Nordea oli liian suuri ruotsalaisille harteille

Nordean tulo Suomeen ei ollut yllätys. Pankki oli yksinkertaisesti liian mahtava ruotsalaisille harteille.  Nordean tase on  viimeisimmän kvartaaliraportin mukaan  642 Mrd€ ja Ruotsin bruttokansantuote on noin 440 Mrd€ (tarkka arvo riippuu valuuttakurssista). Nordea oli liian suuri pankki liian pienessä maassa.

Suureen pankkiin liittyy aina riskejä eikä ole harvinaista että pankin pelastamiseksi sen taseesta yli kymmenen tai jopa parikymmentä prosenttia joudutaan rahoittamaan julkisista varoista. Tämän suuruinen summa olisi ollut turvallisuusuhka Ruotsille ja sen vuoksi Nordealta kerättiin ruotsalaiseen vakuusrahastoon merkittävästi varoja – enemmän kuin Euroalue kerää pankeilta.  

Miten Nordea sitten sopii Suomen harteille kun ei kerran ruotsalaiset ole tarpeeksi leveät? Syynä on Euroalueen yhteinen vakuusrahasto. Euroalueen pankin horjuessa kaikkien maiden vakuusvarat ovat turvana kun taas Kruunualueen pankkina sen horjuminen aiheuttaa akuutin valtiota uhkaavan kriisin Ruotsiin. Nodea on suuruutensa vuoksi vakava uhka Ruotsille, mutta Euroalueen kannalta se on yksi keskisuuri pankki monien muiden joukossa. 

Pankin maineen vakava horjuminen aiheuttaa niinsanotun pankkipaon, jossa tallettajat kilvan nostavat talletuksensa ja siirtävät parempaan turvaan muihin pankkeihin. Euroalueella noita turvaavia pankkeja ovat tyypillisesti muut Euroalueen pankit. Raha ei noin vain katoa Euroalueelta. Kriisi voidaan silloin hoitaa alueen sisäisillä järjestelyillä. Mutta Nordean osalta asia olisi ollut toisin. Nordean kriisissä pakenevat asiakkaat laittaisivat rahansa Suomessa Osuuspankkiin ja Tanskassa Danskebankkiin. Noita pakenevia Euroja olisi kruunuissa toimivan Ruotsin valtion hankala korvata.  Tulisi kalliiksi kun kruunu samalla luonnollisesti menettäisi arvoaan. Nordean aiheuttamat  riskit ovat euroalueen kannalta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti pienempiä. Siksi vakuusvarantoja ei tarvitse kerätä niin paljoa.

Ruotsin kaltaisia maita, jotka eivät pysty kantamaan harteillaan suurimpien pankkiensa vastuita on muitakin. Itse asiassa kaikissa yksittäisissä Euroopan maissa on sama tilanne kuin Ruotsissa. Suurimmat pankit ovat liian suuria. Yhteinen pankkivakausjärjestelmä on tarpeellinen ja kansainvälisten pankkien on järkevää siirtää pääkonttorinsa Euroalueelle.  Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Englanti. Sen BKT on noin 2700 Mrd$ ja siellä pääkonttoriaan pitävien suurimpien pankkien taseet ovat: HSBC: 2400 Mrd$,  Barklays 1500 Mrd$. Itsenäisen Britanian hartiat eivät pitkällä tähtäimellä kestä tämän suuruisista pankeista syntyviä kansainvälisiä vastuita. On järkevää että pankit siirtyvät vähitellen maahan, jolla on isommat hartiat. Mikä tahansa Euroalueen maa kelpaa.   

6 thoughts on “Nordea oli liian suuri ruotsalaisille harteille

  1. entä suomelle

    Eikö tämä ole vielä suurempi uhka Suomelle, vai luotetaanko Europankkiin liikaa ?

  2. Dominoefekti

    Pankkikriisin sattuessa kukaan ei ole turvassa. Pankit ovat keskinäisriippuvaisia ja yhden suuren pankin kaatuessa liki kaikki pankit joutuvat ongelmiin. Mikäli vaikka paljon puhuttu Deutche Bank joutuisi ongelmiin niin sen kerrannaisvaikutuksia ei kukaan tietäisi. On tärkeää, että yksikään pankki ei ota sellaisia riskejä joita se ei voi kantaa. Nyt Trump pyrkii vähentämään USAssa sääntelyä. 

  3. Deutche Bank:n tasevastuut lienevät puolet Saksan BKT.stä

    ”Jos Deutche Bank kaatuisi niin kerrannaisvaikutuksia ei taida tietää kukaan”

    Deutche Bank:n tasevastuut näyttivät olevan suuruusluokkaa puolet Saksan bruttokansantuotteesta – noin kolme kertaa Nordeaa suurempi.

     

  4. uusi asiakas

    Nordea on kansainvälinen yritys. Nyt entistäkin enemmän ja vakuuttavammin. Laittaudun asiakkaaksi.

  5. Suomi ei ole yksin

    Kaitsun jutun pointtihan olikin, että Suomi ei olisi pankkikriisissä yksin, koska pankkijärjestelmän takana on koko euroalue. Nordea on Ruotsiin suuri mutta euroalueelle ei. 

  6. TS:n kanta

    Medialla on tapana hypettää vähemmästäkin. Siinä mielessä on piristivä poikkeus lukea TS:n uutis-/ toimituspäällikön kanta. Ei siinä mitään uutta ole, mutta terveellisiä muistutuksia kuitenkin. Otsikko lienee ironiaa?

Comments are closed.

Related Posts