Br. ajatushautomo Royal United Services Institute on julkaissut linkin kirjasen. Julkaisun keskeisin ansio on, että yksi kirjoittajista on ukr. kenraaliluutnantti evp. Zabrodskyi, joka ikänsä puolesta voisi sotaankin osallistua, mutta joka on ollut jo vuosia ukr. poliitikko. Hän on opiskellut sekä Venäjän että USA:n upseerikouluissa ja palvellut ennen Ukrainaa Venäjän asevoimissa.

Zabrodskyi on pystynyt näkemään asioita, jotka lännen medialta ovat puuttuneet. Toki kirjan puolueettomuutta voi epäillä, mutta toisaalta mietin, mistä Euroopasta löytyisi puolueeton taho. Ja tätä pohtiessa sopii ymmärtää Ukrainan sodan välillinen laajuus: se koskettaa koko maanosaamme! Kirja ulottuu ajallisesti vain heinäkuuhun 2022.

Kirjassa korostetaan ukr. taistelleen omilla aseillaan, jotka tosin ovat saattaneet kulua loppuun heinäkuun jälkeen, mutta kesään mennessä lännen apu EI ollut merkittävää.

Eli:

(Ukraina) “had 1,176 barrel artillery systems, of which 742 were 152-mm calibre systems, 421 were 122-mm howitzers, and 13 units were 203-mm systems. (Ukraina) also fielded 1,680 MLRS (raketinheitin) of all calibres, as well as about 40 tactical missile systems. In terms of the number of artillery systems, Ukraine fielded the largest artillery force in Europe after Russia. The difference in numbers between Russian and Ukrainian artillery was not so significant at the beginning of the conflict: 2,433 barrel artillery systems against 1,176, and 3,547 MLRS against 1,680…

The total number of Ukrainian main battle tanks at the time of the invasion was about 900.”

Myös it ja pst nojasivat ukr. järjestelmiin. Luvuista pari kommenttia. Suom. tykistö nojaa 122 mm tykkeihin ja tst.panssareita on täällä 240.

Ryhmitys oli harva. ”It was not uncommon for a company position of the (Ukraina) – occupying a frontage of approximately 3 km – to be subjected to 6,000 rounds (tykistön ammusta) per day of fire.”

Kirjassa kerrotaan – muttei analysoida – sitä, miten ven. hyökkäys yllätti ja oli lähellä onnistuakin. Ukr. voimat olivat idässä ja hyökkäys pohjoisesta Valko-Venäjältä kohti Kiovaa eteni hyvin paikoin 12 : 1 ylivoimalla. Hyökkäys taasen epäonnistui siksi, etteivät taktiset yksiköt (battalion tactical groups) olleet mitenkään valmistautuneet sotaan. Battalion tactical groupin sisällä osat eivät tunteneet toisiaan, yksiköt eivät olleet homogeenisiä, ne etenivät ”hallinnollisessa ryhmityksessä”, ei tst.muodostelmassa, eivätkä odottaneet vastarintaa, vaan rauhanomaista miehitystä. Omaan propagandaan uskominen on pahin virhe sodassa. Uudelleenorientointi ei ole ven. vahvuus, mutta ammuskulutus on molemmin puolin ollut valtavaa.

Minulle täysin uutta oli seuraava tieto: “Ammunition had been depleted by regular explosions at Ukrainian arsenals as a result of Russian sabotage. From 2014 to 2018, there were six such explosions, which destroyed more than 210,000 tonnes of ammunition, a large part of which were 152-mm shells and rockets for MLRS. For comparison, during the five years of the war in Donbas, the UAF spent about 70,000tons of ammunition in total.”

Kuvan lähde