Suomalaiset haluavat elintason sijasta hyvinvointia
Suomi on jo viisitoista vuotta päättänyt keskittyä elintason ja eteenpäin pyrkimisen sijasta hyvinvointiin. Olemme saaneet elintason tilalle hyvinvointia: Euroopan toiseksi lyhyimmät keskimääräiset työpäivät, korkeimpiin kuuluvan työstä vapaiden kansalaisten osuuden, hyvät tuet kaikille ja maailman onnellisimmat kansalaiset.
Yllä olevassa kuvassa on ostovoimakorjatun elintasomme kehitys. (TradingEconomics/world bank) . Elintasomme on laskenut jo 15 vuotta ja lasku jyrkkenee tänä vuonna. Kehitys olisi hieman huonompi, jos käyrästä vähennettäisiin velkarahalla rakennettu elintaso-osuus. Kuvaan on otettu mukaan myös kehityksestä vastanneet hallitukset. Juha Sipilän hallitus oli ilmeisesti ainoa joka halusi tehdä kansalaisten elintasoon vaikuttavia rakentellisia uudistuksia. Juha Sipilän hallitus saikin aikaan hieman elintason nousua, mutta hanke kaatui laajojen kansalaispiirien vastustukseen.
Hyvinvointimme ensisijaisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen näkyy erityisen hyvin siinä miten Suomen osuus maailman bruttokansantuotteesta on vuosi vuodelta laskenut ja nyt osuutemme on noin 0,19%. Vielä vuonna 1980 luvulla osuutemme oli lähellä 0,4% tasoa.
Petteri Orpon hallitus on ryhtynyt tekemään ihmisten individuaalisiin työnteon ja menestyksen kannustimiin vaikuttavia muutoksia. Kannusteet tarkoittavat sitä että yksilön vastuu omasta menestyksestä ja hyvinvoinnista kasvaa. Saa nähdä miten ”valtion lapsina” elämään tottuneet suomalaiset ottavat nämä muutokset tällä kertaa vastaan.
Lisää tietoa:
Hyvin keksitty aihe. Kuvassa olisi ollut kiva nähdä myös suomalaisten osuus maailman väestöstä.
Niin, pitkään Suomessa on ollut tärkeintä tasa-arvo ja maailmoja syleilevä oikeudenmukaisuus, joten oman maan yritysten vaikutusten ymmärtäminen hyvionvointiyhteiskunnan takaisinsaamiseen on jäänyt taustalle.