Janne Leino, sijoitusrobotti.fi, piti TTC:n (Technical Traders Club) kuukausikokouksessa 23.11.2010 kirjallisen ja suullisen esityksen kehittämänsä “Sijoitusrobotin kehityksestä ja toimintaperiaatteista”.

Tausta:

Janne Leinoa oli tietojenkäsittelyä ja psykologiaa Helsingin yliopistossa opiskelleena kiinnostanut tekoäly ja ihmisen käyttäytyminen. Tämä yhdistettynä sijoitusharrastukseen antoi Jannelle ainekset osakekauppaan hyödynnettävän robotin kehittämiselle ensin omaan käyttöön. Tavoitteena oli päästä mukaan osakkeiden nousutrendeihin, ja sijoitusstrategiaksi valikoitui siten “trend following”, eli trendin seuranta. Menettelyn hyödyntäminen laajeni seuraavaksi Jannen kavereiden käyttöön ja tuotteistettiin sitten markkinainformaatiopalveluksi.

Kehitys:

Sijoitusrobotille kehitetty algoritmi perustuu tuhansiin simulaatioihin, engl. back testing, ja Helsingin pörssin kymmenen vuoden kurssihistoriaan. Lähtökohtana oli se, että osakkeiden nousutrendejä pyrittiin testaamaan ja tunnistamaan liukuvien keskiarvojen avulla. Päädyttiin löytämään osakkeiden kurssikehityksestä niiden poikkeamat verrattuna pörssin kehitykseen ja näin saatiin esille osakkeiden todellinen kehitys verrattuna “keskiarvoistettuun HEX indeksiin”. Kun sijoitusrobotti vertaa osakkeiden arvoja niistä keskiarvoistettuun indeksiin niin löydetään paremmin selvästi positiivisessa liikesuunnassa, eli postiivisessa momentumissa, olevia osakkeita. Eli oletuksena on se, että momentum, eli liikesuunta, useimmiten jatkuu.

Optimaaliseksi liukuvan keskiarvon pituudesi osakkeille ja niistä muodostatetulle keskiarvoistetulle HEX indeksille, tunnistettiin 30 päivää ja “momentumin” seurantajaksoksi 40 päivää. Robotin listan kärkiosakkeet ovat ne, joiden hinnan liukuva keskiarvo on useimpia päiviä ollut indeksin liukuvan keskiarvon yläpuolella seurantajakson aikana. Eli momentumin suhteellisen kehityksen perusteella kannatti paremmin valita kärkeen ne osakkeet, joiden “hintojen liukuvat keskiarvot olivat useimpina päivinä indeksin liukuvan keskiarvon yläpuolella” kuin ne, jotka olivat eniten nousseet indeksin liukuvan keskiarvon yläpuolelle.

Simuloinneista havaittiin, että salkkuun on optimaalisinta valita yhteensä viittä osaketta. Niistä jo yhden osakkeen vahva positiivinen liikesuunta kerrallaan on riittänyt parantamaan salkun tuottoa hyvin yli vertailuindeksin.

Simulointien yhteydessä havaittiin myös, että on epätodennäköistä löytää osakkeita, jotka tuottaisivat hyvin indeksin käännyttyä laskutrendiin. Siten havaittiin olevan lähellä optimia muuttaa koko salkku käteiseksi silloin kun salkun tuoton arvo leikkaa sen 200 päivän yksinkertaisen liukuvan keskiarvon alapuolelle.

Sijoitusrobotin päätökset tai suositukset tehdään siten aina historiatietojen analyysin perusteella.

Toimintaperiaatteet ja – säännöt

Listalla näkyy “nousutrendissä” kerrallaan 100 osaketta ja niiden järjestys ja sen muutos edellisestä viikosta.

Salkussa pidetään aina viittä osaketta tai salkku pidetään käteisenä, jos se ei tuota. Osake myydään, kun se on poistunut listan viidentoista ylimmän osakkeen joukosta.

Salkku myydään käteiseksi silloin kun salkun tuoton arvo leikkaa sen 200 päivän yksinkertaisen liukuvan keskiarvon alapuolelle. Sijoitusrobotti seuraa HEX osakkeiden päätöshintoja päivittäin ja kun salkun tuoton arvo leikkaa sen 200 päivän yksinkertaisen liukuvan keskiarvon yläpuolelle, niin salkkuun hankitaan taas osakkeita. Salkkuun ostetaan aina listan viisi kärkiosaketta.

Muita huomiota tai kommentteja

Simulaatiossa on käynyt ilmi, että kannattaa olla pessimistinen ja muuttaa salkku herkemmin käteiseksi, kun pörssillä ei ole selvää suuntaa tai se kääntyy alaspäin. Sensijaan kannattaa olla hiukan optimistinen ostaessa käteisestä tilasta salkkuun osakkeita, koska pörssisuhdanteiden nousun alkuun tulee yleensä suuria muutoksia ja niihin ajoissa reagoiminen on kannattaavaa senkin kustannuksella, että välillä tulee virhearvioita.

Koska sijoitusrobotti valitsee osakkeita kaikista HEX osakkeista niin listan viiden kärkiosakkeen joukkoon voi nousta sellaisia pieniä yhtiöitä, joiden vaihto on vähäistä ja “spredit” suurempia. Pienempien yhtiöiden osakkeiden kohdalla voi siten olla vaikeaa tai vaikeampaa käydä kauppoja lähellä sijoitusrobotin antamia päätöshintoja.

Jos osakkeen hinnan liukuva keskiarvo olisi kaikkina seurantajakson 40 päivänä yli keskiarvoistetun HEX indeksin arvon niin osake saa sijoitusrobotin listan asteikolla 5 pistettä. Osake sensijaan saa sijoitusrobotin listan asteikolla 0 pistettä, jos sen hinnan liukuva keskiarvo ei yhtenäkään päivänä ylitä keskiarvoistettua HEX indeksiä.

Keskustelussa tuli esille ehdotus sijoitusrobotin mahdollisesta laajentamisesta ruotsalaisiin osakkeisiin ja ulkomaisiin ETF:iin. Mainittiin myös yhtenä kehitysmahdollisuutena osakkeiden laskutrendien seuranta lyhyeksimyynnin kärkiehdokkaiden tunnistamiseksi.

Keskustelussa tuli esille myös kiinnostus verrata esimerkiksi vuoden ajan sijoitusrobotin salkun tuottoa esimerkiki Timon listan, Balancen listan, Sergion listan ja/tai Liisan listan tuottoihin.