Työttömyyden tason Suomessa päättävät pääosin työmarkkinajärjestöt, mutta kansa luulee virheellisesti että eduskunnan valitsema hallitus on työttömyyden suhteen kaikkivoipa ja kaipaa seuraavalta hallitukselta toimia työttömyyden alentamiseksi selviää EVA:n asennetutkimuksesta.

Palkkataso määrää sen kuinka monelle halukkaalle riittää töitä

Työmarkkinajärjestöt päättävät palkkatason ja epäsuorasti myös eläkkeiden ja tulonsiirtojen tason. Ne määräävät sen kuinka monelle riittää palkkaa, siis työtä.

Yritykset sopeuttavat toimintamenonsa, lähinnä palkkakulunsa niin, että tulos riittää velkojen korkojen maksuun ja korvausinvestointeihin. Ja kun kaikki yritykset tekevät samoin, päädytään siihen, että rahat riittävät tiettyyn työllisten määrään. Julkinen sektori joutuu sekin vähentämään työvoimaansa vaikka esimerkiksi sairaanhoitajia tarvittaisiin kipeästi. Jos ei julkisella sektorilla ole rahaa sairaanhoitajiin niin heitä joudutaan irtisanomaan huolimatta siitä että terveydenhuolto on hunossa hoidossa.

Kokonaisuus on monimutkainen, mutta tarkka laskelma antaa saman tuloksen, palkkataso määrää työttömyyttä

Kokonaisuuteen vaikuttaa vientiteollisuuden kilpailukyky ja se kuinka suuri osuus kansalaisten kulutuksesta kuluu tuontitavaroihin ja muualle ulkomaille valuvaan rahan määrään. Mutta jos jaksaa laskea tämän monimutkaisen kokonaisuuden perustellisesti niin päätyy siihen lopputulemaan että työmarkkinajärjestöt säätävät lyhyellä, muutaman vuoden tähtäimellä, suomalaisen työttömyyden tason.

Työmarkkinajärjestöt säätävät työttömyyden tasoa

Työmarkkinajärjestöt eivät vastaa työn tehokuudesta, koulutustasosta, julkisten palveluiden kustannustehokkuudesta eikä ihmisten halukkuudesta tehdä töitä ja yrittää. Ne ovat hitaasti muuttuvia tekijöitä joihin maan hallituksella on vaikutusvalta.  Mutta työn hinnan avulla ne pystyvät epäsuorasti säätämään halutun työttömyyden tason. Ja työmarkkinajärjestöt ovat näköjään päätyneet siihen että runsaan kymmenen prosentin työttömyys on meille suomalaisille hyvä juttu. Ja sen kanssa joudumme nyt elämään.

Työn hinta vaikuttaa myös vientiteollisuuden kilpaiukykyyn ja kaikkien suomessa tuotettujen palveluiden hinta/laatu suhteeseen.  Laatu on parempaa silloin kun kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.

EVA vahvistaa että kansa luulee valtakunnan hallituksen työllisyyttä koskevaan vaikutusvaltaan

Evan asennetutkimus aiheesta:  

Suomalaiset odottavat EVA:n kyselyn mukaan seuraavalta hallitukselta ennen kaikkea toimia työttömyyden vähentämiseksi. Viisi kuudesta suomalaisesta (84 %) toivoo työllisyyden parantamiselle nykyistä enemmän huomiota, selviää EVAn syksyn 2026 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

EVA kysyi suomalaisilta, miten 34 eri politiikan aihetta tulisi painottaa seuraavan hallituksen toiminnassa verrattuna viime vuosina harjoitettuun politiikkaan.

Työllisyyden parantamista ja työttömyyden vähentämistä nykyistä enemmän painottavien osuus on kasvanut peräti 23 prosenttiyksikköä vuoden 2023 eduskuntavaalien alla tehdystä kyselystä. Työllisyys on myös ainoa kyselyn 34 aiheesta, jota enemmistö (53 %) toivoo painotettavan peräti paljon nykyistä enemmän.

Talouskasvun kiihdyttämiselle nykyistä enemmän huomiota toivoo 61 prosenttia suomalaisista, 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023.

Valtion velkaantumisen pysäyttämistä painottaisi nykyistä enemmän 53 prosenttia suomalaisista. Osuus on pudonnut 28 prosenttiyksikköä edellisistä eduskuntavaaleista, jolloin velkaantumisen pysäyttäminen oli suomalaisten hallitusohjelmatoiveiden kärjessä.

”Suomalaisten talouspoliittiset odotukset ovat muuttuneet selvästi. Kolme vuotta sitten vaadittiin ennen kaikkea velkaantumisen pysäyttämistä, nyt työttömyyden vähentämistä ja talouskasvua. Suomalaiset toivovat seuraavan hallituksen jatkavan toimia velkaantumisen taittamiseksi, mutta ennen kaikkea seuraavalta hallitukselta odotetaan tuloksia talouskasvun ja työllisyyden kohentamisessa”, sanoo analyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Terveydenhuolto ja vanhustenhoito korkealla toivelistalla

Kolme neljästä suomalaisesta toivoo seuraavan hallituksen panostavan nykyistä enemmän terveydenhuollon kehittämiseen ja hoidonsaannin turvaamiseen (75 %) sekä vanhustenhoidon tason parantamiseen (73 %).

Myös sisäinen turvallisuus korostuu. Rikollisuuden torjuntaa painottaisi nykyistä enemmän 71 prosenttia suomalaisista ja jengiväkivallan torjuntaa 69 prosenttia.

Kaksi kolmesta (65 %) toivoo seuraavan hallituksen painottavan koulutuksen rahoituksen lisäämistä nykyistä enemmän. Lähes yhtä moni (63 %) haluaa lisää huomiota energiantuotannon lisäämiselle.

”Suomalaiset haluavat seuraavan hallituksen keskittyvän perusasioihin: työllisyyteen, terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon, turvallisuuteen ja energian saatavuuteen. Julkisen talouden niukkuus tekee yhtälöstä vaikean. Palveluilta odotetaan parannuksia samaan aikaan, kun valtiontaloutta pitäisi tasapainottaa”, Haavisto sanoo.

Kuva Vilius Kukanauskas Pixabaystä