Käyttäjän VertaaEnsin blogi

Suomen talouskasvu piristynyt mutta kuluttajien velkaantuneisuus kasvanut

Vaikka talous on kasvanut, velkaongelmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Suomen talouskasvu on toukokuussa ollut nousujohteista, ja teollisuus otti 66,7% harppauksen uusien tilausten määrässä edellisvuoteen verrattuna. Yksityiset kuluttajat ovat jo pitkään olleet Suomen talouskasvun tärkein perusta, ja vienti on myös nousussa Suomen Pankin tekemän Suomen talouden ennusteen mukaan. Talouden nousulla on tapana nostaa optimismia kulutuksen suhteen ja siten ehkä vaientaa järjen ääntä kulutuspäätöksissä, mistä voi seurata huolettomampi suhtautuminen talousasioiden hoitoon.

Velkaantuneisuus on kasvussa – Moni suomalainen ei kilpailuta lainoja

Finanssialan teettämässä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportissa on tutkittu suomalaisten lainakäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten velkaantuneisuus on kasvussa, sillä sekä kulutusluottojen että asuntolainojen määrät ovat kohonneet. Tutkimukseen haastateltiin 2 500 suomalaista, ja haastateltavien ikähaarukka oli 15-79 vuotta. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1-2 vuoden välein.

Kulutusluottoja ei vertailla, vaikka kannattaisi

Tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä joka neljännellä suomalaisella on kulutusluottoa. Suurimmalla osalla kulutusluottoa ottaneista (81 %) on avoinna yksi kulutusluotto. 16 prosentilla kulutusluottoja on avoinna kaksi, ja 3 prosentilla kolme tai enemmän.

Kyselyn mukaan kulutusluoton keskikoko on nyt 12 100 euroa. Edellisen tutkimuksen aikaan vuonna 2015 keskikokoinen kulutusluotto oli 10 400 euroa, eli suunta on selvästi nousujohteinen.

Kulutusluottojen kasvanut tarjonta lisää lainanottoa

Kulutusluottojen  suosion kasvu on kiihtynyt, ja laina-ajat ovat entistä pidempiä, selviää Suomen Pankin toukokuun alussa julkaistusta tilastosta. Kulutusluottoja on nyt tarjolla monipuolisemmin kuin ikinä aiemmin ja netissä toimivien lainasivustojen tuoma helppous ja nopeus madaltaa kuluttajan kynnystä ottaa isompaa lainaa pidemmällä takaisinmaksuajalla. Riskinä kuluttajille on ylivelkaantuminen, sillä jo kahdella vuodella pidentynyt laina-aika lisää lainan kokonaiskustannuksia suuresti.

 

Kulutusluottojen määrät kasvaneet

Suomalaiset ottavat nyt vakuudettomia kulutusluottoja enemmän kuin koskaan. Maaliskuussanostettujen vakuudettomien kulutusluottojen kasvutahti oli 13,7 prosenttia, kun viime vuonna samaan aikaan se oli 7,1 prosenttia. Uusia vakuudettomia kulutusluottoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin maaliskuussa ennätykselliset 242 miljoonaa euroa. Vakuudellisten luottojen määrä on jatkanut tasaista kahden prosentin kasvua viime vuodesta lähtien.

 

Miksi pankit päästivät ulkomaalaiset lainantarjoajat markkinoilleen

Kulutusluottojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa: kotitalouksien vuosittainen kulutusluottokanta on noussut yli 14 miljardiin euroon, ja perinteisten pankkien rinnalle on tullut viime vuosina useita uusia kulutusluoton tarjoajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

2000-luvulla markkinoille on tullut ulkomaalaisia lainantarjoajia, pääasiassa Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Lisäksi espanjalaisen Santander-pankin Santander Consumer Finance on Suomen suurin autorahoittaja, ja ollut Suomessa jo kymmenen vuotta.

Viimeisimpiä markkinoille tulleita pankkeja/lainantarjoajia ovat norjalaiset Bank Norwegian (2016) ja Komplett Bank (2017). Molemmat myöntävät jopa 50 000 € vakuudetonta luottoa, ja korko on matalimmillaan vain 4,90% (Komplett). Perinteisten pankkien, kuten Nordean, OP:n ja Danske Bankin vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat keskimäärin matalampia kuin muiden lainantarjoajien, mutta lainaa myönnetään vain pankin omille asiakkaille. S-Pankki on ainoa joka myöntää yli 25 000 euron vakuudetonta kulutusluottoa (40 000 €).

Pitkät asuntolainat suosittuja – Vain puolet ottavat suojaa korkojen nousulta

Korkojen alhainen taso on suotuisa ajankohta lainanotolle, se on selvä. Matalien korkojen houkuttelemina kuluttajat ottavat kuitenkin nyt helpommin isompia ja pidempiä asuntolainoja kuin korkojen ollessa korkealla. Monet eivät kuitenkaan huolehdi tulevasta. Kun korot lähtevät taas joskus nousemaan, voivat lainakustannukset nousta suurestikin, jos korkojen nousuun ei ole varauduttu. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Millerin mukaan vain noin puoleen asuntolainoista otetaan korkosuoja.

 

Pitkissä takaisinmaksuajoissa piilee riski

Suomen pankin laskelmien mukaan suomalaiset ottivat viime vuonna asuntolainaa keskimäärin 19 vuoden takaisinmaksuajalla, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman päälle 18 vuotta. Viime vuonna kaikista nostetuista asuntolainoista yli puolet olivat takaisinmaksuajaltaan 20-26 vuotta.

 

Pikavippien sääntelyä ollaan tiukentamassa – mikä tulee muuttumaan?

Oikeusministeriön käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tarkoitus olisi kiristää sääntelyä esimerkiksi nostamalla korkokattoa. Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: alle 2000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50%+viitekorko. Lakia on kuitenkin helppo kiertää myöntämällä yli esimerkiksi 2010 € luottolimiittiä, jolloin korkorajoitus ei koske summaa, ja kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa verran, esimerkiksi 500 euroa.

Ministeriön uudessa ehdotuksessa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja, ja pohdinnassa on myös muita uusia keinoja rajoittaa pikavippiyritysten perimiä kuluja.

Mitä ehdotukset ovat käytännössä?

 

Kuluttajien luottamus omaan talouteen vahvistui vaikka velkaantuminen on kasvanut

 

Kuluttajat luottavat oman taloutensa kohenemiseen tulevan vuoden aikana, selviää tilastokeskuksen tammikuun kuluttajabarometristä. Samaan aikaan suomalaisten velkaantumisaste on kasvanut melko tasaisesti viime vuosina. Erityisesti kulutusluottoja käytetään taas enemmän.

 

Rahankäyttöaikeet maltillisia

Oman taloustilanteen kohenemiseen vuonna 2017 luottaa 29 prosenttia kuluttajista. Sen sijaan 12 prosenttia pelkää taloutensa huononevan tulevan vuoden aikana. Vuoden 2016 tammikuussa osuudet olivat 24 ja 13 prosenttia.

Kuluttajat pitävät vuotta 2017 suotuisana ajankohtana kestotavaroiden ostamiselle ja erityisesti lainanotolle.

Kotitalouksista 17 % suunnittelee erittäin todennäköisesti ostavansa auton. Asunnonostoaikeet laskivat vuoden aikana 9 prosentista 7 prosenttiin. Rahaa kodin peruskorjaukseen aikovat käyttää 18 % kotitalouksista.

Peruspankkipalveluiden vertaileminen helpottuu

Peruspankkipalveluiden vertailua tullaan helpottamaan uudella lailla, palveluiden saatavuuden ja pankin vaihtamisen lisäksi. Lakiesitys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin, ja sen pääasiallinen tarkoitus on varmistaa peruspankkipalveluiden saatavuus kaikille sekä parantaa pankkipalveluiden vertailukelpoisuutta.

Suomalaiset velkaantuvat koko ajan enemmän ja säästävät vähemmän - lainanlyhennykset imevät kotitalouksien tulot

Suomalaisten velkaantuminen oli kasvusuuntaista vuosina 1975-1988. Tämän jälkeen velkaantumisaste pienentyi aina vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen suomalaisten velkaantumisaste kasvoi melko tasaista tahtia aina viime vuoteen asti, jolloin velkaantumisaste saavutti uuden huippunsa, 124,5 %.

 

Velkaantumisaste on kasvanut 40 vuodessa jopa 86 %

Vuonna 1975 velkaantumisaste oli 38,5%, ja 2015 se oli jo 124,5%. Suomalaisten säästämisaste seuraa velkaantumisastetta melko johdonmukaisesti: aikoina jona lainoja on tarvinnut hakea vähemmän, on ollut myös mahdollista laittaa enemmän rahaa säästöön. Esimerkiksi lama-aikaan vuonna 1992 säästämisaste saavutti huippunsa 10,2%, ja samaan aikaan lainanotto oli laskusuhdanteessa. Nyt vain muutamassa vuodessa (2013-2016) säästämisaste on tippunut 2,2 prosentista 0,1 prosenttiin, kun taas samassa ajassa velkaantumisaste on kasvanut 6,7 prosenttia.

 

Maksuvälinepetos on yksi nopeimmin lisääntyneistä rikoksista Suomessa

Maksuvälinepetokset ovat nopeasti lisääntyneet Suomessa. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan, viranomaiset kirjasivat 85 % enemmän maksuvälinepetoksia vuoden 2016 tammikuun ja syyskuun välisenä aikana verrattuna samaan aikajaksoon vuonna 2015. 

Suomen laki määrittelee maksuvälinepetoksen teoksi, jossa henkilö käyttää luvatta tai luvanvastaisesti toisen maksuvälinettä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Maksuväline voi olla luotto-, pankki- tai maksukortti, shekki tai mikä tahansa muu väline, jolla voidaan tehdä maksuja tai tilisiirtoja. 

 

Tilastokeskuksen kuvitelma petoksista ja maksuvälinepetoksista vuosilta 2010-2016.

Screen Shot 2016-10-25 at 10.30.24.png

 

Suomi mukaan taloustieto-Pisaan – millaista menestystä voidaan odottaa?

Suomalaisille tuttu Pisa-tutkimus laajenee suomalaisnuorten osalta myös taloustaitojen alalle. Huipputulokset Pisa-tutkimuksessa ovat tuoneet Suomelle mainetta koulutuksen kärkimaana, mutta toistaiseksi Suomi ei ole ottanut osaa taloustaitoja mittaavaan osuuteen. Ylipäätään suomalaiset kansainvälisestä talousosaamisen tasosta ei ole tarkkaa tietoa.

 

Taloustaidot ovat yhä merkittävämmässä roolissa

Pisa-tutkimuksella halutaan talouden osalta mitata kuluttajien taloudellista lukutaitoa, eli niitä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä kotitalouksien arjessa. Taloudellisella lukutaidolla viitataan erityisesti kansalaisten kykyyn ymmärtää taloustermejä, hallita yksinkertainen talousmatematiikka sekä ymmärtää keskeiset talouden lainalaisuudet, kuten hajauttamisen tärkeys. Kyse on siis henkilökohtaisesta taloudesta (personal finance) erotuksena kansantaloudesta (economics).

 

Positiivinen luottorekisteri on kuluttajan eduksi

Positiivinen luottorekisteri eli Comprehensive Credit Reporting (CCR) on ollut viimeaikoina esillä eri medioissa suomalaisten kasvavien velkaongelmien takia. Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä nousi uuteen ennätyslukemaan heinäkuussa, jolloin 372 800 henkilöllä oli luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintä.

Positiivinen luottorekisteri avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista

Luotonantajia on kritisoitu siitä, että lainanhakuprosessissa lainanhakijoita arvioidaan vain minimivaatimusten perusteella. Luotottajilta onkin penätty vastuullisuutta tarkastella asiakkaiden lainapyyntöjä tarkemmin. Kuitenkaan ilman kaikkia hakijan luottotietoja kokoavaa rekisteriä on luotonantajien vaikeaa puuttua ongelmiin tarpeeksi ajoissa. Lainanantajalla olisi oltava mahdollisuus tehdä realistinen ja reaaliaikainen arvio asiakkaan maksukyvystä, jotta ylivelkaantuneelle kuluttajalle ei enää myönnetäisi uusia lainoja.

Maksuhäiriömerkinnät yhteydessä tuloihin

 

Maksuhäiriömerkinnät ovat usein yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen ja tulotasoon. Viime vuosina on uutisoitu nuorison keskuudessa lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä. Miesten keskuudessa maksuhäiriöt ovat myös selkeästi yleisempiä kuin naisilla. VertaaEnsin.fi selvitti Suomen Asiakastieto OY:n maksuhäiriömerkintätiedoista, onko maksuhäiriömerkinnöillä yhteyttä talouksien mediaanituloihin.

Analyysi perustuu Suomen Asiakastieto OY:n 31.5.2016 päivittämiin maksuhäiriötilastoihin kaikista yli 200 asukkaan postinumeroalueista Suomessa. VertaaEnsin.fi kokosi maksuhäiriömerkinnät suurimmista suomalaisista kunnista, ja yhdisti ne talouksien mediaanituloihin. Analyysi osoittaa, että monella suomalaisella paikkakunnalla maksuhäiriömerkintöjen suhde mediaanituloihin on merkittävä.

 

Maksuhäiriömerkinnät ja kotitalouksien tulot kulkevat käsi kädessä

 

 

Hyvä vai huono vertaislaina?

Vertaislaina on joukkorahoitusmuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden rahan lainaamiseen ilman pankkeja, yksityishenkilöltä toiselle. Kuka tahansa voi hakea palvelusta lainaa tai ruveta sijoittajaksi palveluun eli tarjota lainaa toisille. Vertaislainasta eri peer2peer-lendingstä on tullut uusi vaihtoehto tarjoamille kulutusluotoille ja pikavipeille.

Vertaislaina on kulutusluottoa

Vertaislainapalveluissa lainanottajat voivat kilpailuttaa lainansa, ja hyväksyä sijoittajien tarjouksista parhaan. Jos lainanhakijan luottotiedot ovat kunnossa ja hakijalla on säännölliset tulot, voidaan hänelle tarjota lainaa edullisemmalla korolla, kuin mitä esimerkiksi pikalainayhtiöt tarjoavat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vertaislaina olisi se kaikista halvin vaihtoehto. Kun eri lainavaihtoehtoja vertailee keskenään, näkee, että vertaislainat ovat varteenotettava vaihtoehto kulutusluotoille, mutta eivät aina välttämättä edullisin. Vakuudetonta kulutusluottoa voi saada pankilta tai rahoitusyhtiöltä halvemmalla, jopa 5 prosentin korolla.

Miten vertaislainayritykset tienaavat?

Suomalaisilla Pohjoismaiden huonoin talouslukutaito

Suomalaiset ymmärtävät suhteellisen hyvin talousasioita, kun vertailukohtana on koko maailma. Maailmanpankin tekemän globaalin Financial Litearacy around the world -tutkimuksen mukaan keskimäärin vain kolmasosa kaikista ihmisistä on talouslukutaitoisia.

Tutkimuksessa kysyttiin korkoihin, inflaatioon, riskin hajauttamiseen ja korkoa korolle periaatteeseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2014 tehtyä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 150 000 yli 15-vuotiasta henkilöä yli 140 maasta. Tutkimustulokset paljastivat, että eri maiden ja demografisten ryhmien välillä on suuria eroja: naisilta, köyhiltä ja vähemmän koulutetuilta puuttui talousosaamista, myös kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden maissa. Henkilöt, jotka käyttivät pankkipalveluita ja omistivat pankkitilejä sekä luottokortin, taas olivat tietoisempia talousasioista tulotasosta riippumatta.

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän VertaaEnsin blogi