Kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut suuremmaksi kuin ennen 90- luvun lamaa kuten alla olevasta Findikaattori.fi kokoamasta tilastosta voimme havaita.

Silloinen ylivelkaantuneisuus johti moneen henkilökohtaiseen katastrofiin ja lamaan, jossa työttömyys nousi pahimmillaan lähelle 20% tasoa. Nyt kotitaloudet ovat velkaantuneet keskimäärin vielä enemmän ja alhainen korkotaso uhkaa nostaa velkaantumisen asteen vielä korkammalle. Mitä jos korkotaso nousee samalla tavalla kuin vuonna 1990; onko edessämme samanlainen katastrofi?

Monet asiat ovat nyt eri tavoin kuin vuonna 1990:

• Nyt velkaantuneita on vain osa kotitalouksista. Vuonna 1990 velkaantui koko kansantalous (valtio, kunnat, yritykset ja kotitaloudet). Yhteiskunnassa varallisuus ja tulot ovat nyt paljon epätasaisemmin jakautuneita. Korkojen nousu suistaisi vain osan kotitalouksista vararikkoon. Kärsijöitä olisivat "vain" elämäänsä rakentavat, lainarahalla asuntonsa ostaneet nuoret. 
• Vuoden 1990 kriisissä pysähtyi koko kansantalous. Venäjän vienti romahti ja samalla koko taloudellinen eliitti (hallitus, presidentti-instituutio, suomen pankki) asettuivat tukemaan silloisen markan vahvaa valuuttakurssia. Tuo valuuttakurssi oli niin korkea, että Suomessa ei enää kannattanut tuottaa juuri mitään vientituotetta, ja niinpä koko vientiteollisuus romahti, ja kansantalous velkaantui kun ei ollut tuonnin vastineeksi mitään vietävää. Vientiteollisuutemme on nyt kilpailukykyisempää kuin vuonna 1990. Palkkakustannuksemme ovat nousseet, mutta emme ole vielä hinnoitelleet itseämme ulos markkinoilta.
• Vuoden 1990 kriisissä ei ollut elvytysvaraa. Valtio ja kunnat joutuivat säästämään samaan aikaan kun yksityinen sektori supistui. Valtiolla oli vielä viime vuoden alkaessa hyvää elvytysvaraa, eikä tilanne vieläkään ole niin paha kuin oli vuonna 1990, kun velkakriisi laukesi lamaksi. 

Kaikista näistä syistä johtuen on todennäköistä, ettei lainakorkojen noususta aiheutuva kriisi tule olemaan niin voimakas kuin vuoden 1990 vastaava. Lainakorkojen nousu tulee olemaan hitaampaa ja maltillisempaa kuin vuonna 1990, ja meillä tulee olemaan paljon paremmat edellytykset hoitaa tilanne kuin vuonna 1990.

Vuoden 1990 kriisi ja siihen johtaneet syyt antavat yhden hyvän opetuksen. Parhaiden taloutta ymmärtävien asiantuntijoiden ja päättäjien päätökset ja näkemykset voivat olla katastrofaalisen vääriä. Eikä Suomi ole ainoa maa missä taloudellinen eliitti on joskus epäonnistunut. Tähän nykyiseen lamaan johtaneet syyt ovat toinen vastaava esimerkki, ja tällä kertaa nuo virhearviot tehtiin USA:ssa. Voiko siis mihinkään luottaa? On eräs asia johon jokaisen kannattaa luottaa – oma henkilökohtainen terve järki.