Hallitus pyrkii viimein ratkaisemaan pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun rakenteellisia ongelmia, sillä minihallitusneuvottelujen päätökset väyläinvestoinneista sidottiin kaupunkien tonttikaavoitukseen ja asuntotuotantoon. Kaikenlaisia uusia asuntoja pyritään saamaan rakenteille, mutta ratkaisut tuovat helpotusta aikaisintaan vuodesta 2016 eteenpäin.

Tehdyt päätökset eivät yksin riitä saamaan aikaan positiivista käännettä kasvukeskusten asuntomarkkinoilla, vaan tarvitaan lisäksi luottamusta ja uskallusta tuottaa, ostaa ja korjata sekä rahoittaa asuntoja. Luottamus ja uskallus ovat työllisyyskehityksen varassa, mutta epävarmuus on lisääntymään päin.

Suomi kamppailee heikentyvän työllisyysasteen ja kasvavan kestävyysvajeen kanssa. Suuryritysten yt-neuvotteluissa on yhä useammin siirrytty lomautuksista irtisanomisiin. Maan hallituksen kyky tehdä päätöksiä ennen tulevia vaaleja on kysymysmerkki, ja eläkeneuvotteluissa syksy tuntuu kestävän. Kansainvälisiä suhteita rasittavat Ukrainan kriisin jatkuminen ja talouspakotteet.

Asuntomarkkinoilla paras tilanne on dinkkuuntuneilla sinkuilla, jotka etsivät isompaa yhteistä asuntoa ja omistuksessa kummallakin jo pari pienempää suhteellisen velatonta asuntoa kasvukeskuksessa. He ovat markkinoiden voittajia tänä päivänä. Valinnanvaraa ja mahdollisuuksia riittää.

Pohjoismaiset asuntolainamarkkinat yhdentyvät

Hypon analyysi vallitsevasta kotimaisesta tilanteesta alkusyksyn asuntomarkkinoilla kohenee hieman, mutta jää kuitenkin selvästi miinukselle -147,5 pisteeseen (-14,75 %).

Hypo on julkaissut rahoitusneuvos Matti Inhan aloittamana asuntomarkkinoiden ajankohtaisanalyysiä vuodesta 2002 lähtien. Nyt on käsillä järjestyksessään 50. analyysi. Suomen asuntomarkkinoiden suuntaa määräävät jatkossa omien päätöstemme lisäksi entistä vahvemmin kansainvälisten rahamarkkinoiden kehitys ja erityisesti se, mitä tapahtuu pohjoismaisilla asuntolainamarkkinoilla naapurimaissamme.

Suomen kehitys kulkee hiljalleen lähemmäs pohjoismaisia asuntolainamarkkinoita, joissa pitkistä asuntolainoista maksetaan pääasiassa vain korkoja. Kansallisena ylpeydenaiheena ollut lainojen poismaksukyky kohtuullisen lainaajan puitteissa uhkaa tulevina vuosina heiketä, koska kalliiden hintojen kasvukeskuksissa rahat eivät riitä sekä korkoihin ja lyhennyksiin että elämiseen. 

Toisaalta erityisesti Ruotsissa pyritään käynnistämään uudelleen lähes kokonaan kadonnutta asuntolainojen lyhennysten maksukulttuuria, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa. Pohjoismainen malli löytynee näiden kahden kehityksen välistä kansallisten erityispiirteiden mukaisesti. Suomessa kansallisena erityispiirteenä voimistunee mm. asunto-osakeyhtiörahoituksen suhteellisen merkityksen kasvu.

Kansainväliset ja kotimaiset sijoittajat tarkastelevat jatkossa entistä tarkemmin sitä, millaisia asuntoja ja kiinteistöjä rahoituslaitokset luotottavat. Vakuuden likvidiysvaatimusten mukaisesti toisten kohteiden riskit arvioidaan pienemmiksi ja toisten suuremmiksi. Rahoituslaitosten jälleenrahoituksen hinta vaihtelee myös sen mukaisesti, koska tie vie pelkästä talletus- tai bondirahoituksesta kohti monipuolisempaa rahoitusrakennetta.