Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

"Profit from China" on Kiina sijoittamisen perusteos

Ystäväni Jukku Blomberg on suomalainen Kiina sijoittamisen asiantuntija, jonka kirja "Profit from China" osoittautui minulle suuriarvoiseksi sanan varsinaisessa mielessä.

Kirja on selkeästi kirjoitettu, sisältää paljon tietoa ja etenee lukijan kannalta mielyttävällä tavalla. Sitä on kiva lukea. Parasta antia on kuitenkin sisältö, joka johdattaa lukijan Kiina sijoittamisen saloihin tavalla, joka herättää aidon osaamisen tunteen.

Kirjan tietopuolinen anti lähtee liikkeelle toimialojen keskinäisestä asemasta ja kertoo konkreettisesti mielenkiintoisia alueita kuten viihde, koulutus, liikenne ja telekommunikaatio. Anti ei jää yleiselle tasolle vaan kirjaan on valittu monia esimerkkiyrityksiä (NetEase, Sohu, Weibo, Momo, China Distance Education, Ctrip.com.......) näiltä kasvavilta toimialoilta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Menestyvän organisaation johto ja työntekijät ovat samasta puusta

Menestyvissä organisaatioissa on eräs yhteinen piirre. Johtajaksi valikoituvat ne, joiden persoonallisuus muistuttaa hyvän työntekijän ideaalia:

  • Huippuyliopistojen professoreiksi ja johtajiksi valitaan introvertit asiantuntijapersoonat, jotka tuottavat parasta tutkimusta
  • Ammattikorkeakoulujen opetustehtävissä menestyvät hyvät ulospäinsuuntautuneet, ekstrovertit asiantuntijat, jotka haluavat osoittaa asiantuntemustaan
  • Armejan organisaatiossa menestyät parhaiten auktoriteettihakuiset persoonat, jotka osaavat toteuttaa asetettua tavoitetta ja vaativat tottelevaisuutta myös muilta
  • Osuustoiminnallisia ja monen omistamia yrityksiä ja kerhoja perustavat persoonat, joille on tärkeää yhdessä tekeminen niin, että kaikki ovat mukana
  • Konsulttiyrityksiä johtaa monasti extrovertti asiantuntija
  • Pelialan yrityksissä tarvitaan introverttia luovuutta

Tästä on seurauksensa. Ylipoistojen tiedekuntien johtoa syytetään usein huonosta henkilöstöjohtamisesta, ammattikorkeakoulujen opettajia itsekorostuksesta joka ehkäisee oppilaiden omahtoisen toiminnan, armejan johtoa syytetään luovuuden kitkemisestä ja pelialan yritysjohtoa syytetään siitä, etteivät he osaa organisoida myyntiä.

Kaikki syytökset ovat aiheellisia ja ikuisia. Niitä ei voi kokonaan korjata ilman, että organisaation toiminta tuhoutuu. Jos professorit valitaan henkilöjohtamiseen liittyvien kykyjen perusteella, niin jonkin ajan kuluttua koko organisaatio koostuu sosiaalisesti taitavista. Ja jos armejan johtoon valitaan henkilöitä, jotka ovat erityisen kunnostautuneita luovan diversiteetin hyväksymisessä, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua armeja koostuu vaikeasti ohjattavista itsenäisistä taiteilijoista. Niin siinä vaan käy, että organisaatio tapaa muuttua johtajansa kaltaiseksi. Ja tulokset ovat sen mukaisia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa selviää työeläkevakuuttajat TELA:n tilastoista.

Osakemarkkinoiden ja hajautuksen ymmärtäjänä työeläkeyhtiöt ovat paljon sattumanvaraista idioottia hölmömpiä, jos pidempiaikaisiin tilastoihin on uskominen. Tilanne on tilastojen mukaan jatkunut vuosikausia.

Jos on hajauttanut vuosien 2011-2015 välillä sijoituksensa sattumanvaraisesti kaikkin maailman osakkeisiin niin on saanut 12,9% hyvin hajautettua vuotuista tuottoa (MSCI world tuottoindeksi, eur). Jos on sijoittanut samaan aikaan kaikkiin suomalaisiin osakkeisiin, niin on saanut 7,9% vuotuista tuottoa (OMX tuottoindeksi).  Tässä ympäristössä työeläkevakuutusyhtiömme ovat saaneet osakesijoituksilleen vaivaiset 5,8% vuotuista tuottoa. Kuka tahansa olisi saanut parempaa tuottoa ja vieläpä hyvin hajautetulla salkulla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakekurssin tukitasot aiheutuvat suursijoittajien tavasta toimia

Moni on huomannut, että tietyn osakkeen kurssi pysyttelee usein pidempiä aikoja tiettyjen ylä- ja ala- tukitasojen välissä. Mikä on syy tälle ilmiölle?

Osakkeen kurssin kunnoittamat ylä- ja ala- tukitasot johtuvat suuromistajien, Suomen tapauksessa lähinnä eläkevakuutusyhtiöiden tavasta tehdä sijoituspäätöksiä. Suursijoittajat arvioivat määrävälein järkevän osto- ja myynti- hinnan. Nämä ovat hintoja, joilla suursijoittaja on valmis vähentämään tai lisäämään omistustaan. Näistä osto- ja myynti- tasoista muodostuu osakekurssin kulloinenkin vaihteluväli. 

Nokian kurssi ja sen tukitasot viimeisen vuoden ajalta (Kurssihistorian lähde: Nokia)

Suurisijoittajat perustavat päätöksensä suurelta osin kvartaaliraporttien antamiin tulostietoihin. Vaihteluväli muuttuukin usein kvartaalituloksen julkaisemista seuraavan kuukauden aikana pysyäkseen suurin piirtein samana koko seuraavan kvartaalin ajan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden 2017 budjetti kertoo kyvystä pieniin uudistuksiin

Suomen Valtiota on syytetty siitä, että:

  • se ottaa jokaiselle vastasyntyneelle huomenlahjaksi velkaa 100'000€
  • se rankaisee työn tekemistä ja osaamista lähes eniten maailmassa (erilaisilla veroilla ja työntekijän ja työnantajan sivukuluilla yms.)
  • se palkitsee joutilaisuutta ja laiskuutta suurilla rahallisilla palkkioilla (erilaiset joutilaisuudesta maksettavat etuudet ovat Suomessa maailman korkeinta tasoa)
  • se ei tee tarpeellisia rakenteellisia muutoksia vaan mielummin pudottaa palkkoja (=kilpailukykysopimus)

Valtion budjetti suhteessa bruttokansantuoteeseen on pienentymässä

Syytökset ovat aiheellisia ja nykyinen budjetti vieläpä lisää velanottoa. Mutta haluan kuitenkin puolustaa nykyistä hallitusta. Pieniä rakenteellisia uudistuksia on tehty, ja budjetin kulupuolen loppusumma on laskussa kun sitä vertaa bruttokansantuotteeseen (vaikka euromääräinen menosumma kasvaa). Suunta on ollut melkein oikea.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pienhiukkasten vähentämiseen kannattaa panostaa

Mikä saa minut kirjoittamaan ilmanlaadusta täällä Suomessa kaukana kaikista päästöistä? Syy on yksinktertainen. Todennäköisesti tuhansia suomalaisia kuolee tänäkin vuonna kehnon ilmanlaadun aiheuttamiin sairauksiin - moninkertaisesti liikennekuolemiin verrattuna.

Erityisenä huolena ovat dieselautojen ja huonon polton aiheuttamat pienhiukkaset. Ne sisältävät kaikkia mahdollisia orgaanisia yhdisteitä mitä maa päällään kantaa. Osa on supermyrkkyjä ja osa hyödyllisä, mutta paha on voitolla. Sattuma tekee harvoin hyvää työtä.

USA:n suurten kaupunkien ilmanlaatu oli 1970 luvulla huonoa ja tuon ajan kokemusten perusteella on olemassa pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia arvioita siitä, miten pienhiukkaset lyhentävät kaduntallaajan elämää. Tulokset ovat häkellyttäviä. Los Angelesin, New Yorkin ja Chicagon asukkaat saavat nyt parantuneen ilmanlaadun takia noin 2 vuotta pidemmän elämän. Kun pienhiukkaspitoisuus laskee noin 10ug/m3 niin elinikä pitenee noin 0,6 vuodella näin väittää eräs luotettavan oloinen tutkimus

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisen kannalta? No sitähän se tarkoittaa, että Mannerheimin tien asukki menettää noin vuoden elämästään Heinolaan tai Vaasaan nähden, jos ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuporttaalin antamiin vuosikeskiarvoihin on uskominen. Näyttäisi siltä, että voimme muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä välttää noin tuhat ennenaikaisia kuolemaa vuodessa:

  • nastattomien talvirenkaiden suosiminen vähentäisi katupölyä
  • dieselhenkilöautoja voisi hieman rangaista niistä haitoista, joita tuo kulkupeli aiheuttaa kanssaihmisille
  • puun polton tulisi tapahtua suurissa, usean megavatin laitoksissa, joissa päästöjä voidaan valvoa ja estää (pienpolttoa kaupunkialueilla tulisi välttää)
  • voisimme pyrkiä hieman harvempaan kaupunkirakenteeseen jolloin viheralueille jää tilaa eivätkä ihmiset asu niin lähellä suuria teitä ja päästölähteitä
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Taantuma voi lymytä parin vuoden päässä

Merkittävät, USA:n ja EU alueen samanaikaiset taantumat ovat seuranneet toisiaan suurin piirtein kymmenen vuoden välein ja olemme tälläkin hetkellä mahdollisesti lähestymässä sellaista. Edellisestä, vuoden 2008 taantumasta on kohta kymmenen vuotta ja on aika havahtua ajoittamaan seuraavaa.

Tämän hetken tietojen perusteella seuraava merkittävä taantuma voi hyvin ajoittua valtionvarainministeriön ja Jarno Lönqvistin arvion mukaisesti parin vuoden päähän. (ohessa FRED:n kuva USA:n taantumista ja kuluttajien luottamuksesta)

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijän etu on sijoittajan etu

Talouskasvun käynnistämiseen tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, siitä olemme yksimielisiä. Positiivisen rakenneuudistuksen vaikutusmekanismi on yksinkertainen. Positiivinen rakenneuudistus vaikuttaa siten, että yksittäiset ihmiset saavat paremman hyödyn työn tekemisestä, yrittämisestä ja lisärvon tuottamisesta yhteiskunnan muiden jäsenten hyväksi.

Positiivinen rakenneuudistus ei tarkoita julkisen sektorin alasajoa

Tarkoittaako tämä julkisen sektorin palveluiden alasajoa? Ei tarkoita. Positiivinen rakenneuudistus voi olla sellainen, joka antaa virkamiehille, sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille paremmat kannustimet. Talous voi olla dynaaminen vaikka julkisen sektorin palveluiden kirjo on kohtuullinen. Julkisen sektorin supistamisen syyt ovat muualla.

Positiivinen rakenneuudistus tarkoittaa tulonsiirtojen pienentämistä

Julkisen sektorin merkittävin rooli ei kuitenkaan ole sen tuottamissa palveluissa vaan tulonsiirroissa. Pitkälti yli puolet julkisen sektorin budjettien yhteissummasta (eläkeyhtiöt mukaan luettuna) koostuu tulonsiirroista niiltä, jotka osaavat ja haluavat tuottaa lisäarvoa niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai kykene tuottamaan rahan arvoista iloa muille. Näillä tulonsiirroilla vähennetään työn, yrittämisen ja hyvän virkamiestyön hyötyä ja siirretään hyötyä joutilaille tai hyödyttömien asioiden parissa puuhasteleville.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssit ylireagoivat Brexitiin; ensi viikolla paniikki hellittää

Markkinat ennustivat perjantain paniikissa, että Suomen osakemarkkinat laskevat Brexitin seurauksena maanantaina yli 9%, kun laskentavaluuttana käytetään dollaria. Nyt on aika pitää pää kylmänä. Moinen markkinareaktio, vaikka toteutuisi, on ylireagointia, joka korjaantuu. Ei kannata panikoida.

Osakemarkkinoiden 5 päivän kehitys dollareissa arvostettuna (Lähdä: Yahoo finance)

Kun valuuttakurssimuutokset neutralisioidaan (kuten yllä olevassa kuvassa) niin pörssikurssit laskivat maailmalla yleisesti noin 4% ja Euroopassa noin 10%. Luottamus Eurooppaan horjui ja euron ja punnan kurssien heikkeneminen pahensivat vaikutusta. Paniikki oli käsinkosketeltava ja myös Suomen pörssi-indeksiä sai maailmalla yli 9% alennuksella kuten yllä olevasta kuvasta näkee (Suomen pörssi oli kiinni).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

Funktionaalinen tulonjako kertoo työntekijäkorvausten osuuden yrityksen arvonlisäyksestä (Suomessa noin 55%).

Työntekijäkorvaukset eivät ole työntekijälle jäävä osuus. Siitä täytyy vielä vähentää erilaiset yhteiskunnalle kuuluvat erät kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja sivukulut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, palkkavero ja työntekijän ostoksistaan maksama alv. Kun nämä vähennykset on tehty jää työntekijälle käytettäväksi suurin piirtein 25...30% hänen työllään aikaansaadusta arvonlisäyksestä.

Pekka Sauramon paperissa Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 on tutkittu funktionaalista tulonjakoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yritysten maksamat bruttokulut työntekijöistä (työntekijäkorvaukset) ovat vaihdelleet suuresti:

  1. 1990 luvulla työntekijäkorvaukset laskivat siitä syystä että työntekijöiden määrä laski suurtyöttömyyden takia
  2. Lasku kuitenkin jatkui vielä pitkälle 2000 luvulle. Syynä oli toisaalta maailmanlaajuisesti omistetun Nokia yrityksen liikevoittojen tuloutuminen Suomen yrittäjätuloksi, mutta myös maltilliset palkkaratkaisut joista on kiittäminen tuon ajan päättäjiä. Pekka Sauramon paperi ruotii tuota päätösprosessia ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen roolia onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
  3. Työntekijäkorvaukset ovat nyt palautuneet noin 55% tasolle, mutta tällä hetkellä vaikuttaa oikea yhteiskunnallinen ilmiö - kasvava yksinyrittäjien ja pienyrittäjien joukko. Pienyirttäjät tulouttavat osan työtuloista yrittäjätuloina (osinkoina) ja palkkatulojen osuus pienenee.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat työntekijää ja yhteiskuntaa

Monet aktiivisista ystävistäni ovat perustaneet yrityksiä, joiden eräs tarkoitus on nostaa yhteiskunnalta yritystukea ja tehdä sitten konkurssi kun rahat on loppu. Olen vakuuttunut siitä, että kaikenlaiset toimintaa ohjaavat tuet ovat pääsääntöisesti vahingollisia ja yritystuet erityisesti. 

Mihin yritystukea voi saada? No kaikkeen. Yritystukia ja verohelpotuksia on kymmeniä eikä kukaan tiedä tarkkaa summaa, joka niiden kautta jaetaan (2...4,5 Mrd€/vuosi, riippuen laskentatavasta). Rahaa jakavia tahoja ovat muun muassa (tässä on vain se osa jonka helposti löysin):

  • ELY keskukset (Investointituki, PK- yritysten kehittämistuki, pienyritystuki, kansainvälistymistuki, energiatuki, kuljetustuki, toimintaympäristötuki, palkkatuki, työllisyysperusteinen investointituki, )
  • Maa ja metsätalousministeriö (Koulutus ja tiedonvälitys, neuvonta, maatalouden ja elintarvikejalostuksen investointituki, maatilojen aloittamisavustus sekä maseudun yritysten perustaminen, palveluiden ja kylien kehittäminen, ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, luonnonhaittakorvaukset, eläinten hyvinvointi, elinkeinojen kehittäminen yhteistyöhankkeilla, leader)
  • Liikenne ja viestintäministeriö (Tuki kauppa-aluksille, varustamoiden ympäristöinvestointituki, lehdistötuki,..)
  • Tekes (tutkimus kehitys ja innovaatioavustus, neuvonta ja konsultointipalvelut, vientiyrityksen rahoitus, organisaation kehitys vientitoimintaan,....)
  • Finnvera (Lainat, takaukset, pääomasijoitukset, vienninrahoituspalvelut)
  • Finnpro (erlaiset kasvuohjelmat matkailu ja vientiyritysten tukemiseksi)
  • Aloitusrahasto Vera Oy (pääomasijoituksia aloittaviin yrityksiin)
  • Euroopan Unionin rakennerahasto (kehittämishankkeet ja investointituet erityisesti itä- ja pohjois- Suomen yrityksille)
  • Valtiovarainministeriö (Energiaverotukea kasvihuoneille ja paljon energiaa kuluttaville, syöttötariffi, alv alennukset, kotitalousvähennykset, ...)
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, ...).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita - omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5'000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua - liian iso vaiva.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Britannian EU eron vaikutukset olisivat pieniä

Britannia äänestää EU erosta (Brexit) juhannuksena 23.6 ja äänestyksestä tulee täpärä. Kannattajia ja vastustajia on kutakuinkin yhtä paljon. Economist lehden mukaan kannattajien ja vastustajien suhde on 40% vastaan 41%. Siis todella täpärä tilanne.

Eron siunauksellisuutta argumentoidaan äänestäjille kahdella perusteella:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet elävät tilastojen mukaan kulutusjuhlan aikaa

Suomalainen kuluttaja on huomannut alhaisen korkotason siunauksellisuuden ja ottaa kaiken irti tilanteesta. Nyt otetaan velkaa ja pidetään kulutusjuhlia. Säästämisaste on pudonnut pitkän ajan keskiarvon, 2..3% tasolta nollaan ja muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kotitalouksien kulutus on noussut samassa suhteessa.

Kaikki kulutetaan eikä mitään laiteta säästöön siksi termi kulutusjuhla on paikallaan. Tieto näkyy tilastoista ja on tapahtunut tosiasia - elämme kulutusjuhlan aikaa siitäkin huolimatta että yleinen käsitys on erilainen. 

Tämän seurauksena kuluttajien velkaantuneisuus on noussut yli 120% tasolle käytettävissä olevista tuloista ja kasvaa edelleen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vanhuspalveluiden ja päivähoidon yksityistäminen on terveydenhoitoa helpompaa

Suomi on monillakin mittareilla maa, jossa julkisen keskusjohtoisen sektorin keskitetty kontrolli yksilöistä on suuri. Kansalaisten vapaaseen valintaan ja itsenäiseen päätöksentekoon nojautuvaa yhteiskuntaa ollaan kuitenkin tämän hallituksen aikana edistetty. Eikä aina pelkästään hallituksen toimesta, sillä yksilön itsemääräämisoikeuden korostaminen on ollut lähellä monen sydäntä. 

Yhteiskunta toimii hyvin, jos päätöksenteko on niin lähellä yksilöä ja pienryhmiä, kuin kunkin asian osalta on järkevästi mahdollista. Mutta  vapaa markkinatalous tarvitsee oikean ohjauksen ja puitteet. Meillä on melko lailla hyvät kontrollimekanismit sellaisilla aloilla kuten , ympäristöasiat, turvallisuus ja yksilöistä huolehtiminen, mutta aika vähän on kiinnitetty huomiota epäsymmetrisen tietotaidon mukanaan tuomiin ongelmiin.  Aina tulee ongelmia, jos ostajan tietotaito on paljon myyjän tason alapuolella ja erityisesti kiinnitän tässä huomiota yksityistettäviin terveydenhuollon palveluihin, joiden osalta riski on suuri. Vääränlainen yksityistäminen johtaa katastrofiin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kesädroppi on osakemarkkinoiden vuosittainen outous

Osakemarkkinoilla puhutaan yleisesti niinsanotusta kesädroppi-ilmiöstä, joka alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Tänä aikana osakemarkkinoiden sanotaan lepäävän tai jopa hieman lasevan kun sijoittaja lomailee kesän lämmössä.

Mutta pitääkö tämä suuremmassa mittakaavassa paikkansa? Tein vertailun Dow Jones Industrial Average (DJIA) indeksistä johon kuuluu 30 maailmanlaajuista suurta yritystä. Laskin kuukausittaiset keskimääräiset nousuprosentit välillä 1994...2016 (kuva oikealla).

Tulos yllätti minut. Kesädroppi ilmiö on tosiaankin maailmanlaajuinen, sillä on merkitystä sijoittamiseen ja se on tilastollisesti merkittävä. Keskimääräinen kesädroppi on runsaan prosentin suuruinen.

Pörssinousut ajoittuvat yleisesti ottaen pimeisiin talvikuukausiin, lokakuu...huhtikuu välille. Mutta vuodet eivät ole toistensa kaltaisia. Väliin mahtuu monia vuosia jolloin tämä sääntö ei ole pätenyt.

Kesädroppi ilmiön avulla ei ole helppo tehdä rahaa, sen verran epäsäännöllisestä ilmöstä on kysymys. On kuitenkin hyvä olla tietoinen että kesällä auringonpaiste on luotettavampi ilon tuoja kuin pörssinousu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen syntyvyys ratkaistavissa halvalla ja nopeasti

Syntyvyys laskee Suomessa hälyyttävästi. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin on vaikea nopeasti vaikuttaa kuten:

  • ylipitkät koulutusajat (kouluttautumisen pitäisi jatkua läpi elämän, kerralla on turha yrittää valmista kun maailma muuttuu kuitenkin koko ajan)
  • liian tiheä kaupunkirakenne keskusta-alueilla ja turhan tiukat rakentamismääräykset (lapsia syntyy yleensä sinne missä on tilaa)
  • nuorten pätkätyöt, työttömyys ja tukevien kaverien puute

Mutta alhainen syntyvyys voidaan silti tarvittaessa korjata nopeasti. Perheet tarvitsevat paremman rahallisen palkkion ja kannustimen lasten hankkimiseen eikä tuon kannustimen tarvitse olla edes suuri. Nykyinen järjestelmä rankaisee lasten hankkimista ja siihen pitäisi saada muutos ainakin ensimmäisten vuosien ajaksi.

Yhteiskunnassamme tuetaan rahallisesti jos jonkinlaisia asioita (työttömyyttä, lomailua, urheilukilpailuja, viihdettä, harrastuksia, vanhenemista, hyvätuloisuutta, pienituloisuutta, yrityksiä, vientiä, veronkiertoa, asumista, ....) niin paljon, että julkisen sektorin budjetin koko on tällä hetkellä 58% bruttokansantuotteesta. Suuri osa tuista on joutavia ja vahingollisia, mutta lapsiperheet ansaitsisivat palkkion siitä, että hankkivat lapsia. Tämä on yksi harvoista tukimuodoista, josta yhteiskunta oikeasti hyötyisi. Alhainen syntyvyys on ratkaistavissa pienellä muutoksella.

Alhainen syntyvyys on ratkaistavissa Kela-lakien muutoksella

Oheinen laskelma on tehty kuvan nuoren äidin kannalta. Siinä kerrotaan miten hänen 2000€ kuukausiansiot pienenevät sen jälkeen kun lapsi on syntynyt kutistuakseen olemattomaksi jo vajaan vuoden kuluttua lapsen syntymästä. Perheeseen kuuluu normaalituloinen isä, jota ei näy kuvassa. Koska isä on normaalituloinen niin äidin tulot kehittyvät kuvan osoittamalla tavalla (suurin piirtein).

Alhainen syntyvyys olisi ratkaistavissa seuraavasti:

  • äidin tulojen tulisi oheisessa laskelmassa nousta tasolle 2100€ noin kymmenen kuukauden ajaksi (välitön palkkio koetaan aina parhaimmaksi)
  • kymmenen kuukauden jälkeen tulot voisivat vähitellen pudota hoitovapaan tasolle; tämä kehottaisi hellävaraisesti hakeutumaan työelämään tai opiskelun pariin
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusilmasto suosii osakepainon kasvattamista

Pääjohtaja Erkki Liikasen esitys hallituksen kehysriihessä sisälsi keskeisen sijoittajia kiinnostavan viestin. Pitkän ajan (5...10v) inflaatio-odotukset ovat pudonneet erittäin alhaiselle tasolle (kuva oikealla).

Tällä on vaikutuksia sekä reaalitalouteen että pörssiosakkeisiin. Reaalitalouden kilpailukykyä ja julkista velkaa on vaikea korjata kun inflaatio on matalalla, mutta pörssiosakkeille alhainen inflaatio on sen sijaan mannaa. Pörssiosakkeiden nousut ajoittuvat alhaisen inflaation jaksoihin. 

Inflaatio-odotukset perustuvat sijoittajien näkemyksiin

Inflaatio-odotukset eivät ole kenenkään yksittäisen ihmisen arvioita vaan perustuvat inflaatio-swappeihin. Ne ovat siis sijoittajien omilla rahoillaan tekemien arvioiden keskiarvoja ja sellaisina ne ovat olleet yleensä niin luotettavia kuin mikään ennuste ylipäätään - rehellisiä arvoita tässä hetkessä. Rehellisyyden takaa se, että sijoittajilla ja investointipankeilla on näissä arvioissa "omat rahat kiinni".

Pörssiosakkeiden arvonnousut ajoittuvat matalan inflaation jaksoihin

Pörssiosakkeita pidetään joskus turvasatamana, jonka arvo säilyy kun rahan arvo heikkenee. Tämä kaunis ajatus perustuu siihen, että yrityksissä on kiinteää omaisuutta ja liiketoimintaa, jonka arvo säilyy riippumatta rahan arvosta. Ikävä kyllä tämä kaunis ajatus on vain illuusiota, joka ei kestä historiallista tarkastelua. Pitkän aikavälin kokemus osoittaa, että pörssiosakkeet yleensä laskevat silloin kun inflaatio käynnistyy (kuvassa oikealla suomen pörssi ja inflaatio).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa suuria voittoja

Monet USA:n markkinoita seuraavat sijoittajat ovat jo kohta vuoden verran odottaneet merkittävää, noin 30% korjausliikettä. Osasyy näkyy oikeanpuoeleisessa kuvassa. USA:n osakekurssit ovat nousseet vuosien 2000 ja 2007 tapaiseen huippuun, yritysten voitot ovat historiallisen hyviä ja osakkeet kalliita suhteessa tulostuottoon. Muuta suuntaa ei näyttäisi olevan kuin alas tai vaakasuoraan. Merkittävää korjausliikettä ei kuitenkaan ole tullut lukuun ottamatta alkuvuoden ja loppussyksyn 10% kuoppia.

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi antaa hieman lisää ymmärrystä. VIX-indeksi lasketaan Chicagon johdannaispörssin osakeoptioiden hinnoista, ja se mittaa osakemarkkinoiden käsitystä siitä, miten paljon osakkeiden hinnat vaihtelevat seuraavan 30 päivän aikana. VIX indeksi on hyvä antamaan ostosignaaleja. Kun VIX nousee merkittävästi yli arvon 20, on aika ostaa osakkeita. Silloin markkinoilla on paniikki ja osakeostot on lähes poikkeuksetta kannattanut ajoittaa noihin hetkiin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE ajankohtaisohjelmat dominoivat poliittista mielipiteenmuodostusta

Suomalainen tiedonvälitys on poliittisten asiaohjelmien osalta yksipuolistunut. Noin 75 prosenttia kansasta saa näkemyksensä poliittisesti ajankohtaisista asioista YLE asiaohjelmien kautta. Näitä asiaohjelmia juontaa parikymmentä henkilöä, joiden näkemykset ohjaavat kysymyksenasettelua ja sitä ketä haastatellaan ja minkälaiseen valoon mikin näkemys asettuu.

MTV ei tuota poliittisia asiaohjelmia ja niinpä ainoa televisiotoimitus, jonka kautta poliittisia aiheita käsitellään on käytännössä YLE. Ja monopolilla on aina, hyvinkin toteutettuna, kääntöpuolensa. YLE on eduskunnan ohjauksessa ja sikäli sen tulisi edustaa kansan mielipidettä. Mutta se ei takaa oleellista. YLE ajankohtaisohjelmien toimituskunnasta, ohjelmasisällöstä ja sen tavasta tuoda erilaisia asioita esille vastaa kuitenkin yksi, samaan lounaspöytään sopiva organisaatio joka käytännössä ohjaa sen miten suomen kansa eri asioista ajattelee.

Tuo melko pieni organisaatio on tehnyt sinänsä hyvää työtä, mutta se on tehnyt myös virheitä. Vuosia oli tapana, että jos poliittinen koneisto tuottaa jonkin muutosehdotuksen niin YLE asiaohjelmat haasta tuota ehdotusta raivoisasti marssittaen esiin jos jonkinlaisia pienryhimiä, joiden etuja tällä muutoksella loukataan. Ei ihme että poliittinen päätöksenteoko on jumiutunut ja jotain aikaan saaneet poliitikot saavat huomata kannatuksensa murentuneen ja kansan kaikonneen heidän takaansa. Muutokset eivät sellaisessa ilmapiirissä etene.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pääsiäinen muistuttaa talouselmän perustasta - yhteisistä unelmista ja tarinoista

Vietämme pääsiäistä, kevään heräämisen juhlaa, jolloin juhlistamme sitä että noidat saavat taas talven aiheuttaman tiukan kurinalaisuuden jälkeen vapaasti lentää luudallaan aina tähtiin saakka. Pienet noidat saavat oppia kevään taikoja, virpoa onnellisuutta ihmisille ja oppia huolehtimaan pienistä heräävistä hennoista pääsiäistipusista.

Sijoittajan kannattaa kuunnella unelmia

Sijoittajalle tämä on muistutus siitä, mitä talous syvimmiltään on ja mistä se on kudottu. Koko talouselämä ja kaikki mitä hankimme ja jonka puolesta kamppailemme ovat lähes pelkkiä unelmia. Unelmilla on arvo, jota me sijoittajat mittaamme rahassa. Mutta vain ymmärtämällä unelmia ja toiveita ja niiden kehittymistä yhteiskunnassa voimme todella menestyä. Tämä pätee meihin sijoittajina aivan yhtä paljon kuin meihin ihmisinä. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Stopparilla voi vakuuttaa sijoituksensa kurssilaskua vastaan

Jotkin osaavat yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Amerikkalaisella menee hyvin, mutta USA:n vientiteollisuus supistuu

USA:n talouden heikentynyt tila on ollut omalta osaltaan alkutalven pörssilaskun takana. Mutta mikä siellä on niin heikkoa?

Tavallinen amerikkalainen löytää työtä ja palkkakin on nousussa

Tavallinen amerikkalainen tuntee olonsa hyväksi. Työttömyysaste on painunut 5% tuntumaan, joka kertoo käytännössä täystyöllisyydestä. Kaikki halukkaat löytävät jotakin työtä. Joillekin kestää hieman aikaa löytää itseään tyydyttävä työpaikka ja jotkut haluavat pitää pienen tauon ja siitä tuo 5% työttömyysaste, mutta työtä kuitenkin löytyy. 

Ja palkatkin ovat jo mukavassa nousussa. Työnantajat kilpailevat työvoimasta ja nostavat kiihtyvällä vauhdilla palkkoja. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, että tavallisen amerikkalaisen on hyvä olla ja elää. Ei ihme että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on vahvaa ja noussut jo monta vuotta peräjälkeen. Optimismi, ja usko kehitykseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on vahvaa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen reaalikorko on lahjomaton merkki yhteiskunnan kehityksen pysähtymisestä

Reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) on nollan tuntumassa tai jopa negatiivinen ja vakuudellista lainaa saa prosentin marginaalilla. Mitä tämä merkitsee yhteiskunnalle, jos tilanne jatkuu?

Alhainen korkotaso ohjaa investoimaan kestävään ja heikosti tuottavaan

Muutokset tulevat vähitellen ja ne ovat merkittäviä. Yksinkertaisin ja ilmeisin muutos liittyy asioihin, joita yhteiskunnassa rakennetaan. Sellaiset projektit, jotka vaativat paljon pääomaa ja joiden vuosittainen tuotto on pieni, tulevat järkeviksi. Kannattaa rakentaa moottoriteitä, sähkönsiirtoverkkoa, Tallinna tunneli, komeita rakennuksia, museoita ja linnoja; sellaisia kohteita, joita jälkipolvet ihailevat. Poissa on 60- 70- lukujen funktionaalinen tehokas rakentaminen ja tilalle tulee taas keskiaikainen tapa rakentaa kaunista ja kestävää, sellaista joka vaatii paljon pääomaa ja joka tuottaa heikosti, mutta varmasti ja pitkän aikaa.

Tuottavat investointikohteet puuttuvat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtio haluaa jatkaa asumisoikeusjärjestelmän rahallista tukemista

Ympäristöministeriö käynnistää lakihankkeen asumisoikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Valtion tukeman asumisoikeusjärjestelmän suurin haaste on toimijoiden välinen luottamuspula, kertoo ympäristöministeriön tuore selvitys. Asumisoikeusjärjestelmä ja samantapainen osaomistusasuntojärjestelmä perustettiin Suomeen 1990-luvun alussa. Kynnys omistusasumiseen oli silloin korkea. Pitkiä asuntolainoja ei saanut ja uusien asuntojen omarahaoitusosuus (ostajan maksama osuus) oli suuri.

Vuoden 1990 jälkeen tilanne on muuttunut ja vuokra- ja omistus- asumisen ero on pienentynyt

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat ounastelevat taantumaa

Pörssin sakkaamiselle on yleensä olemassa jokin hyvä syy. Ja joskus tuo syy on se, että parempaa tuottoa saa muualta. Dollarimääräiset yrityslainat ovat nyt merkittävän tuottoisia. Heikkojen yritysten CCC kategorian lainoista saa 20% korkoa ja kohtuullisen luotettavista B kategorian lainoista saa niistäkin liki 10% prosentin tuottoa. Sijoittajalle on tosiaan tarjolla osakkeita varmempaa tuottoa ainakin jos katsomme dollarialueen tilannetta. 

Dollarimääräisten yrityslainojen korot (Lähde: FRED)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut Suomen lain ja oikeusvaltion vastainen maan tapa

Miten Suomessa on päädytty vahvoihin ammattiliittoihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin? Historia on jännittävä. Elettiin sodan jälkeisiä vaaran vuosia vuonna 1946. Valvontakomissio oli Suomessa eikä Suomen siirtymistä rauhaan ollut vielä vahvistettu (vahvistus tuli vuonna 1947) ja Neuvostoliitolla oli oikeus miehitykseen ellei Suomi toteutettaisi ehtoja kuuliaisesti. Suomen edellinen hallitus oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Stalinin Neuvostoliiton miehitystä estettiin kätkemällä aseita. Stalinille piti tehdä myönnytyksiä ja sosiaaliministeriksi valittiin Stalinin Neuvostollitossa 1920 luvulla koulutuksensa saanut punakenraali ja kommunisti Matti Janhunen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailman maiden välinen keskinäinen työnjako on lakannut kasvamasta

Hollantilaisen taloudellisen tutkimuslaitoksen CPB:n tuottama world trade monitoring tilasto kertoo, että maailmankaupan kasvunopeus on hidastunut (kuva oikealla).

Maailman maiden välinen integraatio on lakannut kasvamasta

Maailmankaupan voluumi on lahjomaton indikaattori maailman maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisen työnjaon tasosta. Jos keskinäinen työnjako ja yhteistoiminnan taso kasvavat, niin maailmankauppa kasvaa silloin bruttokansantuotetta nopeammin. Niin tapahtuikin aina vuoteen 2010 saakka, mutta sitten tuli muutos. Tuon muutoksen jälkeen maailmankaupan taso on kasvanut samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Keskinäinen vuorovaikutuksemme ja yhteen integroitumisemme on nyt pysähtynyt ainakin tavaratuotannon osalta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi