Verotusmenettelyjen uudistukset parantavat verotuksen reaaliaikaisuutta. Verotus voi jatkossa päättyä verovelvollisilla eri aikaan ja nykyistä aikaisemmin. Tämä aikaistaa veronpalautusten maksamista sekä jäännösverojen ja kiinteistöverojen maksamista. Uudistukset astuvat voimaan 2018 ja 2019.

Jäännösverojen kertymän aikaistuminen lisää verotuloja kertaluonteisesti 250 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Tästä valtion osuus on 74 miljoonaa euroa, kuntien 153 miljoonaa euroa ja muiden veronsaajien 23 miljoonaa euroa.

Velvollisuus tarkastaa esitäytetty veroilmoitus ja velvollisuus antaa veroilmoitus säilyvät ennallaan. Verovelvolliset antavat jatkossa tiedot veroilmoitukseen sähköisessä palvelussa tai tietojen antamista varten olevilla lomakkeilla. Varainsiirtoverotuksessa veroilmoituksen antaminen laajenee kiinteistönluovutuksiin.

Tulo- ja kiinteistöverotuksessa otetaan käyttöön uutena menettelynä täydentävä verotuspäätös. Menettelyssä verovelvollisen verotuksen päättymisen jälkeen ilmoittaman uuden tiedon perusteella annetaan ensi vaiheessa Verohallinnon verotusratkaisu. Menettely selkeyttää verotuksen toimittamisen ja muutoksenhaun rajaa, lisää verovelvollisten oikeusturvaa ja lyhentää käsittelyaikoja.

Seuraamusmaksusäännöksiä kehitetään

Seuraamusmaksuja uudistetaan tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä varainsiirtoverotuksessa. Näissä verolajeissa otetaan käyttöön myöhästymismaksu ja säännöksiä veronkorotuksesta yhtenäistetään.

Veronkorotus porrastetaan jatkossa siten, että perusveronkorotusta voidaan tietyissä tilanteissa korottaa ja alentaa. Lisäksi lakiin kirjataan, milloin veronkorotus voidaan jättää määräämättä. Laiminlyöntien oma-aloitteiseen korjaamiseen kannustetaan alemmalla veronkorotuksella.

Veronkorotusten uudistamisella rajataan viranomaisharkintaa, mikä mahdollistaa yhtenäisemmän soveltamiskäytännön ja siten lisää seuraamusten ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta.

Sähköinen asiointi laajenee

Yhteisöjen on jatkossa tehtävä veroilmoitukset kiinteistöverosta ja varainsiirtoverosta sähköisesti. Varainsiirtoveroilmoituksen antaminen sähköisesti koskee myös kiinteistönvälittäjää ja arvopaperikauppiasta. 

Viranomaisten tietojenvaihto korruption torjumiseksi laajenee

Verohallinnolle säädetään oikeus ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle virka- ja lahjusrikoksiin liittyvistä havainnoista. Uudistuksen taustalla on teollisuusmaiden järjestö OECD:n suositukset korruption torjunnasta.

Uudistuksella toteutetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman tavoitteita.

Veronumerorekisterin tiedot ajan tasalle

Verohallinnolle säädetään mahdollisuus poistaa veronumerorekisteristä tarpeettomat tiedot silloin, kun rekisteröidystä ei ole annettu työntekijätietoja kahden vuoden ajalta. Ehdotus parantaa rekisterin luotettavuutta ja henkilötietojen suojaa.

Veronkantolain kokonaisuudistus päätökseen

Esityksellä toteutetaan veronkantolain kokonaisuudistuksen viimeinen vaihe. Uudistuksen jälkeen lähes kaikkiin Verohallinnon kantamiin veroihin sovelletaan yhtenäisen uuden kantomenettelyn säännöksiä.

Uudistukset voimaan 2018 ja 2019

Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 14. syyskuuta. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 2018, ja niitä sovellettaisiin verovuodesta 2018 alkaen. Veronkannon, varainsiirtoverotuksen ja kiinteistöverotuksen uudistukset tulisivat kuitenkin voimaan vasta marraskuussa 2019.

Hallituksen esitys on kolmas ja viimeinen lainsäädäntökokonaisuus verotus- ja veronkantomenettelyjen uudistamisessa. Uudistukseen liittyy Verohallinnossa käynnissä oleva tietojärjestelmäuudistus (Valmis-hanke).

Ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin muutoksenhakujärjestelmää, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyjä ja seuraamusmaksuja sekä veronkantoa. Nämä muutokset tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Hankkeen toisen vaiheen lakimuutokset ennakonkannon ja tuloverotuksen korkosäännösten uudistamiseksi tulevat voimaan marraskuussa.

Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.