Kirjoitin taannoisessa artikkelissani maakunnallisen hallintotason luomisen tärkeydestä. Olemme nyt saamassa maakuntavaalit ja maakunnallisen hallintotason ja tuolle demokratian tasolle siirretään vähitellen kuntayhtymien, maakuntien liiton, aluehallintavirastojen ja valtion paikallishallinnon tehtäviä.  

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen vähitellen tulevia tehtäviä ovat todennäköisimmin:

• terveyspalveluiden järjestäminen (tästä on puhuttu ja toteutuu ensin)
• pelastustoimi ja hälytyskeskukset (pelastuslaitosten toimialueet vastaavat tällä hetkellä lähes maakuntarajoja)
• kuntayhtymien vastuulla olevat seutukaavat ja yleiskaavat ja myöhemmin ehkä rakennuslupa-asiat, jotka ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla
• liikenneverkon suunnittelu ja toteutus (liikenneviraston maakuntatason suunnittelutehtävät)
• koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus (ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä hajallaan kunnilla, kuntayhtymillä, yhteisöillä, säätiöillä ja yrityksillä; hajauttamista kontrolli valtio)
• teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi (tämä on ollut suurien maakuntakaupunkien vastuulla)
• työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset noudattavat jo nyt maakuntajakoa)
• paikallispoliisitoiminta ja kärjäjäoikeudet (nämä saattavat säilyä valtakunnallisina; lain tulee olla sama koko Suomessa)

Maakuntaparlamenttien ympärille syntyy maakuntaidentiteettiä

Maakuntavaalien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on valtaisa. Maakuntiin alkaa syntyä vahvaa maakunnallista identiteettiä, omia vahvoja johtajia sekä maakunnallista yhteistä näkemystä. Maakuntavaaleja edeltävä poliittinen keskustelu luo merkittävää maakunnallista näkemystä yhteisistä asioista sekä siitä miten "meidän maakuntamme" kilpailee uusista asukkaista, maahanmuuttajista ja miten meidän maakuntamme muodostaa tärkeän kulttuurillisen yhteisnimittäjän.

Merkitys on suuri myös käytännön asioiden hoidon kannalta. Maakunnalliset tehtävät ovat tällä hetkellä pirstoutuneet ympäriinsä valtionhallinnon eri virastoihin, vapaaehtoisiin kuntayhtymiin etc… Nämä tehtävät saavat nyt selkeän maakunnallisen isännän, jolla on kansalta äänestyksessä saatu mandaatti.

Kuntien tehtävät supistuvat

Kunnilta tulee siirtymään paljon tehtäviä maakuntatasolle. Monet kuntien tehtävät on jouduttu järjestämään kuntayhtymien, maakuntaliiton yhteistyön kautta tai ostamalla palvelut suurelta yksityiseltä yritykseltä. Nyt tuo sattumanvarainen ja joskus kansalaisdemokratian ulkopuolinen yhteistyö saa demokraattiset puitteet ja paikan jonne nuo tehtävät voidaan sijoittaa. 

Maakunnat tulevat saamaan kunnilta myös uusia tehtäviä. On olemassa teattereita, urheiluareenoita, festivaaleja ja muita tapahtumia, jotka ovat tarvinneet niin merkittäviä tiloja ja henkilökuntaa ettei monilla yksittäisillä kunnilla ole ollut niihin varaa. Maakuntien keskuskaupungit ovat noita aisoita järjestäneet, mutta satunnaisella panostuksella. Maakunnilla tulee nyt olemaan budjetti, päätöksentekokoneisto ja intressi näiden asioiden parempaa hoitamista varten.

Parhaat osat Ahvenanmaan hallintotavan tuloksista levitetään koko Suomeen

Meillä on jo ennestään kokemuksia siitä, mitä maakunnallinen päätöksenteko merkitsee, Ahvenanmaan esimerkki on vakuuttava. Ahvenanmaa on menestynyt taloudellisesti ja kulttuurillisesti erinomaisella tavalla kun sillä on ollut oma maakuntaparlamentti ja siihen liittyvät maakunnalliset instituutiot. Nyt koko Suomi ottaa mallia Ahvenanmaasta ja siirtyy samantapaiseen hallinnontotapaan.

On tärkeää että maamme pysyy eheänä ja eräs tapa säilyttää eheys on levittää Ahvenanmaan maakunnallinen hallintomallin parhaat osat koko Suomeen.

Maakunnalliseen itsehallintomalliin sisältyy lupaus – ihmisten identiteettiä jonkin maakunnan osana ei Suomen valtion taholta uhata vaan sitä tuetaan. Tämä on lupaus, jolla voi tulevaisuudessa olla arvaamaton laajempi merkitys.