Handelsbankenin talousennuste: Suomi hitaassa liikkeessä

– Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 2 prosenttia
– Eurokriisi koettelee nyt Espanjaa, josta uhkaa tulla uusi Kreikka
– Euroopan keskuspankin toimet siivittävät EURUSD-kurssin pariteettiin, Ruotsin kruunu vahvistuu turvasatamana

Handelsbankenin ekonomistit ennustavat, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna yhden prosentin. Kasvuennuste ei ole muuttunut edellisestä toukokuun 2012 ennusteesta. Ensi vuonna kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan aikaisempaa arviota vähemmän eli 2,0 (2,5) prosenttia ja vuonna 2014 2,8 prosenttia (2,8).

– Maailmantalouden heikentyneen kysynnän vaikutukset ovat rantautuneet Suomeen, ja kuluu oma aikansa ennen kuin heikentynyt euro antaa Suomen viennille tuntuvampaa tukea, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius arvioi. Vientiyrityksemme ovat kilpailukykyisiä, mutta suuri osa Suomessa tapahtuvasta teollisuustuotannosta on suunnattu Eurooppaan, alueelle, joka hädin tuskin kasvaa. Eurokriisi heikentää sekä kotitalouksien että yritysten luottamusta, mikä näkyy varovaisuutena kulutus- ja investointipäätöksissä.

Työmarkkinoiden osalta Suomi pysyttelee Saksan leirissä. Monista euroalueen maista poiketen Suomen työttömyysaste ei käänny nousuun vuosina 2012-2014, Handelsbanken Suomen ekonomisti Tuulia Asplund ennustaa. Vakaa työllisyys ja matalat korot ylläpitävät kysyntää myös asuntomarkkinoilla, eikä asuntojen hintojen laskua ole odotettavissa, pankin ekonomistit arvioivat.

Eurokriisi jyllää nyt Espanjassa
Espanjasta uhkaa tulla Kreikan toisinto jo muutaman vuoden säteellä, ellei maa saa nopeasti kilpailukykyään kuntoon ja pääse vientivetoisen kasvun tielle. On mahdollista, ettei korjausliikettä saavuteta ilman eurosta irtautumista, ja tämä pelko pitää valtioiden ja pankkien rahoituksen riskilisät korkeina EKP:n ja muiden euromaiden avusta huolimatta.

Maailmantalous pääsee vauhtiin kasvutalouksien avulla
Yhdysvalloissa näkyy merkkejä paremmasta – vienti on tämän vuoden ehdoton valonpilkahdus ja elpymisen veturi. Myös asuntomarkkinoilla käänne parempaan on vihdoin tapahtunut. Kiinalla on riittänyt odotettua enemmän työsarkaa taloutensa hoidossa. Vienti euroalueelle on vastatuulessa, mutta kauppa takkuaa myös Aasian sisällä. Elvytystoimien tarve on ilmeinen, ja niinpä kevään aikana käynnistetty elvytys saa jatkokseen uusia toimia. Uskomme edelleen globaaliin suunnanmuutokseen kasvutalouksien ja Yhdysvaltojen vauhdittamana. Näiden on kuitenkin jatkettava elvytystä, jotta maailmantalous pääsee kunnolla vauhtiin.

EKP:n toimet siivittävät euron dollarikurssin pariteettiin
Euroalueella hallitukset kautta linjan kiristävät finanssipolitiikkaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että EKP:n rahapolitiikan on oltava selvästi Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin politiikkaa elvyttävämpää, koska euroalue tarvitsee merkittävästi Yhdysvaltoja enemmän vientivetoista talouskasvua kompensoimaan heikkoa kotimaista kysyntää. Edellä mainituin perustein odotamme EURUSD-kurssin alamäen jatkuvan ja ennustamme euron heikentyvän pariteettiin dollaria vastaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Pohjolan turvasatamat
Eurokriisin edetessä suhtautuminen Etelä-Euroopan maihin on muuttunut yltiöpäisen kriittiseksi, ja Pohjoismaita on ryhdytty pitämään turvasatamina. Taustalla on kolme merkittävää tekijää: kaikilla pohjoismailla on hyvin hoidettu julkinen talous, hyvässä kunnossa olevat pankit ja suhteellisesti vahva talouskasvu. Vahvalla kilpailukyvyllä on merkittävä rooli näiden maiden menestymisessä. Tanskaa lukuun ottamatta Pohjoismaissa ei ole ollut kiinteistö- tai rahoituskuplaa eikä julkinen talous ole tarvinnut pakkosaneerausta kuten monissa euromaissa. Lisäksi matalat korot ovat ylläpitäneet kohtuullisen vahvaa kotimaista kysyntää. Eurokriisin jatkuessa Pohjoismaat pysyvät jatkossakin turvasatamana. Siten esimerkiksi Ruotsin kruunun uusi vaihteluväli euroa vastaan on 5-10 prosenttia entistä vahvempi.