheltä piti – tilanteiden kuin teknisten ”tapahtumien” mitoissa maailman turvallisimpia lentoyhtiöitä, asia, jota minusta sopisi kaikin mokomin korostaa. Finnairin johtoryhmässä ei ole yhtään lentäjää, mutta kylläkin restonomi miettimässä koneessa tarjottavaa safkaa, joten siinä ovat Finnairin painopisteet hyvin esillä.

Keskiarvo: 4.6 (23 arviota)

Puolueettomuuden veteen piirretty viiva

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

(Aluksi aioin kommentoida Kaizun merkintää, mutta ajattelin lopuksi lykätä vielä omankin joukon jatkoksi. Toivottavasti internetissä riittää tilaa.)

Nykyään on tapana sanoa, että nykyinen asetekniikka rajoittaa puolueettomuutta. Jättäisin sanan ”nykyinen” pois, sillä esim. käyttämämme kiväärikaliiperi 7,62 on oikeastaan jo Venäjän keisarikunnassa valittu.

Kieltämättä asejärjestelmien komponenttien runsaus vaikuttaa nykyiseen tilanteeseen. Viime sotien jälkeen Ruotsin käyttämät kaikki viisi varsinaista taistelukonetyyppiä on koottu paljolti läntisistä komponenteista, joita vielä Viggeniin tuli merkittävässä määrin Britanniasta, mutta nykyinen Gripen lienee yhä puhtaampaa Made in USA –tavaraa.

Satelliitit  ovat keskeinen osa” intergratiota” ja avaruuskilpailu Aasiassa osoittaa sikäläisten maitten pyrkimystä todelliseen itsellisyyteen. Jo vuosia sitten eräs suom. kenraali tokaisi, että kun meikäläisiin Horneteihin on kuhunkin täysi ohjusvarustus vain suunnilleen yhtä tst-lentoa varten, olisi mukavaa olla ”jakeluringissä” mukana.

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Kyseenalaisia ohjeita sijoittamiseen

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vuodenvaihteessa KL julkaisi kymmenkohtaisen listan sijoittamisen perusteista. Ohjeet oli poimittu pörssisäätiöltä. Kun näitä samoja stooreja aina tarjotaan, eikä joskus olisi paikallaan etsiä uusia näkökulmia ja kyseenalaistaa vanhoja. Olen poiminut muutaman lihavoidun otsikon ja kommentoin niitä otsikon alla ”ihan omin sanoin”.

1.Toimi pitkällä tähtäyksellä.

Pitkällä tähtäyksellä olemme kaikki kuolleita. Tämä Keynesin ilmaisu ei ole mikään huuli, vaan vakava huomautus siitä, että pitkä tähtäin on eräs niistä takaovista, joilla vältetään ottamasta kantaa hankaliin kysymyksiin. Oma versioni lauseesta on seuraava: ”Perkele, jos ne ovat huomenna halvempia, ostatte tietysti vasta huomenna”. Tämän olen lausunut pankissa erinäisiä kertoja.

2.Sijoita osakkeisiin ”kärsivällistä” rahaa.

Keskiarvo: 4.7 (27 arviota)

Profeetta väärällä maalla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tukholman yliopiston nykyinen rahoituksen apulaisprofessori Jarkko Peltomäki on jo vuosia - mm. syksyllä 2011 ilmestyneessä kirjassamme - painottanut sitä, että suomalaisia sijoituksia, ml. työeläkerahastot, pitäisi hajauttaa nykyistä globaalimmin.

On kohtalaisen tragikoomista, että kun Kanadasta tulee Suomen oloja ilmeisen heikosti tunteva proffa Keith Ambachtsheer sanomaan samaa asiaa, media huomaa sen heti.

Herää pari kysymystä. Ensinnäkin, eikö Tukholmassa työskentelevä Peltomäki kävisi ulkomaalaisestaangry?

Keskiarvo: 4.4 (12 arviota)

”Takana länttä ja Eurooppaa”

Käyttäjän J.Vahe kuva

Näin kirjoitettiin Suomessa ennen viime sotia. 1990-luvulla SP:n Rolf Kullberg puolestaan runoili, miten Suomen pitää mennä Eurooppaan pää pystyssä.

Meillä suomalaisilla on merkillisen huono itsetunto. Emme muka ole Eurooppaa, mutta sinne pitäisi päästä, vaikka henki menisi. Sekä 1990-luvulla että viime vuosina hengenlähtö on tuntunut varsin realistiselta vaihtoehdolta.

Kuitenkin 1860 osasimme olla ylpeitä omasta valuutastamme, markasta, joka oli irrotettu suurvalta-Venäjän ruplasta. Markan heittäminen historian roskakoriin 1999 – 2002 ei tuntunut vaivaavaan ketään ainakaan siihen asti, kunnes selvisi, että Suomi on ainoa euroon liittyvä pohjoismaa. Se oli sitä pohjoismaista yhteistyötä.

Eurokriisin yhteydessä ainakin minua on alkanut kovasti askarruttaa se, millaiseen seuraan oikein olemme liittyneet. Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta EU tuntuu koostuvan maista, joissa määräykset on tehty rikottaviksi, lait kierrettäviksi ja direktiivit laistettaviksi, koska mitään toimivia sanktioita ei näytä olevan esim. verojen maksamatta jättämisessä. 

Linkissä oleva tv-ohjelma Espanjasta on herättänyt kauhisteluja siitä, miten Espanjassa menee. Minä katsoin ohjelmaa aivan toisella silmällä.

Keskiarvo: 4.5 (23 arviota)

Talousuutiset ja päänsärky

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

                                                                 

STX:n pääneuvottelija?

Valtioneuvoston päätös tukea STX:n Turun telakan tilausta on saanut lähinnä tyytymättömiä kommentteja. Kiittämättömyys on maailman palkka ja Metalliliiton pj Riku Aalto on johtanut valituskuoroa yhdessä STX:n johtajan Jari Anttilan kanssa.

Päivän uutispuurosta on hampaitten väliin jäänyt joukko sattumia, jotka eivät ole olleet mitään joulumanteleita vaan luumunkiviä.  

Riku Aalto ym. ay-johto vaatii siis valtiolta enemmän tukea korealaisomisteiselle yhtiölle, jotta se voisi Turussa puolalaisella työvoimalla rakentaa laivan amerikkalaismiljonäärien risteilyjä varten ilman että veroja maksettaisiin ainakaan täysimääräisesti minnekään. Tämä lienee sitä työväenliikkeen kansainvälistä solidaarisuutta?

Keskiarvo: 3.4 (36 arviota)

Riskistä

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Johtajan puhuttelu

Piksussa on viime päivinä keskusteltu riskistä. Ennen kuin alan esitellä alan kummallisuuksia, kiinnitän huomiota siihen, että rahoitus on kovasti nuori tieteenala. Kun tiedeyhteisö noudattaa käsittääkseni täsmälleen samoja sosiaalisia malleja kuin paviaanilauma (kaikki rapsuttavat alfauroksen selkää), ajatukset kehittyvät lähinnä sitä vauhtia kuin alfaurokset kuolevat, eikä rapsuttajien määrällä ole niin suurta merkitystädevil.

Volatiliteetti

Volalla on merkitystä johdannaissijoittajalle, jonka johdannaiset erääntyvät jonain tiettynä päivänä. Osakkeita holdaavalle volan merkitys on varsin vähäinen. Probleemaa käsitellään tuosta alkavassa 4-osaisessa kirjoituksessa.

Keskiarvo: 3.3 (43 arviota)

Työnantajajärjestöjen suita olisi suitsittava

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Ensinnäkin luin erinomaisen artikkelin siitä, miten Häkämies oli ministerinä tehnyt joukon EK:lle myönteisiä päätöksiä.

Häkämiehen siirryttyä EK:n johtoon alettiin puhua, että tarvittaisiin karenssiaika ministerin hommien ja lobbaushommien välillä. Ajatus on melko teoreettinen, koska Häkämieshän toimi ministerinä tilanteessa, jossa hänen siirtymisestään oli jo päätetty.

Toisekseen Häkämiehen syrjäyttämä Mikko Pukkinen on valittanut kovaa kohtaloaan SK:ssa. En ymmärrä Pukkisen logiikkaa.

Eikö EK:n tavoite ole juuri se, että työnantaja saa potkia työntekijöitä mielin määrin, vaikka heidän palkkansa ja erorahansa olisivat vähäisiä murto-osia Pukkisen ansioista? Mikä olisi vaihtoehto? Työnantajajohtajien ay:kö, joka ehkä kuuluisi SAK:hon? Entä mitkä olisivat työtaistelukeinot? Mieleen tulee ikävästi Väinö Linnan Pohjantähden Laurilan Anttoo, joka kysyi, että mistä herrat lakossa lakkaavat, kun eivät ole tähänkään asti työtä tehneet.

Keskiarvo: 3.7 (23 arviota)

Turun telakan tilaukset ja lobbauksen ”jalo” taito

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kun kerran Talouselämä-lehtikin suvaitsi noteerata Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogimerkinnän, kommentoin sitä itsekin.

Pidän erittäin problemaattisena sitä, että titteleillä ”tutkimuskoordinaattori” ja ”ennustepäällikkö” kirjoitetaan jotain, joka ainakin minun mielestäni on kristallinkirkasta politikointia ja lobbausta.

Katsotaanpa pari esimerkkiä: ”Tässä vaiheessa voidaan vain toivoa, että hallitus toimii vaakalaudalla olevien tilausten toteutumiseksi. Joskin poliittisesti kirjavassa hallituksessa on myös puolueita, joilla ei ole mitään kosketusta teollisuustyöväkeen ja joille teollisten työpaikkojen lisäys on jokseenkin toisarvoista.”

Mitä tämä tarkoittaa, sitäkö, että ns. työväenpuolueilla pitäisi olla isompi kannatus?

Edelleenkin ”jos kuitenkin unohdetaan periaatteet ja arvioidaan tilannetta kustannushyöty-analyysin käsittein, voidaan sanoa, että valtio saisi verraten pienellä panostuksella valtavan tuotannon ja työllisyyden lisäyksen. Tilausten yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on noin 24 000 tai ainakin runsaat 20 000 työpaikkaa. Tässä summassa ei ole mukana välillisiä vaikutuksia, jotka myös olisivat huomattavat.”

Keskiarvo: 3.9 (16 arviota)

Taaleritehtaan uusi metsärahasto

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Kuvassa oikealla MHY:n virallinen 172 cm:n mittakeppi.

Vuonna 2008 juuri sopivaan aikaan angry perustettu varainhoitoyhtiö Taaleritehdas on tuonut sijoittajille uuden vaihtoehdon, nimittäin sijoittamisen metsään rahaston kautta.

Rahasto hyötyy varmasti siitä, että metsäkaupat suurista metsätiloista ja hiukan kauempana ns. ruuhka-Suomesta toteutuvat selvästi halvemmilla hinnoilla kuin pienet metsätilat, joita ns. tavalliset ihmiset tavoittelevat. Juuri muuta positiivista en ko. rahastossa näekään.

Metsäntuottoa arvioidessa on hyvä perehtyä Metlan linkissä olevaan raporttiin. Yksi otsikko puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Taaleritehtaan uuden rahaston hoitokulut ovat varsin raskaat. Merkintäpalkkio on joiltain osin auki, mutta muodostaa 2 – 3 %:n kuluerän. Vuosittainen hoitopalkkio on 1 % ja lisäksi on rahastonhoitajille varattu mahdollisuus saada tuottoon sidonnaista lisäpalkkiota.

Keskiarvo: 3.8 (18 arviota)

Tutkimuksen ja (talous)median sananvapauden rajat

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Itä-Suomen yliopisto tiedotteessaan alun perin kertoi:

”Niistä vain kahdeksan täytti Eviran suosituksen, jonka mukaan vitamiinin pitoisuus tuotteessa saa olla korkeintaan 20 prosenttia enemmän tai vähemmän kuin tuoteseloste ilmoittaa. Lähes kaikissa valmisteissa D-vitamiinia oli ilmoitettua vähemmän. Kaksi valmistetta ei sisältänyt D-vitamiinia lainkaan...”

Yle otsikoi seuraavasti: ”D-vitamiinivalmisteista paljastui huijauksia”

Keskiarvo: 3.4 (20 arviota)

Osakeanteja ja tiedonantoja

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

1980-luvun lopulla osallistuin noin viiteentoista listautumisantiin eli IPOon, jotka päätyivät silloiselle OTC-listalle. Jotkut ovat onnistuneet sekoittamaan ko. annit ICT-anteihin 10 vuotta myöhemmin, mutta näissä 1980-luvun anneissa yrityksillä yleensä oli omaisuutta takanaan ja niistä saattoi yleensä tehdä pieniä pikavoittoja.

Listaamattoman osakkeen arvon arvioiminen oli paitsi tuottavaa, myös hauskaa sormiharjoittelua, ja olen sitä myöhemminkin harrastanut ICT-annit pois lukien.

2007 arvioin KL:n blogissani seuraavia neljää listautumisantia, linkit 1, 2, ja 3. Viimeisen merkinnän aikoihin oli tilanteeseen jo hieman kypsynyt. Toki anneista muuallakin uutisoitiin neutraalisti, mutta omiin merkintöihini liitin selvän kannanoton siihen, kannattaako antiin osallistua. Eräissä tapauksissa vain tunteja myöhemmin yksi ja sama talousmedian ”toimittaja” ilmoitti oman samansisältöisen kantansa.

Keskiarvo: 3.9 (16 arviota)

Talvivaara ja kootut selitykset huonolle sijoitukselle

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Kuvassa mm. Helge V. Keitel

Jarkko Peltomäki on kirjassamme korostanut sitä, miten sijoittajat hakevat omille virheilleen syntipukkeja muualta. Keskustelupalstat voi jättää omaan arvoonsa ja kieltämättä melkoinen rajatapaus on sekin, että Nordnet – pankki käyttää yhtenä blogaajanaan nimimerkkiä.  Joka tapauksessa ko. nimimerkki vielä alkusyksystä kehua retosteli Talvivaaraa. Jos jotain vikaa jossain on ollut, vika on ollut Vihreässä liitossa. Sama syytös toistettiin hiljattain.

Keskiarvo: 3.8 (26 arviota)

Tekniikkaa ja käyttäjäkokemuksia

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ainutlaatuinen käyttäjäkokemus

Käsittelen neljän historiallisen esimerkin kautta problematiikkaa, joka päätyy tähän päivään.

Rautatiet

1800-luvun alussa hevosen kyky kuljettaa materiaalia oli vähäinen. Hevosen asemesta oli pakko pyrkiä käyttämään vesikuljetuksia vaikka sitten kanavia rakentamalla.

Rautatiet mullistivat tilanteen. Ennen autojen ja lentokoneiden kilpailua junien nopeuteen ei kiinnitetty kovin paljon huomiota. Esim. Saksassa junien keskinopeus oli n. 40 km / h, joka sekin nopeus teki junasta ylivoimaisesti nopeimman maakulkuvälineen 1800-luvulla.

Rautatieyhtiöt kokivat Englannissa oman kuplansa ja USA:ssa sijoittamista vaikeutti se, että suuren ja dynaamisen kansantalouden maantieteellisiä kehityssuuntia oli vaikea ennakoida. Moni rautatieyhtiö joutui ns. sivuraiteelle (sic!) ja fuusioitui huonoin ehdoin yhä suurempiin kokonaisuuksiin. (Alasta esim. Graham: The Intelligent Investor, s. 149.)

Keskiarvo: 3.3 (47 arviota)
Julkaise syötteitä