Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

Opetus Japanin 90- luvun kriisistä: matalat korot aiheuttavat aina omaisuuskuplan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan ja USA:n taloustilanne muistuttaa Japanin tilannetta 1980 luvun lopussa: väestö ikääntyy ja sen mukana luonnollinen talouskasvu hiipuu, matala reaalikorko syöttää osake- ja kiinteistö- markkinoille arvostuskuplaa.

Meillä onkin paljon opittavaa Japanin vuoden 1990 tapahtumista. Mitä tarkalleenottaen tapahtui Japanissa selviää IMF:n tutkimuksesta sekä Kiinan keskuspankkiä lähellä olevan MAO QIZHENG:n selkeästä tutkimuksesta.

Lopputulema oli karmaiseva. Osakesijoittajien omaisuus putosi käytännössä neljäsosaan ja asuntosijoittajien seitsemäsosaan alkuperäisestä. Prosentuaalisista menetyksistä on näin suurten pudotusten yhteydessä turha edes puhua.

Tilanteeseen johtanut tapahtumankulku oli yksinkertainen ja tehdyt virheet vaikuttavat jälkeenpäinkin katsottuna tilanteeseen nähden viattoman pieniltä. Myös opetus on yksinkertainen: matalat korot aiheuttavat omaisuusarvojen ryöstäytymisen käsistä; S&P 500 indeksi voi kalleudestaan huolimatta vielä nousta paljonkin nykyistä korkeammalle tasolle. Samoin voi käydä muillekin osakemarkkinoille.

Japanin tapahtumien kulku oli yksinekrtaistettuna seuraava:

Keskiarvo: 4.9 (15 arviota)

Juha Sipilä Piksu Medialle: Julkinen omistus on kasvanut liian suureksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Tuotantokoneiston julkinen omistus on Suomessa Euroopan ennätysluokkaa. Julkisessa omistuksessa olevaan tuotantokoneistoon kuuluvat julkinen palvelutotanto, julkiset liikelaitokset, kuntien ja valtion omistamat yritykset ja eläkevarojen turvin julkisessa omistajaohjauksessa olevat yritykset.

Tuotantokoneiston julkista omistusta on vuosikymmenten saatossa kasvatettu samalla kun yksityisomisteista on supistettu. Keinona on ollut muun muassa verotuksen taso. Julkisessa omistajaohjauksessa oleva osa tuotantokoneistosta lienee tällä hetkellä suurempi kuin yksityisomisteinen. 

Keskustapuolueen puheenjohtaja, Juha Sipilä kertoi Arvopaperin Rahapäivien yhteydessä Piksu Medialle, että julkinen omistus on liian suurta. Suhde tuotantokoneiston yksityisomistuksen ja julkisen omistuksen välillä on liikaa kallellaan julisen sektorin hyväksi. Julkisen sektorin osuus on kasvanut ja mitään merkittäviä rahoitushankkeita ei pystytä viemään läpi ilman eläkevakuutusyhtiöiden mukanaoloa.

Juha Sipilä kertoi edelleen, että tasapainoa julkisen sektorin ja yksityisomisteisen sektorin välillä ei olla korjaamassa. Toivotaan kuitenkin, että eläkevakuutusyhtiöt sijoittasivat suuremman osan julkisista varoista kotimaahan. Kotitalouksien pankkitileillä makuuttamia 70Mrd€ suuruisia talletuksia pyritään aktivoimaan veropoliittisin keinoin (esim. pienten osinkojen verovapaus). Tavoitteena on saada noille varoille huolellisemmin valitut, paremmin kansantaloutta hyödyntävät kohteet. 

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

USA:n osakemarkkinat ovat Schiller P/E luvun valossa yliarvostettuja

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakkeen hinnan suhde tulokseen, niin sanottu P/E- suhde, kuvaa osakkeen tai indeksin edullisuutta. Osaketta tai indeksiä kutsutaan kalliiksi, jos p/e suhde ylittää 20 (tulostuotto sijoituspääomalle on silloin alle 5%) ja edulliseksi, jos se alittaa arvon 10 (tulostuotto on silloin yli 10%). P/E suhde vaihtelee kuitenkin kvartaalin/vuoden tuloksen (Earnings) mukana volatiilisti ylös ja alas. Tämä epäkohta on korjattu sijoituspäätöksiin yleensä paremmin soveltuvalla suhdannepuhdistulla P/E luvulla (toisilta nimiltään "Schiller P/E", "P/E 10" tai  "CAPE").

Suhdannepuhdistettu P/E (Schiller P/E) on tavallista P/E lukua hyödyllisempi

Suhdannepuhdistetussa P/E luvussa on Earnings (tulos) korvattu tuloksen viimeisen kymmenen vuoden liukuvalla keskiarvolla. Tutkimusten mukaan tämä luku kuvaa tavallista P/E lukua paremmin yrityksen tuloksentekokykyä ja pörssikehitystä myös tulevaisuudessa. Luvun käyttöä ovat ensimmäisenä, vuonna 1988, ehdottaneet taloustieteilijä John Y Cambell ja taloustieteen Nobelisti Robert Schiller.

Suhdannepuhdistettu P/E kuvaa hyvin myös osakemarkkinan arvostustasoa

Tiettyyn indeksiin (esim. OMX HEX) kuuluvien osakkeiden yhteenlaskettu tuotto käyttäytyy sekin volatiilisti. Talouden turbulenssit, kuten asuntomarkkinakriisi, vaikuttavat laajalti koko yrityssektoriin, ja yritysten tulokset romahtavat kriisissä väliaikaisesti aina siihen asti, kunnes yritysten menot on sopeutettu tuloihin ja liikevaihtoon. Siksi tuo suhdannepuhdistettu P/E luku kuvaa myös koko osakemarkkinan (esim S&P 500) hinnakkuutta/edullisuutta.

Suhdannepuhdistettu P/E luku S&P 500 indeksille (Lähde: multpl.com)

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

Venäjän kuluttajat ja sijoittajat tuskin huomaavat Ukrainan kriisiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Miten rahamarkkinat rankaisevat Venäjää ja venäläisiä siitä, että maa joutuu osalliseksi sotilaalliseen konfliktiin kertoo paljon siitä miten rahamarkkinat yleisesti regoivat poliittiseen epävakauteen. 

Ruplan kurssin ja venäjän RTS indeksin kehitys (Lähde: Yahoo)

Venäläinen kuluttaja ja työssäkävijä tuskin huomaa muutosta elintasossa

Tavallinen venäläinen näkee länsimaisten elintarvikebrandien häviämisen ohella aika vähän muutosta. Muutokset tulevat ruplan kurssin kautta. Ostovoima vähenee.

Ruplan kurssi on laskenut muutamia prosentteja vuoden takaisesta ja tuosta pudotuksesta osa näkyy vähittäiskaupan hinnoissa. Ulkomaiset tavarat kallistuvat. Mutta vain osa on ulkomaisia tavaroita ja vain osa ulkomaisten tavaroiden hinnasta aiheutuu tuontihinnasta. Ruplan kurssin muutaman prosentin laskusta aiheutuu kenties vain alle prosentin lasku ostovoimaan. Siis kaikenkaikkiaan varsin huomaamaton muutos.

Kriisiä automaattisesti seuraava kuluttajien luottamuksen putoaminen aiheuttaa merkittävämpiä seurannaisilmiöitä. Luottamuksen heikkeneminen vähentää kulutushaluja ja hidastaa talouskasvua ainakin hetkeksi.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Kaksoiskansalaisuus on suomalaisten ja venäläisten yhteinen etu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomessa asuu noin 80'000 venäjää hyvin puhuvaa henkilöä. Osa heistä on venäjän kansalaisia, osa suomalaisia ja osalla on molemmat kansalaisuudet. Pitäisikö kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta turvallisuuspoliittisten seikkojen nojalla luopua?

Kaksoiskansalaisuus on Suomelle taloudellisesti tärkeää. Monet suomessa asuvat venäjän kansalaiset hakevat mielellään Suomen kansalaisuutta, kun kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse muodollisesti luopua juuristaan. Kaksoiskansalaisuus muodostaa pehmeän tien suomalaisuuteen. Toisen polven suomalaiset ovat kaksikielisyydestään huolimatta aina ennen kaikkea suomalaisia.

Venäjää ja suomea taitavat ja molempia kulttuureita ymmärtävät ihmiset ovat keskinäisen kauppavaihtomme selkäranka. Kauppamme Venäjän kanssa, yhteisyritykset ja muu keskinäinen toimintamme tapahtuu heidän välityksellään. Ja he muodostavat myös ensimmäisen kontaktipinnan tänne suomeen muuttaville. On tärkeää, ettemme heikennä noiden 80'000 venäjää taitavan asemaa - tarvitsemme heitä ja heidän panostaan.

Suomen nykyinen sotilaallinen liitto EU jäsenten kanssa antaa hyvän turvan

Muodostaako Venäjä Suomelle niin varteenotettavan uhan että siitä pitäisi olla huolissaan ja että sen takia kannattaisi kaksoiskansalaisuuden suhteen reagoida? Minun mielestäni ei. Suomi on joka tapauksessa sotilaallisesti liittoutunut ja olemme saaneet riittävät turvatakuut.  Lissabonin sopimuksessa olemme muiden EU maiden kanssa sitoutuneet seuraavaan: 

Keskiarvo: 2.3 (6 arviota)

Aalto yliopiston työryhmä on mukana tekemässä tekoälyteknologian uutta harppausta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Mikä on seuraava teknologia, joka mullistaa maailman, tarjoaa uutta ja merkittävää ihmiskunnalle ja johon sijoittavat näkevät omaisuutensa moninkertaistuvan ?

Erään mahdollisuuden tarjoaa Yhdysvaltalaisen MIT yliopiston lupaavimmaksi rankkaama, suomalaisen Aalto yliopiston Juha Karhusen ja Tapani Raikon tutkimusryhmän aihealue "Deep Neural Networks" tekoälyteknologia.

Kotitietokoneissamme on enemmän muistia ja enemmän prosessointikapasiteettia kuin omissa aivoissamme, mutta silti nuo koneet ovat tyhmiä ja pyörivät tyhjänä jouten kaiken muun ajan paitsi silloin, kun annamme niille jonkin ennalta määritellyn yksinkertaisen tehtävän. Niillä on voimaa ajatella, mutta ne eivät osaa. Tähän on ehkä luvassa muutosta. Jossain vaiheessa tietokoneita ei sammuteta yöksi, vaan ne jatkavat asioiden pohtimista, ja aamulla ne ovat luoneet uusia käsitteitä ja malleja siitä aihepiiristä, johon ne ovat edellisenä päivänä tutustuneet. Ne alkavat ajatella.   

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

OECD "Composite Leading Indicator" ennkoi seuraavan puolen vuoden talouskasvua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

OECD on hallitusten välinen taloudellisen yhteistyön foorumi, jonka tehtäväksi on muodostunut taloudellisen tiedon tuottaminen sekä suositusten antaminen jäsenmaiden hallituksille. Tämä rooli on jossain määrin päälekkäinen IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. OECD:n suositusten tuottaminen on jäsenmaidensa poliittisten päättäjien suorasssa ohjauksessa tiiviimmin kuin esimerkiksi IMF ja tämä antaa sille erityisaseman. 

Suomen rooli on ollut aktiivinen ja merkittävä. OECD julkaisi heinäkuussa näyttävästi entisen pääministerimme, Mari Kiviniemen, nimityksen OECD:n apulaispääsihteeriksi.

OECD:n "Composite Leading Indicator" ennustaa talouden kehitystä

Sijoittajien kannalta tärkeäksi on muodostunut "OECD Composite Leading Indicator (CLI)", joka on monasti onnistunut ennustamaan talouden kehitystä.

Sijoittajan kannattaa seurata indikaattorin käänteitä. Osakkeista kannattaa siirtää varoja korkoinstrumentteihin silloin, kun indikaattori kääntyy alas ja osakepainoa kannattaa lisätä, kun indikaattori kääntyy ylös.

Indikaattorin taso ei ole niinkään tärkeä. Tulos voi olla systemaattisen heikko, jos osakepainoa lisää silloin kun indikaattorin taso on korkealla. Tämä on pradoksaalista sillä korkea taso indikoi periaatteessa hyvää kasvua. Mutta historian perusteella näyttäisi siltä, että juuri silloin kannattaa vetäytyä osakemarkkinoilta, kun usko kasvuun on OECD:n mittausten mukaan kovimmillaan. 

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että osakkeet tulevat tuottamaan korkoinstrumentteja paremmin Kiinassa, Brasiliassa ja USA:ssa. Indikaattori on näissä maissa kääntymässä ylöspäin. Sen sijaan Euroalue, Japani ja erityisesti Saksa ovat tämän indikaattorin mukaan huolestuttavia.

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Valtionvarainministeriön budjettiesitys purkaa elvytystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Edullisinta metsämaata saa Etelä-Pohjanmaalta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metsäsijoituksen pitkän aikavälin tuottoon vaikuttaa eniten maapohjasta maksettu hinta. Maapohjalla on ilmaston takia erilainen metsätaloudellinen arvo eri puolilla Suomea. Tunturipaljakasta ei kannata maksaa samaa kuin nopeakasvuisesta etelän metsästä.

Kasvukauden pituus vaikuttaa metsän kasvuun

Metsätaloudellinen arvo korreloi Suomessa erittäin hyvin kasvukauden pituuden kanssa. Metsää kasvaa siellä, missä kasvukauden pituus ylittää 115 vuorokautta. Kun paikkakunnan keskimääräisestä kasvukaudesta vähentää 115 saa suhdeluvun, joka kuvaa alueen vuosittaista metsänkasvua (ilmatieteen laitoksen kaasvukausikartan perusteella laadittu metsän vuosittaista kasvua kuvaava kuva vasemmalla).

Maapohjasta kannattaa oheisen kartan mukaan maksaa Oulu - Kajaani - Lieksa linjan tasalla suurin piirtein puolet siitä mitä aivan parhaimmilla paikoilla. Ero on hätkähdyttävä. Metsä näyttää pikaisesti katsoen samalta Iisalmessa ja Raaseporissa, mutta silti vuosittaisessa kasvussa on merkittävä ero. 

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Saksan Ifo indeksi on kääntynyt yllättävään laskuun

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Saksan ifo indeksillä (Ifo Business Climate) on ennustevoimaa. Se ennakoi monasti Saksan, keski-Euroopan ja jopa kauko-Idän pörssien kehitystä. IFO indeksin käänne on ennakoinut pörssinousuja muun muassa vuosina 2009 ja 2012 ja se on pystynyt ennakoimaan myös vuosien 2007 ja 2011 laskukäänteet. Oheisessa kuvassa on verrattu Ifo-indeksiä Saksan pörssin kehitykseen.

Saksan pörssin kehitys verrattuna Ifo- indeksiin (Lähteet: Ifo, Google)

Saksan Ifo- indeksin alkuvuoden lasku on merkittävä

Vuonna 2012 alkanutta nousukautta kesti IFO indeksin mukaan puolitoista vuotta, mutta IFO indeksi on nyt alkuvuodesta kääntynyt laskuun.  Tämä on tyypillinen nousukauden kesto. Maailmantalous ei ole kuitenkaan syöksymässä lamaan, varmaankin päinvastoin. Mutta jotkin kasvuennusteet saattavat olla liian optimistisia ja pörssikurssien kehitykseen voi tulla tasaantumisvaihe tai jopa peräti pieni korjausliike.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Korkotaso pysyy vielä pitkään erittäin matalana

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkotason kehitys on monelle säästäjälle ja myös velalliselle tärkeä tieto. Korkokehitys määrää sen, kannattaako rahoja makuuttaa tilillä ja uskaltaako ottaa asuntolainaa. Alhaiset korot tukevat kiinteistöjen, osakkeiden, asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden positiivista arvonkehitystä.

Parhaan käsityksen tulevasta korkokehityksestä saa, kun katsoo, mitä markkinat ovat asiasta mieltä. Niinsanottu korkokäyrä (vasemmalla Suomen Pankin julkaisema) kertoo sen, millä tavoin korkomarkkinoiden toimijat, vakuutusyhtiöt, suursijoittajat, korkorahastot ja investointipankit näkevät tilanteen.

Euroalueen tuottokäyrä on juuri tällä hetkellä loiva ja loiventunut viime keväästä vielä merkittävästi lisää (aivan niin kuin piksussa ennakoitiin). Pidempikestoisista valtionlainoista maksetaan markkinoilla yhä matalampia korkoja. Esimerkiksi kolmen vuoden lainoista maksetaan vain noin 0,3% korkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat uskovat korkotason pysyvän vielä pitkään erittäin matalalla. Korkoinstrumenteista ei saa tuottoa ja lainaa saa edullisesti. Rahoja ei tämän tyyppisessä tilanteessa kannata makuuttaa pankkitilillä taikka korkorahastossa. Rahoille kannattaa keksiä tuottavampaa käyttöä.

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Joukkolainamarkkinat tuomassa pörssin ulkopuolisen PK- sektorin sijoittajan ulottuville

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pienten yritysten rahoitustarpeita palvelemaan on syntymässä kevennetty joukkovelkakirjamarkkina joukkovelkakirja tyyppistä sijoittamista varten. PK- sektorin yrityksiin sijoittaminen tulee nyt järjevillä ehdoilla tavallisen sijoittajan ulottuville.

PK- sektorin joukkolainamarkkinoilla tapahtuu kehitystä

Pienten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämisessä tapahtuu seuraavia asioita:

  1. NASDAQ OMX on avannut pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun First North -joukkovelkakirja markkinapaikan, joka tarjoaa yhtiöille kevyemmillä vaatimuksilla ja velvoitteilla samat palvelut kuin päämarkkinalla.  Ohessa Lauri Rosendahlin, NASDAQ OMX Helsingin toimitusjohtajan tietopaketti aiheesta.
  2. Valtiovalta on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, joka parantaa joukkolainasijoittajan asemaa tavalla, joka tekee markkinoista kaikin puolin toimivia. Lainanantajia edustamaan on tulossa niin sanottu joukkolainojen edustaja (englanniksi bondholder trustee). Edustaja toimii kaikkien joukkolainanhaltijoiden edun mukaisesti. Tällä menettelyllä varmistetaan, että pienetkin lainanantajat pystyvät riitatilanteissa (esim. konkurssi) ajamaan etuaan ja että tuo edunvalvonta on valmiiksi rakennettu osaksi järjestelmää. Lainsäädäntötyö on kesken ja valtiovarainministeriö pyytää arvioon lausuntoja perjantaihin 22.8.2014 mennessä.

Pörssin ulkopuoliseen PK- sektoriin kannattaa sijoittaa joukkovelkakirjamarkkinan kautta

Keskiarvo: 3 (6 arviota)

Elvytys helpottaa akuuttia ahdinkoa - se on talouden marijuana

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sanalla "elvytys" on positiivinen mielleyhtymä ja elvyttämällä, valtion velkevetoisella kulutuksella, on paikkansa silloin kun viennin väliaikainen heikkeneminen uhkaa pysäyttää talouden rattaita.

Elvyttämällä voimme lisätä julkisen sektorin ylläpitämiä työtehtäviä silloin kun yksityinen sektori ei suhdannesyistä vedä. "Elvytyksen"  sivuvaikutukset tulevat viiveellä:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Kiertävän raha päätyy aina palkkoihin. 
  • Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee aivan niin kuin meillä on käynyt.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.

Negatiivisten sivuvaikutusten näkyminen ja kasaantuminen kestää vuoden tai pari. Siksi "elvytystä" kutsutaan suhdannepoliittiseksi keinoksi. Se aiheuttaa talouteen vuoden tai parin mittaisen piristysruiskeen, joka tuo maailmantalouden lamasyöksyn aikana toivotun helpotuksen akuuttiin ahdinkoon.  

Mutta elvytys jättää jälkeensä rakenteellisia vinoumia: väärin kohdennettuja resursseja, ylikorkean palkkatason, heikentyneen kilpailukyvyn ja pahimmillaan jopa supistuvan bruttokansantuotteen.  Kaikki on hyvin, jos elvytystä käytetään varovasti ja taiten niin kuin vaarallista lääkettä. Sillä on vahvoja negatiivisia sivuvaikutuksia, mutta joskus on paikallaan lievittää äkillistä sairaskohtausta kunnon lääkkeellä.

Keskiarvo: 2.9 (9 arviota)

Osakemarkkinoiden merkittävät toimijat ennustavat ja toivottavat vakaata kehitystä koko kesäksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ammattisijoittajat puhuvat osakemarkkinoiden volatiliteetistä. Mutta mikä on tuo mystinen termi? Volatiliteetti tarkoittaa sitä, miten paljon osakkeiden kurssit vaihtelevat ja mittaa siis hermostuneisuutta. Mitä suurempi on volatiliteetti sen suuremmat ovat mahdollisuudet voittoihin ja tappioihin. Ammattisijoittajat hinnoittelevat volatiliteettiodotukset niin sanotuksi VIX volatiliteetti-indeksiksi. Se kertoo miten suurta kurssiheiluntaa odotetaan seuraavaksi 30 päiväksi.

Osakemarkkinoiden volatiliteettiodotukset (VIX) ja toteutunut S&P500 kurssikehitys (Lähde: Yahoo)

Tällä hetkellä osakemarkkinoiden rahakkaat toimijat uskovat että kesällä ei tule kurssipudotusta tai muuta häiriötä. VIX indeksi on ollut näin alhaalla viimeksi vuosina 2003...2007 ja 1993....1997. Yhteistä näille jaksoille on tasaisesti nouseva kurssikehitys ja vähäinen volatiliteetti. "Osta ja pidä" starategia on noiden ajanjaksojen voittoisa menetelmä. Salkkunsa päällä istuvat niin sanotut holdaajat ovat olleet noiden ajanjaksojen menestyjiä. 

Keskiarvo: 2.8 (4 arviota)

Valuutan arvonmuutokset ennustavat pörssikursseja

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ulkomaille sijoittaja on usein huolissaan valuuttakurssiriskistä - siitä että kyseisen maan valuutan arvo laskee ja valuutan mukana myös osakkeiden euroissa laskettu arvo. Lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä näin käy. Osakkeiden arvostustasot laskevat valuutan mukana ja yleensä vieläpä enemmän kuin valuutan arvostustason muutos oikeuttaisi. Riski on todellinen.

Turkin pörssikurssit (USD arvostettuna) sekä Turkin liiran arvostustaso (Lähde: Yahoo)

Vuosien kuluttua ja loppujen lopuksi tilanne kääntyy paremmaksi. Valuutan arvon lasku ennustaa pitkällä tähtäimellä talouden piristymistä, kilpailukyvyn paranemista ja pörssiarvojen nousua. Mutta viive on monia vuosia ja siksi odottamaan ei kannata jäädä.

Muutokset valuutan arvossa ennustavat pörssikursseja

Valuutan arvonmuutokset ovat sijoittajan ystäviä. Ne ennustavat pörssikurssien muutoksia. Jos valuutan arvo kääntyy nousuun niin on aika ostaa pörssiosakkeita ja jos valuutan arvo kääntyy laskuun niin on aika kotiuttaa voittoja. Valuutan arvo käyttäytyy pörssikursseja rauhallisemmin ja siksi sen muutoksiin on helppo reagoida. Ja kaiken lisäksi valuutan arvonmuutokset usein hienokseltaan edeltävät pörssikurssien muutoksia. Niissä on hitunen aitoa ennustevoimaa. Siksi valuuttojen arvot ovat sijoittajille tärkeitä tietoja joita kannattaa seurata.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Antti Rinne antoi Suomelle merkittäviä uusia tavoitteita ja linjauksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Toivotamme kaikki lämpimästi menestystä uudelle aloittavalle valtiovarainministerille, Antti Rinteelle. Meidän kaikkien taloudellinen menestys riippuu osaksi valtionvarainministerimme Antti Rinteen menestyksestä. Olemme samassa veneessä.

Antti Rinne on tehtävän ottamisen jälkeen, uudessa roolissaan, antanut ykkösaamulle ensimmäisen haastattelun, jossa oli Suomelle merkittäviä uusia linjauksia ja sovitteleva sävy lupaa hyvää.

Antti Rinteen linjaukset Suomelle olivat selkeitä

  • Tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämä tavoite on primaarinen ja sen eteen tehdään kaikki tarvittava.
  • Eläkejärjestelmää on voitava vähitellen parantaa kuitenkin niin ettei eläkeiän äkillinnen nostaminen samalla lisää työttömyyttä.
  • Indeksikorotukset (eläkerjärjestelmän ?) eivät ole pyhiä. Niistäkin voidaan tarvittaessa tinkiä.
  • Työttömyysturvan nykyiseen tasoon (ansisidonnaiset päivärahat?) voidaan puuttua, jos yhteiskunnallisessa keskustelussa päädytään siihen.
  • Suomen veroaste on maailman korkeimpia eikä sitä voi enää korottaa vahingoittamatta entisestään talouskasvua.
  • Kehysriihessä sovituista lapsiperheiden aseman heikennyksistä ja lapsilisän pinenenysten välttämättömyydestä pitää keskustella tulevissa mini hallitusneuvotteluissa.

Toimittaja kysyi lisäksi Antti Rinteeen suhtautumista valtion omaisuuden myymiseen ja myynnistä saatujen varojen käyttämisestä lisäelvytykseen. Antti Rinne kertoi yksilöimättä tarkemmin, että valtiolla on omaisuutta, josta luopuminen olisi varmasti täysin mahdollista.

Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)

Asuntojen hinnat ovat kohtuullisia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen hinnat ovat maakuntakeskuksissa hieman laskeneet ja tämä on saanut monet pelkäämään isompaa korjausliikettä. Onko tälle perustetta?

Suurelle huolelle ei Suomen Pankin tilastojen perusteella näyttäisi olevan perustetta. Asuntojen hinnat ovat suhteessa palkkatasoon lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja asuntojen vuokratuotot ovat nekin kohtuullisia.

Hinnat suhteessa rakennuskustannuksiin ovat sen sijaan reippaan puoleisia. Tämäkään ei ole saanut rakentajia liikkeelle, ja uudisrakentaminen on hiljaista. Syynä taitaa olla rakentajien varovaisuus. Rakentajat pelkäävät mahdollista hintojen laskua, ja että rakennetut asunnot jäävät myymättä. Epävarmuus hidastaa taloudellista toimeliaisuutta.

Asuntoinvestointi tarjoaa pitkäaikaista turvaa. Asuntokuplat eivät ole niin yleisiä eikä niin rajuja kuin osakekuplat, ja pitkän aikavälin tuotto voi silti olla hyvää. Viimeiset viisitoista vuotta ovat hyvä esimerkki. Asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti ja varman näköisesti samalla kun osakkeiden reaalihinnat ovat tarjonneet heikkohermoista hirvittävän vuoristoradan ilman kunnon reaalituottoa.

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

Euroalueen kilpailukykyerot kutistuvat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase kertoo yksityinen sektorin, julkinen sektorin ja yritysten talouksien yhteenlasketun tasapainon - sen kuinka paljon kyseinen maa kokonaisuudessaan velkaantuu taikka vaurastuu.

Positiivinen vaihtotase korreloi pörssikurssien nousun kanssa

Vaihtotase korreloi jossain määrin myös pörssikurssien kanssa. Vaurastuvassa ja teollistuvassa maassa on positiivinen vaihtotase ja melko usein myös pörssikurssit nousevat ja valuutan arvo vahvistuu. Kehittyneiden maiden, USA:n ja Euroalueen vaihtotaseet ovat vuodesta  2008 alkaen vahvistuneet, teollisuus piristynyt ja pörssikurssit vahvistuneet suhteessa kehittyviin maihin. USA ja Euroalue ovat olleet sijoittajalle hyviä valintoja. 

Vaihtotaseen tasapaino kehittyvissä ja kehittyneissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Yleissitovuus on oikeusvaltion periaatteiden vastaista

Yleissitovuus lienee nykyisessä muodossaan hyvien oikeusperiaatteiden vastainen. Siinä yksityisille järjestöille annetaan sopimusoikeutta yli kaikkien näihin järjestöön kuulumattomien toimijoiden. Tämä on sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. 

Työehtosopimuksella voidaan sopia järjestäytyneille työnantajille tiettyjä mahdollisuuksia ohittaa lainpykäliä. Näitä mahdollisuuksia ei ole järjestäytymättömillä työnantajilla. Tämä loukkaa yhdenvertaisuutta lain edessä.  Suomen yrittäjät on tehnyt asiasta jo vuonna 2006 Euroopan Neuvostolle kantelun, joka ei kuitenkaan ole johtanut muutoksiin. 

Käytännön syyt puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä

Yleissitovuus rikkoo oikeusvaltion periaatteita, mutta tätä täytyy katsoa läpi sormien. Käytännön edut puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä:

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Liittoutumattomattomuus ei ole itseisarvo; turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sotilasliitot ovat puolustusbudjettien kutistumisesta ja kauppasuhteiden syvenemisestä huolimatta edelleen tärkeä osa maailman turvallisuusjärjestelyä. Sotilasliitot luovat olemassaolollaan vakautta ja turvallisuutta. 

     

Suomen rajanaapurien puolustusliitot Nato ja CSTO (Lähde: Wikimedia Commons)

Suomi on edelleen kahden sotilasliiton välissä, vaikka onkin vahvasti kallellaan kohti Natoa.

Venäjä johtaa "Collective Security Treaty Organization" (CSTO) nimistä sotilasliittoa, joka pyrkii kehittämään jäsenmaidensa yhteistä puolustusta ja kieltää niiltä keskinäisen aggression. Tämä liitto pystyy parhaimmillaan vähentämään keski-Aasian valtioiden keskinäistä aggressiota ja rauhoittamaan aluetta ja luomaan keskinäistä luottamusta. Se on siksi arvokas osa maailman turvallisuusjärjestelyä ihan samalla tavoin kuin Nato.

Suomelle Venäjä (/CSTO) ei muodosta uhkaa eikä myöskään Venäjälle ole uhkaa Suomesta. Molemminpuoleiset taloudelliset suhteet ovat kummallekin liian arvokkaita. Ja on molempien, ja ennen kaikkea Suomen etu että maidemme välit pysyvät hyvinä ja luottamuksellisina.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Sijoitusvakuutukset auttavat harvoja, mutta vahingoittavat yhteiskuntaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Säästö ja sijoitusvakuutukset tarjoavat sijoittajalle monia etuja:

  • Vakuutuksen tuottoa verotetaan vasta vakuutusajan lopussa ja pääoman voi nostaa jo aiemmin ilman mitään veroseuraamuksia
  • Edunsaaja voi olla kuka tahansa ja tällä voidaan ohittaa esimerkiksi perintöverolakia
  • Eläkevakuutus on lähiomaisille kuolemantapauksessa perintöverovapaata tuloa aina 35'000€ saakka
  • Vakuutukseen sijoitettuja omaisuuseriä voidaan siirrellä eri sijoituskohteiden välillä ilman että siitä syntyy veroseuraamuksia. Verot lankeavat vasta vakuutusajan lopussa tai kun tuottoja nostetaan

Yksittäiselle säästäjälle sijoitusvakuutus voi olla oivallinen veronvälttelykeino, kunhan löytää kohtuuhintaisen vakuutustuotteen, joka antaa hyvät mahdollisuudet käyttää vakuutuskuoren sisällä erilaisia sijoitusmuotoja. (lisää tietoa: finanssivalvonta)

Yhteiskunnalle lain mukaiset tuotteet ovat puhtaasti vahingollisia:

  • Monet pankit ja vakuutusyhtiöt markkinoivat näitä tuotteita keinona kiertää veroja. Se että ihmiset ja palveluntarjoajat keskittyvät avoimesti kiertämään veroja on vahingollista yleiselle moraalille.
  • Näiden "veronkiertotuotteiden" ympärille rakentuu paljon liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on muusta poissa. Sen sijaan että finanssiala rakentaisi hyviä rahastotuotteita ja niiden kautta kansainvälistä kilpailukykyä ne panostavat parhaita resursseja veronkiertotuotteiden suunnitteluun ja markkinointiin. Näillä Suomi spesifisillä tuotteilla ei luoda finanssialan kansainvälistä kilpailukyä. 
  • Veronkiertotuotteet haittaavat salakavalasti myös säästäjiä. Sen sijaan että säästäjät keskittyisivät etisimään hyviä yrityksiä tai hyviä yrityksiä rahoittavia rahastoja he keskittyvät epäolennaiseen - kompleksisen ja sairaan verolainsäädännön porsaanreikien ymmärtämiseen. 
Keskiarvo: 3.7 (18 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

On mahdollista ennustaa pörssin pitkän aikavälin tuottoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hussman Funds on blogissaan poiminut mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:n pörssin tuotosta ja sen ennustamisesta. Hussman funds on löytänyt seitsemän tapaa ennustaa pörssin (S&P 500 indeksin) tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja nämä ennusteet toimivat yllättävän hyvin. Oheisessa kuvassa on näiden seitsemän tavan ennuste pörssin tuotolle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja samaan kuvaan on asetettu myös toteutunut tuotto. Käyrät ovat päälekkäin ja ennusteet ovat ainakin menneisyydessä toimineet hyvin.

Seitsemän tapaa ennustaa pörssin tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja toteutunut tuotto (Lähde: John P Hussman)

Tällä hetkellä ennusteet näyttäisivät olevan yksimielisiä siitä, että USA:n S&P 500 indeksi tulee antamaan noin 2,5% vuosituottoa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.

Maailman teollisuustuotanto

Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?

Syy on yksinkertainen. Suomen talous on huonossa tilassa, jopa kuolemanspiraalissa, eikä muutosta parempaan näy. Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle puolen prosentin kasvua, joka sekin saattaa kovenevan verotuksen oloissa jäädä saavuttamatta. Mitä tapahtuukaan sitten kun menossa oleva länsimaisten talouksien nousukausi päättyy? Seurauksena voi hyvinkin olla finanssialan keskusliiton pelkäämä konkurssiaalto.

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Alla oleva graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.    

Osakelajien lukumäärän vaikutus volatiliteettiin

Hajautuksessa kannattaa kuitenkin olla huolellinen. Hajauttamisen edut menettää, jos sijoittaa samantyyppisiin instrumentteihin kuten esimerkiksi saman toimialan yrityksiin. Parhaaseen tulokseen pääsee, jos pystyy jakamaan sijoituksensa tasaisesti erilaisiin kohteisiin kuten kiinteistöihin, korkosijoituksiin, raaka-aineisiin ja osakkeisiin. Ja osakkeiden osalta kannattaa hajauttaa maantieteellisesti ja myös erilaisiin toimialoihin.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Euroopan, Intian ja Kiinan osakerahastot saattavat olla seuraavia nousijoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoitussalkun maantieteellinen hajautus on osa ammattimaista salkunhoitoa ja siihen pääsee parhaiten rahastojen kautta. Mutta mihin kannattaa hajauttaa? Hyvää tukea päätökselle tarjoavat maantieeteellisten alueiden keskimääräiset tunnusluvut kuten esimerkiksi pörssin markkina-arvon suhde yritysten tulokseen, niin sanottu P/E arvo. Edullisissa maissa P/E on alle 14 ja kalliissa taas arvo ylittää tuon pitkän aikavälin keskiarvon.

Maakohtaisia tunnuslukuja (Lähde: Piksu maaindeksivertailu, Yahoo finance)

Kalleimpia maita ovat USA, Kreikka, Suomi ja Ruotsi. Hinta perustuu luultavasti hyvään maineeseen lukuun ottamatta Kreikkaa, jonka korkea arvostustaso perustuu odotuksiin talouskasvun käynnistymisestä. Suomen pörssiin on viimeisen vuoden aikana virrannut ulkomaista pääomaa ja pörssin ulkomaalaisomistus on noussut viisi prosenttiyksikköä. Ulkomailla luotetaan poliittisen järjestelmämme kykyyn tehdä nopeita rakenteellisia uudistuksia, jotka kääntävät talouden ja yritysten tulokset pikaisesti muun Euroopan kanssa samalle kasvu-uralle. Suomalaisten luottamus tuntuu olevan tilastojen perusteella pienempää. Minä itse kuulun epäilevien enemmistöön ja hajautan ulkomaille.

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)
Julkaise syötteitä