Artikkelit aikajärjestyksessä

Suomen talouskasvu piristynyt mutta kuluttajien velkaantuneisuus kasvanut

Vaikka talous on kasvanut, velkaongelmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Suomen talouskasvu on toukokuussa ollut nousujohteista, ja teollisuus otti 66,7% harppauksen uusien tilausten määrässä edellisvuoteen verrattuna. Yksityiset kuluttajat ovat jo pitkään olleet Suomen talouskasvun tärkein perusta, ja vienti on myös nousussa Suomen Pankin tekemän Suomen talouden ennusteen mukaan. Talouden nousulla on tapana nostaa optimismia kulutuksen suhteen ja siten ehkä vaientaa järjen ääntä kulutuspäätöksissä, mistä voi seurata huolettomampi suhtautuminen talousasioiden hoitoon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tontiinit olivat huikea eläkeinnovaatio ja lotto-huvia

Eläkejärjestelmää nimeltään "Tontiini" (engl Tontine) käytettiin 1600-, 1700-  ja 1800- luvuilla ja tuosta erittäin suositusta järjestelmästä olisi vieläkin opittavaa.  Järjestelmä toimi seuraavasti:

  1. Eläkkeen ottajat maksoivat Tontinin järjestäjälle, yleensä valtiolle eli kuninkaalle, eläkemaksun (usein kertakorvauksena)
  2. Kuningas maksoi tämän jälkeen korkoa kaikille elossa oleville eläkkeensaajille (kaikki saivat saman korkosumman)
  3. Sitä mukaa kun eläkkeensaajat kuolivat pois niin koko korkosumma jaettiin jäljellä olevien kesken. Viimeiset saivat huikean hyvän korvauksen. Koko korkosumma jaettiin nimittäin heidän kesken tasan.
  4. Pääomaa ei maksettu koskaan takaisin.

Tontiineista oli etua sekä eläkkeen ottajille että Tontiinin järjestäjille:

  • Eläkkeen ottaja sai eläkkeen, jonka suuruus kasvoi iän mukana samalla kun omat voimat vähenivät.
  • Eläkkeen saajalla oli lisäksi mahdollisuus huikeaan voittoon jos eli pitkään. Kannatti huolehtia terveydestä.
  • Eläkkeen järjestäjä (Kuningas) sai kohtuullisen edullista rahaa käyttöönsä. Rahasta piti maksaa tiettyä kiinteää ennalta määritettyä korkoa muutamia kymmeniä vuosia aina siihen asti että viimeinen eläkkeensaaja kuoli.

Markkinakatsaus: Droppi tuskin vielä ohi

Alaspäin kurkottivat osakepörssit edelleen, vaikka vauhdikas ei liike ollut. Droppeihin kuuluva korjausliike ylöspäin olikin kupletin juoni alkuviikosta, kunnes se katkesi ja tultiin taas alemmas. Dropin vauhdin hidastuessa kysymys tietenkin on, joko se päättyi? Kaukana käänteen ei pitäisi enää olla, toisaalta aivan lopussa pudotus usein kiihtyy rutkasti aina markkinapaniikiksi asti. Aina ei kuitenkaan niin käy.

Kunnon paniikin aineksia en teknisesti vielä näe, tuskin ennen syksyä. Silti odotan yhä pudotuksen kuitenkin vielä jatkuvan hiukan alemmas. Ensi viikko viimeistään loppupäästä olisi ilmeinen ajankohta. Pelkoindikaattori VIX, johon on taas tullut eloa kuten aina dropeissa, ottaa tulkintani mukaan vielä yhden loikan ylös. Sitten tämä keskipitkä trendi alkaisi olla mielestäni paketissa.

https://finance.yahoo.com/quote/%5EVIX?ltr=1

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aurinko paistaa tänä kesänä osakesijoittajalle

Aurinko paistaa Nordean Lippo Suomisen mukaan osakesijoittajalle kesälläkin.

Osakkeiden laskulle ei ole mitään syytä. Maailmantalous, yrityksen tulokset ja korot ovat kaikki osakesijoittajan puolella.

Moni sijoittaja on valmistautunut korjausliikkeseen pitämällä runsaasti käteistä. Mutta odottavia on paljon ja käteistä on paljon ja niinpä laskua ei tule kun joku kuitenkin lähtee ostoksille jo ennen kuin edes viiden prosentin korjausliikettä ehtii tapahtua.

Nordea suosittaa nyt ennen kaikkea Euroopan osakemarkkinoita. Talouskehitys on ollut hyvää, osakkeet ovat kohtuullisesti arvostettuja ja yritysten tuloskehitykseltä voi odottaa paljon.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ostrakismos järjestelmä sinetöi Ateenan demokratiaksi

Filosofian maisteri Suvi Kuokkasen väitöstutkimus kertoo, että vuosien  487 ja 415 eaa. välisenä aikana ateenalaiset karkottivat keskuudestaan normien rikkojia ostrakismoksella. Ostrakismos oli kansanäänestys, jolla joka vuosi yksi henkilö karkoitettiin kymmenen vuoden määräajaksi. Ehdokkaita ei asetettu etukäteen, vaan karkotuksen kohde, yleensä joku tunnettu poliitikko, määräytyi kansanäänestyksessä.  Ostrakismos-karkotusten ennaltaehkäiseviä motiiveja analysoinut väitöstutkimus osoittaa, että ateenalaiset pyrkivät ostrakismoksen keinoin ohjaamaan liian hallitsevaa tai moraalittomaksi koettua yksilöä ja alistamaan tämän yhteisön normeille. Ostrakismoksen kautta kansa purki kielteisiä tunteitaan ja samalla lujitti yhteisöään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asunnon vuokraaminen kimppakämpäksi monimutkaistuu

Asuntojen vuokraaminen opiskelijoille kimppakämpäksi hankaloituu elokuun alusta alkaen. Vuokranantaja ei voi enää tehdä yhteistä vuokrasopimusta kimppakämppään tulevien vuokralaisten kanssa siten että vuokralaiset ovat yhteisesti vastuussa siitä että vuokra tulee maksetuksi. Vuokrasopimus tehdään jatkossa vain yhden opiskelijan kanssa, joka sitten alivuokraa asuntoa edelleen kavereilleen. Vanhatkin kimppakämppä vuokrasopimukset pitää uusia.

Syynä muutokseen on Kela. Opiskelijat siirtyvät elokuun alusta alkaen yleisen asumistuen piiriin ja Kelan ohjeistuksen mukaan opiskelijat kuuluvat samaan ruokakuntaan jos he ovat vuokrasopimuksen mukaan yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta. Eikä opiskelijan ole järkevää kuulua samaan ruokakuntaan (eli käytännössä perheeseen) muiden opiskelijoiden kanssa. Monet tuet riippuvat ruokakunnan yhteisistä tuloista.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Torahampaita ja auringonnousua

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -0.2%, alusta (27-05-2010) +108.5%

Yleistä

Kesällä oikeita talousuutisia on harvakseltaan joten feedit pitää täyttää uusilla keksinnöillä. Akronyymien keksiminen auttaa ja takaa huomion.

FANG: Facebook, Amazon, Netflix, Google. Nämä teknosijoittajien suosikit ovat pärjänneet hyvin 2017 alkuvuoden. Kesäkuun alkupuolella mitta alkoi kuitenkin olla täysi ja aiemmat markkinasuosikit dippasivat muita enemmän. Toinen versio akronyymistä on FAAMG, jolloin mukana on myös Apple ja Microsoft (Netflixin sijasta).

SuNRiSe: Japanilaisilla pitää tietenkin olla oma versionsa. Hyvinkin tekaistulta vaikuttava SuNRiSe koostuu yhtiöistä Softbank, Nintendo, Recruit ja Sony. Näistä ainakin rekrytointiyritys Recruit ja Sony on aika vaikea mieltää teknologiayrityksiksi. Yhdistävinä tekijöinä ovat lähinnä kurssinousu ja korkeat arvostuskertoimet.

Näiden akronyymiosakkeiden kanssa kannattaa olla varovainen. Siinä vaiheessa kun näistä aletaan kirjoittaa joku on jo tehnyt sievoiset voitot ja haluaa pumpata nousua vielä vähän. Samoin laskujen alettua ei kannata ylireagoida.

Myös Mario Draghin kommentit ylitulkittiin niin että ECB:n tukiostot olisivat loppumassa hyvinkin nopeasti. Euro lähti vahvistumaan. Taala onkin nyt heikentynyt euroa vastaan koko alkuvuoden ja kurittanut oikeastaan kaikkia ulkomaille sijoittaneita.

Myös ”Pelkoindeksi” VIX osoittaa nyt elonmerkkejä oltuaan pitkään ruususenunessa. Eurooppalaiset osakeindeksit ovatkin dipanneet. Sen sijaan varsinkin Tokio on ollut hyvässä nosteessa.

Mielenkiintoista on myös että korrelaatiotasot eri arvopaperityyppien välillä on laskenut, mikä lisää aktiivisijoittajan mahdollisuuksia. ON melko tylsää valikoida osakkeita kun kaikki nousevat ja laskevat tasajalkaa. Yksi esimerkki tästä on laskeva korrelaatio Japanin jenin ja Topix:in välillä. Maaliskuussa 2016 korrelaatiokerroin oli 83%, mutta on nyt laskenut 63%.

Sekä Saksan IFO että Japanin Tankan näyttävät hyvin myönteisiä merkkejä päättäjien tulevaisuudenodotuksista. Arvostustasot huomioiden satsaan mieluummin Kiinaan, Japaniin ja Eurooppaan kuin USA:han. Näistä Nousevan auringon maa on ehkä tällä hetkellä kiinnostavin.

Strategia:  Nyt satsaan Japaniin ja Kiinan. Euroopaa on salkussa jo liiankin paljon.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Olosuhteet ja niiden hyödyntäminen

1970-luvun lopussa luin NL:ssa tehdystä kirjasta, miten puna-armeijalla oli ollut pikku vaikeuksia Suomen talvisodassa, koska Suomessa on talvisin aina neljä metriä lunta maassa. Jos sivuutetaan lumimäärän älyttömyys, jää vielä jäljelle kysymys siitä, miksi suomalaiset osasivat sopeutua talveen NL:a paremmin. Talvi se on tiemmä Moskovassakin.

Keväällä Tokmanni antoi tulosvaroituksen, kun talvi oli kuulemma ollut leuto. Säätilastot eivät selitystä tue. Talven jälkeen kevät on ollut ihan takuuvarmasti kylmä ja viimeinen kuukauden ennuste lupaa, ettei kesällä tule mitään uimarin ihannekeliä. Jaakon päivä on jo kolmen viikon päästä. Kaikesta päätellen Tokmannin kevät ja kesä menevät pieleen. Todennäköisesti talven sää on vähintäänkin liian sopiva, jos ei siinä muuta vikaa ole.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksan IFO indeksissä ei merkkiäkään suhdannekäänteestä

Saksan IFO instituutin DAX indeksi julkaistiin viime viikolla ja talous on kaikilla IFO:n mittareilla menossa kohti parempaa. Myös tulevaisuutta ennustava "Business expectations" mittari osoittaa odotusten parantuneen.

Saksa on vahvasti maailmankaupasta riippuvainen ja sillä on samankaltainen laaja teollisuustuotteita valmistava sektori kuin Suomella ja niinpä IFO indeksi kertoo paljon myös Suomen talouden näkymistä.

Pörssikurssit tuntuvat seurailevan IFO:n "Business expectations" indeksiä. Oheiseen kuvaan on laitettu IFO indeksien ohella myös saksan DAX indeksin kehitys. Yhtäläisyys on silminpistävä. Kuvan perusteella voisi päätellä että pörssikurssien merkittävä pudotus ei tapahdu heinäkuun helteillä. Odotukset paremmasta ovat vain vahvistuneet. 

Markkinakatsaus: Ensimmäinen kesädroppi vauhdissa

Historia ei toista automaattisesti itseään, mutta kyllä se riittävän usein niin tekee, että menneisyys kannattaa tuntea sektorilla kuin sektorilla. Kesädropit ovat lähes jokavuotinen ilmiö pörsseissä, ja sellainen on taas vaihteeksi käynnissä, kuten oli myös indikaattorien ja osakkeiden hinnoittelun perusteella odotettavissa. Kyytiä ovat saaneet pörssit molemmin puolin Atlanttia, mutta ennen kaikkea Euroopassa. Eurostoxx600 alitti jo 380 pistettä.

http://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp?countrycode=xx

Eikä pudotus ole tulkintani mukaan vielä ohi. Odotan Eurostoxxin nykäisevän vielä parin viikon sisään kolme neljä prosenttia alemmas. Helsingin pörssi kulkee tavallisesti aika samaa jalkaa, vaikka se tänä vuonna on ylisuorittanut Suomen vauhdikkaan elpymisen ansiosta, mutta jo sekin niiasi viitisen prosenttia muutamassa päivässä eli rajummin kuin kertaakaan tänä vuonna.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalio, Kansakuntien nousu ja tuho

Psykologisilla tekijöillä on suuri osuus kansakuntien nousussa ja tuhossa. Ne ajavat ihmiset mm. säästämään, kuluttamaan ja sotimaan. Tietyt syy-seuraus-suhteet toimivat ajureina kansakuntien eri vaiheissa. Ray Dalio esittelee tyypillisen kansakuntien nousun ja tuhon julkaisemassaan makrotaloudenperiaatteita kuvaavassa tutkimuksessaan joka löytyy sivustolta: www.economicprinciples.org

Se sisältää viisi vaihetta eivätkä kaikki maat pääse ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Vaiheet muodostavat tapahtumasarjan. Tapahtumasarjat eivät ole koskaan täysin samat eri maissa, mutta niillä on yhteisiä tekijöitä. Maat eivät etene ehkä koskaan ensimmäisestä vaiheestaan eteenpäin. Liikkuminen vaiheiden välillä ei myöskään tapahdu vain eteenpäin vaan välillä maat ottavat kehityksessään takapakkia.

Ensimmäisessä vaiheessa maat ovat köyhiä ja pitävät itseään köyhinä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Perustuslakivaliokunnan toimintatapa tarvitsee muutoksia

Suomen valtiosäännössä on ongelma - lakien perustuslain mukaisuuden valvonta. Suomen valtiosääntö antaa vastuun perustuslain mukaisuuden valvonnasta rivikansanedustajista koostuvalle perustuslakivaliokunnalle. Onglemia on syntynyt siitä, että kansanedustajat eivät kykene erottelemaan perustuslakivaliokunnan tuomioistuintehtävää (lain mukaisuuden valvonta) puolue- ja päivän- politiikasta.

Perustuslakivaliokuntamme on selkeästi hallituksen ja eduskunnan yläpuolella oleva tuomioistuin, jolla on oikeus ja velvollisuus estää hallituksen ja eduskunnan tekemät perstuslain vastaiset aloitteet.  Lainmukaisuuden valvonta on monissa maissa annettu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen haltuun. Suomessa perustuslain mukaisuutta arvioiva tuomioistuintehtävä on vuoden 1906 valtiosäännössä annettu joukolle kansanedustajia.

Järjestelymme on toiminut silloin kun on löytynyt poliittisen pelin yläpuolelle nousevia kansanedustajia. Näyttäisi siltä, että niin ei tällä hetkellä ole ja tarvitaan korjausta.

Minun mielestä perustuslakivaliokunnan asemaa ja koostumusta ei ole puutteista huolimatta välttämätöntä vaihtaa. Riittäisi luultavasti että:

  • Perustuslakivaliokunta saisi puhua vain virallisten kannanottojensa kautta eikä jäsenenä olevilla poliitikoilla olisi oikeutta  hankkia lisäpisteitä kommentoimalla perustuslakivaliokunnan (tuomioistuimen) kannanottoa. Tällöin tuomioistuintehtävä sekoittuisi vähemmän päivänpolitiikaan ja mukana olevat poliitikot seisoisivat yhteisen lausunnon takana.
  • Perustuslakivaliokunnan tulisi ottaa käsiteltäväkseen myös jo säädettyjä vanhempia lakeja jotka on aikoinaan todettu perustuslain mukaisiksi, mutta jotka tämän päivän ajattelutavan valossa rikkovat ihmisten perusoikeuksia.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on dynaaminen startup yhtiöiden maa

Suomesta on tullut dynaaminen startup yhtiöiden maa, jossa aloittaviin yrityksiin sijoitetaan eniten Euroopassa ja sijoitukset tuottavat hyvää, runsaan 9% tuottoa.

Suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa vuonna 2016. Sijoitusten määrä oli miltei kaksinkertainen Euroopan keskiarvoon verrattuna.

Pidemmällä aikavälillä tilastot hymyilevät Suomelle vielä enemmän: vuosien 2012-2016 keskiarvon perusteella Suomi nousee tilaston ykköseksi.

”Euroopan mestaruus tilastoissa kertoo, että suomalaisten kasvuyrityksien menestyksen eteen on tehty valtavasti töitä”, iloitsee Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta. ”Viimeaikaisten uusien pääomasijoitusrahastojen avulla menestyviä kasvuyrityksiä saadaan Suomeen entistä enemmän.”

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitusvastuullisen tulee ennen kaikkea osata vaihtaa toimitusjohtaja

Toimivan operatiivisen yritysjohdon arviointi ja tarvittaessa vaihtaminen kuuluvat onnistuneeseen pääomasijoitustoimintaan. Pääomasijoittajat ovat sijoittaneet suomalaisiin kasvuyrityksiin 2,4 miljardia euroa vuosina 2014-2016. Ostokohteita tarkastaessaan pääomasijoittajat näkevät johdon merkityksellisenä tekijänä sijoituspäätöstä tehtäessä ja yrityksen kasvupotentiaalia arvioitaessa. Kunkin yrityksen omistajataustassa tulisi aina olla henkilöitä, joilla on toimitusjohtajan onnistuneeseen vaihtamiseen tarvittavat kontaktit ja osaaminen.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Uusia tunnuslukuja KeyFigs-välilehdellä:

  • P/S                                      Hinta/Liikevaihto
  • Value                                   Oma pääoma/osake + Osinkojen nykyarvo Gordonin mukaan
  • Sustainable Growth             Kestävä kasvu = (1-Osingonjakosuhde)*ROE

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsämme kehittyvät kohti luonnonvaraista olotilaa

Luonnonvarakeskus Luke on inventoinut metsämme vuosittain jo vuodesta 1920. Tuoreen metsäinventoinnin mukaan:

  • Puustomme vuosikasvu on nyt kaksinkertainen 1960 luvun alkuun verrattuna.
  • Sekä lahopuun että terveen puun määrä metsissämme lisääntyy lämmenneen ilmaston, vähäisten hakkuiden  ja lisääntyneen hiilidioksidin vuoksi.
  • Metsänomistajat ottavat metsien vuosittaisesta kasvusta hyötykäyttöön noin 75% ja jättävät loput hyödyntämättä. Varsinkin vanhemmat- ja kaupunkilais- metsänomistajat säilyttävät mielellään ikimetsiä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teollisuus on vetovuorossa kun rekennusteollisuus hiljentää

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimialakatsaus valottaa yksittäisten toimialojen tilannetta. Toimialoista positiivisimmin ovat kehittymässä sähkö- ja elektroniikkateollisuus, paperiteollisuus ja konepajateollisuus sekä yksityisomisteiset palvelutoimialat. Talonrakentamisen odotettaan sen sijaan hiljenevän loppuvuotta kohti mentäessä.

Markkinakatsaus: Johdannaiset kehiin Heikin trendisalkussa

Laiskasti kuin turisti rantahiekalla liikuskelevat osakemarkkinat. Eurstoxx 600 on odotukseni mukaan jo pari kuukautta madellut toukokuun huippunsa alla, ja vaisua on meno Atlantin takanakin marginaalisesti uusista huipuista huolimatta. Pitkäksi käy aktiivisen osakesijoittajan aika, ellei harrasta osakepoimintaa – eikä aika siihenkään suosiollinen ole.

Perustin Heikin trendisalkun osoittaakseni, että trendejä voi hyödyntää. Näissä oloissa se on hankalaa, siis ennen kuin isoja liikkeitä on odotettavissa. En sellaisia toistaiseksi näe muualla kuin raaka-aineissa, jotka liikkuvat reippaasti yleensä vuodenajasta riippumatta. Niihin sijoittamista en ole harrastanut monestakaan syystä, pääosin siksi, että raaka-aineet eivät osakkeiden tapaan ole pitkässä juoksussa nousevassa trendissä kuin tuurilla, eivätkä ne tuota omistajalleen kassavirtaa ja osinkoa. Voit vain treidata niitä, ja siihenkin sopivia instrumentteja on huonosti piensijoittajalle.

Tämä pätee usein vähän kaikkeen nopeaan kauppaan piensijoittajan kannalta. Taitavankin treiderin tappavat kustannukset. Keskipitkien osaketrendien saalistamisessa on vielä ollut mieltä sopivin ehdoin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksi ennustaa osakesäästäjälle kaunista kesäsäätä

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta (Lähde: Google finance)

VIX indeksi on nyt laskenut alhaisimmalle tasolleen yli vuosikymmeneen ja tämä tarkoittaa sitä että osakemarkkinat luottavat vahvasti siihen, että nykyiset kurssitasot säilyvät muuttumattomina ainakin yli heinäkuun helteiden. Merkittävää kesädroppia ei tämän mukaan tule. cool

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Suuruuden ekonomia

Koolla on väliä. Se voi olla siunaus tai tuhon siemen. Suuruutta voi kuvata absoluuttisin ja suhteellisin termein. Absoluuttinen suuruus tarkoittaa mahdollisimman suurta kokoa. Suhteellinen suuruus tarkoittaa, että yritys, maa, tai jokin muu organisaatio on toista suhteessa suurempi. Pienempikin yritys voi olla suuri suhteessa kilpailijoihinsa. Yrityksille on parempi olla suurimpien joukossa siinä mitä tekee kuin olla suuri ja olla pienempien joukossa. Nokian Renkaat ovat erikoistuneet talvirenkaisiin, joissa se on suurimpien joukossa. Kesärenkaissa se on pieni toimija. Se on absoluuttiselta kooltaan pieni, mutta suhteelliselta kooltaan iso.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on saavuttanut korkeasuhdanteen

Finanssiala ry:n Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat luotonkysynnän olevan viime vuotta vahvempaa. Luotonkysynnän odotetaan pysyvän viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vilkkaampana vuoden kolmannella neljänneksellä.

Kotitaloudet ottavat asuntolainoja ja sijoittavat osakkeisiin

Oman asunnon hankintaa ja sijoitusasuntoa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan olevan kasvussa. Matalasta korkotasosta johtuen asuntolainoja kuitenkin lyhennetään vauhdilla, joten asuntolainakannan vuosikasvu on pysynyt maltillisena noin kahden prosentin tuntumassa. Lyhennysvapaiden käytön piikki (2015) näyttää olevan selvästi takanapäin. Suurin osa velallisista maksaa lainansa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Kotitaloudet ovat entistä innokkaampia sijoittajia. Osakesijoitusten ja osakerahastojen suosio on kasvussa.

Käyttäjän mikko kuva

Piksun Osavuosikatsausarkisto on uudistettu

Listatut yritykset julkistavat osavuosi- ja liiketoimintakatsauksensa sijoittajasivuillaan. Yksittäisen yrityksen tuoreita taloustietoja on yleensä kätevintä etsiä suoraan yrityksen omilta sijoittajasivuilta.

Mikäli on tarvetta usean eri yrityksen raporteille, on niitä kätevämpää hakea Piksun osavuosikatsausarkistosta (Piksun "Analyysit / Osarit" - osiosta . Suora linkki osavuosikatsausarkistoon ).

 

Käyttäjän Antti Sundberg kuva

Dragons’ Den Kanada TV-ohjelma – Sijoittajat esittelyssä

Dragons’ Den Canada eli Leijonan Luola Kanada on maailmalla supersuosittu tosi-tv sarja, jonka idea on peräisin japanilaisesta Tigers of Money tv-ohjelmasta. Sarja tunnetaan maailmalla myös nimellä Shark Tank ja Suomessa paremmin nimellä Leijonan Luola.

Dragons’ Den Kanada on vuodesta 2006 alkaen pyörinyt TV-sarja, joka on vieläkin ohjelmistossa.

Markkinakatsaus: Tavallista kesäsäätä

Markkinoissa ei viime viikkoina ole reposteltavaa riesaksi asti ollut. Kurssit sahaavat enimmäkseen kapeissa haarukoissa. USA on ollut paremmassa vireessä kuin Eurooppa keskimäärin kuten odotin. Eurostoxx 600:n toukokuun alussa tekemä piikki 400 pisteen tuntumassa on pitänyt vaivatta kuten ennustin viikkoja sitten.

http://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp?countrycode=xx

En koske eurooppalaisiin osakkeisiin ennen syksyä näillä näkymin, sen verran monta kertaa olen tämän kesäsirkuksen nähnyt. Jenkkipörssien odotan edelleen nitkuttelevan ylemmäs, mutta vauhti tuskin oleellisesti kiihtyy viime viikoista. SDY:n tavoitehinnan 92 taalaa pidän ennallaan. Johdannaiskauppa alkaa kiinnostaa tosissaan, kun lyhyttä liikettä on paljon ja isoa vähän.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Listautumisista

1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, mutta 1990-luvun alun karmea lama teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että monella firmalla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa.

Jotenkin tuntuu siltä, että pääomasijoittajat ovat todenneet nykyisen suhdannetilanteen sellaiseksi, että listautumisilla on kiire. Kiire on myös sijoittajilla ennen kuin hinnat ennättävät laskea.

Itse pidän yritykseen perehtymistä jokseenkin työläänä. Esimerkiksi Silmäasema esitti merkinnän koon seuraavasti:

Persujen hajoaminen oli looginen prosessi

Perussuomalaisista riittää nyt kuohua ilman minuakin, mutta osallistunpa nyt parilla keskeisellä ja turhan vähälle huomiolle jääneellä pointilla. Eduskuntaryhmän ja kohta koko puolueen hajoaminen ei ollut yllätys. Pamahdus muhi vuosia maahanmuuttokriittisen rintaman haastaessa Timo Soinin kaksi vuosikymmentä rakentaman salonkikelpoisen populismin. Kun halla-aholaiset vyöryttivät koko puoluejohdon ajaen puolueen oppositioon, soinilaiset saivat aika odotetusti tarpeekseen.

Kaaos on lopulta looginen. Kaikkien oikeistopopulistien tapaan perussuomalaisia vaivasi alusta asti ristiriitainen poliittinen identiteetti. PS määrittelee itsensä pienen ihmisen konservatiiviseksi puolueeksi. Pienen ihmisen puolueen on lähtökohtaisesti ajettava samansuuntaista politiikkaa kuin vasemmisto. Soinilaiset kannattavatkin eräin osin vahvaa sosiaaliturvaa ja progressiivista verotusta. Sen ansiosta he taistelevat samoista äänistä etenkin demareiden kanssa, vaikka oikeistoon lukeutuvat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tehdasteollisuus uudistaa tuoteitaan ennätysvauhdilla

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta sekä Etlan tutkija Nelli Valmari ovat tuoreessa ETLA- tutkimuksessaan havainneet, että vuonna 2009 alkaneen laman myötä tuotantotoiminnan tuoterakenteen uudistuminen pysähtyi.

Uudistumistahdin toipumiseen meni vuosia. Tuotannollisen liiketoiminnan kehittäminen alkoi toden teolla vasta vuoden 2012 jälkeen. 

Velkaantuneisuus on kasvussa – Moni suomalainen ei kilpailuta lainoja

Finanssialan teettämässä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportissa on tutkittu suomalaisten lainakäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten velkaantuneisuus on kasvussa, sillä sekä kulutusluottojen että asuntolainojen määrät ovat kohonneet. Tutkimukseen haastateltiin 2 500 suomalaista, ja haastateltavien ikähaarukka oli 15-79 vuotta. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1-2 vuoden välein.

Kulutusluottoja ei vertailla, vaikka kannattaisi

Tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä joka neljännellä suomalaisella on kulutusluottoa. Suurimmalla osalla kulutusluottoa ottaneista (81 %) on avoinna yksi kulutusluotto. 16 prosentilla kulutusluottoja on avoinna kaksi, ja 3 prosentilla kolme tai enemmän.

Kyselyn mukaan kulutusluoton keskikoko on nyt 12 100 euroa. Edellisen tutkimuksen aikaan vuonna 2015 keskikokoinen kulutusluotto oli 10 400 euroa, eli suunta on selvästi nousujohteinen.

Käyttäjän mikko kuva

Herrapörssi

Herrapörssi on Piksun tuottama selvitys pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallitusten jäsenten palkitsemisesta.

Tiedot Herrapörssiin kerättiin kesäharjoittelijatyönä yritysten osavuosikatsauksista, yhtiökokouspöytäkirjoista ja vuosikertomuksista. Kerättyjä ja arvioitavia tietoja ovat toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen "rivijäsenen" palkkiot.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Uusi välilehti Key_Figs, jolla näkee yhtiöittäin kaikkien tunnuslukujen kehityksen 10 vuoden ajalta (tai niin pitkältä ajalta kun niitä on laskettu tai lähtötietoja on ollut käytettävissä).

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit