Valtio on julkaissut vuoden 2013 talousarvioesityksensä eduskunnalle.

Budjetin tulopuolta dominoivat tulot arvonlisäveron luonteisista maksuista sekä uuden lainan ottaminen. Henkilökohtaisten tuloverojen tuotot ovat yllättävän pieniä. Ne ovat pienempi erä kuin esimerkiksi tupakasta, alkoholista, makeisista ja energiasta maksetut valmisteverot. Ja jos autoveron kaltaiset "muut verot" lasketaan yhteen valmisteverojen kanssa, niin valikoiduista tuotteista maksetut erityisverot ovat merkitykseltään lähes arovonlisäveron suuruinen tuloerä.   

Valtion tulojen rakenne (Lähde: Valtiovarainministeriö)

Valtion menot koostuvat suuresta määrästä erilaisia pienempiä kuluja. Suurin helpostio hahmotettava menoerä koostuu Sosiaali ja Terveysministeriön hallitsemista tulonsiirrorroista vähempiosaisille. Suomi huolehtii hyvin kaikista kansalaisistaan.

Kuntien tukeminen on toiseksi suurin menoerä. Kuntien verotusoikeus ja itsenäinen päätäntävalta on kavennettu vähäiseksi ja kunnat on siirretty valtionhallinnon tiukkaan ohjaukseen. Tämä näkyy myös budjetissa. Kunnat saadaan toimimaan valtionhallinnon toivomalla tavalla kun ne ovat myös taloudellisesti valtiovallasta riippuvia.

Valtion menot (Lähde: Valtiovarainministeriö)

Suomen budjetti sisältää erityispiirteitä, joita ei löydä kaikista muista yhteiskunnista:

• maa ja metsätalous ovat meille erittäin tärkeä osa-alue; tärkeämpi kuin tuon sektorin osuus työvoimasta tai taloudesta
• sijoitamme melko paljon innovaatiotoiminnan tukemiseen
• opetus ja kulttuuritoimi saavat paljon yhteiskunnan tukea (ja tulokset ovat myös olleet erittäin hyviä)
• ulkoasiain ministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen budjetit ovat melko suuria

Budjettiin voi tutustua valtiovarainministeriön sivuilla. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana mitä mikin momentti sisältää. Esimerkiksi yhteisöverot on valtion budjettipaperissa luettu osaksi tulo ja varallisuusveroja. Ja paperi sisältää muitakin pieniä asioita, joiden todellinen laita selviää vasta pienen tutkiskelun jälkeen.