Oikeusministeriön käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tarkoitus olisi kiristää sääntelyä esimerkiksi nostamalla korkokattoa. Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: alle 2000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50%+viitekorko. Lakia on kuitenkin helppo kiertää myöntämällä yli esimerkiksi 2010 € luottolimiittiä, jolloin korkorajoitus ei koske summaa, ja kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa verran, esimerkiksi 500 euroa.

Ministeriön uudessa ehdotuksessa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja, ja pohdinnassa on myös muita uusia keinoja rajoittaa pikavippiyritysten perimiä kuluja.

Mitä ehdotukset ovat käytännössä?

1. Korkokatto myös yli 2000 euron lainoille sekä vertaislainoille

Korkokatto laajennettaisiin myös yli 2 000 euron luottoihin. Sääntely koskisi kaikkia kulutusluottoja, myös hyödykesidonnaisia luottoja (esimerkiksi auton ostoa tai tiettyä hankintaa varten myönnettyä lainaa), joita sääntely ei tällä hetkellä koske, kun kuluttajalla ei ole oikeutta nostaa rahavaroja. Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että vertaislainat tulisi huomioida vastaavalla korkolaissa ja perintä- laissa muiden kuluttajaluottojen tapaan. Mahdollinen korkokaton taso suuremmissa luotoissa voisi olla noin 30 %.

Esityksessä on ehdotettu myös, ettei kuluttajalta ei tulisi ikinä periä luotosta korkokaton ylittäviä kustannuksia. Säännöksen noudattaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta esimerkiksi silloin, kun kuluttaja ei käytä vuosimaksullista luottokorttiaan lainkaan. Vuosimaksu tulisi maksettavaksi, vaikka luottoa ei käytettäisi lainkaan.

2. Muiden kuin korkokustannusten rajoittaminen

Tällä hetkellä laissa ei ole säädeltynä rajaa kuinka paljon muita kuluja kuluttajalta voidaan periä.

Ehdotuksena on asettaa euromääräinen tai prosentuaalinen raja myös muille kuin korkokuluille (esim. laskutus- ja tilinhoitokulut, nostokulut, avausmaksut). Vuosittainen raja muille kuluille tulisi korkokaton rinnalle, sillä todellinen vuosikorko yksinään ei aina anna riittävää kuvaa luoton kustannuksista. Esimerkiksi jatkuvissa luotoissa peritään usein nostokulu jokaisesta nostokerrasta. Tästä johtuen kuluttajat saattavat todellisuudessa maksaa kuluja ilmoitettua todellista vuosikorkoa enemmän, kun nostojen määrää on vaikea arvioida etukäteen.

Todellisen vuosikoron laskentatapa:

Vaikka todellinen vuosikorko ottaa huomioon myös muut kustannukset, se ei ole aina se selkein mittari. Todellinen vuosikorko itseasiassa laskee, miten kalliiksi luotto pahimmassa tapauksessa tulisi, jos ottaisi aina uuden lainan (samalla korolla) maksaakseen kuukausierän pois. Tämä korostuu etenkin lyhytaikaisissa lainoissa ja pienissä lainasummissa, missä avauskustannus ja tilinhoitomaksut ovat lainasummaan ja -aikaan suhteutettuna suuret. Kuitenkin hyvin harva lyhentää lainaa oikeasti todellisen vuosikoron laskentatavalla.

Tästä syystä Ruotsissa on tehty lakialoite pikavippien korkokaton lisäksi myös kustannuskatosta. Korkokatto rajoittaa koron 40 prosenttiin (+viitekorko), ja kustannuskatto takaa sen, etteivät luoton kokonaiskustannukset eivät saisi missään tapauksessa ylittää 100 prosenttia luoton summasta. Kustannuskatto voisi olla selkeämpi kuin korkokatto, sillä koron lisäksi lainassa on usein muitakin kustannuksia. Kokonaiskustannuksia rajoittamalla myös nykyiset lain kiertäjät saataisiin kuriin.

3. Luotosta tulee ilmoittaa vuosikorko eikä kuukausikorko

Kaikista kuluttajaluotoista tulee ilmoittaa todellinen vuosikorko, jonka laskemisessa otetaan huomioon paitsi luoton korko myös muut luottokustannukset. Todellinen vuosikorko tulee ilmoittaa tälläkin hetkellä, mutta pikaluottojen markkinoinnissa käytetään usein kuukausikorkoa, ja todellinen vuosikorko ilmoitetaan pienellä printillä.

4. Korkokaton rikkomisen seuraamukset

Harkinnassa on, ettei kuluttajalla olisi korkokaton rikkomistilanteissa velvollisuutta maksaa luottokustannuksia lainkaan. Seuraamus toimisi sanktiona siitä, että elinkeinonharjoittaja on käyttänyt pakottavan lain vastaista ehtoa sopimuksessaan.

Lisää harkinta-aikaa? Tanskassa pikavipin ottamista tulee harkita kahdesti

Tanskassa puolestaan pikavippiasiakkaille on asetettu pakollinen 48 tunnin mietintäaika. 2 vuorokautta hakemisen jälkeen lainahakemus tulee hyväksyä vielä uudestaan, ennen kuin rahat saa tilille. Kuluttajille tarjotaan näin enemmän harkinta-aikaa lainan hakemiseen. Sääntö koskee kuitenkin vain lainoja, joiden takaisinmaksuaika on alle 3kk. Tämä on helppo kiertää myöntämällä lainaa pidemmällä maksuajalla, esimerkiksi Suomen malliin myöntämällä luottolimiittiä.

Oikeusministeriön muistio on lausuntokierroksella maaliskuun 2017 loppuun asti, ja kuka tahansa voi kirjautua lausuntopalveluun ja lähettää ehdotuksia ja huomioita uuteen lakiin siihen asti. Jatkotoimista päätetään maaliskuun jälkeen.

lähde:

Oikeusministeriö

Maria Mankinen/ VertaaEnsin.fi