Talousennusteet sorvataan tällä haavaa yhdestä puusta: kauppasota nirhaa kasvua ilkeästi vähän kaikkialla. Tuoreimman skenarion laatinut Maailmanpankki ynnäilee sen jopa puolittuvan Trumpin tullipolitiikan seurauksena USA:ssa, Intia porskuttaa parhaiten.

USA:lle pankki povaa +1,4 prosentin kasvua, kun vielä tammikuussa ennuste oli +2,3%. Myös globaali talous saa siipeensä loivemmin joskin silti merkittävästi.

Kasvuennuste putoaa myös euroalueelle, Japanille, Intialle ja monille muille maille, koska tullit leikkaavat vientiä Yhdysvaltoihin. Globaalin tuotannon kasvaa sen mukaan +2,3% aiemman arvion +2,7% sijaan.

Hidastuminen voi pahentua, jos tulleja nostetaan toukokuun lopun tasoilta. Trumpin julistama tulitauko raukeaa heinäkuun alussa.

Jos tulleja korotetaan vielä 10 prosenttiyksiköllä jää kasvu tänä vuonna 1,8 prosenttiin ja seuraavanakin vain vähän ylemmäs. Kaupan esteiden lisääntyminen tuottaa epävarmuuden kasvua ja finanssimarkkinoiden myllerrystä.

Intia omassa kastissaan

Maailmanpankin ennuste ei juuri eroa OECD:n vastaavasta. Maailmanpankki kuitenkin tukee Trumpin väitettä tullimuurien epätasaisuudesta ainakin joidenkin valtioiden suuntaan.

Eroja pitäisi kaventaa nopeasti kaupparauhan saavuttamiseksi. Tullien puolittaminen nykytasolta vauhdittaisi talouskasvun jopa viime vuotta paremmaksi, Maailmanpankki arvioi.

Toivotaan, mutta en valitettavasti siihen osaa suuresti uskoa. Jotain diilejä toki on tulossa – vaikka kovin paljosta vaikkapa USA ja Kiina eivät saaneet sovittua Lontoossa kaksipäiväisessä neuvonpidossa, siitä lisää tuonnempana.

Maailmanpankki ei muuttanut ennustettaan Kiinan kasvulle, koska se odottaa viennin heikentymisen kompensoituvan lisääntyvällä valtion tuella. Ison reiän se kyllä joutuu tukkimaan.

Intian talouden se odottaa edelleen kasvavan nopeasti, joskin hieman aiempaa arviota hitaammin. Se ilahduttaa tietysti minua, Intia-ETF nousi listalle makeasti osuneena.

Intiakaan ei ole immuuni kauppasodalle, mutta kohtalaisen suojassa ja isoista talouksista melko varmasti paraskuntoinen lähiajat. Heikentyvä suhdanne hyödyttääkin sitä, koska Intia on raaka-aineiden iso nettotuoja viennin koostuessa aivan muista tuotteista.

Intialla nyt usea vipuvarsi

Myös viime aikojen tapahtumat Intiassa puoltavat talouskasvua. Inflaatio putosi alimmilleen sitten 2019, vain nippa yli kolmeen prosenttiin, kovakasvuiselle kehittyvälle taloudelle olematon luku.

Sen myötä keskuspankki laski ohjauskorkoa 50 peruspistettä 5,5 %:iin ja vähensi pankkien kassavarantovaatimusta prosenttiyksikön. Raha halventui ja sitä saa helpommin eli talous saa rutkasti polttoainetta ja liiketoiminnan kannattavuus paranee.

Tämän vuoden budjetissa hallitus nosti verovapauden rajaa selvästi ja sikäläisittäin aika korkealle, mikä tukee keskiluokan ostovoimaa – eliksiiriä kulutussektorille ja rahoittajille.

Kansallinen infrastruktuuri-investointiohjelma jatkuu, ja suuria tie-, raide- ja datakeskusinvestointeja on päällä. Intiaa saa suuria investointeja esimerkiksi Micronilta, Foxconnilta, Tatalta ja Cricketiltä puolijohdesektorille.

Tosin yksi pelko on, että Donald Trump saa torpattua jenkkiyhtiöiden investoinnit vaatimalla ne Yhdysvaltoihin. Eivät sitä kyllä itse yhtiöt ainakaan halua – ja toisekseen on Intiassa omiakin isoja toimijoita.

Kehittyvät taloudet yleensä vaaravyöhykkeessä

Toisinkin kuin Intia, useat kehittyvät taloudet kärsivät tullisodasta juuri raaka-aineiden viejinä. Niiden hinnat ovat laskeneet jyrkästi Trumpin tullikorotusten leikatessa kysyntää.

Kehittyvien talouksien pitkään jatkunut vaisu kasvu saa täten jatkoa etenkin Aasian ulkopuolella. Ne ovat muuttumassa kehitysvapaaksi vyöhykkeeksi, raportti tuskailee.

Eipä tässäkään ennusteessa mitään yllättävää ole, sävelet soivat mollissa kuten jo loppusyksystä syynäilin. Kauppasota tekee rumaa jälkeä, joskaan tuhojen määrää ei voi kukaan tietää jo neuvottelujen lopputuloksen pysyessä toistaiseksi arvoituksena.

Kehittyvistä talouksista Brasilia suurena raaka-aineiden viejänä saa takkiinsa kauppasodan jatkuessa. On sillä tilanteessa etunsakin.

Etenkin dollarin heikentyminen sataa pääosin Brasilian kassaan. Ja se on tänä vuonna halventunut jo kymmenen prosenttia – eikä trendi ole vielä teknisen analyysin mukaan pohjassa.

Toisaalta Brasilia-ETF pääsee salkkuun vasta teknisen analyysin suosiessa. Se on edessä ehkä talveen mennessä.

Maailmanpankin tikka osunut hyvin

Maailmanpankin ennusteista on hyvä tietää, että useamman tutkimuksen mukaan se tapaa tehdä konservatiivisempia, vakaampia – ja tarkempia kasvuennusteita kuin muut isot ennusteinstituutiot.

Erityisesti kriisien jälkeen ja kehittyville talouksille Maailmanpankin mallit ovat olleet muita realistisempia tulevan kasvun suhteen. Trumpin hallintohan taas juuri pilkkasi isoja ennustelaitoksia todellisuudesta harhautuneiksi.

Joten kiintoisaa tsekata tuonnempana kuka osui ja miten. Oma arvio kulkee aika lailla Maailmanpankin latuja, ellei kauppasotaa saada kuriin äkkiä ja mielekkäin ehdoin.

Ei ykkösvaihtoehto itselleni. Tuskin vielä kakkonenkaan.

Toisaalta parhaat yhtiöt kuten eilen tulosperkaamani ITW pärjäävät nihkeissäkin oloissa ainakin säällisesti. Vuosien päästä tämä ei sen rekordissa näy kuin haaleana tahrana jos sitäkään. Se lohduttaa sijoittajaa.

Kauppojen ajoitusten pitää kyllä osua volatiileina aikoina, jollaista saamme taatusti maistaa vuoden edetessä. Ostojen kannalta sitä toki kannattaa peukuttaakin.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta