Enkelisijoittajalle verovähennys kolmena vuotena
Hallitus esittää, että kohdeyhtiöstä riippumaton, bisnesenkelinä toimiva yksityinen sijoittaja voisi vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013 – 2015 osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä.
Vähennyksen vähimmäismäärä olisi 5000 euroa ja enimmäismäärä 75 000 euroa vuodessa. Vähennyksen saisi siis 10 000 – 150 000 euron suuruisen sijoituksen perusteella. Yksittäinen sijoittaja voisi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin, jolloin vähennyksen enimmäismäärä olisi yhteensä 150 000 euroa vuodessa 300 000 euron suuruisten sijoitusten perusteella. Kohdeyhtiön veronhuojennukseen oikeuttava sijoitusten enimmäismäärä olisi 2 500 000 euroa 12 kuukauden aikana.
Sijoitus tulee tehdä pieneen yritykseen, jolla on enintään 50 työntekijää ja jonka taseen loppusumma tai liikevaihto on alle kymmenen miljoonaa euroa.
Verotuksessa vähennettyä määrää vastaava määrä vähennettäisiin osakkeiden hankintamenosta osakkeita myöhemmin luovutettaessa ja luovutusvoittoa tai –tappiota laskettaessa. Vähennys palautettaisiin sijoittajan tuloon myös silloin, kun osakkeet luovutettaisiin vastikkeetta tai kohdeyhtiö lopettaisi elinkeinotoiminnan harjoittamisen.
Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 – 2015 on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2013 sen jälkeen, kun Euroopan unionin komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen. Lakien voimaantuloajankohdasta säädettäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella. Lakeja sovellettaisiin verovuosilta 2013 – 2015 toimitettavissa verotuksissa lain voimaantuloajankohdasta alkaen. Verovähennys saataisiin tehdä sellaisten sijoitusten perusteella, jotka on tehty komission hyväksynnän ja lain voimaantulon jälkeen.
Veronhuojennuksen arvioidaan pienentävän valtion verotuloja vuosittain noin 12 miljoonalla eurolla. Osa verotuottojen menetyksistä vuosina 2013 – 2015 palautuisi valtiolle verotuloina tulevien 5 – 20 vuoden kuluessa.
Melko vaatimaton etu…
Tuo "Vähennys palautetaan sijoittajan tuloon myös silloin, kun osakkeet luovutettaisiin vastikkeetta tai kohdeyhtiö lopettaisi elinkeinotoiminnan harjoittamisen" syö mielestäni koko mielekkyyden.
Ymmärrän vielä sen että sijoittajaa onnistaessa, eli voittoisan exitin jälkeen verotetaan, mutta että yritystoiminnan epäonnistuessakin joutuu verolle ylittää hilseen.
Eikös tämän pitänyt olla jonkunlainen kompensaatio kovin suuresta riskistä?