Tilasto-orava tutkimassa Krea-tekoälyn luomaa käppyrää

Parhaat tilastot erityiseen hyötykäyttöön?

Yhteiskunta

Suomi on ollut vuosien saatossa monissa vertailuissa maailman valtioiden kärjessä. Koulutusta mittaavissa PISA-tuloksissa sijoitus on valitettavasti kärsinyt, ja suunta olisi tärkeää saada käännettyä, mutta samalla voi saada pientä lohtua toisenlaisesta kärkisijoituksesta: Suomen kansalliset tilastointijärjestelmät on nyt todettu toista kertaa maailman parhaiksi (kts. World Bankin SPI-pisteytys). Jos meillä on poikkeuksellisen hyvät tilastointijärjestelmät, voisiko niitä myös hyödyntää aiempaa innovatiivisemmin?

Joku saattaa kysyä, kuinka tärkeitä hyvät tilastot ylipäätään ovat, tai jopa että käytetäänkö niihin jopa liikaakin resursseja, jos ne kerran ovat niin hyviä. En tiedä, minkälaisia budjetteja tilastointiin eri maissa käytetään eikä SPI-pisteytys taida tilastoinnin tehokkuutta sellaisenaan mitata, mutta uskon, että (toisin kuin ehkä jotkin muut julkiset palvelut) tilastointi toimii Suomessa tehokkaasti. Ja mikä ehkä sitäkin olennaisempaa, näen tilastoilla merkittävää arvoa. Omakohtaista kokemusta minulla on julkisten tilastojen hyödyntämisestä runsaan 6 vuoden takaisesta Varainsiirtoveron kalleutta käsittelevässä artikkelista, jota varten yhdistin Tilastokeskuksen tietoja vuosien 1997-2017 ansiotulokehityksestä, veroasteen muuttumisesta sekä asuntojen hintakehityksestä. Lisäksi kuten Helsingin Sanomat totesi keskiviikkoisessa pääkirjoituksessaan, tilastoja käytetään jatkuvasti poliittisen päätöksenteon pohjana.

Mitä tulee politiikkaan, yhteiskunnallisissa toimintamalleissa otetaan monesti mallia muista maista, oli kyse sitten verotuksesta, sosiaaliturvasta tai mistä tahansa. Aina joskus jonkin maan on kuitenkin toimittava suunnannäyttäjänä ja oltava ensimmäinen jonkinlaisen mallin käyttöönotossa. Jos Suomella on niin erinomaiset tilastot, voisiko se mahdollistaa jotain sellaista, mikä ei nykyään vielä monessa maassa onnistuisi? Voisiko se mahdollistaa esim. arvonnousuveron kaltaisen verotuksen neutraaliuteen, oikeudenmukaisuuteen ja haitalliset insentiivit poistavan mallin (kts. Arvonnousuverosta korvaaja varainsiirtoverolle)? Tai voisiko se auttaa luomaan dynaamisen vuokratason kaupungin vuokra-asuntoihin, jotta kovatuloinen ei voisi repiä hyötyä järjestelmästä matalatuloisempien kustannuksella (kts. dynaaminen vuokrataso kaupungin vuokra-asuntoihin). Muitakin esimerkkejä on varmasti löydettävissä. 

Yksi asia, missä olen ainakin huomannut yhä parantamisen varaa, on joidenkin tietojen julkisuus. Tulotietojen julkisuus ja siihen liittyvä vuosittainen veropäivä edustaa kansainvälisesti poikkeuksellista avoimuutta, olkoonkin että Ruotsissa ja Norjassa ollaan joissain vastaavissa asioissa vieläkin avoimempia mahdollisesti liiallisuuksiinkin asti. Kuitenkin toisinaan välillä tunnutaan pantattavan julkisen toimijan keräämiä tietoja, jotka eivät edes paljastaisi mitään yksityishenkilöistä (kts. Yle, julkista kyselyittesti data). Tällaisten tietojen olisi hyvä olla helposti saatavilla, sillä sitä kautta syntyy myös helpommin positiivista innovatiivisuutta. Hyvien tilastojen ja innovatiivisuuden yhdistelmä voisi puolestaan tarjota Suomelle mahdollisuuden myös aitoon edelläkävijyyteen.

innovaatiot kansainväliset vertailut Suomi tilastot yhteiskunta

2 thoughts on “Parhaat tilastot erityiseen hyötykäyttöön?

  1. Löysin tilastokeskuksen tilinpäätöksen vuodelta 2022 (oletan että vuotta 2023 ei ole vielä julkaistu), joka löytyy täältä:
    https://www.stat.fi/media/uploads/org/tilastokeskus/tilinpaatos-2022.pdf

    Tässä muutamia poimintoja:
    – Tilastokeskus käytti budjettirahoitusta noin 53M€ eli noin vajaa kymmen euroa kansalaista kohden. Tämä lienee varsin kohtuullinen kustannus.
    – Tilastokeskuksen palkkalistoilla oli noin 900 henkilöä jotka tekivät yhteensä noin 800 miestyövuotta töitä
    – Tilastokeskus myi maksullisia palveluita noin 11M€ edestä ja osti 12 M€ edestä ulkoisia palveluita.
    – Tilastokeskuksen kulut muodostuivat pääosin henkilöstökuluista joita oli 46M€. Yhden henkilön kulut olivat sivukuluineen noin 51000. Kohtuu edullisesti tekevät hyvää työtä.

    1. Kiitos kommentista!

      Ja kiitos erityisesti tuosta budjetin kaivamisesta ja tiivistämisestä! Jos edes puoliksi tuolla tavalla aihepiiriä syventävää kommentointia esiintyisi netissä enemmän, maailma olisi parempi paikka. 🙂

      Ja mitä tulee noihin lukuihin, niin kuulostavat tosiaankin kohtuullisilta!

Comments are closed.

Related Posts