FT:n artikkeli (vaatii tilin) tilastoi 30 keskuspankin peruskorkomuutos-ennusteita. Kiinnostavaa on että nyt korotusaalto näyttää menneen ohi ja loppuvuodelle ennustetaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeen enemmän
USA:n pohjainflaatio on laskenut ja keskuspankkikorko ylittää nyt pohjainflaaion tason. Euroalueen keskuspankkikorko on viime viikkoisen koronnoston jälkeen vielä vajaan prosentin verran inflaatiota pienempi, ja Euroalueen
USA:n talous on toistaiseksi välttänyt taantuman, mutta nyt Suomestakin tuttu ilmiö, asuntomarkkinoiden jäähtyminen, uhkaa hyydyttää kuluttajien ostohaluja. Taantumaan edetään monella tavalla ja syyllä, mutta yksi
Harva yksityishenkilö tai yritys haluaa maksaa enemmän veroja kuin on tarpeen. Useimmiten ollaan valmiita myös tekemään ainakin jonkinasteisia valintoja tai nähdä pientä vaivaa verotaakan pienentämiseksi.
Kuten tunnettua eräät uskonnolliset suuntaukset vierastavat korkoa. Asia on hoidettu toimenpidepalkkioilla, maksetaan pankin ”työstä”, ei pääoman lainasta. Mielestäni suurempi ongelma on taloustieteen Amerikka-keskeisyys. USA oli
USAn pörssiyritysten tuloskunto on pysynyt melko vaisuna jo noin puolitoista vuotta eikä tuoreimmissa pörssiyritysten osavuosikatsauksissa ole näkyvissä käännettä parempaan, ainakaan kannattavuuden osalta. Pörssiyritykset USAssa raportoivat
Nordea ennustaa Suomelle nollakasvua tänä ja ensi vuonna. Yhtenä syynä heikkoon näkymään on tiukkana pysyvä rahapolitiikka, joka hidastaa kasvua lähes kaikissa länsimaissa. Lisäksi maailmantalouden ja
Aivan ensimmäiseksi on tietysti todettava, että korkojen painaminen nollaan takavuosina oli katastrofaalinen virhe. Rahalla on aina oltava hintansa ja kun hintaa ei ollut, kiinnostus kohdistui
Helsingin pörssin alakulosta: Suomessa etsitään asioissa vikaa usein itsessä liiankin helposti. Ehkä olemme sittenkin talousasioissa ”normaaleja” eurooppalaisia tai pohjoismaisia menestyjiä.. Tutkin asiaa tilaston avulla, josta
Markkinat eivät Jussi Hyödyn mukaan (oheinen video) ole osanneet hinnoitella riskiä makrotalouden tilanteen vaatimalle riskitasolle: USA:n pitkien 10v valtionlainojen korko pitäisi olla prosentin tai pari
Hallitusohjelmassa on paljon tuoreita uudistuksia ja tervettä ajattelua. Talouspolitiikan osalta hallitusohjelma tuntuu keskittyvän työelämän uudistuksiin: Työmarkkinoita lähdetään kehittämään lähemmäs Eurooppalaista modernia käytäntöä. Perustuslakimme ja parlamentarismin
Päädyin jostain syystä lukemaan uutista Vaalimaalla rajan tuntumassa olleen ostoskeskuksen konkurssista. Sinänsä pienessä uutisessa katse osui suurimpaan rahoittajaan. Se on Oma säästöpankki ja jotenkin minusta
Harva osa-aikaista työtä tekevä tulee ajatelleeksi, että aiemmin tehty osa-aikatyö voi aiheuttaa huomattavan loven tilipussiin vuosilomaa viettäessä vielä yli vuosi täysiaikaiseen työhön palaamisen jälkeen. Osin
Pari vuotta sitten olisi saanut osakseen kummeksuvia katseita jos olisi ennustanut että Japanin inflaatio on korkeampi kui Kiinan. Näin on kuitenkin nyt käynyt. Kiinassa painuttiin
Helsingin pörssin indeksistä ja kotitalouksien osakeomistusten arvosta on viimeisen kahden vuoden aikana sulanut reaalisesti noin 30%. Osakkeisiin sijoittaneet ovat apeita, häpeissään ja pettyneitä itseensä ja
Suomella on vientimaana suuri riippuvuus maailmankaupan liikkeistä. Nykyinen selvästi hidastuva, jos ei jopa vähentyvä kauppa tulee tuottamaan jatkuessaan suuria ongelmia. Parhaiten tämä tilanne näkyy Kiinan
Euroalueen tuore talousdata oli ainakin osittain myönteistä. Tekniseen taantumaan eli kahden peräkkäisen kvartaalin miinuskasvuun vajonnut yhteismarkkina palasi kasvuun Q2, jolloin bkt kasvoi 0,3% edellistä neljännestä
Tuloskausi alkaa olla loppusuoralla. Laskin yhteen noin viidenkymmenen tuloksensa jo julkistaneen yrityksen tuloslaskelmien ja taseiden tietoja. Vertasin näitä yhteenlaskettuja lukuja vastaaviin vuoden takaisiin lukuihin. Joidenkin
USA:n keskuspankkikorko ylitti viime viikkoisen 0.25% koronnoston jälkeen pohjainflaation tason. Euroaluueen keskuspnakkikorko on vielä prosentin verran inflaatiota pienempi, ja Euroalueen rahapolitiikka on perinteisen talousajattelun mukaan
Saksalaisen IFO instituutin suhdannekello kertoo, että sekä teollisuuden odotukset että tilenne ovat heikkoja (Crisis) ja tilanne pahenee edelleen. Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan
