Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen jää yhä vähemmän rahaa

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin tulot jolloin ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen riittää yhä vähemmän euroja. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.

Asumismenojen osuus tuloista (Lähde: PTT tutkimus)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Raaka-aineiden hinnat hennossa nousussa

Raaka-aineiden hintojen kehitys kertoo siitä miten maailmassa rakennetaan, investoidaan ja kulutetaan teollisuustuotteita.

Hinnat ovat piksun raaka-ainesivujen mukaan nousseet systemaattisesti vuoden 2016 alusta alkaen. Vielä ollaan etäällä muutaman vuoden takaisista huippulukemista, mutta kehitys antaa toiveita maailmantalouden tervehtymisestä ja investointien käynnistymisestä. Olemme palaamassa normaalimpaan tilanteeseen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uusien asuntojen keskikoko pienentynyt 30%

Asuntokauppa käy pääkaupunkiseudulla täysillä ja kovaa nousua näkyy muissa kasvukeskuksissa.

Asuntotuotannossa on tapahtunut merkittävä rakenteellinen muutos. Uusien asuntojen keskikoko on muutamassa vuodessa pudonnut 100m2 tasolta 65m2 kokoluokkaan selviää Hypo:n tuoreesta asuntamarkkinakatsauksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Budjetin toimet työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ovat riittämättömät

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan sisällä riittäviä toimia, jotta hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettaisiin vaalikauden aikana.

Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle on oikea. “Rehellisesti on myönnettävä, että budjetti ei yksin voi ratkaista työllisyysongelmaa. Tarvitaan voimakkaita reformeja työmarkkinoille ja verotukseen. Hallituksen on aloitettava reformien valmistelu ensi vuoden puoliväliriiheä silmällä pitäen”, Penttilä toteaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen viljantuotanto kukoistaa

Suomen maatiloilta tänä vuonna ostettava viljamäärä (2000 miljoonaa kiloa) riittää täyttämään 8 miljoonan ihmisen koko vuoden kaloritarpeen (2500 Kcal/vrk) selviää Suomen Luonnonvarakeskuksen tilastoista. 

Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555 miljoonaa kiloa viljaa. Määrä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten ja suurin kahdeksaan vuoteen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ulkomaalaisomistuksen osuus on osakemarkkinan kuumemittari

Pörssin ulkomaalaisomistuksen osuus on hyvä indikaattori osakemarkkinoiden kuumentumisen tilasta.

Ulkomaalaisomistus pienenenee kun pörssi on alihinnoiteltu ja kohoaa kun osakkeet ovat kalliita. Yli 60% ulkomaalaisomistus on historiallisesti indikoinut ylihinnoittelua ja silloin on syytä olla osakesijoitusten suhteen varovainen.

Ulkomaalaisomistus on Suomen Pankin mukaan tällä hetkellä 51%. Tämän indikaattorin valossa näyttäisi siltä, että pörssissä on vielä nousuvaraa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Tuloskausi yllätti positiivisesti

Nordea: Kotimainen tuloskausi on pitkälti paketissa, ja sen saldo on myönteinen.

Valtaosa yhtiöistä on yltänyt odotuksiin, ja varsinkin kannattavuuden osalta on saatu odotettua parempia lukuja. Yli puolet yhtiöistä on onnistunut kasvattamaan tulostaan ja liikevaihtoaan viime vuoden tasosta.

Nordean viikkokatsaus kokonaisuudessaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakkeista saa noin 3,9% tulostuottoa

Osakkeista saatava keskimääräinen tulostuotto (yritysten tulokset jaettuna pörssiarvolla) on viimeisen 150 vuoden aikana vaihdellut paljon maltillisemmin kuin osakkeiden hinnat. Syynä on se, että osakkeet usein hinnoitellaan pörssissä niin, että niistä saa hieman vastaavaa yrityslainaa parempaa tuottoa.

USA:n S&P500 osakkeet tuottavat pörssijoittajalle tällä hetkellä noin 3,9% tulostuottoa (oheinen kuva) ja tämä on vähän vastaaville yrityslainoille maksettavaa korkoa suurempi. Osakkeet ovat tällä kriteerillä oikein hinnoiteltuja. Mutta korot ovat matalalla eikä korkotasossa ole paljon varaa mennä enää alaspäin eikä myöskään osakkeissa pitäisi olla paljoa nousuvaraa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puukauppa piristyy ja kantohinnat kohoavat

Puukauppa käy ennätysvilkkaana ja puun hankintahinnat kohoavat taantuma-ajan tasoista selviää Luonnovarakeskuksen Luke:n keräämistä tilastoista

Tukkipuun kasvanut menekki johtuu rakennusteollisuuden piristymisestä ja kuitupuuta tarvitaan entistä enemmän nettikaupan ja elintarviketeollisuuden pakettien raaka-aineeksi. Hienopaperin ja sanomalehtipaperin kulutus laskee edelleen.

Aktiivinen puukauppa on merkki talouden elpymisestä ja orastavasta optimismista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankkisektorin osakkeet ovat olleet jo viisi vuotta aliarvostettuja

Toimialasijoittaja pyrkii etsimään aliarvostettuja tai suhdannekuopassa olevia liiketoiminta-alueita, sijoittaa niihin ja odottelee kunnes aliarvostus purkautuu ja siirtyy sitten taas uuteen toimialaan. 

Juuri tällä hetkellä näitä aliarvostettuja toimialoja näyttäisivät tulostuoton perusteella olevan "Transportation" (liikenne) ja "Financials" (rahoitus).

Yliarvostettuja näyttäisivät tulostuoton perusteella olevan "Energy" (energia), "Consumer staples" (kulutustuotteet) sekä "Health care" (terveydenhuolto).

Järjestys on lähes sama, jos kriteeriksi otetaan yrityksen tasevarallisuus osaketta kohden (price to book).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kesä on tuottanut sijoittajalle hyvää satoa

Kesä ollut sijoittajalle aurinkoinen. Kaikki sijoituslajit ovat tuottaneet mukavasti.

Huolestuttavia uutisia ja pörssiheiluntaa on tiedossa syksyksi. Mutta rahaa kertyy sijoittajien nollakorkoisille tileille. Huonot uutiset menevät ja tulevat, mutta ei maailma niihin kaadu ja loppujen lopuksi osakkeet ovat sittenkin eräs tuottavimman oloisista kohteista, johon raha loppujen lopuksi hakeutuu. Riskit ovat kuitenkin korkealla ja Nordea pitää suositussalkussaan osakket peruspainossa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n presidentinvaalit rytmittävät pörssinousuja

Vaikuttavatko USA:n presidentinvaalit pörssikursseihin maailmanlaajuisesti?

Kyllä vaikuttavat ja vieläpä merkittävästi. Oheisessa kuvassa on amerikkalaisen "DJ Industrial Average" indeksin keskimääräinen kurssimuutos vaalivuonna ja varsinaisten virkavuosien aikana (Tilasto on koottu vuosilta 1833...2013).

Vaalivuonna epävarmuus kasvaa, mutta kurssinousu on ripeää, keskimäärin 6%. Mutta sitten seuraa pudotus. Vaalivuotta seuraavina vuosina USA:n pörssi antaa keskimäärin laihaa tuottuoa. Tulos paranee vaalikauden loppua kohden ja kurssinousu on viimeisenä varsinaisena virkavuotena huikeat 11%.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kannattaa hyödyntää suuria ETF rahastoyhtiöitä

Pörssinoteeratuissa ETF rahastoissa on pääomaa tällä hetkellä noin 2800 Mrd$ (v 2015) ja määrä kasvaa kaiken aikaa. Summa on yli kymmenkertainen Suomen pörssin kokoon tai Suomen bruttokansantuotteeseen verrattuna. 

Markkinoita dominoi muutama suuri toimija (oikealla suurimpien rahastoyhtiöiden markkinaosuudet). Kymmenen suurinta rahastoyhtiötä hallitsee yli 85% kaikista maailman ETF rahastopääomista ja suurin, BlackRock (tuotenimellä iShares) hallitsee 38% kaikista maailman ETF rahastopääomista.

Myös vaihto on keskittynyt. Noin 80% etf rahastoilla käytävästä kaupasta tapahtuu USA:ssa.

Suurimpien yksittäisten rahastojen koko lähestyy Suomen pörssin markkina-arvon luokkaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisuuden arvostus ja säilyminen on kytköksissä talouskasvuun

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. EVA:n tutkimuspäälikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisuuden arvostus on kytköksissä talouskasvuun. EVA on seurannut suomalaisuuden arvostuksen muutoksia vuodesta 1984.

– Aina, kun talous on sukeltanut, on myös suomalaisuuden arvostus hiipunut, Haavisto kertoo.

Tulevaisuudenuskomme on vahvistunut

Nyt 31 prosenttia suomalaisista arvelee, että asiat ovat viiden vuoden päästä paremmin kuin nykyään. Viisi vuotta sitten, vuonna 2011, lukema oli vain 15 prosenttia. Myös suhtautuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin on myönteistä: 69 prosenttia pitää niitä välttämättöminä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen kesät ovat kaksi tai kolme viikkoa pidempiä

Lämpimiä kesäpäiviä on Suomessa kaksi tai kolme viikkoa pidempään kuin 1800 luvun niin sanotulla pienellä jääkaudella. Muutos on suurin pohjois-Suomessa, missä kesän lämpö hellii meitä kaksi kuukautta. Myös etelä-Suomen kesä on nykyään varmempi, pidempi ja parempi.

Keskikesän lämpötilat eivät sen sijaan ole kovinkaan paljon kohonneet. Merkittävin muutos on nimenomaan sydänkesän pidentyminen.

Tiedot selviävät ilmatieteen laitoksen kesätilastoista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat vähäisiä

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat IMF:n ennusteen mukaan vähäiset.

Brexit:n negatiivinen vaikutus vuonna 2017 on IMF:n mukaan noin 0,1% ja maailman talouskasvuksi muodostunee IMF:n mukaan noin 3,4%.

Vaikutukset ovat suurimmat Englannissa ja Euroopassa, mutta edes Englanti ei IMF:n mukaan putoa taantumaan. Talouskasvu on sielläkin IMF:n mukaan edelleen 1,3%.  (Piksu toimitus: Englannin kasvuennusteeseen kannattaa suhtautua varauksella)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Olympialaiset nostavat järjestäjämaan osakekursseja

Olympialaiset ja muut suuret tapahtumat vaikuttavat merkittävästi järjestäjämaan pörssikursseihin. Tähän päätelmään on tultu tutkimuksessa "The impact of Mega-Sporting Events on Stock Markets".

Järjestäjämaan osakekurssit nousevat olympilalaisia edeltävän vuoden aikana keskimäärin 32%. Positiivinen vaikuts katoaa olympialaisten jälkeen ja pörssikurssit pääsääntöisesti laskevat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat mökkikansaa

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana.

Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta ja eniten niitä oli Helsinki-Uusimaa -suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asunnonvuokrauksesta saa yli 4% vakaan tuoton

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä.  Kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus.

Tutkimuksen tekijät ennustavat, että esimerkiksi kaksioista saa vuosina 2016...2020 (oheinen kuva) parasta kokonaistuottoa Kokkolassa, Helsingissä, Seinäjoella ja Vaasassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17%

Asuntojenmyynti.fi:n mukaan kiinteistönvälittäjät laskivat kerrostalo-osakkeiden sekä omakotitalojen välityspalkkioitaan kevätkesällä. Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17% ja kiinteistöjen 4,34% (sisältävät arvonlisäveron).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakemarkkinat palautuneet Brexit äänestyksestä

Osakemarkkinat ovat Nordean mukaan Brexit äänestyksen jälkeen rauhoittuneet ja arvostustasot ovat Eurooppaa lukuun ottamatta palautuneet äänestystä edeltäneelle tasolle.

Korot ovat kaikenkaikkiaan hieman alemmalla tasolla kuin ennen äänestystä ja luottamus on näiltäkin osin palautunut.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Liukuvat keskiarvot helpottavat kauppojen ajoittamista

Tekninen analyysi tarkoittaa tulevan kehityksen ennustamista menneen kurssikehityksen perusteella. Eräs tärkeimmistä työkaluista on liukuvat keskiarvot. Mutta mitä ne mittaavat ja miten niitä käytetään?

Liukuvien keskiarvojen avulla etsitään kurssikäyrästä trendiä, systemaattista jatkuvaa muutosta johonkin suuntaan. Esimerkiksi jos kurssikäyrä on 10 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella niin siitä tietää että kursit ovat nyt korkeammalla kuin keskimäärin edellisen 10 pörssipäivän aikana. Ollaan siis tässä tapauksessa nousutrendissä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hypo: Brexit tunnekuohu sysää Suomen taantumaan

Hypo: 7.7.2016. Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalueen kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla

Kuluttajien luottamuksella on vahvaa korrelaatiota pörssikursseihin.

Euroalueen kuluttajien luottamus on vuoden 2012 Kreikka kriisin jälkeen elpynyt. Kehitys on ollut Suomessa hitaampaa, mutta tämä vuosi on jo parempi. 

Pörssikurssit ovat seuranneet perässä. Oheisessa kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvo (Suomen Pankin mukaan), joka on vuodesta 2012 alkaen vähitellen hivuttautunut ylöspäin.

Mikä on suunta jatkossa? Vastaus löytyy luultavasti tämän kuvan ulkopuolelta, muista tekijöistä. Makrotalous, maailmankauppa, erilaiset kriisit ja keskeisissä valtioissa tehtävät rakenteelliset uudistukset määräävät kehitystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verkkokauppa kasvoi 43 %, Suomi siirtyi verkkokauppa-aikaan

Verkkokauppaa on tehty jo yli 20 vuotta, mutta vasta nyt olemme todistamassa kaupan alaa ravistelevaa dramaattista muutosta.

Viimeisen 12 kuukauden verkkokauppaindeksin tulokset osoittavat, että murros tapahtuu juuri nyt. Vielä vuoden 2015 aikana vähittäiskaupasta tapahtui verkossa alle 10 prosenttia. Viimeisin verkkokauppaindeksi Q2/2016 näyttää häkellyttävää 43% vuosittaista kasvua kotimaisille verkkokaupoille ja  verkossa tapahtuu tällä hetkellä jo 20% suomalaisten ostoksista.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankkibarometri: Nyt investoidaan ja luodaan tulevaisuutta

Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän olleen vuoden toisella neljänneksellä kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vilkkaampana kuin vuotta aiemmin.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi