Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, ...).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita - omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5'000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua - liian iso vaiva.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Britannian EU eron vaikutukset olisivat pieniä

Britannia äänestää EU erosta (Brexit) juhannuksena 23.6 ja äänestyksestä tulee täpärä. Kannattajia ja vastustajia on kutakuinkin yhtä paljon. Economist lehden mukaan kannattajien ja vastustajien suhde on 40% vastaan 41%. Siis todella täpärä tilanne.

Eron siunauksellisuutta argumentoidaan äänestäjille kahdella perusteella:

  1. Itsemääräämisoikeuden palauttaminen (tällä hetkellä EU direktiivit tulevat ulkopuolelta ja kattavat runsaat 50% lainsäädännöstä)
  2. Britannia voisi palauttaa rajakontrollit, joiden avulla voidaan torjua eitoivotut tulijat

Tavaroiden vapaa liikuvuus jatkuisi 

Sijoitusmaailma ei ole ollut huolissaan tilanteesta. Mistä moinen välinpitämättömyys? Syynä on luultavasti se, että välittömät vaikutukset ovat pienet. Britanninan taloutta koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä EU direktiivien mukainen eikä ole mitään syytä miksi se nopeasti muuttuisi. On aivan ilmeistä että EU ja Britannia tekisivät mahdollisen eron jälkeen vapaakauppasopimuksen, ja tarvaroiden vapaa liikkuminen jatkuisi lähes entiseen malliin. Britanniasta tulisi Norjan ja Islannin kaltainen EU ulkojäsen. 

Britannia on jo nyt rajoittanut ihmisten vapaata liikkuvuutta 

Britannia on jo nyt saanut ihmisten vapaata liikkumista rajoittavia erioikeuksia. Britannia on halunnut ja saanut vaikeuttaa itä-Eurooppalaisten maahanmuuttajien tuloa. Tässäkään suhteessa ei ole näköpiirissä mitään muutosta. Britannia on jo saanut sen mitä on halunnut. Tilanne todennäköisesti jatkuisi ennallaan. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet elävät tilastojen mukaan kulutusjuhlan aikaa

Suomalainen kuluttaja on huomannut alhaisen korkotason siunauksellisuuden ja ottaa kaiken irti tilanteesta. Nyt otetaan velkaa ja pidetään kulutusjuhlia. Säästämisaste on pudonnut pitkän ajan keskiarvon, 2..3% tasolta nollaan ja muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kotitalouksien kulutus on noussut samassa suhteessa.

Kaikki kulutetaan eikä mitään laiteta säästöön siksi termi kulutusjuhla on paikallaan. Tieto näkyy tilastoista ja on tapahtunut tosiasia - elämme kulutusjuhlan aikaa siitäkin huolimatta että yleinen käsitys on erilainen. 

Tämän seurauksena kuluttajien velkaantuneisuus on noussut yli 120% tasolle käytettävissä olevista tuloista ja kasvaa edelleen.

Nuoret aikuiset säästävät

Edelleen on paljon säästäviä kansalaisia. Nuoret aikuiset, ikäluokat 25...45v, kasvattavat eniten varallisuuttaan ja heidän säästämisasteensa on merkittävä. Osa nuorten varallisuuden kasvusta johtuu toisin perinnöistä eikä varsinaisesta säästämisestä. Varakkaimmillaan ihminen on yleensä eläkeiässä, noin 70 vuotiaana.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vanhuspalveluiden ja päivähoidon yksityistäminen on terveydenhoitoa helpompaa

Suomi on monillakin mittareilla maa, jossa julkisen keskusjohtoisen sektorin keskitetty kontrolli yksilöistä on suuri. Kansalaisten vapaaseen valintaan ja itsenäiseen päätöksentekoon nojautuvaa yhteiskuntaa ollaan kuitenkin tämän hallituksen aikana edistetty. Eikä aina pelkästään hallituksen toimesta, sillä yksilön itsemääräämisoikeuden korostaminen on ollut lähellä monen sydäntä. 

Yhteiskunta toimii hyvin, jos päätöksenteko on niin lähellä yksilöä ja pienryhmiä, kuin kunkin asian osalta on järkevästi mahdollista. Mutta  vapaa markkinatalous tarvitsee oikean ohjauksen ja puitteet. Meillä on melko lailla hyvät kontrollimekanismit sellaisilla aloilla kuten , ympäristöasiat, turvallisuus ja yksilöistä huolehtiminen, mutta aika vähän on kiinnitetty huomiota epäsymmetrisen tietotaidon mukanaan tuomiin ongelmiin.  Aina tulee ongelmia, jos ostajan tietotaito on paljon myyjän tason alapuolella ja erityisesti kiinnitän tässä huomiota yksityistettäviin terveydenhuollon palveluihin, joiden osalta riski on suuri. Vääränlainen yksityistäminen johtaa katastrofiin.

Yksityistetyt terveydenhuollon palvelut tarvitsevat tuekseen yhteiskunnan kontrollin

Terveydenhuollon palvelut eivät toimi kunnolla jos yksilöllä on kaikissa tilanteissa oikeus valita palveluntuottaja. Yksilö on lääkerin edessä aseeton, jos lääkeri suosittelee hänelle kalliita tutkimuksia ja hoitoja kertomalla mahdollisista taudeista ja sivuvaikutuksista. Syynä on se, ettei yksilö kerta kaikkiaan pysty itse arvioimaan lääketieteellisen hoidon tarvetta. Tuo tieto on ainoastaan häntä hoitavalla lääkerillä, jonka armoilla yksilö on. USA:n yksityinen terveydenhuolto on esimerkki kalliista ja tehottomasta järjestelmästä, jossa  ihminen on lääkerin armoilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kesädroppi on osakemarkkinoiden vuosittainen outous

Osakemarkkinoilla puhutaan yleisesti niinsanotusta kesädroppi-ilmiöstä, joka alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Tänä aikana osakemarkkinoiden sanotaan lepäävän tai jopa hieman lasevan kun sijoittaja lomailee kesän lämmössä.

Mutta pitääkö tämä suuremmassa mittakaavassa paikkansa? Tein vertailun Dow Jones Industrial Average (DJIA) indeksistä johon kuuluu 30 maailmanlaajuista suurta yritystä. Laskin kuukausittaiset keskimääräiset nousuprosentit välillä 1994...2016 (kuva oikealla).

Tulos yllätti minut. Kesädroppi ilmiö on tosiaankin maailmanlaajuinen, sillä on merkitystä sijoittamiseen ja se on tilastollisesti merkittävä. Keskimääräinen kesädroppi on runsaan prosentin suuruinen.

Pörssinousut ajoittuvat yleisesti ottaen pimeisiin talvikuukausiin, lokakuu...huhtikuu välille. Mutta vuodet eivät ole toistensa kaltaisia. Väliin mahtuu monia vuosia jolloin tämä sääntö ei ole pätenyt.

Kesädroppi ilmiön avulla ei ole helppo tehdä rahaa, sen verran epäsäännöllisestä ilmöstä on kysymys. On kuitenkin hyvä olla tietoinen että kesällä auringonpaiste on luotettavampi ilon tuoja kuin pörssinousu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen syntyvyys ratkaistavissa halvalla ja nopeasti

Syntyvyys laskee Suomessa hälyyttävästi. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin on vaikea nopeasti vaikuttaa kuten:

  • ylipitkät koulutusajat (kouluttautumisen pitäisi jatkua läpi elämän, kerralla on turha yrittää valmista kun maailma muuttuu kuitenkin koko ajan)
  • liian tiheä kaupunkirakenne keskusta-alueilla ja turhan tiukat rakentamismääräykset (lapsia syntyy yleensä sinne missä on tilaa)
  • nuorten pätkätyöt, työttömyys ja tukevien kaverien puute

Mutta alhainen syntyvyys voidaan silti tarvittaessa korjata nopeasti. Perheet tarvitsevat paremman rahallisen palkkion ja kannustimen lasten hankkimiseen eikä tuon kannustimen tarvitse olla edes suuri. Nykyinen järjestelmä rankaisee lasten hankkimista ja siihen pitäisi saada muutos ainakin ensimmäisten vuosien ajaksi.

Yhteiskunnassamme tuetaan rahallisesti jos jonkinlaisia asioita (työttömyyttä, lomailua, urheilukilpailuja, viihdettä, harrastuksia, vanhenemista, hyvätuloisuutta, pienituloisuutta, yrityksiä, vientiä, veronkiertoa, asumista, ....) niin paljon, että julkisen sektorin budjetin koko on tällä hetkellä 58% bruttokansantuotteesta. Suuri osa tuista on joutavia ja vahingollisia, mutta lapsiperheet ansaitsisivat palkkion siitä, että hankkivat lapsia. Tämä on yksi harvoista tukimuodoista, josta yhteiskunta oikeasti hyötyisi. Alhainen syntyvyys on ratkaistavissa pienellä muutoksella.

Alhainen syntyvyys on ratkaistavissa Kela-lakien muutoksella

Oheinen laskelma on tehty kuvan nuoren äidin kannalta. Siinä kerrotaan miten hänen 2000€ kuukausiansiot pienenevät sen jälkeen kun lapsi on syntynyt kutistuakseen olemattomaksi jo vajaan vuoden kuluttua lapsen syntymästä. Perheeseen kuuluu normaalituloinen isä, jota ei näy kuvassa. Koska isä on normaalituloinen niin äidin tulot kehittyvät kuvan osoittamalla tavalla (suurin piirtein).

Alhainen syntyvyys olisi ratkaistavissa seuraavasti:

  • äidin tulojen tulisi oheisessa laskelmassa nousta tasolle 2100€ noin kymmenen kuukauden ajaksi (välitön palkkio koetaan aina parhaimmaksi)
  • kymmenen kuukauden jälkeen tulot voisivat vähitellen pudota hoitovapaan tasolle; tämä kehottaisi hellävaraisesti hakeutumaan työelämään tai opiskelun pariin
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusilmasto suosii osakepainon kasvattamista

Pääjohtaja Erkki Liikasen esitys hallituksen kehysriihessä sisälsi keskeisen sijoittajia kiinnostavan viestin. Pitkän ajan (5...10v) inflaatio-odotukset ovat pudonneet erittäin alhaiselle tasolle (kuva oikealla).

Tällä on vaikutuksia sekä reaalitalouteen että pörssiosakkeisiin. Reaalitalouden kilpailukykyä ja julkista velkaa on vaikea korjata kun inflaatio on matalalla, mutta pörssiosakkeille alhainen inflaatio on sen sijaan mannaa. Pörssiosakkeiden nousut ajoittuvat alhaisen inflaation jaksoihin. 

Inflaatio-odotukset perustuvat sijoittajien näkemyksiin

Inflaatio-odotukset eivät ole kenenkään yksittäisen ihmisen arvioita vaan perustuvat inflaatio-swappeihin. Ne ovat siis sijoittajien omilla rahoillaan tekemien arvioiden keskiarvoja ja sellaisina ne ovat olleet yleensä niin luotettavia kuin mikään ennuste ylipäätään - rehellisiä arvoita tässä hetkessä. Rehellisyyden takaa se, että sijoittajilla ja investointipankeilla on näissä arvioissa "omat rahat kiinni".

Pörssiosakkeiden arvonnousut ajoittuvat matalan inflaation jaksoihin

Pörssiosakkeita pidetään joskus turvasatamana, jonka arvo säilyy kun rahan arvo heikkenee. Tämä kaunis ajatus perustuu siihen, että yrityksissä on kiinteää omaisuutta ja liiketoimintaa, jonka arvo säilyy riippumatta rahan arvosta. Ikävä kyllä tämä kaunis ajatus on vain illuusiota, joka ei kestä historiallista tarkastelua. Pitkän aikavälin kokemus osoittaa, että pörssiosakkeet yleensä laskevat silloin kun inflaatio käynnistyy (kuvassa oikealla suomen pörssi ja inflaatio).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa suuria voittoja

Monet USA:n markkinoita seuraavat sijoittajat ovat jo kohta vuoden verran odottaneet merkittävää, noin 30% korjausliikettä. Osasyy näkyy oikeanpuoeleisessa kuvassa. USA:n osakekurssit ovat nousseet vuosien 2000 ja 2007 tapaiseen huippuun, yritysten voitot ovat historiallisen hyviä ja osakkeet kalliita suhteessa tulostuottoon. Muuta suuntaa ei näyttäisi olevan kuin alas tai vaakasuoraan. Merkittävää korjausliikettä ei kuitenkaan ole tullut lukuun ottamatta alkuvuoden ja loppussyksyn 10% kuoppia.

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi antaa hieman lisää ymmärrystä. VIX-indeksi lasketaan Chicagon johdannaispörssin osakeoptioiden hinnoista, ja se mittaa osakemarkkinoiden käsitystä siitä, miten paljon osakkeiden hinnat vaihtelevat seuraavan 30 päivän aikana. VIX indeksi on hyvä antamaan ostosignaaleja. Kun VIX nousee merkittävästi yli arvon 20, on aika ostaa osakkeita. Silloin markkinoilla on paniikki ja osakeostot on lähes poikkeuksetta kannattanut ajoittaa noihin hetkiin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE ajankohtaisohjelmat dominoivat poliittista mielipiteenmuodostusta

Suomalainen tiedonvälitys on poliittisten asiaohjelmien osalta yksipuolistunut. Noin 75 prosenttia kansasta saa näkemyksensä poliittisesti ajankohtaisista asioista YLE asiaohjelmien kautta. Näitä asiaohjelmia juontaa parikymmentä henkilöä, joiden näkemykset ohjaavat kysymyksenasettelua ja sitä ketä haastatellaan ja minkälaiseen valoon mikin näkemys asettuu.

MTV ei tuota poliittisia asiaohjelmia ja niinpä ainoa televisiotoimitus, jonka kautta poliittisia aiheita käsitellään on käytännössä YLE. Ja monopolilla on aina, hyvinkin toteutettuna, kääntöpuolensa. YLE on eduskunnan ohjauksessa ja sikäli sen tulisi edustaa kansan mielipidettä. Mutta se ei takaa oleellista. YLE ajankohtaisohjelmien toimituskunnasta, ohjelmasisällöstä ja sen tavasta tuoda erilaisia asioita esille vastaa kuitenkin yksi, samaan lounaspöytään sopiva organisaatio joka käytännössä ohjaa sen miten suomen kansa eri asioista ajattelee.

Tuo melko pieni organisaatio on tehnyt sinänsä hyvää työtä, mutta se on tehnyt myös virheitä. Vuosia oli tapana, että jos poliittinen koneisto tuottaa jonkin muutosehdotuksen niin YLE asiaohjelmat haasta tuota ehdotusta raivoisasti marssittaen esiin jos jonkinlaisia pienryhimiä, joiden etuja tällä muutoksella loukataan. Ei ihme että poliittinen päätöksenteoko on jumiutunut ja jotain aikaan saaneet poliitikot saavat huomata kannatuksensa murentuneen ja kansan kaikonneen heidän takaansa. Muutokset eivät sellaisessa ilmapiirissä etene.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pääsiäinen muistuttaa talouselmän perustasta - yhteisistä unelmista ja tarinoista

Vietämme pääsiäistä, kevään heräämisen juhlaa, jolloin juhlistamme sitä että noidat saavat taas talven aiheuttaman tiukan kurinalaisuuden jälkeen vapaasti lentää luudallaan aina tähtiin saakka. Pienet noidat saavat oppia kevään taikoja, virpoa onnellisuutta ihmisille ja oppia huolehtimaan pienistä heräävistä hennoista pääsiäistipusista.

Sijoittajan kannattaa kuunnella unelmia

Sijoittajalle tämä on muistutus siitä, mitä talous syvimmiltään on ja mistä se on kudottu. Koko talouselämä ja kaikki mitä hankimme ja jonka puolesta kamppailemme ovat lähes pelkkiä unelmia. Unelmilla on arvo, jota me sijoittajat mittaamme rahassa. Mutta vain ymmärtämällä unelmia ja toiveita ja niiden kehittymistä yhteiskunnassa voimme todella menestyä. Tämä pätee meihin sijoittajina aivan yhtä paljon kuin meihin ihmisinä. 

Maailma on tarinoiden ja mielikuvien kooste. Uskomalla hammaskeijuun, pahaan noitaa, isoon pahaan suteen ja kolmeen pieneen porsaaseen ja pääsiäisen noitiin saavutamme elämässämme paljon, enemmän kuin ilman noita kauniita kertomuksia. Tarinat muuttuvat kun ikää karttuu ja samalla me menetämme kykymme nähdä sen että kyseessä ovat sadut. Me uskomme työelämässä motivaatioon, tavoitteisiin ja tekemiseen ja kuvittelemme olevamme rationaalisia. Silti meissä elää edelleen tuo noita, joka pimeinä öinä lähtee lentoon ja saavuttaa kuun ja tähdet. Tuosta pienestä noidasta syntyy kaikki motivaatio ja hänen unelmansa ja edestottamuksensa ohjaavat meitä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Stopparilla voi vakuuttaa sijoituksensa kurssilaskua vastaan

Jotkin osaavat yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Stoppari on edullinen vakuutus, mutta se maksaa kuitenkin jotain

Tämä kuulostaa hyvältä - stoppareilla voidaan suojautua suurempaa laskua vastaan asettamalla stopparit (myyntitoimeksiannot) odottamaan nykyisen kurssitason alapuolelle. Mutta stopparien antamalla suojalla on hintansa. Monasti käy niin, että kurssi heilahtaa alaspäin aivan satunnaisista syistä ja silloin stoppari laukeaa ja osakkeet menevät myyntiin halpaan hintaan. Stopparista joudutaan tällöin maksamaan välityspalkkio ja lisäksi syntyy kurssitappioita. Sellaista sattuu.

Stoppareita  kannattaa käyttää kun riskit kasvavat suuriksi

Stoppareiden antaman vakuutuksen piilevät kulut ovat sen verran merkittäviä, että sijoittajan voi olla hyvä käyttää stoppareita harkiten ja vain tietyissä tilanteissa. Stopparit ovat järkeviä seuraavissa tilanteissa:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Amerikkalaisella menee hyvin, mutta USA:n vientiteollisuus supistuu

USA:n talouden heikentynyt tila on ollut omalta osaltaan alkutalven pörssilaskun takana. Mutta mikä siellä on niin heikkoa?

Tavallinen amerikkalainen löytää työtä ja palkkakin on nousussa

Tavallinen amerikkalainen tuntee olonsa hyväksi. Työttömyysaste on painunut 5% tuntumaan, joka kertoo käytännössä täystyöllisyydestä. Kaikki halukkaat löytävät jotakin työtä. Joillekin kestää hieman aikaa löytää itseään tyydyttävä työpaikka ja jotkut haluavat pitää pienen tauon ja siitä tuo 5% työttömyysaste, mutta työtä kuitenkin löytyy. 

Ja palkatkin ovat jo mukavassa nousussa. Työnantajat kilpailevat työvoimasta ja nostavat kiihtyvällä vauhdilla palkkoja. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, että tavallisen amerikkalaisen on hyvä olla ja elää. Ei ihme että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on vahvaa ja noussut jo monta vuotta peräjälkeen. Optimismi, ja usko kehitykseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on vahvaa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen reaalikorko on lahjomaton merkki yhteiskunnan kehityksen pysähtymisestä

Reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) on nollan tuntumassa tai jopa negatiivinen ja vakuudellista lainaa saa prosentin marginaalilla. Mitä tämä merkitsee yhteiskunnalle, jos tilanne jatkuu?

Alhainen korkotaso ohjaa investoimaan kestävään ja heikosti tuottavaan

Muutokset tulevat vähitellen ja ne ovat merkittäviä. Yksinkertaisin ja ilmeisin muutos liittyy asioihin, joita yhteiskunnassa rakennetaan. Sellaiset projektit, jotka vaativat paljon pääomaa ja joiden vuosittainen tuotto on pieni, tulevat järkeviksi. Kannattaa rakentaa moottoriteitä, sähkönsiirtoverkkoa, Tallinna tunneli, komeita rakennuksia, museoita ja linnoja; sellaisia kohteita, joita jälkipolvet ihailevat. Poissa on 60- 70- lukujen funktionaalinen tehokas rakentaminen ja tilalle tulee taas keskiaikainen tapa rakentaa kaunista ja kestävää, sellaista joka vaatii paljon pääomaa ja joka tuottaa heikosti, mutta varmasti ja pitkän aikaa.

Tuottavat investointikohteet puuttuvat

Kaikki muutokset eivät ole positiivisia vaikka yhteiskunnassa rakenneteaankin kestävää ja kaunista. Kolikolla on julma kääntöpuolensa. Alhainen reaalikorkotaso indikoi sitä, että yhteiskunnassa ei ole hyvin tuottavia kohteita, johon investoida. Bruttokansantuote ei jostain syystä kasva. Joko väestönkasvu on heikkoa tai sitten teknologia ei tarjoa enää kiihtyvällä vauhdilla uusia, ihmisten rahallisesti arvostamia innovaatioita. Yhteiskunnan kehitys on pysähtynyt. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtio haluaa jatkaa asumisoikeusjärjestelmän rahallista tukemista

Ympäristöministeriö käynnistää lakihankkeen asumisoikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Valtion tukeman asumisoikeusjärjestelmän suurin haaste on toimijoiden välinen luottamuspula, kertoo ympäristöministeriön tuore selvitys. Asumisoikeusjärjestelmä ja samantapainen osaomistusasuntojärjestelmä perustettiin Suomeen 1990-luvun alussa. Kynnys omistusasumiseen oli silloin korkea. Pitkiä asuntolainoja ei saanut ja uusien asuntojen omarahaoitusosuus (ostajan maksama osuus) oli suuri.

Vuoden 1990 jälkeen tilanne on muuttunut ja vuokra- ja omistus- asumisen ero on pienentynyt

  • Pitkiä, jopa 30 vuoden asuntolainoja saa nyt joustavin ehdoin eikä kynnys omistusasumiseen ole enää suuri. Velan korot ja lyhennykset ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin vuokra-asunnon vuokra.
  • Uusissa asunnoissa on jo valmiiksi merkittävä osa (50...75%) yhtiölainaa ja asukkaan maksettavaksi jäävä omarahoitusosuus on kohtuu pieni. Asunnon yhtiölainan voi halutessaan maksaa pois.

Asumisoikeusjärjestelmässä on ilmeisiä puutteita

Asumisoikeusjärjestelmässä on nyt tullut esille puutteita ja eri toimijoiden välistä luottamuspulaa. Asumisoikeusasunto on luonteeltaan vuokra-asunto, jossa vuokralainen maksaa suuren takuusumman ja vastineeksi häntä ei saa irtisanoa - hänellä on asumisoikeus. Ongelmia on syntynyt muun muassa seuraavista asioista:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat ounastelevat taantumaa

Pörssin sakkaamiselle on yleensä olemassa jokin hyvä syy. Ja joskus tuo syy on se, että parempaa tuottoa saa muualta. Dollarimääräiset yrityslainat ovat nyt merkittävän tuottoisia. Heikkojen yritysten CCC kategorian lainoista saa 20% korkoa ja kohtuullisen luotettavista B kategorian lainoista saa niistäkin liki 10% prosentin tuottoa. Sijoittajalle on tosiaan tarjolla osakkeita varmempaa tuottoa ainakin jos katsomme dollarialueen tilannetta. 

Dollarimääräisten yrityslainojen korot (Lähde: FRED)

Korkotaso yhdistää maailman vaikutusvaltaisimpien päättäjien yhteisen käsityksen yritysten tulevasta konkurssiriskistä. Se on erittäin luotettava makrotalouden indikaattori ja korkotason nousu edeltää monasti maailmantalouden turbulenssiä. Jos historiaan on luottamista, niin nykyinen korkotason nousu tuo maailmanlaajuisen taantuman ehkä jo loppuvuodeksi 2016 (taantuma-ajat on kuvassa harmaalla). Historialliseen "varmuuteen" kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Taantuman syntyyn vaikuttaa muitakin syitä kuin korkotaso ja niitä kaikkia pitää tarkastella kokonaisuutena.  

Kannattaako korkoihin sijoittaa? Yleensä korkopapereihin kannattaa sijoittaa siinä vaiheessa, kun korkotason nousu pysähtyy. Hyvällä ajoituksella voi tehdä erinomaisia tuottoja ja taas liialla hätäilemisellä (sijoittamalla korkopapereihin liian aikaisin) voi periaatteessa varmoillakin korkosijoituksilla saada heikkoa tuottoa. Korkosijoittajankin on osattava asiansa.

Dollarimääräisten korkojen nousuun on seuraavia syitä:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut Suomen lain ja oikeusvaltion vastainen maan tapa

Miten Suomessa on päädytty vahvoihin ammattiliittoihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin? Historia on jännittävä. Elettiin sodan jälkeisiä vaaran vuosia vuonna 1946. Valvontakomissio oli Suomessa eikä Suomen siirtymistä rauhaan ollut vielä vahvistettu (vahvistus tuli vuonna 1947) ja Neuvostoliitolla oli oikeus miehitykseen ellei Suomi toteutettaisi ehtoja kuuliaisesti. Suomen edellinen hallitus oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Stalinin Neuvostoliiton miehitystä estettiin kätkemällä aseita. Stalinille piti tehdä myönnytyksiä ja sosiaaliministeriksi valittiin Stalinin Neuvostollitossa 1920 luvulla koulutuksensa saanut punakenraali ja kommunisti Matti Janhunen.

Tässä tilanteessa syntyi, Neuvostoliiton sanelemana Matti Janhusen kynästä työehtosopimuslaki, joka on pääsisällöltään edelleen sama. (viimeisin versio: finlex). Tämän lain puitteissa työmarkkinoistamme tuli Neuvostoliiton mallin mukaisesti keskitetty ohjattu ja tällä tavalla vahvistettiin Stalinin uskoa siihen että Suomi voisi lansäädännön keinoin lähentyä Neuvostoliittoa ja sen toimintatapaa ilman että tätä maata tarvitsisi sen takia miehittää.

Mutta tässä ei ole kaikki - pahempaa oli tiedossa - työehtosopimuskäytäntö muodostui laittomaksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailman maiden välinen keskinäinen työnjako on lakannut kasvamasta

Hollantilaisen taloudellisen tutkimuslaitoksen CPB:n tuottama world trade monitoring tilasto kertoo, että maailmankaupan kasvunopeus on hidastunut (kuva oikealla).

Maailman maiden välinen integraatio on lakannut kasvamasta

Maailmankaupan voluumi on lahjomaton indikaattori maailman maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisen työnjaon tasosta. Jos keskinäinen työnjako ja yhteistoiminnan taso kasvavat, niin maailmankauppa kasvaa silloin bruttokansantuotetta nopeammin. Niin tapahtuikin aina vuoteen 2010 saakka, mutta sitten tuli muutos. Tuon muutoksen jälkeen maailmankaupan taso on kasvanut samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Keskinäinen vuorovaikutuksemme ja yhteen integroitumisemme on nyt pysähtynyt ainakin tavaratuotannon osalta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden alkaessa kannattaa tehdä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma

Aurinko on etelä-Suomen loppiaisen aikaan 10% korkeammalla kuin talvipäivänseisauksessa ja valoa on jo miltei 20% enemmän. Viimeisetkin palaavat nyt joulutauolta töidensä pariin.

Sijoittajista markkinoille palaavata ensin yksityissijoittajat. Institutionaaliset sijoittajat tekevät ensin suunnitelmia, analysoivat tilannetta ja tekevät sitten päätöksiä ja palaavat oikeasti markkinoille vasta viikon tai parin kuluttua, jolloin markkinat saavat lopullisen suuntansa. 

Myös yksityissijoittajan kannattaa tehdä vuoden alussa suunnitelma, johon kuuluu:

  1. Oman salkun tilanneanalyysi
  2. Markkinoiden ja maailmantalouden tilanteen arvio (riskit ja trendit)
  3. Instrumentit ja omaisuusluokat, joista aikoo saada tuottoa
  4. Varautuminen riskeihin
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kaiken saa kun luottaa ja uskoo

Hyvät Uuden Vuoden lupaukset ovat ne, jotka toteutuvat ja pitävät ja jotka muuttavat elämää. 

Kannattaa tehdä sellaisia lupauksia, joihin pystyy ja jotka ovat realistisia. Oikein mitoitetut lupaukset ovat palkitsevia ja ne osoittavat elämänhallintaa ja omakuvan realistista eheyttä. Tämä koskee myös sijoittamista.

En tiedä ovatko minun, sijoittajan, Uuden Vuoden lupaukseni realistisia, mutta tässä näitä:

Osakevalintaa

En uskalla sanoa olevani varma osakemarkkinoiden kehityksestä ainakaan vuoden tähtäimellä. Mutta yhden asian tiedän, hyvät yritykset ovat järkevä sijoituskohde. Tulen jatkossakin tekemään niinsanottua osakepoimintaa. Valitsen piksun EPS estimaattien ja liikevaihdon kehityksen perusteella aliarvostettuja osakkeita ja pitäydyn niissä. Ne tuottivat minulle viimekin vuonna hyvän tilin ja menestyvien yritysten pörssiarvo ei huononakaan aikana laske kohtuuttomasti. 

Hyvin tuottavia korkosijoituksia

Seuraan korkomarkkinoiden kehittymistä ja siirrän hieman pääomaa hyvin tuottaviin korkopapereihin. Kulunut vuosi oli korkosijoittajan painajainen. Hyvää tuottoa ei saanut mistään ja USA:n korkeatuottoisten yrityslainojen tuotto nousi alkuvuoden 6% tasolta nykyiseen 8,5% tuottoon. Uskon, että tuleva vuosi on parempi ja uskallan sijoittaa hieman myös näihin korkeatuottoisiin yrityslainoihin huolimatta siitä että USA:n talous voi kääntyä huonompaan suuntaan. Onhan 8% tuotto sentään kohtuullinen. Piksun ETF sivulta löytyvä HYG yrityslaina ETF voisi olla sopiva instrumentti.

Uskon Euroon

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Meissä elävä lapsen sielu motivoi meidät yrittämään yhä uudelleen

Jouluna juhlimme meissä elävää pientä lapsosta - pientä helmeä sisässämme. Hän antaa meille voiman elää ja motivaation. Hänen vuoksensa me sijoitamme, teemme työtämme, yritämme ja elämme. Meidän sielumme, pieni lapsen sielu, on aina utelias, iloinen, nöyrä ja vähään tyytyväinen. Hän on kaikkea sitä, minkä me joskus arjessa unohdamme - meidän oma puhtain henkemme. Jouluna on hyvä hiljentyä kunnioittamaan suurinta sisässämme - pientä lapsen mieltä. 

Jouluna on hyvä myös katsoa taapäin ja tehdä tiliä itselleen siitä mitä tuli saavutettua:

  • pystyinkö vuoden aikana tukemaan lähimpiäni, työtovereitani ja muita sijoittajia sillä tavalla kuin olisin halunnut
  • saavutinko työssäni, sijoittajana, sen mitä tavoittelin ja pystyinkö tarjomaan hyviä tuotteita tekeville ja työllistäville yrityksille riittävän rahallisen selkänojan
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maapallo on satelliittimittausten mukaan vihertymässä ja autiomaat kutistumassa

Maapallo on lisääntyneen hiilidioksidin aiheuttaman "lannoitusvaikutuksen" ja osin myös lisääntyneen sadannan vuoksi vihertymässä. Tämä näkyy satelliittitietojen perusteella erityisesti autiomaiden kutistumisena ja vihertymisenä. Savannien leviäminen kohti pohjoista on esimerkiksi Saharan autiomaan kohdalla selvää. Muitakin muutoksia näkyy. Läntisen Australian arot, Nevadan autiomaa, Kalaharin aavikko ja länsi-Intia ja Pakistan vihertävät tänä päivänä aivan toisella tavalla kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Maapallosta on tulossa yhtä vihreä kuin jääkauden sulamisen jälkeisenä lämpimänä kautena.

Maailman vihertyminen vuodesta 1982 vuoteen 2010 (Lähde: CSIRO Australia )

Meidän suomalaisten olosuhteet ovat oleellisesti parantuneet jo nyt. Metsä kasvaa kymmeniä prosentteja paremmin ja kesät ovat lämmenneet ja pidentyneet. Kukapa osaisi kuvitella millainen viime kesä olisi ollut, jos lämpötila olisi ollut asteen pari kylmempi. Sellainen oli kuitenkin tyypillinen 1800- luvun lopun kesä.

Miksi minä käsittelen tätä asiaa, kun Ilmatieteen laitoksen tulisi tuottaa meille tosiasioiden tasapuoliseen punnintaan perustuvaa tietoa? Niin pitäisi, mutta Ilmatieteen laitos ei toimi tehtäviensä tasalla. Ilmatieteen laitos tuottaa yksipuolisia näkemyksiä eikä punnittua tieteellistä tietoa. Ohessa Ilmatieteen laitoksen tuottama video, josta jokainen voi itse nähdä. Toivoisi, että Helsingin yliopisto aktivoituisi tuottamaan punnittua tietoa, mutta hekin ovat olleet viime aikoina hiljaa.

Tässä muutamia todennäköisiä vaikutuksia Suomelle:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Henkilökohtainen itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa

Itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa ja olla läheistemme tukena. Vain itsenäisinä voimme olla voimakkaita, muiden itsenäisyyttä, erillisyyttä ja vapautta kunnioittavia.

Suomen valtion suvereenisuus, riippumattomuus on meidän oman itsenäisyytemme ja vapautemme symboli, josta valtiollisen vallan legitimiteetti viime kädessä versoaa. 

Tuo valtio on joillekin meistä sääntöjen asettaja, toiselle heikkojen tukija, kolmannelle kulttuurillisen yhteenkuuluvuuden vaalija ja neljännelle turvallisuuden takaaja. Kaikki erilaiset näkemykset ovat yhtä tosia. Valtio on jakamaton ja sillä on kaikki korkeimman suvereniteetin konnotaatiot - merkitykset. Valtio on saanut kaikki perheen, kansankodin funktiot ja sivumerkitykset. Laeilla on siunattu se, minkälaisena me valtion, korkeimman suvereniteetin, tunnetasolla haluamme kokea. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suhdanteissa varovaista valon pilkahdusta

Suhdannetilanteesta on positiivista kerrottavaa. Hidastumista kohti kääntyneet Saksan, Euroalueen, USA:n ostopäälikköindikaattorit ovat marraskuun aikana osoittaneet varovaista kääntymistä parempaan. Selvä hidastuminen on ainakin väliaikaisesti päättynyt.

Suhdannekierto on heikentynyt ja nopeutunut

Suhdannekello on ollut sijoittajan eräs parhaista ystävistä. Se on osoittanut milloin on aika panostaa osakkeisiin ja milloin taas korkoinstrumentit ovat parempi valinta. Tilanne on vuoden 2011 jälkeen muuttunut merkittävästi. Suhdannekäänteet ovat tulleet nopeammiksi ja heikommiksi. Vuoden 2009 pitkät ja vahvat suhdannemainingit ovat poissa ja tilalla on pientä, nopeaa ja vaatimatonta aaltoilua. Suhdannekello on alkanut antaa sijoittajalle yhä epätarkempia lukemia (ohessa Saksan suhdannetilannetta mittaava ifo- kello, jonka käyrä on mennyt sykkyrälle) eikä menestyvä sijoittaja voi enää perustaa työtään yksinomaan suhdanteen seuraamiseen. Menestykseen tarvitaan nyt hienojakoisempaa tietotaitoa.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tämänkertainen terrorismin aalto on osin Euroopan omaa syytä

Terrorismi on taas kerran osa eurooppalaista ja suomalaista todellisuutta. Terrorismi syntyy tappavasta väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuuden äärimmäisestä kokemuksesta ja tämänkertainen terrorismin aalto on osittain omaa syytämme.

Terrorismi sikiää pommeista

Mistä terroristit tulevat? Useimmat heistä ovat Eurooppalaisia.  Mutta heillä on juuret lähi-Idän niillä alueilla, joilla USA ja Euroopan maat ovat olleet sotilaallisesti aktiivisia. Minne USA, Englanti, Venäjä ja Ranska kylvävät pommeja, sieltä nousee terrorismin käärme, joka luikertelee Eurooppaan. Terrorismi ei luikertele Kiinaan taikka Japaniin, vaan ennen kaikkea niihin maihin, jotka kylvävät kuolemaa.

Terrorismi kulkee maasta pakenevien mukana kuin tartuntatati. Terrorismin tartunta on niiden mielessä, jotka sitä pakenevat. Levottomuutta ja sotilaallista väkivaltaa pakenevilla on paikallisia pommituksissa kuolleita ystäviä ja rakkaita. Heidän muistonsa tuo terrorismin Eurooppaan. Rakkaiden muisto huutaa hyvitystä, joka saa ilmiasunsa joskus vasta toisen polven maahanmuuttajissa.

Terroristeja ei tule kaikkialta missä väkivallan laki hallitsee. Terroristeja ei tule Sudanista, Kongosta, Jemenistä, Somaliasta eikä Ruandasta vaikka sielläkin on tapettu miljoonittain ihmisiä. Terrorismi löytää oikean kohteen - sen joka pommin on pudottanut. Eurooppa on ollut mukana pudottamassa pommeja ja siksi saamme tuta tekojemme seurauksia. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuoton arvoitus ratkeaa

Tartuin viikonloppuna hyvän ystäväni, Henri Elo:n, uuteen kirjaan "Tuoton arvoitus ratkeaa".  Minua voi varmaan sanoa kokeneeksi sijoittajaksi ja epäilin löydänkö tästä kirjasta uutta ja tuoretta. Yllätyin erittäin positiivisesti.

Kirja on kirjoitettu modernilla sujuvalla kielellä ja sitä on helppo lukea. Se sisältää oikeita ihmisten kokemuksia ja paljon värikkäitä esimerkkejä tositapahtumista. Se on kirja, jota on kiva lukea.

"Tuoton arvoitus ratkeaa" on hyvällä ammattitaidolla tehty osake- ja korko- sijoittajan kompakti perusteos, johon on valittu oleellisen tärkeät tiedot painottaen kivasti moderneja instrumentteja ja analyysitapoja. Siinä kerrotaan muun muassa:

  • miten osakkeilla rikastutaan ja minkälaista tuottoa voi odottaa
  • suhdanteiden vaikutus sijoittamiseen
  • hajauttamisen tekniikka, oman sijoitussalkun huolto ja miten verotus kannattaa ottaa huomioon
  • menestyvän yrityksen tunnusmerkit
  • yrityksen arvostustason määrittäminen modernilla käänteisen arvonmäärityksen menetelmällä
  • yrityksen kassavirta- tase- ja tulos- tietojen sijoittajalle oleelliset seikat
  • korkosijoittamisen perusteet

Tätä kirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat helppolukuisen ja kevyen tuntuisen, mutta kuitenkin asiasisällöltään tiiviin perusteoksen sijoittamisen oleellisista asioista. 

Lisää tietoa:  http://www.helmetkuplat.com/

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen ja budjettivastuulle siirretään monia palveluita

Kirjoitin taannoisessa artikkelissani maakunnallisen hallintotason luomisen tärkeydestä. Olemme nyt saamassa maakuntavaalit ja maakunnallisen hallintotason ja tuolle demokratian tasolle siirretään vähitellen kuntayhtymien, maakuntien liiton, aluehallintavirastojen ja valtion paikallishallinnon tehtäviä.  

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen vähitellen tulevia tehtäviä ovat todennäköisimmin:

  • terveyspalveluiden järjestäminen (tästä on puhuttu ja toteutuu ensin)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset (pelastuslaitosten toimialueet vastaavat tällä hetkellä lähes maakuntarajoja)
  • kuntayhtymien vastuulla olevat seutukaavat ja yleiskaavat ja myöhemmin ehkä rakennuslupa-asiat, jotka ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus (liikenneviraston maakuntatason suunnittelutehtävät)
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus (ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä hajallaan kunnilla, kuntayhtymillä, yhteisöillä, säätiöillä ja yrityksillä; hajauttamista kontrolli valtio)
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi (tämä on ollut suurien maakuntakaupunkien vastuulla)
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset noudattavat jo nyt maakuntajakoa)
  • paikallispoliisitoiminta ja kärjäjäoikeudet (nämä saattavat säilyä valtakunnallisina; lain tulee olla sama koko Suomessa)

Maakuntaparlamenttien ympärille syntyy maakuntaidentiteettiä

Maakuntavaalien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on valtaisa. Maakuntiin alkaa syntyä vahvaa maakunnallista identiteettiä, omia vahvoja johtajia sekä maakunnallista yhteistä näkemystä. Maakuntavaaleja edeltävä poliittinen keskustelu luo merkittävää maakunnallista näkemystä yhteisistä asioista sekä siitä miten "meidän maakuntamme" kilpailee uusista asukkaista, maahanmuuttajista ja miten meidän maakuntamme muodostaa tärkeän kulttuurillisen yhteisnimittäjän.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonnollisille yhteisöille pitäsi riittää yksi laki, jonka piirissä kaikki toimivat

Suomen muslimiseurakunta pyysi verotusoikeutta samaan tapaan kuin on muutamilla muillakin seurakunnilla.  Vaatimukselle on vankka peruste - yhdenvertaisuus lain edessä.

Evankeelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle seurakunnille on myönnetty verotusoikeus, mutta sen mukana seurakuntien hallinnolle on tullut myös muita velvoitteita, joihin näiden yhteisöjen on ollut alistuttava:

  • Suomen eduskunta päättää miten seurakuntia on hallittava. Eduskunnan hyväksymä perustuslaki antaa kirkoille itselleen yksinomaisen aloiteoikeuden, mutta päätösvalta on eduskunnalla. Hallintorakenne on säädetty eduskunnan hyväksymässä kirkkolaissa.
  • Suomen eduskunta päättää mikä on uskontunnustusten sisältö. Kirkolla on aloiteoikeus, mutta eduskunta päättää viime kädessä istuuko Jumalan, isän oikealla puolella Jeesus ja mikä on pyhän hengen ja pirun asema tässä kokoonpanossa. Kirkon aloiteoikeus voidaan perustuslain mukaisessa järjestyksessä ohittaa ja tehdä tarvittaessa muutokset kirkkolakiin.

Onko tämä nykyjärjestelmä hyvä? Minun mielestäni ei. Onko mitään mieltä siinä, että eduskunnan päätettäväksi tuodaan lakeja jotka määrittelevät uskovien yhteisöjen oppirakennelmia. Suomen valtionhallinnon pitäisi perustua rationaaliseen päätöksentekoon ja asialliseen punnintaan. Siinä ei saisi olla viittauksia henkiolentoihin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maahanmuuttajien "mamujen" virta korvaa suomalaisen talvisota identiteetin uudella

Suomeen tulvivat maahanmuuttajat "mamut" muuttavat pysyvästi ja nopeasti Suomen yhteiskuntarakenteen ja suomalaisen identiteetin. Samaistuminen Suomeen ei enää tapahdu "Täällä pohjan tähden alla" ja talvisodan hengessä. Suomalaisuus on kohta jotain aivan muuta.

Suomalaisuuden sisältö ankkuroituu tapaamme toimia yhdessä ja ne tavat on dokumentoitu Suomen lakiin. Se on ainoa pysyvä asia joka loppujen lopuksi määrittää miten me toimimme yhdessä, millä kielellä ja millä tavoilla.   

Mutosprosessi käynnistyi väestötilastojen mukaan jo kymmenisen vuotta sitten. Tähän asti vallinneen maahanmuuttovauhdin perusteella voimme sanoa, että tulevaisuudessa joka kolmas suomalainen on maahanmuuttaja - "mamu" ja nyt kiihtyvä virta antaa oleettaa, että lähes joka toinen suomalainen on muutaman kymmenen vuoden kuluttua mamu. Mutta mitä onkaan tuo tulevaisuuden suomalaisuus?

Suomen väestömuutokset (Lähde: Findikaattori)

Jotta mamut, heidän jälkeläisensä ja me aiemmin tulleet voimme olla ylpeitä suomalaisuudestamme, niin nuo tulevaisuudessa meitä yhdistävät arvot muodostuvat luultavasti jotenkin seuraavasti:

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi