Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

Sijoitusvakuutukset auttavat harvoja, mutta vahingoittavat yhteiskuntaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Säästö ja sijoitusvakuutukset tarjoavat sijoittajalle monia etuja:

  • Vakuutuksen tuottoa verotetaan vasta vakuutusajan lopussa ja pääoman voi nostaa jo aiemmin ilman mitään veroseuraamuksia
  • Edunsaaja voi olla kuka tahansa ja tällä voidaan ohittaa esimerkiksi perintöverolakia
  • Eläkevakuutus on lähiomaisille kuolemantapauksessa perintöverovapaata tuloa aina 35'000€ saakka
  • Vakuutukseen sijoitettuja omaisuuseriä voidaan siirrellä eri sijoituskohteiden välillä ilman että siitä syntyy veroseuraamuksia. Verot lankeavat vasta vakuutusajan lopussa tai kun tuottoja nostetaan

Yksittäiselle säästäjälle sijoitusvakuutus voi olla oivallinen veronvälttelykeino, kunhan löytää kohtuuhintaisen vakuutustuotteen, joka antaa hyvät mahdollisuudet käyttää vakuutuskuoren sisällä erilaisia sijoitusmuotoja. (lisää tietoa: finanssivalvonta)

Yhteiskunnalle lain mukaiset tuotteet ovat puhtaasti vahingollisia:

  • Monet pankit ja vakuutusyhtiöt markkinoivat näitä tuotteita keinona kiertää veroja. Se että ihmiset ja palveluntarjoajat keskittyvät avoimesti kiertämään veroja on vahingollista yleiselle moraalille.
  • Näiden "veronkiertotuotteiden" ympärille rakentuu paljon liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on muusta poissa. Sen sijaan että finanssiala rakentaisi hyviä rahastotuotteita ja niiden kautta kansainvälistä kilpailukykyä ne panostavat parhaita resursseja veronkiertotuotteiden suunnitteluun ja markkinointiin. Näillä Suomi spesifisillä tuotteilla ei luoda finanssialan kansainvälistä kilpailukyä. 
  • Veronkiertotuotteet haittaavat salakavalasti myös säästäjiä. Sen sijaan että säästäjät keskittyisivät etisimään hyviä yrityksiä tai hyviä yrityksiä rahoittavia rahastoja he keskittyvät epäolennaiseen - kompleksisen ja sairaan verolainsäädännön porsaanreikien ymmärtämiseen. 
Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

On mahdollista ennustaa pörssin pitkän aikavälin tuottoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hussman Funds on blogissaan poiminut mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:n pörssin tuotosta ja sen ennustamisesta. Hussman funds on löytänyt seitsemän tapaa ennustaa pörssin (S&P 500 indeksin) tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja nämä ennusteet toimivat yllättävän hyvin. Oheisessa kuvassa on näiden seitsemän tavan ennuste pörssin tuotolle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja samaan kuvaan on asetettu myös toteutunut tuotto. Käyrät ovat päälekkäin ja ennusteet ovat ainakin menneisyydessä toimineet hyvin.

Seitsemän tapaa ennustaa pörssin tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja toteutunut tuotto (Lähde: John P Hussman)

Tällä hetkellä ennusteet näyttäisivät olevan yksimielisiä siitä, että USA:n S&P 500 indeksi tulee antamaan noin 2,5% vuosituottoa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.

Maailman teollisuustuotanto

Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?

Syy on yksinkertainen. Suomen talous on huonossa tilassa, jopa kuolemanspiraalissa, eikä muutosta parempaan näy. Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle puolen prosentin kasvua, joka sekin saattaa kovenevan verotuksen oloissa jäädä saavuttamatta. Mitä tapahtuukaan sitten kun menossa oleva länsimaisten talouksien nousukausi päättyy? Seurauksena voi hyvinkin olla finanssialan keskusliiton pelkäämä konkurssiaalto.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Alla oleva graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.    

Osakelajien lukumäärän vaikutus volatiliteettiin

Hajautuksessa kannattaa kuitenkin olla huolellinen. Hajauttamisen edut menettää, jos sijoittaa samantyyppisiin instrumentteihin kuten esimerkiksi saman toimialan yrityksiin. Parhaaseen tulokseen pääsee, jos pystyy jakamaan sijoituksensa tasaisesti erilaisiin kohteisiin kuten kiinteistöihin, korkosijoituksiin, raaka-aineisiin ja osakkeisiin. Ja osakkeiden osalta kannattaa hajauttaa maantieteellisesti ja myös erilaisiin toimialoihin.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Euroopan, Intian ja Kiinan osakerahastot saattavat olla seuraavia nousijoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoitussalkun maantieteellinen hajautus on osa ammattimaista salkunhoitoa ja siihen pääsee parhaiten rahastojen kautta. Mutta mihin kannattaa hajauttaa? Hyvää tukea päätökselle tarjoavat maantieeteellisten alueiden keskimääräiset tunnusluvut kuten esimerkiksi pörssin markkina-arvon suhde yritysten tulokseen, niin sanottu P/E arvo. Edullisissa maissa P/E on alle 14 ja kalliissa taas arvo ylittää tuon pitkän aikavälin keskiarvon.

Maakohtaisia tunnuslukuja (Lähde: Piksu maaindeksivertailu, Yahoo finance)

Kalleimpia maita ovat USA, Kreikka, Suomi ja Ruotsi. Hinta perustuu luultavasti hyvään maineeseen lukuun ottamatta Kreikkaa, jonka korkea arvostustaso perustuu odotuksiin talouskasvun käynnistymisestä. Suomen pörssiin on viimeisen vuoden aikana virrannut ulkomaista pääomaa ja pörssin ulkomaalaisomistus on noussut viisi prosenttiyksikköä. Ulkomailla luotetaan poliittisen järjestelmämme kykyyn tehdä nopeita rakenteellisia uudistuksia, jotka kääntävät talouden ja yritysten tulokset pikaisesti muun Euroopan kanssa samalle kasvu-uralle. Suomalaisten luottamus tuntuu olevan tilastojen perusteella pienempää. Minä itse kuulun epäilevien enemmistöön ja hajautan ulkomaille.

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Pörssikurssien merkittävät korjausliikkeet ajoittuvat kohoaviin korkoihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Monilla piensijoittajilla on tällä hetkellä merkittäviä määriä pörssiosakkeita. Hyvä niin. Pörssiosakkeet ovat viime vuosina antaneet korkoinstrumentteja parempaa tuottoa. Korkoinstrumentteja (esim. korkorahastoja) on maailman sijoitusvarallisuudesta lähes kaksi kertaa enemmän kuin osakkeita, eikä niitä voi väheksyä. Mutta milloin on aika siirtää painoa korkoinstrumenttien puolelle?

Euribor korot ja Helsingin pörssi (Lähde: Suomen pankki)

Markkinakoroilla ja pörssikursseilla on yhteys joka näkyy yllä olevasta Suomen Pankin tuottaman materiaalin perusteella laaditusta kuvasta. Pörssikurssien merkittävät pudotukset ajoittuvat systemaattisella tavalla suhteessa markkinakorkoihin. Lasku alkaa, kun markkinakorot ovat noin vuoden ajan nousseet. Tämä lainalaisuus ei aina toimi täsmälleen samalla tavalla, mutta korrelaatio on ilmeinen. Ilmiö toistuu vuosikymmenestä toiseen hämmästyttävän hyvin. Sijoitusmarkkinoilla on hyvin vähän ennustettavia ilmiöitä. Tässä on kuitenkin yksi.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Matriisiorganisaatio

Matriisiorganisaatiossa tietotaitoalueet ja palvelufunktiot on toteutettu niin, että tietyn tietotaitoalueen henkilöt ovat mukana sekä jonkin tuotelinjan organisaatiossa että kyseisen tietotaitoalueen organisaatiossa. He raportoivat kahteen suuntaan. Tästä matriisorganisaatio saa nimensä.

Matriisiorganisaation toiminta on hyvin hallittua. Tuotelinjojen on etukäteen sovittava kompetenssialueiden vetäjien kanssa resursseista ja kilpailtava muiden tuotelinjojen kanssa parhaista teikijöistä. Kaikkien on loppujen lopuksi yhdessä sovittava asioista ja toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus, ennustettavuus, luotettavuus ja vahva keskinäinen kontrolli.  Nämä ovat kaikki arvoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi rahoitusalalla. Jorma Ollila kehuikin kopioineensa matriisiorganisaation nuoruutensa työpaikasta Citibank, jossa tämä tapa toimi hyvin.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Rengistä Isännäksi kirjassa monia pienyritysvaltaista yhteiskuntaa edistäviä ehdotuksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kaija Kautto-Koivulan ja Marita Huhtaniemen kirja Rengistä Isännäksi julkaistiin jo vuonna 2006 ja siinä on edelleen paljon ajankohtaista tematiikkaa ja sellaisia aihealueita, joita mielellään nostaisin keskusteluun ja joiden edistämisestä olisi hyötyä tulevaisuudellemme. 

Kirja ennakoi jo vuonna 2006, että suuryritysvaltainen korporatiivinen Suomi tulisi kokemaan yrityskulttuurista johtuvan haaksirikon, ja että käynnistyisi prosessin, joka johtaisi meidät rakentamaan yhteiskunnalliset palvelut tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin, että pienten yritysten innovatiiviset ja dynaamiset verkostot tuottavat uutta kasvua. Tämä kaikki on tapahtunut.

Kirja käsittelee lisäksi niitä toimenpiteitä, joita yhteiskunnassa pitäsi tehdä, jotta tämä muutosprosessi voisi tapahtua mahdollisimman kivuttomasti ja tehokkaasti ja sitä miten Suomi voisi noilla muutoksilla saavuttaa merkittävän kilpailuaseman ja onnellisemman yhteiskunnan. Tämä muutosprosessi on yhteiskunnassamme selkeästi kesken, emmekä ole ehtineet käydä keskustelua siitä, mitä muutoksia pitäisi tehdä ja missä aikatalussa. "Rengistä isännäksi" kirja antaa tähän keskusteluun monia tuoreita lähtökohtia.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Kiinnostus osakesijoittamista kohtaan on ollut pitkään heikkoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Google hakutermien yleisyys kertoo paljon siitä, mikä juuri nyt on suosittua. Osakesijoittaminen ei ole suuren yleisön keskuudessa vieläkään saavuttanut suuren yleisön mielenkiintoa. Hakusanat kuten nasdaq, investing, nyse tai s&p (graafi alla) eivät nouse kovinkaan korkealle. Sama pätee suomalaisille osakkeille. Suomalaisten yritysten sivuja kuten Wärtsilä, UPM, Rautaruukki, Konecranes tai Kemira (graafi alla) haetaan ja luetaan puolet harvemmin kuin vuonna 2005.

Osakemarkkinat ovat vuoden 2008 kriisin jälkeen menettäneet kiinnostavuuttaan. Suuren yleisön luottamus osakemarkkinoihin palautuu hitaasti. Monet tappioita kärsineet ja markkinoilta huonoon aikaan poistuneet piensijoittajat nuolevat haavojaan pitkään ja olemme nyt kaukana osakemarkkinoiden hype- kuplasta. Arvostustasot syntyvät tällä hetkellä osakemarkkinoiden ammattilaisten tekemien analyysien perusteella ja heijastavat rationaalista harkintaa.  

 

Keskiarvo: 4.3 (11 arviota)

Kansalaisaloite on demokratian uusiutumisprosessin ensimmäinen vaihe

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kansalaisaloitejärjestelmä on ensimmäinen merkki demokratian uudistumisesta, suoran demokratian noususta ja internet pohjaisen demokratian syntymisestä.

Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan kaksi vuotta sitten (13.1.2012). Aloitteita, ja niiden puoltamisia varten on olemassa verkkopalvelu, kansalaisaloite.fi, ja olemme nyt saaneet ensimmäiset kokemukset:

  • Aloitteita on tehty parisataa, joista kolme on saanut vaaditun 50'000 kansalaisen kannatuksen ja edennyt eduskuntakäsittelyyn
  • Kansalaisaloitteita tehdään ja kannatetaan käytännössä yksinomaan verkon kautta. Kyse on ensimmäisestä internet aikakauden demokratiarakenteesta. 

Järjestelmä on uusi, eikä sitä vielä kaikin osin osata hyödyntää. Mutta ensimmäiset kokemukset antavat viitteitä siitä, että kansalaisaloitteiden tapaisesta verkkovaikuttamisesta tulee vähitellen kilpailija edustukselliselle demokratialle. Kansalaisten ja virkamiesten keskuudessa liikkuu paljon hyviä ja huolella mietittyjä aloitteita, jotka kenties jossakin vaiheessa löytävät tämän uuden kanavan. 

Järjestelmässä on vielä puutteita eikä sitä ole kunnolla markkinoitu

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kehno vuosi takana ja Suomi Neito hiljenee Joulun viettoon

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ansaittu Joulu on tullut meille kaikille.

Suomi Neidolla on huono vuosi takana: 

  • Putosimme Pisa koulumenestystutkimuksessa ja korruptiovertailussa hieman
  • Hallitus kunnostautui päätöksentekijänä. Monet sen sijaan epäilivät hallituksen kykyä johtaa kansakuntaa. Johtajalta edellytetään asiantuntijoiden, virkamiesten, kansalaisten ja kunnallishallinnon ja kunnallisten päättäjien välisen keskustelun käymistä niin, että syntyy hyviä yhteisiä päätöksiä. Hallituksen jäseniä kiitettiin kuuntelemisen ja keskustelemisen siitä, että he osasivat suoraselkäisen järkähtämättä ajaa omaan poliittiseen harkintaan perustuvaa päätöslinjaa (sote ja kuntauudistukset).
  • Monia huoletti yli varojen eläminen. Hallitus leikkasi noin 5000 tänä vuonna syntyvän lapsen kaikki elämänaikaiset tulot tämän vuoden kulutukseen (vastaa lisävelan määrää).
  • Kansainvälinen lehdistökin huomasi Suomen pudonneen mallimaan pallilta ja esimerkiksi Economist uutisoi näyttävästi Finn-ish. "Suomi - loppu". 
  • Hyvä hallinto on eräs ihmisten samaistumisen kohde - ihmisen itsehallinnan, minäkuvan peili. Mutta monet ystävistäni kokivat käsitteen, Suomi, vieraaksi itselleen sanoin: "Suomen virallisen koneiston toiminta ei ole tapaa, jolla minä käsittelen lähimpiäni.  En halua tuollaiseksi." Uutta identiteettiä ei haettu, mutta epäluottamus orasti. Uutta vaalienjälkeistä hallitusta alettiin odottaa.
  • Työmarkkinajärjestöt onnistuivat järkevän palkkaratkaisun tekemisessä ja osoittivat johtajuutta, jota niiden asema maailman ammttiydistysvaltaisimmassa maassa edellyttää.
  • Tasavallan Presidentti, Suomen Pankki (Erkki Liikanen), ja jopa Euroopan Komissio (Olli Rehn) toivoivat parempaa sisäpolitiikan ja valtiontalouden hoitoa. Sisäpolitiikkaan puuttumisen syynä oli se, että valtion(talouden) kehno hoito ei voi olla vaikuttamatta ulkopolitiikkaan, Suomikuvaan ja Suomen Pankin asemaan. 
  • Suomi menetti itsenäisyyttään ja suvereeniuttaan EU:lle ja rahamarkkinoille. Osin hyvästä syystä ja kansalaisten parhaaksi. EU on kuitenkin monessa asiassa kansalaisten viimeinen turva, joka yrittää turvata kansalaisten asemaa jopa silloin, kun maan hallitus on toiminut hölmösti kuten Kreikassa, tai kun pankkivalvonta on pettänyt kuten Espanjassa.  
Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Eläkejärjestelmän vaje voidaan korjata suurimpia eläkkeitä varovaisesti leikkaamalla

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Miksi yhteiskunta ylläpitää eriarvoisuutta vielä vanhustenkin joukossa maksamalla joillekin suuria eläkkeitä? Eikö riitä, että yhteiskunta tarjoaa hyvän perustoimeentulon? Miksi yhteiskunta maksaa monille ikääntyneille suurempaa eläkettä kuin ahkerat työntekijät saavat palkkaa. Vanhemmat ihmiset ovat jo hankkineet elämänsä aikana asunnon, heidän menonsa ovat nuoria perheitä pienemmät. Noin 2200€/kk pitäisi sellaisessa tilanteessa riittää kohtuulliseen elämään ja sekin on enemmän kuin monen työssäkäyvän palkkataso. Palkka on monelle työssä käyvälle tärkeä asia, mutta ikääntyvien keskuudessa muut arvot, terveys ja ihmissuhteet, nousevat tärkeydessä ylitse muiden. Terveyden ja ikuisen elämän moni ikääntyvä haluaisi, mutta niitä ei rahalla saa. crying

Olisiko työtä tekevien eläkemaksutaakkaa mahdollista helpottaa, jos suurimpia eläkkeitä hieman leikattaisiin?  Oheisesta kaaviosta näemme Kela:n ilmoittamat kokonaiseläkkeet ja saajien lukumäärät kussakin ryhmässä. Alle 2000€/kk eläkkeitä saavien oikeuksia ei voi leikkata. Se ei ole kohtuullista. Mutta noin 150'000 henkilön eläke ylittää 2200€/kk. Heidän etuuksiinsa pitäisi hieman kajota. Eläkemaksujen kokonaismäärä pienenisi noin 2%, mikäli näitä suurehkoja eläkkeitä leikattaisiin joustavasti 10%. Paljon ei siis ole saatavissa aikaan, vaikka suurista eläkkeistä leikkaamalla saadaankin aikaan suurta säästöä. Suurista summista leikkaamalla tulee nimittäin suurimmat säästöt. Saavutettava säästö on samaa suuruusluokkaa, joka nyt suunnitellaan saatavan aikaan eläkeiän nostoilla. Ei ihan vähäpätöinen seikka.   

Eläkkeiden koot ja saajien lukumäärät kussakin kokoryhmässä (Lähde: Kela)

 

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Itsenäisyytemme on oman elämämme hallintaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Meidän henkilökohtainen itsenäisyytemme, tunne siitä että elämämme on omassa hallinnassamme, on meille kullekin tärkeää. Sen kautta ja sen mitassa kunnioitamme läheisiämme ja heidän itsenäisyyttään ja erityisyyttään. Ja tänään on päivä, jona kunnioitamme itsenäisyyttämme onnellisuuden, turvallisuuden ja keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden lähteenä, joka pulppuaa tuoreena aina silloin, kun uskomme itseemme.

Me luotamme läheisiimme, jos luotamme itseemme, ja me ihailemme läheisiämme, jos ihailemme itseämme ja me annamme läheisillemme liikkumatilaa jos annamme sitä itsellemme. Siksi meidän kaikkien itsenäisyys on niin tärkeä yhteisten ihanteiden,  pysyvyyttä luovien tapojen ja sääntöjen luomisen käyttövoima. Kaikki yhteisöllisyys rakentuu meidän henkilökohtaisen itsenäisyytemme varaan.

Isänmaallisuutta ja Suomen valtion suvereenisuutta juhlistetaan tänään - itsenäisyyspäivänä. Eikä syyttä. Valtiollinen yhteinen identiteettimme ja sen suvereenisuus rakentuu meidän kunkin itsenäisyyden varaan.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on riittämätön

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomalaisen yhteiskunnan ohjaus rakentuu merkittäviltä osin julkisen sektorin ja työmarkkinajärjestöjen varaan.

  • Valtio ja kunnat hallitsevat talouselämän ohjauksesta budjettiensa kautta noin 57% osuutta ja Solidiumin (8Mrd€) kautta lisäksi omaisuutta, joka on noin 8% Suomen pörssin kotimaisessa omistuksessa olevasta osasta (100.6 Mrd€).
  • Työmarkkinajärjestöt hallitsevat eläkevakuutusyhtiöiden kautta noin 147 Mrd€ omaisuusmassaa ja omistajaohjausta, joka vastaa noin 146% kaikesta Suomen pörssin kotimaisessa omistuksessa olevasta osasta.

Lakivalmistelussa on hallituksen esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi niin, että työeläkevarojemme hallinnollinen hoito tulee terveemmälle pohjalle. Kriittiikkiä on herättänyt se, että samat henkilöt ovat ristiin päättämässä toistensa palkoista ja julkisuudelta salassa tapahtuvat mahdolliset sisäpiiririkkeet ovat herättäneet ihmetystä. 

Kyse ei ole mitättömästä asiasta. Suurinta osaa niinsanotussa yksityisomistuksessa olevasta taloudesta hallitaan faktisesti työeläkevakuutusyhtiöiden kautta. Muu omistus on liian sirpaloitunutta ollakseen ohjauksen kannalta merkittävää.

Hallituksen esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on täysin riittämätön

Hallituksen esitys on mielestäni oikean suuntainen, mutta se on täysin riittämätön eikä tartu ongelman ytimeen. Ongelman ydin on se, että lakia tulkitaan niin, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat vakuutukuutuksenottajien (yritysten) keskinäisessä ohjauksessa. Tämä tarkoittaa, niin kuin eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria eilen YLE haastattelussa antoi ymmärtää, että yritysjohtajien tuleekin olla ohjaamassa eläkevakuutusyhtiöitä ja toisaalta taas eläkevakuutusyhtiöiden johdon tuleekin käyttää omistajaohjausta yrityksissä. 

Minusta Matti Vuorian käsitys on lainmukaisuudestaan huolimatta moraaliton. Laki määrää, että herrojen pienen piirin pitää keskenään päättää miten he niinsanottua vapaata talouselämää ohjaavat. Tämä on väärin. Laki on huono.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Valtioille annetaan tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi lainaa alle puolen prosentin korolla ja kymmeneksi vuodeksikin lainaa annetaan selvästi alle 3 prosentin korolla. Korkomarkkinat eivät näyttäisi uskovan edes maltilliseen inflaatioon.  

 

Valtionlainojen korkokäyrä eri maissa (Lähde: Bloomberg)

Korkomarkkinoilla on muutakin sanottavaa. Ne antavat oman arvionsa mahdollisen tulevan taantuman syvyydestä ja vakavuudesta. Tässäkin asiassa ne ovat yksimielisiä. Maailma ei korkomarkkinoiden mukaan ole ajautumassa uuteen yrityksiä kaatavaan taantumaan, päinvastoin.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

  • EU lainsäädäntöprosessista (ja siinä mahdollisesti piilevästä demokratiavajeesta)
  • ympäristöasioiden hoidosta EU:ssa (Eija-Riitta Korhola on EU parlamentin keskeisiä vaikuttajia tällä alueella)
  • ja asian sivusta keskustelimme myös toiveestamme, että kohtuullinen osuus (40 %...?) Suomen tuotantoelämästä jätettäisiin yksityiseen, vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen (valtio, kunnat, solidium ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat tällä hetkellä luultavasi runsasta puolta tuotantokoneistostamme)
Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

The World Money Show on Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ykköstapahtumia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kai, Sergio, Mikko, Aarno, Kari, Jukka ja Mika edustivat Piksua Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Tilaisuus kokosi suuren joukon Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ja erityisesti Lontoon City:n merkittäviä tekijöitä yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan viimeisimmistä trendeistä ja pääomaliikkeistä. Paikalla oli paljon sijoitualan ammattilaisia ja merkittäviä sijoittajia, mutta siitä huolimatta panimme merkille, että suomalaisen sijoitusosaamisen taso on korkeaa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomen yksityisellä sijoitussektorilla osataan allokoida yhteiskuntamme arvokkaita pääomia tehokkaasti niiden tekijöiden haltuun, jotka osaavat tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Yksityisen sektorin sijoitusosaamisen taso on Suomessa korkeaa, jos sitä vertaa mihin tahansa Euroopan maahan (Saksa, Englanti, Ruotsi), jonka sijoitussektoriin Piksu on käynyt tutustumassa. Noin 30%...40% suomalaisesta tuotantokoneistosta on vielä yksityisessä omistuksessa (pörssin-, rahastojen- tai pörssin ulkopuolisten sijoitusten kautta) ja tuota osuutta hoidetaan hyvin.

Anglo-Amerikkalaisen sijoitusalan kärkinimet olivat monista asioista yhtä mieltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Kuluttajien luottamus on parantunut jo vuoden ajan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Joskus sanotaan, että luottamusindikaattorit elävät omaa elämäänsä ja pörssikurssit omaansa. Mutta luottamusindikaattoreista on silti iloa. Verkkaisesti muuttuvia luottamusindikaattoreita hyödyntämällä löytää rauhallisemman sijoitustempon kuin pelkästään kurssikäyriä tuijottamalla.

Mutta yhtä asiaa kannattaa varoa - liian korkealla olevaa luottamusta. Jos luottamus on niin hyvää, etteivät kuluttajat voisi enää positiivisempia olla, niin silloin pitää kavahtaa. On aika paeta osakemarkkinoilta, kun hyvänolon tunne leviää.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna OMX HEX indeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Juuri tuota petollisen hyvänolon tunteen leviämistä on tälläkin hetkellä syytä seurata. Euroopan talouden nousunoste on nyt kestänyt jo kohta vuoden verran. Kansalaiset luottavat yhä paremmin tulevaisuuteen ja kuluttajien luottamus on noussut jo kohtuulliselle tasolle. Mutta seuraako tästä menossa olevasta nousukaudesta jo kohta käänne kohti huonompia aikoja ? Olemmeko nousukauden huipulla? Ei välttämättä. Merkittävät nousukaudet, kuten esimerkiksi vuodesta 2009 vuoteen 2011, kestivät pari vuotta. Eikä nytkään näytä erilaiselta. Kaikki merkittävät suhdannelaitokset ennakoivat Euroopan suhdanteiden paranevan vielä pitkälle ensi vuoteen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ammattiyhdistysliikeen jäsenmäärät ovat merkittäviä vain Euroopassa ja täälläkin järjestäytymisaste ylittää 50% vain joissakin pohjoismaissa ja Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa.

Ammatillinen järjestäytyminen EU alueella (Lähde: Worker participation in EU)

Ammattiyhdistysliikkeiden näkyvä rooli yritystoiminnassa peilautuu työmarkkinaneuvottelujen ja YT neuvottelujen kautta, mutta harva tietää, että ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho, merkittävämpi vaikuttaja kuin Suomen valtio. Ammattiyhdistysliikkeet hallitsevat nimittäin työeläkevaroja ja niihin liittyvää omistajavaltaa.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eurooppalaiset osakkeet nosteessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tasan ei käy onni sijoittamisessa. Siinä missä USA:n kotimarkkinoiden osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet 50% voiton, ovat Latinalaisen Amerikan osakkeet ja maailman valtioiden velkakirjat aiheuttaneet pelkkää tappiota ja mielipahaa.

Eri omaisuuslajeihin sijoitetun dollarin kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Omaisuuslajien osalta on olemassa lohdullinen sääntö. Jos yksi sijoitusinstrumentti menee tänään alas, niin jossain vaiheessa se nousee takaisin ylös. Eri sektorit ovat kuin kumilangalla toisiinsa kytkettyinä. Jos keskiarvosta poiketaan, palataan myöhemmin tasapainoon. Helppoa ja yksinkertaista.  cheeky

Säästäjän kannalta on tärkeää tietää mihin raha seuraavaksi virtaa. Investointipankkien ja vakuutusyhtiöiden päättäjät kokoontuvat kuukauden välein prameisiin kabinetteihinsa päättämään pääomien suunnasta. Viime heinäkuussa on tapahtunut muutosta:

  • USA:n osakkeiden noste on alkanut hiipua
  • Euroopan ja aivan viimeisen kuukauden aikana myös Aasian osakkeet ovat saaneet nostetta
  • Valtionlainojen korot ovat matalat ja Euroalueen korkokäyrä (Yield curve) lupaa vain parin prosentin tuottoa kymmenen vuoden lainapapereille. Valtionlainat eivät ole mikään tuottoautomaatti niille, jotka hakevat rahalleen vastinetta.
Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

YLE:n sisällöntuotanto tulisi vapauttaa kaikkien medioiden käyttöön

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

STT on monien maakuntalehtien yhteisesti omistama tietotoimisto, jossa syntyy paljon hyvää, riippumatonta, muun muassa Piksu verkkolehden hyödyntämää tietoa. Lehdet ovat nyt huolissaan STT-Lehtikuvan säästöohjelmasta ja YLEltä toivotaan apua, mutta YLE viittaa kintaalla hätähuudoille.

  Sanomalehti llkka ihmetteli Satu Takalan pääkirjoituksessa sunnuntaina, että "Haluammeko, että Suomi on valtio, jossa tietoa välittävät muutamat harvat tiedotusvälineet yksinvaltias Pravdan tapaan vai haluammeko, että tietoa on saatavilla useista lähteistä ja lukija saa erilaisia rakennuspuita elämäänsä?"  Yleisradio vastaa Atte Jääskeläisen suulla YLE uutisissa nuivasti,  että "Yle-vero on kerätty sitä varten, että tuotetaan Yleisradiossa julkista palvelua mahdollisimman tehokkaasti ja me emme varsinaisesti tarvitse  STT:tä."

YLE on mielestäni väärässä. Yle-veroa ei kerätä sitä varten että Yleisradio organisaatiossa tuotetaan julkista palvelua. YLE veroa kerätään, jotta meillä olisi vapaata sektoria täydentävää Suomalaista identiteettiä vahvistavaa tiedonvälistystä ja viihdettä. Hyvän tiedonväityksen edistäminen on aivan eri asia kuin Yleisradion roolin pönkittäminen.

Keskiarvo: 2.5 (11 arviota)

Keskitetty EU- tason pankkivalvonta on ikävä välttämättömyys

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Päätöksenteko tulisi hajauttaa niin lähelle yksittäistä kansalaista kuin mahdollista. Mutta monissa käytännön asioissa on pakko myöntää, että jopa EU tasoa tarvitaan. Yksi näistä on pankkivalvonta. Jarno Lönnqvist on Toto sijoitusryhmän markkinakatsauksessaan kiinnittänyt huomiota pankkien suuriin taseisiin ja saman havainnon on myös Erkki Liikanen/BOF tuonut esille.

Yllä on muutamien maiden bruttokansantuotetta verrattu maan suurimpien pankkien tasevarallisuuteen. Suuren pankin tasevarallisuus on monessa maassa (Saksa, Ranska, Englanti, Ruotsi) bruttokansantuotteen luokkaa ja monasti jopa kaksi kertaa bruttokansantuotteen suuruinen (Espanja, Alankomaat, Sveitsi, Tanska). On selvää, että nämä maat tarvitsevat ulkoista tukea, jos edes osa tämän suuruisesta riskistä äklillisesti toteutuu. Yhteiseurooppalaiselle pankkivastuulle on tilausta. Kyse on vain siitä, rakennetaanko mekanismit etukäteen, vai sammutetaanko tulipalo yhdessä hätäprojektina jälkikäteen.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Rahoituksen kallistuminen uhkaa pohjoismaisia asuntomarkkinoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IMF kiittelee julkaisemassaa "IMF nordic regional report" raportissa pohjoismaisten yhteiskuntien koulutustasoa, tulonjaon tasaisuutta, pientä työttömyyttä ja innovatiivista yrityssektoria.

Pohjoismaiden taloudet ovat yhteisen pankkisektorin kautta vahvasti sidoksissa toisiinsa. Pääomat ohjautuvat pankkisektorin kautta yhtenäisellä tavalla yrityksille ja yksityisille henkilöille.

Mutta myös pankkisektorin riskit ovat yhteisiä. Pohjoismaiset pankit ovat finanssikriisin aikana muodostuneet kansainvälisen pääoman turvasatamaksi.Ne ovat ottaneet vastaan tuota houkuttelevan edullista pääomaa ja jakaneet sitä edelleen asunto- ja muina luottoina eteenpäin. Suuren pohjoismaisten pankkien antolainaus onkin lähes kaksi kertaa ottolainausta suurempaa. Kansainvälisiltä markkinoilta on otettu lähes puolet rahoituksesta ja pumpattu tuo raha pohjoismaisille asuntomarkkinoille inflatoimaan asuntojen hintoja. 

 

Pohjoismaisten pankkien (punaiset) antolainauksen suhde ottolainaukseen verrattuna muuhun maailmaan (sininen) (Lähde: IMF)

Pohjoismaiden erityisasema pääoman turvasatamana horjuu, kun kansainväliset rahamarkkinat stabiloituvat ja pääoma löytää muita riskittömiä osoitteita. Ja kansainvälisen rahoituksen kallistuminen tulee näkymään asuntolainakannan koroissa. IMF näkee pohjoismaiden suurimman riskin tästä mahdollisesti aiheutuvassa asuntomarkkinalamassa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Nokian matkapuhelinliiketoimista saatiin järkevä markkinahinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Nokian hallitus teki hyvää työtä myydessään matkapuhelinliiketoimet

Nokian hallitus teki hyvää työtä myydessään Nokian matkapuhelinliiketoimet 5,4 Mrd€ kauppasummasta. Liiketoimet myytiin noin 0,33 P/S (Price/Sales) suhteella, joka on samaa suuruusluokkaa muiden alan tappiopesien Blackberry (P/S: 0,5) ja HP (P/S: 0,38) kanssa. Price to Sales (P/S) on eräs tapa arvottaa tämän tyyppisiä yrityksiä, joiden toiminta ei ole voitollista. Liikevaihdolla (Sales) on iso arvo, jos uusittu johto pystyy trimmaamaan katteet alan keskiarvon tasolle.

Nokin rasitteena oli riippuvuus Microsoftista ja siitä seuraava ostajakandidaattien vähyys. Miten Nokian matkapuhelinliiketoimista saatiin markkinahinta, vaikka kaupalla oli vain yksi ostajakandidaatti, Microsoft? Syynä oli se, että Microsoft olisi Nokian matkapuhelinliiketoimien kaatuessa jäänyt ilman mobiiliekosysteemiä, ja sen mukana olisi Microsoftilta kaatunut mahdollisuus päästä mukaan tabletti ja älypuhelinaikakaudelle. Microsoftin oli pelastettava mitä pelastettavissa oli. Siksi Nokian hallitus onnistui.

Työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus

Nokian matkapuhelinliiketoimien työntekijöille tarjoutuu uusi mahdollisuus. Microsoftilla on omistajana kaksi etua puolellaan. Microsoftin arvostus on riippuvainen siitä, että sillä on uskottava suunnitelma  Googlen ja Applen haastamiseen ja siksi Microsoftilla on vahva intressi satsata puhelinliiketoimintaan.  Microsoftilla on toinenkin etu. Sillä on varoja panostaa toisin kuin Nokialla, jonka kassa oli kovaa vauhtia hupenemassa.

Microsoft luottaa suomalaisiin aivan niin kuin Steve Balmer sanoi. Meille annetaan mahdollisuus menestyä, ja resursseja kasvatetaan entisestään sitten, kun on näyttöä, että pystymme rakentamaan voitollista liiketoimintaa. Kaikki on itsestämme kiinni.

Keskiarvo: 4.6 (19 arviota)

Työmarkkinajärjestöt hoitaneet osuutensa hyvin; nyt on valtion aika näyttää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat tehneet päätöksiä ("Työllisyys ja kasvusopimus" sekä "Budjettiesitys"), jotka korjaavat Suomen kilpailukykyä. Mutta riittävätkö toimet?

Vientiteollisuuden ja yhteiskunnan kannalta tärkein kustannustekijä ovat julkiset palvelut. Saamme käyttämistä tuotteista ja palveluista noin 55% ilmaispalveluina julkiselta sektorilta ja noin 45% palveluista ostamme vapaan valintatalouden piiristä. Ilmaispalvelut (koulutus, turvallisuuspalvelut, terveydenhuolto, infrastruktuuri ...) muodostavat niukan enemmistön ja niiden hinta ja laatu ovat vähintäänkin yhtä oleellinen osa kilpailukyvyn parantamista kuin työvoimakustannukset.

Työmarkkinajärjestöt ovat hoitaneet oman osansa ammattitaitoisesti

Työvoimakustannuksia on helpompi arvioida. Ne ovat selkeän numeerisia ja helppoja verrata. Ja näyttää siltä, että työmarkkinajärjestöt ovat toimineet hyvällä ammattitaidolla. Työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset palkankorotukset korjaavat kilpailukykymme palkkakustannusten osalta samalle tasolle, jolla olimme vuonna 2008, kun vientiteollisuutemme rapautuminen alkoi. Palkkakustannuksemme nousivat vuosina 2009 ja 2012 yhteensä noin 3% muuta Euroaluetta nopeammin, ja nyt tehty vakaussopimus korjaa tilanteen.

 

Työvoimakustannukset tuntia kohden Euroalueella ja Suomessa. (Lähde: Suomen Pankki; Euroopan keskuspankki)

Julkisen sektorin palveluiden hinta (=kokonaisveroaste) on edelleen korkea

Julkinen sektori on ongelmallisempi. Julkisen sektorin velannotto ja vaje alkoi vuonna 2008 ja jatkui yli vuoden 2010 nousukauden aina nykyiseen taantumajaksoon saakka ja jatkuu edelleen. Julkisen sektoin vaje on laskentatavasta riippuen luokkaa 2....4% / BKT, eikä budjettiesitys tuo kunnon korjausta. Budjettiesityksen säästöt ovat noin 0,5% /BKT eikä tämä riitä.  Julkisen sektorin palvelut (55% yhteiskunnan palveluista ja tuotteista) tulevat kalliiksi, ja niiden hintataso (=kokonaisveroaste+velanotto) heikentää kustannustasoamme ja kilpailukykyämme.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)
Julkaise syötteitä