Suomi on Työ ja Eelinkeinoministeriön yritystukien tutkimusraportin mukaan edennyt kohti taloutta, jossa virkamiehet ja eduskunta yritystuilla ohjaavat sitä mitkä yritykset ja tuotantosuunnat menestyvät ja mitkä eivät.

Suorat vastikkeettomasti annetut yritystuet (noin 2Mrd€) muodostavat noin 6% kaikkien yritysten ja yhteisöjen tuloksista (noin 33Mrd€). Yritykset ovat edelleenkin merkittävältä osaltaan markkinataloudellisesti ohjattuja. Suuri osa tuloksesta (94%) tulee edelleen asiakkaiden palvelemisesta ja hyvien tuotteiden suunnittelemisesta tai verotukien muodossa. Poikkeuksen muodoti korona-aika, jolloin vastikkeettomien tukien määrä ylitti selvästi mainitun 2Mrd€ tason.

Vastikkeettomasti annettujen tukien ohella on olemassa merkittävä määrä velkamuotoista tukea, jossa valtio ottaa osavastuun riskeistä. Lisäksi on erilaisia verotuksellisia tukia, joita myönnetään tyypillisesti kokonaisille toimialoille. Verotukselliset tuet ylittävät huomattavasti vastikkeettomien yritystukien kokonaismäärän. Kukaan ei taida tarkoin tietää verotukien kokonaismäärää. Joskus on ollut esillä 6Mrd€ summa.

Yritysten kannattaa panostaa yritystukien hakemiseen ja poliitikkojen lobbaukseen

Yritysten kannattaa panostaa vastikkeettomien yritystukien hakemiseen. Raha tulee sitä kautta yleensä pienemmällä työllä. Hyvän yritystoiminnan tekeminen on työläämpää ja vaikeampaa.

Toimialakohtaiset verohelpotukset ja muut lainsäädännölliset kilpailun rajoitukset koskevat kokonaisia toimialoja. Yritykset pääsevät parhaiten edistämään omaa etuaan perustamalla lainsäädäntöön vaikuttamista varten lobbausjärjestöjä. Työ ja Elinkeinoministeriön raportti antaa erityisesti ohjeita siitä miten etujärjestöjen kannattaa Lobata poliittista päätöksentekokoneistoa.  Alttiimpia kohteita valikoidulla tiedolla lobbaamiseen ovat ministeriöiden keskeiset virkamiehet.

Lobbarijärjestön kannattaa tutkimusraportin mukaan pyrkiä vaikuttamaan lainvalmisteluun antamalla lausuntoja. Suomessa lausuntojen antamista on rajoitettu niin että riippumattomilla toimijoilla, kuten Piksu Oy, ei ole aina mahdollisuutta antaa lausuntoja. Lausuntojen antaminen on ainakin toisinaan tehty mahdolliseksi vain sellaisille tahoille joilla on oikeita taloudellisia intressejä puolustettavanaan ja oikeata rahallista ja esimerkiksi yritysten hallitusnimityksiin liittyvää vaikutusvaltaa.  (Piksu toimituksen huomio).

Raportin laatija, Yritystukien tutkimusjaosto, on Työ ja Elinkeinoministeriön alainen

Raportin on tuottanut Työ ja Elinkeinoministeriön perustama ja kustantama ”Yritystukien tutkimusjaosto”.  Raportti kertoo että tämä tutkimusjaosto on ”riippumaton”. Tämä väittämä on luonnollisesti virheellinen. Miten Työ ja Elinkeinoministeriön perustama ja kustantama organisaatio voi olla riippumaton yritystukia jakavasta Työ ja Elinkeinoministeriöstä?

Kyseinen ”yritystukien tutkimusjaosto” pyrkii osin mainostamaan Työ ja Elinkeinoministeriön toimintaa. Tässäkään tutkimusraportissa ei kunnolla kuvata eikä lainkaan kvantifioida niitä ongelmia joita yritystuista aiheutuu.