Johdanto ja markkinoiden ominaispiirteitä

TTC:n (Technical Traders Club) helmikuun kuukausikokouksessa 29.2.2012 piti Hannu Penttinen, Operandi Oy, esityksen korkomarkkinoiden erityispiirteistä ja korkomarkkinoiden hinnoittelemasta talouskehityksestä sekä kaupankäynnistä korkomarkkinoilla. Kts. myös Liite 1.

Peruskäsitteitä

Hannu Penttinen aloitti opetuksellisen esityksensä selvittämällä korkomarkkinoiden peruskäsitteitä.
 

Esimerkiksi riskilisä on tuotto, jonka sijoittaja haluaa sijoitukselleen riskittömän korkotuoton päälle. Riskilisästä käytetään myös nimeä riskipreemio. Esimerkiksi Saksan valtionvelkakirjojen korkotuottoa käytetään riskittömänä korkokantana. Lainojen riskipreemio on eri eririskisille yrityksille tai eririskisille valtioille.

Lyhyiden korkojen (1 kk, 3 kk ja 12 kk Euribor) markkinatilanteesta nähtiin euriborkorkojen olevan paljon alempana kuin viimeisen kuuden vuoden keskiarvo ja olleen vuoden vaihteen tienoilla laskussa (kts. Liite 1.4). Saksan pitkien korkojen (German Bund Yields, 5 v., 10 v., ja 30 v.) todettiin myös olevan laskutrendissä sitten vuoden 1992 (kts. Liite 1.5). Pitkien korkojen näytettiin olleen nousussa Euroalueen Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa ja laskussa esimerkiksi Euroalueen Saksassa ja Suomessa vuoden 2011 aikana kuten myös Euroopan Unionin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa ja Ruotsissa (kts. Liite 1.6).

Tuottokäyrä ja korkoherkkyys

Tuottokäyrä (engl. yield curve) kertoo miten korko muuttuu, kun sijoitusaika eli maturiteetti pitenee. Käyrän muoto vaihtelee mm. inflaatio-odotusten ja riskiprefrenssien mukaan. Nouseva käyrä (esim. 10-vuotisen obligaation korko korkeampi kuin 12 kuukauden euribor) kertoo suuremmasta riskistä pidemmällä maturiteetillä. Käyrä on normaalioloissa nouseva maturiteetin pidentyessä, mutta esimerkiksi laskusuhdanteeseen mentäessä käyrä saattaa kääntyä laskevaksi.
 

Tuottokäyriä eri ajankohtina voidaan voidaan myös verrrata toisiinsa, esimerkiksi pidempien korkojen tuottokäyrä oli 30.12.2011 paljon alempana kuin se oli 29.4.2011 (kts. Liite 1.11). Koska korko K = ~ BKTkasvuodotukset + Inflaatio-odotukset, niin näistä tuottokäyristä voidaan nähdä talouskasvu-odotusten hidastuneen ko. viimeisten kahdeksan kuukausien aikana.

Korkomarkkinoiden ennusteaspekti.

Korkomarkkinoista voi ennustaa tulevaisuutta. Esimerkiksi kolmen kuukauden Euriborin futuurien hinnoista, joilla on toisiaan seuraavat eri päättymispäivät, voidaan ennustaa ajallista korkokehitystä (kts. Liite 1.9).

Euribor korkojen korkoeroja voidaan myös verrata pidemmälläkin aikajaksolla. Kun verrataan 12:n kuukauden ja 3:n kuukauden Euriborien korkoeroa 12:n kuukauden ja 6:n kuukauden Euriborien korkoeroon ja vielä 6:n kuukauden ja 3:n kuukauden Euriborien korkoeroon, niin havaitaan päättymispäivien aikaeron ollessa pidemmän myös korkoeron olleen “normaalisti” suuremman viime vuosina finanssikriisin 2008 jälkeen (kts. Liite 1.10).

Duraatio ja GAP-analyysi

Duraatio on yleisesti käytettävä mittari nykyarvon muutoksille korkotason muuttuessa. Duraatiolla, eli tehokkaalla juoksuajalla, tarkoitetaan sijoituskohteen kassavirtojen nykyarvoilla painotettua juoksuaikojen keskiarvoa.

Duraatioanalyysillä tarkoitetaan lainan tai sijoituksen keskimääräistä jäljellä olevaa juoksuajan määritystä, jossa huomioidaan paitsi lopullinen takaisinmaksu myös mahdolliset lyhennyserät ja koronmaksut. (kts. esimerkki duraatiolaskelmasta Liitteessä 1.14).

Duraatioanalyysillä voidaan mitata yksittäisen riski-instrumentin tai koko portfolion korkoriskiä (hintariskiä). Käytännössä duraatio kertoo suoraan sijoituksen tai velkapaperin arvon herkkyyden korkotason muutoksille. Jos korkorahaston duraatio on duraatiolaskelman mukaan esimerkiksi 2,72, niin rahaston arvo laskee 2,72 %, jos markkinakorot nousevat yhden prosenttiyksikön.
 

GAP-analyysillä tarkastellaan yrityksen sijoitusten (saamisten) ja lainojen korkosidonnaisuus-aikojen tasapainoa (kts. Liite 1.13).

Korkoswapit

Korkoswap on koronvaihtosopimus, jossa osapuolet vaihtavat koronmaksuja keskenään. Kiinteä korko muutetaan vaihtuvaksi ja vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. (kts. Esimerkki Liitteessä 1.15). Koronvaihtosopimus koskee ainoastaan koronmaksuja, alkuperäiset luottositoumukset säilyvät ennallaan. Koronvaihtosopimus voidaan tehdä myös kahden vaihtuvan koron välille, jolloin kyseessä on basis swap.

Korkoswap voi olla myös TRS = Total Return Swap, jolla vaihdetaan vaikkapa kaikki Outokummun tuotot 5:n vuoden ajalta kaikkiin Nokian tuottoihin 5:n vuoden ajalta.

Esimerkiksi CDS = Credit Default Swap = korkovakuutus.

Korko-optiot ja swaptiot

Korkokatto (cap) rajaa maksimikoron. Korkolattia (floor) rajaa minimikoron.

Ostetuissa optioissa riski on rajattu preemioon.

Swaptio on optio swappiin.

FRA:t ja futuurit

Korkotermiinit ja futuurit eroavat. Futuuri on pörssinoteerattu “marked-to-market instrumentti.

FRA:ssa (Forward-Rate-Agreement) P/L maksetaan eräpäivänä. Varmistavat tulevan korkoprosentin.

Ajankohtana 10.8.2010 oli 3 kk Euribor tasolla 0,904 %, ja joulukuun 2010 Euribor 3 kk futuuri oli tasolla 99,00 %, eli 1 %. Huhtikuussa 2006 sama futuuri oli tasolla 95,00 . Eli markkinat ennustivat keväällä 2006, että 3:n kuukauden euribor tulee vuoden 2010 lopuussa olemaan 100 – 95 = 5 % !.

Talouskehitys euroalueella

Hannu Penttisen korkomarkkinoista näkemän mukaan on talouskasvun elpyminen kiven takana. Trendikasvutaso 3 % on kaukainen haave. Vuonna 2010 tapahtunut bruttokansantuotteen (GDP) käänne kasvuun uhkaa taittua talouskasvun hidastuessa uudelleen. Teollisuustuotanto verrattuna vuodentakaiseen kääntyi euroalueella supistuvaksi jo vuoden 2011 loppukuukausina, supistuminen oli – 1,8 % joulukuussa 2011.
Velkaantuneiden kuluttajien mahdollisuudet tukea talouskasvua ovat rajalliset.
Pitkät ja lyhyet korot ovat lähentyneet vuoden 2011 alun jälkeen ja tuottokäyrä on siten tasaantunut euroalueella.

Inflaatio voi muodostua ongelmaksi parin vuoden sisällä, kun EKP:n “elvyttävät” koronlaskut ovat vastoin EKP:n perusmantraa, “hintavakautta”. EKP on tavallaan “myynyt sielunsa” finanssikriisille.

Ja kun tarkastellaan kuluttajahintoja on kokonaisinflaatio (overall inflation) lisäksi paljon korkeampi kuin ns. “ydininflaatio”, josta on poistettu energian ja ruoan hintojen kehityksen vaikutus.

Korkotaso on vääristyneen alhainen, mikä on tukenut EuroStoxx-osakemarkkinoita keskipitkään nousutrendiin.

Korkomarkkinoilta muodostettava näkemys on siten se, että euroalueen talouskehitys pysyy nihkeänä.

USA:n pitkien korkojen (USD T-Bond Yields, 5 v., 10 v., ja 30 v.) todettiin myös olevan laskutrendissä viimeiset viisi vuotta. USA:n dollarin arvon arvioidaan kuitenkin olevan kuplan, joka romahtaa pidemmällä aikavälillä, kun USA:n kasvavien velkojen ostajat loppuvat. USA ei voi jatkaa ylivelkaantumistaaan loputtomiin vaan siellä täytyy tulla sopeuttamistoimia. Tietenkään me emme voi tietää, koska kiinalaiset lopettavat lainaamisen ja mahdollisesti alkavat luopua laajemmin dollarilainoistaan.

Miten treidata näkemystä ?

– Käy läpi fundamentit, talousennusteet, korkomarkkinanoteeraukset ja oma näkemys,

– tunne treidattavat instrumentit ja miten tuotto/hinta suhde muuttuu,

– keskity tiettyihin instrumenttehin ja määrittele horisontin pituus, ja

– varo liiallista vipua.

Road map to a trader

– korkotaso ylös tai alas, mikä maturiteetti ?

– markkina ennustaa “väärin” FRA mielessä,

– yield curve flattening trade vs. yield curve steepening trade,
– myy tai osta thetaa, vegaa tai gammaa,

( theta = A measure of the rate of decline in the value of an option due to the passage of time, vega = The measurement of an option's sensitivity to changes in the volatility of the underlying asset, gamma = The rate of change for delta with respect to the underlying asset's price).

– CDS trade/Jenkkien “romahdus” trade/huutokaupat.

Esimerkkejä treidattavista futuureista ja ETF:istä

– Eurex June 2012 euribor future,

– Eurex – Bund future, Jun 2012, Sep 2012,

– US 10 yr. T-note (Treasury note),

– Pro Shares Ultra Short Lehman 7-10 Year Treasury (PST)

– on liikkunut noin 40 % alaspäin vajaan viime kahden vuoden aikana ja liike tasaantunut melkeinpä sivuliikkeeksi. PST:n voidaan odottaa nousevan vähän pidemmällä aikavälillä, koska USA:n pitkien korkojen uskotaan nousevan.

TTC:n kuukausikokouksen osakkeet

Esityksen 29.2.2012 kävi Kari Laakso lyhyesti läpi kerhon asiakohdan “TTC:n kuukausikokouksen osakkeet”.
 

Biohitin arvostuksesta verrattuna yhtiön kassaan, ja osakkeen lievästä nousutrendistä viimeisten 2-3 viikon aikana, keskusteltiin. Päätettiin ostaa Biohittiä TTC:n salkkuun noin 3:lla €:lla per osake. Biohittiä ostettiin seuraavana päivänä 1.3.2012 kerhon salkkuun päivän päätöshinnalla 2,9 €.
 

Lisäksi päätettiin myydä syklistä Rautaruukkia lyhyeksi maaliskuussa ehdolla, että osakkkeen päätöskurssi on pudonnut päiväkäyrällä alle ema5H:n ema20C:n päällä ja että ema20C on muuttunut sivuttaiseksi tai laskevaksi päiväkäyrällä. Tämä lyhyeksimyynti suunniteltiin, koska pääindeksien korjausliikkeen alaspäin ennakoitiin, niiden käyristä ja indikaattorien divergensseistä arvioitaessa, olevan lähiaikoina tulossa. Rautaruukkia myytiin lyhyeksi seuraavan päivän 1.3.2012 päätöshinnalla 8,715 €. Rautaruukin osakkeet ostettiin takaisin 7.3.2012 lähellä päivän päätöshintaa 8,33 €:lla, eli noin 4,5 % voitolla. Kriteerit osakkeen takaisinostolle olivat ne, että japanilainen kynttilä nousi 7.3.2012 kolmen edeltävän päivän laskumuodostelman punaisten kynttilöiden jälkeen valkoiseksi ja yli puoleen väliin edeltävän päivän 6.3.2012 punaisen kynttilän runkoa asetettuun ostostoppiin ja sen yli.