Hallitus kohottaa elin- ja kustannus- tasoamme entisestään kiihtyvällä velanotolla
Niinsanottu valtionvarainministeriömme on laatinut talousarvioehdotuksen vuodelle 2016.
Valtio elvyttää taloutta yhä kiihtyvällä velanotolla
Ehdotuksen oleellisena asiana on se, että valtiovarainministeriö haluaa nopeuttaa valtion velankasvua ensi vuonna 11,6% entistä nopeammaksi. Uutta velkaa otetaan valtiontalouteen 5,7 Mrd€. Velanottoa kiihdytetään viime vuoteen nähden noin 0,6 Mrd€ suuremmaksi. Leikkauksista ei ole kokonaisuuden osalta näkyvissä merkkiäkään – päinvastoin.
Tämä velkaraha pumpataan talouteen piristämään palkkatasoa, kulutusta ja kustannustasoa, jotka nousevat kerrannaisvaikutuksineen vielä tätäkin summaa suuremmalla määrällä. Valtion aikaansaama palkka- ja kustannus- tason (ja BKT:n) nousu vaikuttaa siten että meidän kaikkien elintasomme on näiden toimenpiteiden seurauksena luokkaa 7% korkeampi kuin muuten olisi olettaen että kulutusta, kustannustasoa ja bruttokansantuotetta kohottavat kerrannaisvaikutukset kaksinkertaistavat vaikutuksen.
Valtion toimilla on kääntöpuolensa – teollisuustuotanto romahtaa
Velkaelvytyksellä on positiivisen, bruttokansantotetta kohottavan vaikutuksen ohella myös kääntöpuolensa. Teollisuustuotanto pakenee sinne missä kustannustaso on kohtuullisempi. Keinotekoisesti ylläpidetty palkka- ja kustannus- taso karkottaa vientiteollisuutta. Ohessa Findikaattorin kokoama käyrä siitä miten vientiteollisuus pakenee Suomesta. Samoin kävi Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa ja Kreikassa, jotka kaikki ovat nyt hoitaneet asiansa kuntoon. Suomessa ei ole vielä ollut hallitusta, joka olisi lähtenyt asiaa korjaamaan ja tilanne meillä pahenee koko ajan entisestään.
Kuluttajat käyttävät saamistaan tuloista melko lailla muuttumattoman osuuden tuontitavaroihin. Kulutustottumuksia on vaikea muuttaa. Tämä osuus on katettava viennillä tai lainanotolla. Kun vientiteollisuus romahtaa (kuten oikeallä olevasta käyrästä näemme) niin meidän kaikkien elintason on jossakin vaiheessa romahdettava samalla tavalla. Lainanottoa ei nimittäin voi jatkuvasti kiihdyttää. Tilanne pahenee niin kauan kuin velkarahaa pumpataan talouteen nostamaan kustannustasoa. Teollisuustuotantomme pienenee nyt joka vuosi ja sen seurauksena tulossa oleva elintasoromahduksemme pahenee joka vuosi aina siihen asti että saamme maahan toimivan hallituksen.
Työmarkkinajärjestöt voivat tuoda helpotuksen
Nykyinen hallituksemme on antanut maan hallitsemisen työmarkkinajärjestöjen päätäntävaltaan.
Juha Sipilän hallitus on toivonut, että työmarkkinajärjestöt tekevät ehdotuksen siitä miten yksikkötyökustannuksia pudotetaan 5%. Yksikkötyökustannukset muodostuvat palkkojen ohella myös työnantajan maksamista sosiaalituvamaksuista. Nämä taas vuorostaan määräytyvät eläkkeiden, työttömän peruspäivärahan, ansiosidonnaisen päivärahan ja muiden tulonsiirtojen perusteella. Käytännössä Juha Sipilän hallitus on pyytänyt että työmarkkinajärjestöt päättävät koko kansankuntamme tärkeimmistä asioista. Eduskunnan tärkein valta on siirretty heikoilta, hampaattomilta ja selkärangattomilta hallituksilta työmarkkinajärjestöille. Eduskunta on jäänyt käytännössä ilman perustuslain sille suomaa valtaa.
Mutta hyvä, jos edes joku tekee järkeviä päätöksiä. Samapa tuo jos tuo taho on työmarkkinajärjestöt. Harmi vaan, että työmarkkinajärjestöjen ansioluettelo on näissä asioissa on heikko. Ei maamme muuten olisi tässä katastrofitilassa.
Kunpa tälle maalle löytyisi järkevä johto !!!
Höpön Löpön!
Euroopan sairas mies, eli Saksa elvytti hulluna 2000-luvun alussa ja rikkoi alijäämäbkt-rajan, mutta palkkamaltti säilyi siltikin.
Emme ole lähelläkään NAIRU:a, joten en tiedä, mistä tuon palkkapaineen repäisit. Palkat ovat varsin maltillisesti kehittyneet viime aikoina muutenkin, mutta ei se auta, kun niin tapahtuu kaikkialla muuallakin euroalueella. http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html
Lähes koko euroalue tässä katastrofitilassa on, joten ongelma on vähän isompi kuin vain se, että "Suomen palkat ovat liian isot". Homma toimii paljon paremmin, jos palkkoja korotettaisiin euroalueen maissa, joissa tehdään ylijäämää enemmän ja höllättäisiin muissa kuin, että lähdetään palkkoja leikkaamaan. Ei Albaaniakaan mikään maailman paras paikka ole, vaikka palkat ovatkin Suomea alhaisemmat. Toisen maan ylijäämä on aina toisen alijäämä ja jos Saksa, Ruotsi ja kumppanit tahtovat rahoittaa muita maita, eivätkä anna näiden tehdä ylijäämää, niin omapa on ongelmansa, kun velat jää maksamatta.
Sitä paitsi valtio luo parhaillaan rahaa. QE:ssa keskuspankki käytännössä antaa valtiolle rahaa velkakirjoja vastaan. Japanin keskuspankki omistaa yli 100 % sen veloista, joten velalla ole mitään väliä, jos sinulla on oma raha. Jos sinulla on. Kukaan muu kuin valtio ei saa luoda rahaa, joten tähän on vaikea keksiä esimerkkiä, mutta ei velka ole valtion velka ole mikään kamala asia, jos et ole kehitysmaa ja sinulla ei ole tuotantoa lainkaan. Ulkomaan velka on eri asia, mutta sekin menee plörinäksi yleensä siinä vaiheessa, kun valuutta päteetään sitoa esim. dollariin.
Työmarkkinamme eivät toimi
Viittaat ilmeisesti NAIRU:lla täystyöllisyyteen, joka johtaa palkkapaineisiin kun työnantajat kilpailevat työntekijöistä. Olet kyllä oikeassa siinä, että emme ole aivan lähellä täystyöllisyyttä emmekä oikein ole lähenemässäkään. Työttömyys nimittäin kasvaa ja on kasvanut vähitellen vuodesta 2009 asti.
Ja siinäkin olet oikeassa että yksikkötyökustannuksemme ovat nousseet kaiken aikaa kilpailijamaitamme nopeammin. Itse asiassa aika hurjaa vauhtia. Ja palhjon muita nopeammin.
Mutta sitten on tuo mainitsemasi velanoton vaikutus kustannustasoon. Siitä olen eri mieltä.
Logiilkka on yksinkertainen ja menee näin:
Kysyt varmaan seuraavaksi, että miksi kansakunnan tulotaso vaikuttaa palkkoihin. Eikö velkaa voida jakaa eläkeläisille ja työttömille ja työtä vieroksuville (kuten minulle) erilaisin tukiaisin. Tässä maassa on kaikenlaiset tukiaiset (ja erityisesti eläkkeet) sidottu palkkatasoon. Ja on rakennettu merkittävä koneisto (työmarkkinajärjestöt) pitämään huolta siitä, että kun kansakunnan tulotaso nousee niin myös palkat nousevat. Eikä siinä ole sinänsä mitään väärää että palkat nousevat jos kansakunnan tulotaso nousee.
Mainitsemasi NAIRU ajattelutapa olisi aivan oikea, jos meillä olisi toimivat työmarkkinat. Mutta niin ei ole kuten itsekin toteat. Ja taidat itsekin todeta meidän työmarkkinoiden ongelman – ne eivät toimi. Jos vientiteollisuus yksinkertaisesti alentaisi palkkoja 10% ja laittaisi tällä tavalla kustannuskilpailukykynsä kuntoon niin se osoittaisi että työmarkkinat toimivat. Mutta näin ei tehdä ja se osoittaa että työmarkkinat eivät toimi.
Työmarkkinat toimisivat muuten paljon paremmin jos kaikenlaiset tukiaiset olisivat pienempiä. Työhön halutaan jos sillä saa etua. Ja silloin alkavat myös työmarkkinat toimia paremmin.
Mielestäni sekoitat valtion
Mielestäni sekoitat valtion velkaantumisen ja suomen velkaantumisen, vaikka ne usein tapahtuvatkin yhtä aikaa niin kyse on eri asioista, suomen velkaantumista (eli kun tuonti+pääomatulot ulkomaille on pienempi kuin vienti+pääomatulot ulkomailta) voi seurata vaihtotaseesta http://www.stat.fi/til/mata/2015/05/mata_2015_05_2015-07-10_tie_001_fi.html
Vaihtotasekin on miinuksella, mutta se oli 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä niin paljon plussalla että tuo on ihan normaalia (jos vaihtotase olisi aina plussalla niin se tarkoittaisi että emme ikinä saisi käytettyä rahoja mitä olemme viennistä saaneet). Joten tuo ei mielestäni ole ongelma, vaan ongelma on se että suomalaisten työlle ei ole tarpeeksi kysyntää, mikä sitten koska valtio verottaa enimmäkseen kauppaa johtaa siihen että valtio velkaantuu.
Jos valtio säästää enemmän niin se vähentää hieman valtion velkaantumista, mutta samalla johtaa suurempaan työttömyyteen. Vain hieman koska suurempi työttömyys vähentää valtion tuloja. Parempia ratkaisuja olisivat työllistämisen helpottaminen ja korkojen lasku jotta ihmiset säästäisivät vähemmän (tuo tosin päätetään euroalueella, mutta vaikutusvaltani suomen päätöksentekoon ja EKP:n päätöksentekoon ovat suunnilleen yhtä isot:)
On tosiaan ihan sama kuka sitä velkaa kasvattaa
Joo. En ruvennut erikseen perkaamaan sitä kuka velkaantuu (syytin valtiota, joka on erityisesti kunnostautunut tässä asiassa). Se on tosiaan ihan sama kuka sitä velkaa kasvattaa. Nyt viime vuosina se on ollut valtio.
On tosiaan niin kuin sanot, että vientiteollisuutemme oli kahdeksan vuotta sitten vahvaa ja sen seurauksena vaihtotaseemme oli plussalla. Oli tosiaan varaa ottaa velkaa ja nostaa tällä tavalla keinotekoisesti tulostasoa ja bruttokansantuotetta. Nyt se on tehty ja homma on hoidettu – vientiteollisuus on pienempää ja pieni elintasopudotus on edessä.
Nuo ehdottamasi toimenpiteet työllistymisen helpottamiseksi olisivat varmasti tervetulleita ja antaisivat laastaria haavoille. Matala korkotaso auttaisi varmaan myös paljon. Yleensä korkoelvytys on parempaa kuin elvyttäminen valtion budjetilla. Jos elvytettään valtion budjetilla niin usein tehottomuus vain lisääntyy mutta jos elvytetään korkotasolla niin vaikutukset voivat koitua teollisten (ja asunto) investointien hyväksi.
Toivon, että olet väärässä. Pelkään, että olet oikeassa!
Optimistina en usko, että "hallitus haluaa nopeuttaa velankasvua". Oletan, että hallituksella vain kuluu aikaa rakentaa parempi Suomi askel askeleelta.
KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN
1. Ensin yhteiskuntasopimus tai ammattiliittojen riisuminen vallasta ja sitten tarvittavat päätökset.
2. Julkishallinnon kustannusten alentaminen
TULOJEN LISÄÄMINEN
1. Houkutellaan yrityksiä investoimaan Suomeen alentamalla työvoimakustannuksia
2. Elvytetään hallituksen valitsemia toimialoja
3. Vähennetään byrokratiaa ja riisutaan lupaviidakkoa
Uskon, että Sipilä on "järkevä johtaja". Mutta hyväkin johtaja tarvitsee ympärilleen hyvän tiimin. Kun katson Timo Soinia ja Stubbia, niin….