Viikon toistaiseksi isoin uutinen on ainakin periaatteessa Yhdysvaltojen hallinnon sulkeutuminen ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen, kun republikaanit ja demokraatit eivät saaneet sopua bujdettikiistassa kuten pelättävissä oli.
Tilanteen tekee erityiseksi ja aiempaa vakavammaksi hallinnon etukäteen antama varoitus massiivisista irtisanomisista. Jos suunnitelman laatinut Russell Vought saa haluamansa niin valtiolliset työpaikat vähenevät radikaalisti ja pysyvästi.
Trumpin kommentit tukevat tavoitetta. Hänen mukaansa valtion listoilla on kasapäin ”demokraattien hankkeita ja työpaikkoja”, ja Trump oikein juhli saamastaan mahdollisuudesta karsia väkeä.
Hallinto käyttänee tilaisuuden sen auettua, vaikka budjettisopu jossain vaiheessa on pakko saada kasaan. Perinne, jossa lomautetut palaavat töihinsä rahoituksen palattua, voi katketa dramaattisesti.
Sen taloudellisia seurauksia ei ole helppo ynnäillä, mutta työttömyyden raju kasvu on jo itsessään raju muutos muutenkin kuin sen kohteeksi joutuneille.
Fedin rako hankaloituu yhä
Epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa laajemminkin. Massairtisanomiset pelottavat jokaista, jota se vähänkin hipaiseekin.
Toisaalta työttömyysloikka luo Fedille luo lisää painetta koronlaskuihin inflaatiosta huolimatta. Se maistuisi ainakin sitä härskisti ajaneelle presidentille.
Kurkkaa tuore työttömyystilasto, joko koronlasku kiinnostaa. Kuva: White House.
Pörssissä korkoherkät osakkeet saisivat siitä lisää buustia – ja tekoälybuumi yhä turpoaisi. Siitä lisää piakkoin. On kuitenkin kyseenalaista, saako Fed kaipaamaansa dataa valtion sulun aikana.
Luultavasti ei, ja se tuskin tekee muutoksia rahapolitiikkaan ilman dataa. Fed pysyy kyllä auki, se saa rahoituksensa muista lähteistä kuin valtion budjetista.
Ja eiköhän ao. virastoille raha löydy äkkiä, jos Fed ilmoittaa omien päätöstensä sulusta kunnes dataa saa normaalisti.
Taittuuko metsäsektorin alakulo?
Fed saattaisi virkistää korisevia sektoreita muuallakin kuin USA:ssa, tyypillisesti siitä hyötyy metsäsektori – jolle toisaalta USA täräytti juuri uusia tulleja. Sahatavaran tariffit osunevat myös UPM:ään ainakin vanerin osalta.
Se on kuitenkin pieni osa yhtiötä ja uudelleen järjestelyt sen suhteen suunnitteilla, joten uudet tariffit eivät suurta ähinää tuottane. Muilta osin suhdanne mättää pahasti, kuten Jarin raporttikatsaus avasi.
Mutta perinteen mukaan metsäsektori ja UPM nousevatkin taas, eikä se historian valossa vie edes kauan – enää. Vannomatta paras, mutta aina suhdanteet ovat taittuneet.
UPM:n konttaamisesta ei kannata syyttää yhtiötä. Paljoa ei voi tehdä, kun kysyntä takkuaa ja tuotteista saa surkean hinnan.
Sellun hinta heiluu suhdanteiden kainalossa. Kuva: UPM
Kurssi vihjaa jo pohjaamiseen
UPM:n kohdalla ongelmaa ei sinänsä nyt onneksi ole, että osake sai minulta lunasta-leiman ihan hyvässä raossa vähän ennen Trumpin polkaisemaa tullipaniikkimyyntiä. Eikä kurssi ole toipunut, toisin kuin joillakin syklisillä ihmeenkin virkeästi.
Syklisten kanssa ei kannata odottaa hyviä uutisia ja myönteisiä raportteja, siinä vaiheessa juna meni jo tai ainakin paras pala noususta. Pörssit ennakoivat juuri syklisissä yhtiöissä varsin taitavasti ison rahan tietolähteiden voimalla.
Juuri se tekee teknisestä analyysista tehokkaan välineen ainakin parhaassa tapauksessa. Tulevat trendit alkavat oireilla indikaattoreissa jos ei aina niin usein etukäteen.
Tekninen analyysi on käyttäytymistieteen matemaattinen alalaji kohdistuen finanssimarkkinoiden liikkeisiin. Teenlehdistä povaamiseksi sitä pilkkaavat vain ummikot, jotka eivät sitä hitustakaan tunne.
Ja nyt UPM näyttää pikkuhiljaa pohjaavan oloiselta, joskaan ei ihan vielä houkuta – tai ainakaan signaalit eivät ole voimakkaita. Ne voivat vahvistua kyllä aika nopeastikin jos niikseen.
Rinnastukset haettava kaukaa
Odotus Fedin löyhäämisestä voi sen laukaista. Tämä ei ole silti ennuste vaan varsin perusteltu mahdollisuus tässä kohtaa.
Kuukausikuvaaja on yhtä syvällä kuin edellisessä samantapaisissa mylläköissä finanssi- ja eurokriisissä reilu kymmenen vuottta sitten. Melkoiset rinnastuskohdat!
Keskeiset indikaattorit MACD, RSI ja DPO eivät enää putoa vaan vaikuttavat jo tekevän taitetta. Hyvä merkki, vaikkei vielä vakuuttava.
Kuukausikuvaaja vihjaa pohjaa ehkä jo raavittavan
Jos pohja onkin osapuilleen käsissä voi matelu silti kestää. Eurokriisissä 2011-2013 UPM hinkkasi noin yhdeksässä eurossa liki kaksi vuotta!
Olot olivat toki hyvin vaikeat, kun euron hajoamistakin ehdittiin pelätä ennen EKP:n selkeää pelastusohjelmaa, joka palautti yleisen luottamuksen.
Divergenssi on vahva oire
Vaan eivät ole ajat häävit nytkään. Kauppasota jyrää ja inflaatiokin valitettavasti taas nosti päätään Saksassa. Toivottavasti jää lyhyeksi trendiksi.
Viikkokuvaajan signaalit ovat jo vahvemmat. Kurssin tasaantuminen erottuu selvästi ja samaan aikaan mainitut indikaattorit suuntavat ylös, itse kurssi ei vielä.
Tämä divergenssiksi kutsuttu tilanne on sinänsä teknisen analyysin tärkeimpiä viestejä trendin taitteesta. Valitettavasti se ei anna varmuutta, mutta todennäköisyys kasvaa aika isoksi.
Viikkokuvaajan perusteella pohjaaminen näyttää jo aika ilmeiseltä
Kohtapuoleen UPM saanee osta-leiman. On kuitenkin mahdoton tietää varsinaisen nousun aikataulua, jos pohja käsiin jo osuukin.
Joka tapauksessa UPM:n lunastus ja passailu osoittautuivat oikeaksi ratkaisuksi. Kurssi sakkasi keväällä toistaiseksi toipumatta.
Se on jo oma voittonsa. Kohta saa jahdata toista.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta
” Ja nyt UPM näyttää pikkuhiljaa pohjaavan oloiselta, joskaan ei ihan vielä houkuta – tai ainakaan signaalit eivät ole voimakkaita. Ne voivat vahvistua kyllä aika nopeastikin jos niikseen.”
Jos pohditaan dollarin heikkenemistä, niin ei eurooppalaisen vientiteollisuuden asema jenkkimarkkinoilla näytä kovinkaan lupaavalta nyt vielä. Päinvastoin taalan tippuessa kotimaan metsäteollisuuden kulut edelleen liikkuvat noususuuntaan, kun sellun hinta saattaa tippua us-dollarin mukana…
Seppo Sinisaari artikkeliin Vähemmän tunnettu lääkejätti: “Minulla oli AbbVie kauan salkussa, mutta olen myynyt sen pois. En sen takia, että se olisi tuottanut huonosti. Vaan sen…”
Nimetön artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Goldman Sachs on eräs maailman suurimpia investointipankkeja. Sen asiakkaina on maailman suurimpia yrityksiä sekä suurimpia sijoittajia. Sen julkisuuteen rivisijoittajille vuotamat…”
Jyrki Toivonen artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Tulosraportista (10Q) tulisi katsoa liitetiedot Esimerkiksi Microsoft toteaa liitetiedoissa ”we had additional leases, primarily for datacenters, that had not yet…”
Kai Nyman artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Myin tämän kaiken pelottelun seurauksena pois hieman Googlea ja Metaa. Jätin vielä Micron omistukset koskematta kun sen tase näytti terveemmältä.”
Kai Nyman artikkeliin Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?: “Näyttää tuo Goldman Sachs:n tekemä tutkimus olevan maksumuurin takana. Sinun lisäksesi sitä siteeranneet muutkin tahot kuten esimerkiksi: – https://www.goldmansachs.com/insights/articles/global-investment-is-forecast-to-exceed-1-trillion-in-2026 -…”
Olen organisoinut toiminnot yhteen Dashboardiin, että ne olisi helpompi löytää. Mukana olevien osakkeiden määrä on lisääntynyt markkinoilla Kanada ja UK.
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava kertoo että tuloskasvu on ollut vahvaa sekä USA:ssa että Euroopassa. Nordea on tämän perusteella päätynyt pitämään osakkeet ylipainossa.
TT:n lista perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin.
Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?
” Ja nyt UPM näyttää pikkuhiljaa pohjaavan oloiselta, joskaan ei ihan vielä houkuta – tai ainakaan signaalit eivät ole voimakkaita. Ne voivat vahvistua kyllä aika nopeastikin jos niikseen.”
Jos pohditaan dollarin heikkenemistä, niin ei eurooppalaisen vientiteollisuuden asema jenkkimarkkinoilla näytä kovinkaan lupaavalta nyt vielä. Päinvastoin taalan tippuessa kotimaan metsäteollisuuden kulut edelleen liikkuvat noususuuntaan, kun sellun hinta saattaa tippua us-dollarin mukana…