Yhteiskuntarakenteemme on tuottanut Euroopan kolmanneksi suurimman ja pahimmin kasvavan työttömyysasteen. Hallituksen kehysriihen päätökset alentaa työlle määrättyjä verosanktioita voivat kääntää trendin tai ainakin pysäyttää pahenevan kehityksen.  Nykyinen eduskunta on tehnyt muitakin työnteon ja yrittämisen arvostusta lisääviä toimia. Toivomme kaikki, että vaikutukset alkavat muutaman vuoden sisällä näkyä.

Pellervon taloustutkimus on analysoinut työttömyytemme rakennetta

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli maaliskuussa 13 000 vähemmän kuin vuosi sitten. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 71,5 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,3 %.

”Yksityisellä sektorilla työllisyys ei juuri enää heikkene, mutta julkisella sektorilla lasku jatkuu. Toimialoittain suurin työllisyyden määrän lasku on alkuvuonna tapahtunut terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, ja laskussa on myös koulutuksen ja julkisen hallinnon toimialojen työllisyys”, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Työllisyys on heikentynyt myös kaupan alalla ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Talouskasvun kannalta varsinkin viimeksi mainitun toimialan kehitys on huolestuttavaa, koska sillä on korkeasti koulutettua työvoimaa.

Koska monet laskussa olevat toimialat ovat naisvaltaisia, etenkin naisten työllisyys heikkenee. Paikoin työllisyys on noussutkin, esimerkiksi kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla.

Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä, ja heitä on nyt hieman yli 115 000, eli enemmän kuin koronahuipun aikaan. Työttömyyden vähentämisestä tulee sitä vaikeampaa, mitä suuremmaksi pitkäaikaistyöttömien joukko kasvaa. Lisäksi määrä alkaa vähentyä vasta viiveellä sen jälkeen, kun talous on alkanut elpyä.

Harvoja positiivisia tietoja työmarkkinaluvuissa on työikäisen väestön määrä, joka on yhä kasvussa, vaikka vauhti onkin hidastunut.

Lisää tietoa:  Statista/ Unemployment