Valtio mikromanageroi kuntia sadoilla pikku tehtävillä; vastuualuejohtaminen puuttuu

  Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990. Tammikuussa 2013 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukaan niitä oli tämän vuoden alussa 535. Sen jälkeenkin kunnille on tullut vielä kymmeniä uusia tehtäviä. Samaan aikaan kasvaa huoli julkisen sektorin varojen riittävyydestä, kun väestö vanhenee.

  – Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuollaisen tehtävämäärän toteuttamiseen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkarahalla, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

– Tämä ei ole kuntien vika, vaan hallituksista riippumatta tehtävämäärää on kasvatettu.

Kujala puhuu aiheesta Lahdessa tänään alkavassa Kunnallisjohdon seminaarissa, jonne kokoontuu yli 500 kunnanjohtajaa, valtuutettua ja yrittäjää.

Kuntien tehtävistä uskallettava keskustella

Suomen Yrittäjien mukaan palveluiden pääasiallisen järjestämisvastuun pitää edelleen olla kunnilla, mutta kunnan ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse. Keskustelun käynnistämiseksi yrittäjäjärjestö kävi läpi kaikki kuntien lailla säädetyt tehtävät ja velvoitteet. 

– Arvioimme, että peräti kolmannes lakisääteistä tehtävistä vaatii uudelleenarvioinnin. Pitää harkita, kuuluuko tehtävä ylipäätään julkisen vallan toteutettavaksi. Tehtäviä voi myös siirtää kunnilta jonkun muun tahon tuotettavaksi tai ulkoistaa, Kujala sanoo. 

Esitys on tarkoitettu nimenomaan keskustelunavaukseksi. Mahdollisten tehtävien siirtojen oikeudellisia ja taloudellisia vaikutuksia ei ole pyrittykään selvittämään.

– Kukin voi tämän esityksen avulla pohtia, mikä tehtävä on välttämätöntä ”normeerata” tai kunnan tuottaa itse.

Kunnat ja yritykset ansaitsevat vapauksia

Kujalan mukaan yritysten toimintaedellytyksien parantaminen on kärsinyt, kun kunnat on tukehdutettu yli 500 tehtävällä.

– Liiallinen sääntely hidastaa yritystoiminnan kehittymistä ja erityisesti palveluiden ulkoistamista, mikä on välttämätöntä, jos halutaan turvata edes kohtalaiset hyvinvointipalvelut.

Kujala huomauttaa, että yritykset eivät pääse kehittymään ja investoimaan, kun usein jo normeilla rajataan luovat paikalliset ratkaisut pienten ja keskisuurten yritysten kanssa ulos. Kujala vaatii myös muutosta valvontaviranomaisten rooliin.

– Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että viranomainen lain oikeuttamana estää hyvät hankkeet, hän sanoo.

– Kunnille pitää antaa mahdollisuus avata palvelumarkkinoita yrityksien tuottamiksi paljon vapaammin. Laatu syntyy eri tuottajien välisestä reilusta ja avoimesta kilpailusta, ei normituksesta.

Related Posts

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia