Koneen säätiö
”Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin. On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään.”
Niklas Herlin isästään, Koneen säätiön toisesta perustajasta.
Ylläolevaa tekstiä kannattaa toki muistaa jo pelkästään ihanasta lyyrisyydestään, mutta palaan siihen toisesta syystä.
Jo ennen eduskuntatalon tärvelemistä olin ns. sos. mediassa nähnyt kommentteja, että Koneen, Kalmarin ja Cargotecin osakkeet sopisi myydä protestina tuelle, jota Herlinien säätiö elokapinalle on antanut.
En kehotukseen sinänsä innostunut, koska:
a) Herlinit omistavat ko. firmoissa äänivaltaisia osakkeita (ei julkista noteerausta)
b) luullakseni ko. suku em. syystä lähinnä viis veisaa vähä-äänisten osakkeiden noteerauksista
c) alun sitaatin perusteella ko. suku ei taida muutenkaan maineestaan välittää.
Ympäristönsuojelun kokonaisuus on toki hankala. Kukaan ei ole kiinnostunut KULUTUKSESTA. Monet asuvat turhan väljästi (ja nyt valittavat lämmityskuluja), sähkösauna pitää kaikkien lämmittää samalla kellonlyömällä, maailmaa kierretään ja siitä muistiin ei jää muuta kuin halvat viinanhinnat.
Herlinit eivät puuraaka-ainetta tarvitse, joten juuri siinä kohdassa he voivat yrittää kunnostautua. Mutta Koneen ratkaiseva markkina-alue on ollut Kiina, joka vastaa kolmannesta maailman hiilidioksiinipäästöistä. Ja Kalmari tukee satamatoimintaa, jossa osa tavaravolyymista on turhan krääsän kuljetusta Kiinasta (ja palautukset periaatteessa vielä takaisin).
Ilmaisu ”malka omassa silmässä” ei monelle avaudu, mutta sillä tarkoitettaneen ihmisen omaa vikaa, jota tämä ei huomaa, mutta syyttää toista samantapaisesta asiasta.
Koneen säätiö on ilmoittanut, ettei ole eduskuntatalon ilkivaltaa tukenut. Ikävä juttu, sillä tekijöiltä ei mitään korvauksia saada. Moraalisesti kyseenalaista on mielestäni kuitenkin tukea yhtään mitään kapinaa, sillä kielitoimisto määrittelee sanan näin: ”joukon (aseellinen) nousu esivaltaa vastaan”. Itse täsmentäisin ”laillista esivaltaa vastaan”.
___________________________________________________________________________________
Sitten jätän moraalin, kun siitä ei kuitenkaan missään säätiössä perusteta.
Keväällä isä-Lindstöm ilmaisi käsityksensä, että ”joku” haalii Konecranesin ja Cargotecin osakkeita. Kalmarin irtautumisen jälkeen mielenkiintoisinta on omasta mielestäni se, että Konecranesissa on vain yksi osakesarja eikä ”ankkuriomistajaa”, jos Solidiumia ei sellaiseksi lasketa. Hallintarekisteröityjä on yli puolet osakekannasta.
Omistan kaikkia yllä mainittuja osakkeita ja lisäksi Otista, jonka noteeraus on pärjännyt Konetta paremmin viimeiset 5 vuotta (jolloin Otista on noteerattu).
Kuva: twitter / X.
“…osa tavaravolyymista on turhan krääsän kuljetusta Kiinasta (ja palautukset periaatteessa vielä takaisin).” Tunnen itseni edistykselliseksi. Temusta ostamani mokkasiinit haisivat monta viikkoa myrkylliselle, enkä kuitenkaan palauttanut niitä. Vein ne sekajätteeseen josta tehdään energiaa polttamalla. Siis uusiokäyttöä.
Tärkeimpänä ilmastotekonani olen tänä kesänä polttanut kaupunkimaasturissani noin 1000 litraa bensaa.
Tässä seurausten suuruusluokka insinööriperspektiivistä:
– tästä määrästä syntyy, kun se liitetään happeen, noin 140 kg hiilidioksidia (suurin piirtein).
– tämä määrä laajenee noin 60’000 litraksi hiilidioksidikaasua kun se päästetään vapaaksi ilmakehään (suurin piirtein).
– tuo kaasumäärä laimenee 400 ppm pitoisuuteen, joka on imakehän hiilidioksidipitoisuus, jolloin syntyy suurin piirtein 100’000’000 litraa tukevasti hiilidioksidipitoista ilmaa
Olen siis tärvellyt 100’000’000 litraa (100’000 kuutiota) ilmaa vahvasti hiilidioksidipitoiseksi ja se lämmittää meitä seuraavat 50 vuotta.
Jonkun mielestä olen tehnyt pahan teon, mutta en kadu. Kaikki me matkustelemme suihkukoneella etelään, asumme 150 m2 taloissa, ajelemme suurilla autoilla. Kaikki tämä ilman katumuksen häivääkään. Sellaisia me olemme.
Pitäisikö katua ? Minusta ei. Viime kesä oli ihan mukavan lämmin, parempi kuin monet aiemmat. Liikaa puhutaan ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista. Pitäisi punnita realistisesti positiivisia ja negatiivisia asioita.
Viime kesänä saharan aavikosta noin 700’000 km2 muuttui ruohosavanniksi. Tämä tapahtui luultavasti ensimmäisen kerran sitten pronssikauden (historioitsija Herodotos osasi kertoa ilmiöstä). Ilmastonmuutoksen on ennustettu aiheuttavan tämän tyyppisen muutoksen. Myös näistä positiivisista asioista pitäisi puhua ja verrata niitä negatiivisiin vaikutuksiin.