Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

Suomen Kreikka vastuista päättävät EKP:n virkamiehet

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta. 

Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia, Suomen pankin vastuut. Nämä vastuut ovat olleet suurempia kuin valtion vastuut. Suomen pankin vastuut määräytyvät Euroopan keskuspankin päätöksillä ja ne ovat meidän oman kansallisen päätöksentekomme ulottumattomissa (tai ainakin heikossa kontrollissa). Niitä on esimerkiksi Kreikan tapauksessa kasvatettu ilman että suomalainen poliittinen päätöksenteko olisi asian kanssa ollut missään tekemisissä. Ohessa on ifo instituutin keräämä taulukko Suomen kaikista GIPSIC maita koskevista vastuista.  Kaksi ensimmäistä kohtaa, TARGET maksut ja valtionlainojen ostot (yht. 18 Mrd€) ovat juuri noita Suomen pankin kautta syntyneitä vastuita.

Suomen pankin vastuut olivat pahimmillaan, vuonna 2011, kaikenkaikkiaan 60% bruttokansantuotteesta, enemmän kuin sotavuosina 1918 ja 1939...1945, jolloin Suomen pankki osti massiivisesti Suomen valtion velkakirjoja ja rahoitti tällä tavalla sodankäyntiä.

Alla on tarkempi kuva Suomen pankin taseen saamisten kehittymisestä aina vuodesta 1900 saakka. GIPSIC maille annetut takausvastuut yms. näkyvät selvänä piikkinä, joka ylittää selvästi sen, mitä omaan rooliinsa (rahan luomiseen ja sen vakaudesta huolehtimiseen) keskittyvä keskuspankki tarvitsisi tehtävänsä hoitamiseen. Elämme totisesti poikkeuksellisia aikoja.

Suomen pankin saamiset (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

Keskisuuret kasvuyritykset ovat antaneet pitkällä aikavälillä parhaan tuoton

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Jotkin sijoittajat arvostavat yritysten tasevarallisuutta (arvo-osakkeet), jotkin hyvää osinkoa (oskinko-osakkeet) ja jotkin taas pieniä ja keskisuuria kasvuyriytyksiä (kasvuyrityshakuinen sijoittaminen).

Näille sijoitustyyleille on olemassa USA:ssa indeksi- ETF rahastoja, joiden menestyksestä saa osviittaa siitä, miten tällä tavalla valitut osakkeet menestyvät pitkällä aikavälillä. Ohessa on kolmen USA:n markkinoita edustavan rahaston vajaan kymmenen vuoden kehitys.

Eri sijoitustyyleijä noudattavien ETF rahastojen kehitys USA:ssa. (Lähde: Google finance)

Ylivoimaisesti parasta tuottoa on saanut pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin sijoittamalla (iShares Russell 2000 Growth (IWO) rahasto). Meno on ollut kuoppaista. Pienetkin pörssi -laskut ja -nousut ovat näkyneet rahaston arvon suurina vaihteluina.  Kyse on riskiä sisältävä strategia. Mutta lopputulos on hyvä.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Investointipankit hyödyntävät sijoituskohteiden arvioinnissa DuPont analyysiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Investointipankit tekevät osakesijoituksensa tueksi sijoituskohteesta niin sanotun DuPont analyysin. Mutta mikä tämä analyysi on ja miksi se tehdään?

Sijoittaja on kiinnostunut loppujen lopuksi vain siitä miten hyvää nettovoittoa yritys tekee pörssiarvoaan vastaan. Siis montako prosenttia tulee nettovoittoa pörssiosakkeeseen sijoitetulle pääomalle. Tämä luku, nettovoitto/pörssiarvo on loppupeleissä ainoa kiinnostava tekijä. Mutta sen kehitystä on vaikea arvioida, ellei tee tarkempaa arviota. DuPont analyysi on hyvä, yrityksen tilinpäätöstietoihin nojaava menetelmä tarkemman analyysin tekemiseksi.

DuPont anayysi jakaa luvun nettovoitto/pörssiarvo tekijöihin: toiminnan tehokkuus, pääoman tehokkuus, velkavipu ja pörssin arvostuskerroin (prize/book), joiden tulona tuo nettovoitto/pörssiarvo muodostuu. Näitä komponentteja on helpompi verrata saaman toimialan yritysten kesken ja näiden tekijöiden kehittymistä on mahdollista ennustaa paremmin kuin pelkän nettovoiton kehittymistä. Siksi nettovoitto/pörssiarvo jaetaan näihin komponentteihin.

DuPont analyysi sovellettuna pörssisijoittajan käyttöön

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Yrityksen hallitus vastaa asemasta tuotantoketjussa ja yriytsjohto hyvistä tuotteista

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita saa kohdella huonosti.

Sijoittamisessa tarvitaan tietotaitoa

Sijoittaminen on kuitenkin arvokasta työtä, joka vaatii paljon aikaa ja tietotaitoa. Sijoittajan oleellisinta tietotaitoa on:

  • Ymmärtää yhteiskunnan muutosprosesseja ja niiden vaikutusta siihen, missä tarvitaan pääomia ja mitkä ovat auringonlaskun aloja, joilta sijoittajan tulee siirtää pääomia kasvaville ja työllisyyttä lisääville aloille.
  • Ymmärtää, mitkä yritykset ovat taitavia palvelemaan asiakassegmenttiään. Sijoittaja allokoi pääomia näiden taitavien yritysten haltuun. Tällä tavalla sijoittajat tulevat antaneeksi panoksensa parempien palveluiden syntymiseen.
  • Ymmärtää yhteiskunnan tuotantoketjuja ja yritysten asemaa tutotantoketjussa ja vaikuttaa hallitustyöskentelyn kautta siihen, että yritysostojen ja splittien avulla syntyy yrityksiä, joilla on selkeä yksi asiakasryhmä, jonka palvelemiseen kukin yritys pystyy keskittymään.

Yritysjohdon tehtävä rajautuu asiakassegmentin palvelemiseen hyvillä tuotteilla

Sijoittajan työ on hyvä pitää selkeästi erillään yritysjohdon ja yrityksen tehtävistä. Yrityksen tehtävänä on tuottaa hyviä tuotteita ja lisäarvoa omalle asiakassegmentilleen. Onnistuessaan tässä yritys saa asiakkailtaan mandaatin (=kunnon korvauksen kunnon tuotteesta) laajentaa toimintaansa.

Hallitus, eli sijoittajat, määrittää yrityksen aseman tuotantoketjussa

Yrityksen johtoryhmällä ja hallituksella on selkeästi erillinen toimintafokus. Yrityksen johtoryhmä keskittyy miettimään sitä, miten yritys parhaiten palvelee asiakassegmenttiään ja taas yrityksen hallitus keskittyy miettimään yrityksen asemaa tuotantoketjussa ja sitä pitäisikö tuohon asemaan tehdä muutoksia. Hallituksessa työtä tekevät sijoittajat ja johtoryhmässä yritysjohtajat. Kummankin osaamiset ja tietotaito-alueet ovat erilaiset ja kummallakin on erilliset tehtävät.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Pörssiyhtiömme ovat työmarkkinajärjestöjen harjoittamassa omistajaohjauksessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä.

Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti siihen, että suomalainen tuotantokoneisto siirrettiin tärkeimmiltä osiltaan työmarkkinajärjestöjen, valtion, kuntien ja säätiöiden harjoittamaan omistajaohjaukseen. Siirto tapahtui nostamalla yksityisomistajien verotusta ja antamalla verohelpotuksia säätiöille ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemille eläkevakuutusyhtiöille ja aika hoiti loput. Tuotantokoneiston yksityisomistus on tänä päivänä siedettävän pientä verrattuna muuhun pääomaan.

Yhdeksän suurimman pörssiryrityksen neljä suurinta omistajaa (esimerkki siitä mikä on meille tyypillistä)

Laulu 20 perheestä sisältää ajankohtaisen uudistusehdotuksen

Kristiina Halkolan laulu kannattaa kuunnella tarkoin - siinä on edelleen pätevä viesti meille tämän päivän suomalaisille.  Laulussa vaaditaan eduskunnalle tuota omistajavaltaa, kun taas vallitseva tilanne on toinen. Suurimmat pääomat, eläkevarat (180Mrd€) on työeläkelaissa määrätty työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajaohjauksen piiriin.

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Kummallakin puolisolla pitäisi olla eron sattuessa oikeus omaan omaisuuteensa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Avioliittolaki (Finlex: Avioliittolaki) on kirjoitettu vuonna 1929 ja sitä on korjattu merkittävästi vuonna 1987. Mutta se perustuu edelleen siihen ajatukseen, että avioliitto solmitaan täältä ikuisuuteen. Tämän päivän nuorten liittoja ei kuitenkaan solmita ikuisuus mielessä. Nuoret haluaisivat liitolla osoittaa haluavansa elää yhdessä tässä ja nyt - tässä hetkessä. Avioliittolaki ei taivu tämän tyyppiseen ajatteluun. Se vaatii avioliitolta liikaa.

Suurin ongelma on se, että "kumpaisellakin puolisolla on eron sattuessa avio-oikeus toisen omaisuuteen"

Käytännössä eniten harmia, rahanmenoa ja lakimiesten työtä tuottaa pykälä, jossa sanotaan: "Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen." Tämä pykälä tarkoittaa sitä, että avioeron sattuessa omaisuus pääsääntöisesti jaetaan tasan puolisoiden kesken.

Tämä minun mielestäni vanhentunut pykälä aiheuttaa uskomattoman määrän työtä ja päänvaivaa:

  • Puolisot joutuvat keskustelemaan siitä, kierretäänkö tämä pykälä keskinäisellä sopimuksella - avioehdolla. Useimmiten tuo avioehto kannattaisi tehdä, mutta rakastumisen sokaisemana se jää yleensä tekemättä.  Ja sitten sen tekemisestä joudutaan keskustelemaan jälkikäteen avioliiton aikana.
  • Lahjoja antavat sedät, tädit ja vanhemmat joutuvat kirjaamaan lahjakirjaan ehdon siitä, ettei aviopulisolla ole eron sattuessa oikeutta lahjaksi saatuun omaisuuteen. Tästä aiheutuu ylimääräinen käynti lakimiehellä.
  • Vanhemmat ja sukulaiset joutuvat tämän pykälän takia tekemään muutoin tarpeettoman testamentin, jolla määrätään että eron sattuessa puolisolla ei ole oikeutta perittyyn omaisuuteen. 
Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Onneksi olkoon uudelle hallitukselle ja parasta menestystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Onneksi olkoon uudellen hallitukselle ja parasta menestystä.

Ja kiitokset siitä, että hallitusneuvottelut ovat sujuneet mallikkaasti ja olette saaneet aikaan ohjelman, joka on rohkea ja vähintäänkin oikean suuntainen ja todennäköisesti myös suhteellisen oikein mitoitettu. Ja kiitokset siitä, että olette varanneet itsellenne vapauden ohjata tulevaa kehitystä sen mukaan miten ympäristömme muuttuu.

Suomi voi olla teistä ylpeä. Mikään ei paranna meidän yhteenkuuluvaisuuttamme ja yhteistä identiteettiämme paremmin kuin hyvä hallinto ja hallitus.

   

Juha Sipilän hallitus:

 Pääministeri      Juha Sipilä (kesk)       

  Elinkeinoministeri    Olli Rehn (kesk) 

 Liikenne- ja viestintäministeri     Anne Berner (kesk) 

 Maatalous- ja ympäristöministeri     Kimmo Tiilikainen (kesk) 

 Kunta- ja uudistusministeri     Anu Vehviläinen (kesk) 

 Perhe- ja hyvinvointiministeri (jaettu salkku)  Juha Rehula (kesk)   ja Annika Saarikko (kesk) 


 Ulkoasiainministeri     Timo Soini (ps)  

 Oikeus- ja työministeri     Jari Lindström (ps)  

 Puolustusministeri     Jussi Niinistö (ps)  

 Sosiaali- ja terveysministeri     Hanna Mäntylä (ps) 


 Valtiovarainministeri     Alexander Stubb (kok)  

 Opetus- ja kulttuuriministeri     Sanni Grahn-Laasonen (kok) 

 Sisäministeri     Petteri Orpo (kok) 

 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri     Lenita Toivakka (kok)  

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Maakunnallinen hallintotaso on erittäin tarpeellinen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi on lähes ainoana maana maailmassa pitäytynyt kaksiportaisessa (kunnat - valtio) julkisen hallinnon järjestelmässä. Kuntien ja valtion välille on ajan saatossa syntynyt erilaista kuntien maakunnallista yhteistyötä ja valtion aluehallinnon organisaatioita huolehtimaan niistä asioista, joissa tarvitaan maakunnallista otetta ja näkemystä.

Maakunnallisia tehtäviä ovat olleet:

  • terveyspalvelut (varsinkin erityissairaanhoito)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset
  • seutukaavat ja yleiskaavat
  • rakennuslupa-asiat
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset)

Kunnallisia tehtäviä ovat olleet:

  • päivähoito
  • ala- ja ylä- asteen perusopinnot sekä usein myös lukiot
  • perusterveydenhuolto
  • vanhustenhoito
  • paikalliset kaavat ja osa rakennuslupa-asioista (osa kunnista)
  • kirjastot
  • nuorisotyö
  •  

Maakunnallista hallintomallia on kokeiltu Suomessa moneen kertaan

Väliasteen maakunnallinen hallintotaso olisi ilmeisen tarpeellinen. Mutta miksei sitä ole aiemmin toteutettu kun esimerkiksi Ruotsi toteutti maakuntahallinnon jo 1862 uudistuksessa ja on ollut tähän malliin tyytyväinen aina siitä saakka? Ei voida sanoa etteikö tätä väliastetta olisi meilläkin toteutettu. Se on Ahvenanmaata lukuunottamatta toteutettu puutteellisesti jo moneen kertaan. Meillä oli aikoinaan valtionhallinnon maakunnallisia osa-alueita varten lääninhallinnot ja niiden lakkauttamisen jälkeen on syntynyt kuntien toimesta kuntayhtymiä ja muuta seudullista päätöksentekokoneistoa. Mutta väliportaan hallinnon toteutus on ollut Ahvenanmaata ja Kainuun v2002...2012 kokeilua lukuun ottamatta sirpaleista ja siltä on puuttunut lainsäädännön tuki eikä ole ollut mahdollista järjestää väliportaan vaaleja.

Aiemmat kokeilut kariutuivat liian vahvan maakunnallisen identiteetin pelkoon

1970 luvulla pohdittiin sitä, voisiko läänien tilalle rakentaa demokraattisesti valituille maakuntaparlamenteille rakentuvan väliasteen hallinnon. Tuo hanke kaatui siihen, että pelättiin maakunnallisten identiteettien voimistumista ja valtakunnan henkistä sirpaloitumista. Ahvenanmaan esimerkki pelotti. Minusta tähän huoleen ei ole enää aihetta. Suomi on tänä päivänä yhtenäisempi kuin tuolloin, eikä kukaan enää koe maakunnallista identiteettiä niin tärkeäksi kuin 1970 luvulla. 

Keskiarvo: 3 (9 arviota)

"Vähemmän on enemmän" antaa valaistumisen kokemuksen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sain luettavakseni Tommi Taavilan kirjan "Vähemmän on Enemmän". Luulin tarttuvani tavanomaiseen tietokirjaan, mutta yllätyin positiivisesti. Tässä oli sitä jotakin. 

Kirjaa oli hauska lukea jo ensi riveiltä alkaen. Se on kirjoitettu leppoisasti ja kevyesti tavalla, joka hemmottelee lukijaa.

Kirjasta henkii kypsä, positiivinen ja hyväksyvä elämänasenne. Eikä teksti jätä lukijaansa missään suhteessa paitsi. Siinä on monella tasolla älykkäitä, jopa tieteelliseksi luokiteltavia havaintoja elämästä ja sen lainalaisuuksista.

Kirja ei ole sijoituskirja, vaikka siinä käsitellään myös sijoittamista. Kirja ei ole myöskään tietyn elämänkatsomuksen esittely vaikka siitä tietynlainen elämänkatsomus heijastuukin. Kirja antaa ihmiselle ennen kaikkea hyvin määriteltyjä työkaluja, käsitteitä, ymmärtää omaa suhdetta elämään, yrittämiseen ja sijoittamiseen. Ja näiden työkalujen avulla lukija pystyy sitten itse luomaan itselleen omaa kokonaiskuvaa ja katsomusta.

Kun tuon kirjan lukee, niin ymmärtää miksi "Vähemmän on Enemmän" asenteella voi voittaa enemmän sekä rahallisesti, henkisesti että ihmissuhteissa. Tässä suhteessa kirja antaa selkeän valaistuksen kokemuksen. Kirjoittajan kypsästä, hyväksyvästä ja itsensä tuntevasta asenteesta tihkuu jotain arvokasta myös lukijalle.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Osakemarkkinat antavat tuottoa ja korot antavat tappiota

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ovatko osakkeiden hinnat kuplassa vaiko ei?  Yhden vastauksen saa kun tutkii voimakkaimmin nousseita USA:n osakemarkkinoita ja vertaa yritysten earnings tuottoja valtionlainojen tuottoihin. Ohessa kuvio viimeisen 65 vuoden kehityksestä. (Tietojen lähde: Roobert Schiller)

Yritysten tulostuotto (laskettuna viimeisen kymmenen vuoden liukuvana keskiarvona) suhteessa pörssikursseihin on tällä hetkellä USA:ssa suurin poiirtein 4% tasolla kun taas pitkistä 10v valtionlainoista saa vaivaiset 2% tuottoa. Osakkeista saa siis suurin piirtein kaksinkertaista tuottoa verrattuna valtionlainoihin. Tällä tavalla arvioituna osakkeilla voisi olla vielä nousuvaraa jäljellä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) horjuttaa talouspolitiikan USA keskeisiä valtarakenteita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Olemme tottuneet siihen, että maailmantalouden kontrolli tapahtuu tiettyjen totuttujen foorumeiden, kuten IMF, Maailmanpankki, G7 ryhmä ja WTO kautta. Tilanne ei kuitenkaan ole stabiili. Foorumit, joiden kautta toimitaan muuttuvat kaiken aikaa. Muutosprosessin käyttövoimana on valta ja sen jakautuminen.

Asian Infrastructure Investment bank (AIIB) on IMF:n kaltainen aasialainen organisaatio

Kiinan, Intian ja kauko-Idän taloudellisen merkityksen nousun kanavoituminen päätösvallaksi synnyttää jännitteitä ja aiheuttaa muutoksia. Uusimpana tulokkaana on Kiinan ja muiden aasian maiden aloitteesta lokakuussa 2014 perustettu "Asian Infrastructure Investment Bank" (AIIB), joka on noussut korvaamaan olemassa olevaa "Asian Development Bank" (ADB) organisaatiota. Suomi on jäsenenä molemmissa. 

Asian Development Bank:n (ADB) ongelmana on ollut vallan vinoutunut jakautuminen. Euroopan äänivalta on ollut moninkertainen verrattuna Kiinaan ja Intiaan. Sama koskee myös USA:n äänivaltaa vaikkei kumpikaan kuulu edes kyseisen instituution toimialueeseen. Tämä vinoutuma lienee syynä siihen, että käytännössä samaa tarkoitusta varten on peurustettu uusi organisaatio, jonne toiminnan oletetaan siirtyvän.

USA kilpailee AIIB:n kanssa perustamalla uuden Trans Pasific Partnership TTP organisaation

Huomionarvoista on, että USA ei ole tullut jäseneksi uuteen AAIB organisaatioon, ja että USA on paheksunut että jopa Britania on pettänyt ja mennyt mukaan uuteen organisaatioon. Vain Japani on ollut kuuliainen liittoilaisensa USA:n toiveille ja jättäytynyt pois AIIB jäsenyydestä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Syntyvyys paranee koulutusjärjestelmää korjaamalla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomalaisten ikäpyramidi (oikealla tilastokeskuksen viimeisimpiin tietoihin perustuva) on yläpäästään pullukka ja tällä hetkellä työikäinen väestö vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Lääkkeeksi on ehdotettu maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on vain ensiapua

Maahanmuutto kelpaa ensiavuksi, mutta pitää puuttua perusongelmiin. Syntyvyyteen alhaisuuden aiheuttavia perstekijöitä tunnetaan heikosti, mutta jotain kuitenkin tiedämme.  Yksi selkeä tekijä on koulutuksen rakenne. Pidämme lapsiamme aivan liian kauan opiskelijaelämän köyhyydessä oppimassa taitoja "oikeaa työelämää" varten. Perheen perustaminen työntyy varsinkin korkeakouluopiskelijoilla myöhempään ja sen seurauksena syntyvyys on erittäin huonoa varsinkin korkeasti kouluttautuvilla. Tilanne on parempi autonasentajilla, siivoojilla ja putkimiehillä, jotka vakiintuvat työelämään ja tarttuvat perheen perustamiseen aiemmin.

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos. Elämä on jatkuvaa oppimista ja työn tekemistä ja nuorille tulisikin tarjota ura, jossa kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin katkaisee työjaksot aina eläkeikään saakka. Kouluttautuminen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtäviin tulisi tapahtua samalla tavalla kuin puolustusvoimissa tai merenkulun parissa. Merenkulussa henkilö aloittaa jungmannina ja etenee vähitellen kursseja käymällä aina kapteeniksi saakka. Puolustusvoimissa on samantyyppinen järjestelmä, jossa työ ja perhe järjestyvät uran aikana luontevasti ennen korkeampia opintoja. Ja Saksassa on ammattitaitoon johtava oppisopimusjärjestelmä, joka on kyennyt painamaan nuorisotyöttömyyden lähes nollan tuntumaan.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Kolmen suuren hallitus on järkevä valinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uusi eduskunta on valittu. Onneksi olkoon voittajille. Voittajat ovat osoittaneet johtajuutta tuomalla esille kaikille tärkeitä asioita ja he ovat myös olleet parhaita kansan ideaaleja - henkilöitä joihin me haluamme samaistua ja joiden tapaa toimia ja tyylitajua me kaikki kunnioitamme.

Seuraavaksi on vuorossa hallitusneuvottelut. Eduskuntavaalipaikkojen perusteella arvioituna näyttäisi siltä, että keskustan Juha Sipilän kannattaa ottaa, jos yhteishenkeä riittää, hallitukseen mukaan kaksi muuta suurta puoluetta ja tueksi vielä kenties yhden pienemmän puolueen. Tällä koaliitiolla päästään siihen että:

  • Suomen kansa sitoutuu tarvittaviin päätöksiin
  • Eduskuntaan jäävä oppositio on sopivan suppea, mutta kuitenkin riittävän toimintakykyinen

Hallitusneuvottelut ovat luultavasti helpot. Harvalla puolueella on ollut ehdottomia ehtoja ja lähes kaikki ovat hallituspaikkaa vastaan olleet valmiita joustamaan.

Hallitustyö ja eduskuntatyö tulevat sen sijaan olemaan vaikeampia. Tarvitaan johtajuutta, sopimista, lojaalisuutta ja älyllistä reheillisyyttä. Tämä saavutetaan vain, jos kansa luottaa johtajiinsa, eduskunta luottaa hallitukseensa, hallitus luottaa virkamiehiinsä ja virkamiesasaiantuntijat luottavat poliittisen johdon älylliseen rehellisyyteen. Kaikki lähtee siitä, että keulakuvat, pääministeri ja presidentti, osoittavat omalla toimillaan älyllistä rehellisyyttä ja lojaalisuutta kaikkia, myös oppositiota, kohtaan. 

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Valtiontalouden Tarkastusviraston asemaa julkisen talouden ohjaamisessa on vahvistettava

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi jättää tänä vuonna noudattamatta Euroopan kasvu ja vakaussopimuksen pykälää, jossa määrätään että julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Olemme sitoutuneet siihen, että hallituksemme ja eduskuntamme joutuu tämän seurauksena Euroopan komission valvontaan koskien budjetin loppusummaa ja julkisia menoja. Joudumme nyt luovuttamaan osan omasta itsemääräämisoikeudestamme ulkopuoliselle taholle. Tämä on häpeä ja olemme lisäksi toimillamme vahingoittaneet kansainvälistä asemaamme ja omaa talouttamme. Tämä ei saa toistua ja tilanteen synnyttäneeseen päätöksenteokomekanismiin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Seuraavat olisivat mielestäni tarkoituksenmukaisimpia:

  • Eduskunnan alaisuudessa toimivan ja perustuslain määräämän Valtiontalouden Tarkastusviraston resurssointia parannetaan
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on koottava yhteen talousalan asiantuntijoita muodostamaan paras mahdollinen ymmärrys siitä miten valtiontaloutta on pitkällä tähtäimellä hoidettava
  • Valtiontalouden Tarkastusviraston on oltava mahdollisimman riippumaton asiantuntijaelin  (kuten tälläkin hetkellä). Poliittista ohjausta on kaikin keinoin vältettävä.
Keskiarvo: 4.6 (19 arviota)

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Suomen talouskasvu on talouspolitiikkamme seurauksena heikkoa

Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä.

Taloutemme ja erityisesti vientimme kasvu on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta jo vuosien ajan kuulunut maailman kehnoimpiin eikä tilanteelle odoteta nopeaa muutosta.

Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista nauttii yhä useampi

Työttömyysaste nousee tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Euroopan nopeimmin ja tänä vuonna  saavutetaan 8,8 prosentin taso. Joka kymmenes työikäinen on nauttii yksinomaan hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista palveluista. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä.

Keskiarvo: 4 (22 arviota)

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Keskiarvo: 3.9 (25 arviota)

Kesädroppi on keskimäärin 4% suuruinen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajapiireissä puhutaan toisinaan ilmiöstä nimeltään kesädroppi - kurssien kesälomien aikana tapahtuva lasku. Mutta onko asiassa mitään perää ja onko kesädroppi vain mielikuvituksen tuotetta vai onko kysymyksessä vuodesta toiseen toistuva aito ilmiö?

Tutkin asiaa Suomen pörssin osalta. Kyllä kesädroppi on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ollut toistuva ilmiö ja kyllä sillä todellakin on merkitystä. Kurssit ovat keskimäärin korkeimmillaan helmi-maaliskuussa ja laskevat kesä-heinäkuuhun mennessä keskimäärin 4% noustakseen taas loppuvuodesta lähes kymmenen prosenttia. Kesädroppi vaikuttaisi aidolta ilmiöltä eikä se luultavasi ole pelkkää mielikuvaa. 

Pörssikurssien kehitys vuoden aikana; keskiarvo on punaisella (Lähde: Suomen pankki)

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Keskiarvo: 2.2 (11 arviota)

Imastomuutos on lisännyt elintasoamme useita prosentteja

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hallituksen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala kieltäytyi jatkamasta tehtävässään osittain ympäristöministeriön virkamiesten liiallisen ohjauksen vuoksi. Tieteelle ja totuudelle ei ilmeisesti ollut riittävästi sijaa. 

Lämpötilan vuosikeskiarvot ovat Helsingissä nousseet 1980 luvun 5 asteesta nykyiseen 6,5 asteeseen ja muutos on Sodankylässä vieläkin suurempi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten arkeen ovat merkittävät:

Lämmityskulumme, joista pääosa asuntojen yhtiövastikkeista muodostuu, ovat laskeneet tämän seurauksena noin 7,5 %. Tämä tuntuu jokaisen kukkarossa. 

Kesät ovat pidentyneet koko maassa lähes kuukauden ja tuo lisäys on tullut niin, että keskikesä on entistä suuremmalla varmuudella lämmin ja mielyttävä. Kesän keskilämpötila on noussut etelä-Suomessa 1980 luvun alun 15 asteesta nykyiseen 17,5 asteeseen. Suomen kesä ei enää ole hyinen ja täälläkin voi viettää lomaa.

Keskiarvo: 4.4 (16 arviota)

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Deflaatio aiheuttaisi pääoman joukkopaon osakkeista pankkitileille

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan keskuspankit ovat alkaneet maksaa pankkien keskuspankkitalletuksille negatiivista korkoa. EKP pudotti korkonsa -0,1% kesäkuussa ja edelleen -0,2% tasolle syyskuussa. Tanskan ja Sveitisin keskuspankit ovat seurannaat perässä negatiiviselle alueelle ja helmikuussa mukaan liittyi Ruotsin keskuspankki. 

Syynä on inflaatio, joka on pudonnut negatiiviseksi. Keskuspankit pyrkivät asettamaan rahan hinnan (korkotason) sellaiseksi, että raha kelpaa pankeille ja sen määrä kasvaa niin, että inflaatio asettuu suurin piirtein 2% tuntumaan. Tästä tavoitteesta ollaan kaukana.

Pidempiaikainen deflatoorinen kehitys (hintojen lasku) yhdistettynä alhaiseen talouskasvuun on sijoittajan katastrofi. Raha pakee silloin lisäarvoa tuottavista oskesijoituksista nollakorkoisille, mutta silti reaalikorkoa tuottaville pankkitileille. Yritysten reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) nousee ja kuristaa yritysten toimintamahdollisuuksia edelleen. Deflaatio on Euroalueella tosiasia ja EKP:n on tämän vuoden aikana pakko pumpata lainaohjelmansa avulla talouteen niin paljon rahaa, että deflaatio kääntyy inflaatioksi. Tehtävä ei ole aivan helppo kun Euroalueen valtiot kilpailevat samaan aikaan keskenään siitä kenellä on alhaisimmat palkka- ja tuotanto- kustannukset. Tilannetta pitää seurata. Sijoittajan kannalta on tärkeää että EKP onnistuu.  

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

VIX indeksin avulla on mahdollista ajoittaa osakeostoja ja myyntejä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX indeksin lasku merkitsee sitä, että osakemarkkinat luottavat tasaiseen kehitykseen. Yleensä osakkeet nousevat silloin, kun VIX indeksi laskee.  

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo)

Monet sijoittajat seuraavat VIX indeksiä ja pyrkivät ajoittamaan osakkeiden ostoja ja myyntejä sen perusteella. Ajoittaminen ei kuitenkaan ole helppoa. VIX indeksi nousee ja osakemarkkinat laskevat  huonojen uutisten jälkeen nopeasti eikä käänteisiin ole helppo ehtiä mukaan.

Mutta on toinen, VIX indeksin tasoon perustuva strategia, joka toimii paremmin. Osakeostot voi ajoittaa ajanjaksoihin, joissa VIX indeksi on edellisen kuuden kuukauden keskiarvon yläpuolella ja myynnit voi tehdä sitten kun VIX on laskenut edellisen kuuden kuukauden keskiarvon alapuolelle. Tällä tavalla on mahdollista saavuttaa pientä etua. VIX indeksi on keskiarvonsa yläpuolella yleensä viikon tai pari ja alapuolella taas ollaan monia viikkoja. Osakeostot ja ja myynnit ehtii tehdä, kun seuraa indeksin tasoa, eikä edes yritä reagoida nousu- ja lasku- käänteisiin.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Digile suuntaa suomalaista liiketoimintaa tekoälyteknologiaan

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomeen on yliopistojen, julkisen vallan ja yritysten välisen yhteistyön avulla tietoisesti synnytetty teollisuudenaloja kuten mobiiliverkkoteknologiat, konepajateollisuus, biolääketieteen yritysrypäs ja peliteollisuusklusteri. DIGILE on eräs strategisen huippuosaamisen keskittymämme, joka jatkaa tätä perinnettä kokoamalla digitaalisen liiketoiminnan toimijoita, yrityksiä ja yliopistoja, yhteisiin hankkeisiin, joissa synnytetään Suomen teollisuudelle uutta fokusaluetta.

DIGILE fokusoi ja rakentaa suomalaista ohjelmisto-osaamista tekoälyn osaamisen suuntaan

DIGILE:n foresight seminaarin punaisena lankana oli tekoäly, sen rakentaminen ja soveltaminen. Käytämme päivittäin teoälysovelluksia. Google lukee kaiken aikaa internet sivuja, etsii niistä avainaiheet ja assosiaatiot ihmisten mahdollisiin hakukuihin ja on sitten valmis vastaamaan hakukyselyihin. Google myös etsii samankaltaisuuksia mainosten, internet sivujen ja käyttäjien sähköpostien välillä ja osaa sen perusteella tarjota käyttäjälle ja interent sivulle kohdennettuja mainoksia.

DIGILE:n toimitusjohtaja Reijo Paajanen kertoi Piksu Medialle, että suomalaisen teollisuuden eräänä mahdollisuutena on liityntöjen rakentaminen syntyvään globaaliin tekoälyverkkoon, kun internetin tietoaineiston päälle rakentuu sitä hyödyntävä tekoälytaso. 

Mahdollisuuksia on muitakin. Teollisuudeltamme puuttuu perusohjelmistoja, tekoälymoottoreita, jotka kykenevät etsimään aineistojen välisiä assosiaatioita eli samankaltaisuuksia. Ja myös erehdyksen ja onnistumisen kautta oppivien algoritmien teknologia on vielä hajanaista, vaikka erityistoteutuksia on tehty spesifisiin tarpeisiin, kuten äänen ja kuvan tunnistamiseen. Digilen foresight seminaarissa IBM esitteli tutkimusprojektin asteella olevaa laitteistototeutusta tämän tapaisesta moottorista.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Valtion menot vuonna 2015 (Lähde: http://valtionbudjetti.fi/ )

Suomen julkisten menojen rakenne ei ole erityisen vääristynyt. Suuriin rakenteellisiin remontteihin on vaarallista ryhtyä silloin, kun pitää tehdä nopeita säästöjä. Juustohöylä toimii parhaiten, kun kyseessä on verrattain hyvin hoidettu budjettitalous. Kaikesta pitää säästää.

Kaikkien sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista joudutaan luopumaan

Valtion budjetista suuri osa liittyy sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Eikä siinä kaikki. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat piiloverotusta ja ne virtaavat valtion ja verotuksen ohi. Ne vaikuttavat työntekijän todelliseen veroasteeseen yhtä paljon kuin valtion koko budjetti.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Mitä kassavirtalaskelma kertoo ja miten rahavirtalaskelmaa luetaan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tulos- ja tase- tietojen yhteydessä yritykset raportoivat myös kassavirran (rahavirran) ja sijoittajan on hyvä ymmärtää kassavirtalaskelman peruskäsitteet. Yrityksen kassavirta (rahavirta) on yksinkertainen käsite. Se kertoo paljonko yrityksen tilille on tullut lisää rahaa tai paljonko rahavarat ovat vähentyneet. Rahavirta esitetään yleensä kolmessa osassa: liiketoiminnan rahavirta, rahoituksen rahavirta ja investointien rahavirta. (ohessa kuvitteellisen esimerkkiyrityksen rahavirtalaskelma).

Yritys Oy:n rahavarojen muutos Määrä (€) Yhteensä (€)

Liiketoiminnan rahavirta

  +15
  Myynti +35
  Materiaalit -10
  Työ -10

Rahavirta rahoitustoiminnasta

  +30
  Otetut lainat +40
  Takaisinmaksetut lainat -5
  Osingonjako -5

Investointien rahavirta

  -10
  Uusia koneita -10

Rahavarojen muutos

  +35

Liiketoiminnan rahavirta kertoo liiketoiminnan kannattavuuden

Liiketoiminnan rahavirta on hyödyllinen tieto. Se kertoo paljonko liiketoiminta on tuottanut rahaa yrityksen kassaan. Liiketoiminnan rahavirta lasketaan siten, että myynnistä vähennetään hankitut materiaalit, työ ja liiketoiminnan muut juoksevat kulut. Tätä liiketoiminnan rahavirtaa yritys voi sitten käyttää investointeihin, osingonmaksuun ja lainojen takaisinmaksuihin. Liiketoiminnan rahavirran tulisi aina olla posittiivinen luku.

Rahoituksen rahavirta kertoo paljonko uutta lainaa yritys on ottanut

Rahoituksen rahavirta on toinen mielenkiintoinen tieto. Posittivinen rahoituksen rahavirta kertoo yleensä, että yritys on ottanut paljon uutta velkaa, joka on virrannut yrityksen tilille. Negatiivinen rahoituksen rahavirta taas kertoo että yrityksen kassasta on virrannut rahaa lainojen takaisinmaksuun ja osinkoihin. Negatiivinen rahoituksen rahavirta on sijoittajan kannalta ihan hyvä juttu. Tulovirta on silloin riittänyt osinkoihin ja velkojen kuoletuksiin.

Investointien rahavirta kertoo investoinneista yrityksen tulevaisuuteen ja kasvuun

Investointien rahavirta on yleensä negatiivinen luku. Se kertoo paljonko yrityksen kassasta on kulunut rahaa investointeihin. Tulevaisuuteen investoivan kasvualan yrityksen kannattaa ylläpitää suurta negatiivista investointien kassavirtaa. Jos taas yritys toimii kypsällä, kovasti kilpailuilla markkinalla, niin voi olla järkevää lykätä investointeja tuonnemmaksi ja investointien kassavirta jää silloin pieneksi.

Keskiarvo: 4.3 (16 arviota)

Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin lieventämisestä pitäisi käydä sopivin argumentein

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti HS:ssa / 29.12., että koska Venäjä kehuu kyvyillään syviin iskuihin, se voisi vallata Ahvenanmaata. Salonius-Pasternak:n mukaan ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.

Puhe Venäjän mahdollisesta iskusta Ahvenanmaalle on populistista harhaanjohtamista

Tämän tyyppinen kirjoittelu on mielestäni populistista ja tarkoitushakuista. Venäjä on konventionaalisten aseiden osalta Ranskan, Brasilian taikka Intian kokoinen keskisuuri sotilasmahti, jonka konventionaaliset sotavoimat eivät riitä haastamaan Ukrainaa, Valkovenäjää, Kazakstania taikka Georgiaa kummempia naapureita. Sillä on valvottavanaan ja puolustettavanaan 15'000 km epävakaata rajaseutua, jotka sitovat sen voimia eikä Ahvenanmaan osittaiselle miehittämiselle olisi minkäänlaista poliittista järkeä. Suomen Ulkopoliittisen instituutin ajattelu ei ole tässä asiassa harkittua.

Puhe Ahvenanmaan miehityksestä lienee kohdennettu sisäpoliittisiin tarkoitusperiin. Tarkoitus on pehmentää ilmapiiriä myötämielisemmäksi ajatellen Ahvenanmaan demilitarisoinnin mahdollista lieventämistä. Minusta on hyvä käydä tätä keskustelua ja olisi mielestäni Ahvenanmaan edun mukaista, että demilitarisointia supistetaan,  mutta keskustelua kannattaisi käydä sopivammilla argumenteilla.

Venäjä käyttää ulkoista uhkaa vastaan taktisia ydinaseita

Juha Vahe on ottanut kirjoituksessaan Ovatko palovakuutukset turhia ? esille mahdollisuuden, että Venäjä käyttää, kriisin sattuessa, taktisia ydinaseitaan jollakin harvaan asutulla maaperällä, joka ei kuulu varsinaisiin sotilasliittoihin, ja jolla ei ole kunnollisia turvatakuita. Tällä Venäjä osoittaisi, että se on tosissaan ja että tämän pidemmälle ei kannata tulla.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Suomen korruptiomiljoonat kanavoituvat aatteellisten yhdistysten kautta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomessa on Patentti ja Rekisterihallituksen, PRH:n mukaan kaikenkaikkiaan 397 erilaista yleishyödyllistä aatetta ajavaa yhdistystystä, jotka ovat palkanneet vähintään yhden täyspäiväisen henkilön. Nämä korkeaa moraalia olevaa aatetta ajavat yhdistykset nauttivat yhteiskunnan kunnioitusta ja tukea ja niitä myös valvotaan keveämmin kuin esimerkiksi omaa etuaan ajavia yrityksiä.

Keveämpi valvonta aiheuttaa lieveilmiöitä. Näiden korkeaa moraalista aatetta ajavien yhdistysten piirissä on kymmeniä sellaisia, jotka rahoittavat (vaaliavustusten muodossa ja muuten) poliittista päätöksentekoa siinä toivossa, että pystyvät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Ovatpa jotkin jopa ostaneet itselleen nimikkopuolueita ja politiikkoja aina hallitusta myöden.

Miten paljon tuota "lahjoitus" tyyppistä voitelurahaa kanavoituu poliittiseen koneistoon on suurelta osin hämärän peitossa. PRH ei nimittäin huolehdi, että korkeaa moraalista toimintaa harrastavat yhdistykset toimittaisivat tilinpäätöstietonsa julkiseen tietoisuuteen.  Yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden tuloslaskelmat saa PRH:n Virve palvelusta tai Asiakastiedosta, mutta rekisteröityjen yhdistysten tietojen kohdalla on pääasiassa tyhjää. Tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla kuten oheinen taulukko osoittaa.

Toiminta on ollut menestyksellistä. Suuri osa lainsäädännöstä syntyy näiden aatteellisten toimijoiden myötävaikutuksella ja jopa sanelemana kuten esimerkiksi nyt istuvan hallituksen merkittävin aikaansaannos, eläkeuudistus.

Keskiarvo: 4 (14 arviota)

Öljyn hinnanlaskusta seuraa talouskasvun yllättävä piristyminen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuleeko öljyn hinnan lasku aiheuttamaan yllättävän kasvupyrähdyksen maailmantalouteen? IMF ennusti vielä lokakuun pörssinotkahduksen aikoihin, että maailmantalouden kasvu jää ensi vuonna alle 4% tason. Tuo ennuste perustui vielä korkeaan öljyn hintaan. Nyt tilanne on muuttunut. Lontoossa toimistoaan pitävä talousalan konsulttitoimisto Capital Economics on arvioinut, että 10$ öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua noin 0,5%.  Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on toisaalta arvioinut, että 20% öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua 0,3%.

Öljyn hinta on pudonnut jo 40%, ja on syytä uskoa, että maailmantalous kasvaa ensi keväästä alkaen ennakoitua nopeammin, reilusti yli 4% vuosivauhtia. IMF:n lokakuinen ennuste, ja sitä seurailleet pankkien ennusteet, on tehty vanhoin tietoihin perustuen. Tilanne on muuttunut ja suurimpia hyötyjiä ovat kehittyneitä lisäarvopalveluita tuottavat maat kuten Euroalue.

IMF:n ennen öljynhinnan laskua tekemä BKT:n kasvuennuste (Lähde: IMF)

Muutkin tekijät tukevat yritysten tuloskehitystä ja luovat tekijöitä kasvulle:

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Itsenäisyyspäivä on toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista varten

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Juhlimme itsenäisyyspäivänä toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista. Sitä, että meistä kunkin elämä on omassa hallinnassa. Pyrimme maksimoimaan läheistemme vapauden sanoa, olla mieltä, uskoa ja toimia. Siitä kumpuaa onnellisuus, turvallisuus ja keskinäinen luottamus.

Juhlimme toisaalta myös Suomen valtiota, jonka hallitus luo lait ja säännöt, joiden puitteissa tuo maksimaalinen vapaus ja ihmisen kunnioitus yhteiskunnassa toteutuu. Me piksun lukijat kunnioitamme itseämme ihmisinä, jotka huolehtivat omasta taloudellisesta turvallisuudesta ja siitä että pystymme, vahvoina ja taloudellisesti itsenäisinä huolehtimaan myös läheistemme turvallisuudesta. Itsemme kaltaiseen Suomen valtioon me samaistumme. Sellaiseen, joka on taloudellisesti vahva, järjestelmällinen, aikaansaapa ja vahvana kykenee kestävällä tavalla huolehtimaan jäsenistään.

Itsenäisyyden keskeinen viesti ei ole aikojen saatossa horjunut, vaikka usko Suomen valtiokoneistoon onkin toisinaan ollut koetuksella. Itsenäisyyden viesti ei ole puhdasta liberalismia, vapauden aatetta, sillä olemme jokainen vastuussa. Olemme vastuussa läheisimmillemme siitä, että ajamme heidän vapauden aatettaan. Tarjoamme heille puitteita ja sääntöjä joiden sisällä tuota vapautta voi harjoittaa.

Tätä on myös säästäminen ja sijoittaminen. Ohjaamme varallisuutta niiden käyttöön jotka pystyvät tuottamaan valinnanvapautta - haluttuja tuotteita ja palveluita muille. Tämä on itsenäisyyden aatteen tukemista yhteiskunnassa. Vapaus valita on keskeinen vapautemme ja sitä me sijoittajat ja säästäjät haluamme tukea. Olemme valintayhteiskunnan - individuaalisen itsenäisyyden tukipilari.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä