Terveisiä Teneriffalta! Lomillakin pyörivät usein työasiat mielessä, tällä minulle jo tutulla kauniilla saarella mietiskelin nyt Donald Trumpin ansiosta kansainvälistä kauppaa ja globalisaatiota.

Jota ilman maantieteellisesti eristetty Kanarian saaret olisi kovin erilainen paikka, kenties hiukan hyvässäkin mutta varsinkin huonossa mielessä. Niin riippuvainen alueen talous on kaikenmuotoisesta vaihdosta ulkomaailman kanssa.

Kanaria on perinteisesti varsin köyhää seutua Espanjan mitassa ja sitä edelleen, joskin 1900-luvun puolivälissä alkanut turismi on elintasoa kohottanut tuoden kyllä ongelmiakin etenkin asumiskustannusten nousuna. Matkailu, palveluviennin yksi muoto, kilisyttää 80% saariston bruttotuloista.

Toisaalta sen sijainti kaukana Atlantin valtamerellä vaatii lukemattomien perushyödykkeiden tuontia muualta. Vaikka Kanaria harjoittaa maataloutta, suurin osa elintarvikkeista täytyy rahdata muualta Euroopasta.

Kukoistaa kaupan ansiosta

Kanaria oli aiemmin liki täysin riippuvainen tuontiöljystä ja muista fossiilisista polttoaineista, joskin panostukset aurinko- ja tuulivoimaan ovat kohentaneet merkittävästi omaa energiatuotantoa. Teknologiatuotteet, teollisesti tuotetut vaatteet ja rakennustarvikkeet tuodaan muualta.

Huolimatta laajasta kalastuksesta kanarialaiset syövät myös paljon pohjoisesta tuotua hintalaadultaan edullista turskaa, jota myydään puolikuivattuna jokaisessa vähänkään isommassa marketissa. Pohjoisen asukkaat taas tuovat rahaa Kanarialle turisteina.

Jonkin verran Kanaria viekin tavaraa, etupäässä banaaneja, tomaatteja, alkoholia ja sikareita. Sen luonnonvarat ovat hyvin rajalliset ja etäisen sijainnin takia muiden talouden muotojen kuin matkailun houkuttelu vaikeaa.

Ilman ulkoista vaihtokauppaa Kanaria kituisi kurjana pittoreskina slummina. Nyt ainakin sen vauraimmat alueet kuten Teneriffan pääkaupunki Santa Cruz kukoistaa kauniina ja viihtyisänä minimetropolina.

Saarelaiset ovat myös luoneet kansainvälisestä vaihdosta hyötyviä pienelinkeinoja etenkin käsityötuotantoon. Olemme vaimoni kanssa tutustuneet muutamaan sillä jo mukavasti pärjäävään.

Pientä ja tärkeää globalisaatiota

Carolina Hernandéz, taitelijanimeltään Amanita, suunnittelee ja tuottaa etupäässä naisille suunnattuja vaatteita, joita myydään Kanarian ohella jo ympäri maailmaa. Toiminta on vielä pientä mutta kehittyy mukavasti Amanitan herättyä panostamaan nettikauppaan.

Myynti vilkastui oleellisesti, kun tieto kauniista, persoonallisista, laadukkaista ja myös edullisista vaatteista alkoi levitä. Asiakkaat ovat jo pääosin ulkomaalaisia.

Sitä ovat myös hänen käyttämänsä tekstiilit, joita Kanaria ei juurikaan tuota. Amanita hakee materiaalinsa etupäässä Aasiasta, ja laadukkaan silkin hankkiminen milloin Intiasta milloin Thaimaasta haukkaakin ison osan työstä.

Osan ompelutyöstäkin Amanita teettää muualla hoitaen itse lopullisen taiteellisen viimeistelyn. Näinkin pienimuotoinen tuotanto pohjaa ja nivoutuu moderniin globalisaatioon.

Tällä tavoin Amanita hankkii elantonsa hyödyttäen tekstiiliensä tuottajia, ompelijoita ja tietysti vaatteista nauttivia asiakkaitaan. Kansainvälinen kauppa kuten yleensäkin kaikki vaihto perustuu osapuolten monenkeskiseen etuun.

Samanlaisen tarinan tarjoaa koruja valmistava Katia Magalháes, joka työstää Brasilian kultaruohoksi kutsuttua sikäläisellä Jalapáon seudulla kasvavaa ohutta ruokoa. Se on hyvin joustavaa, kestävää ja muuttuu aivan kullanväriseksi kuivuttuaan.

Katian sirot kauniit korut näyttävät aidolta kullalta, mutta ovat keveitä, edullisia ja todella ekologisesti kestäviä. Hänenkään tuotantonsa ja elinkeinonsa ei onnistuisi ilman tuontimateriaalia ja paljolti ulkomaalaisia asiakkaita.

Ilman kansainvälistä kauppaa ja globalisaatiota ei Katialla, Amanitalla ja Kanarialla olisi juurikaan keinoja kunnon elantoon. Eikä meillä muilla saariston riemuja.

Vaihto kumpuaa suhteellisesta edusta

Hyödykkeiden taloudellinen vaihto eri maiden välillä ei ole nollasummapeliä kuten Donald Trump kuvittelee. Se perustuu osapuolten suhteellisiin etuihin, joiden ansiosta ne kykenevät tuottamaan jotain toisten tarvitsemaa niin ostajalle kuin myyjälle kannattavin ehdoin.

Samaan perustuu kaikki työnjako. Kun kaikki keskittyvät erilaisten tuotantoprosessien parhaiten hallitsemiinsa osiin ja vaihtavat työnsä tuotoksia keskenään, kaikki hyötyvät.

Olosuhteilla on oma roolinsa. Kanarian ilmastoa ja luontoa ei voi siirtää muualle. Turskaa saa vain pohjoisilta vesiltä.

Siihen perustuu toimiva talous jo varsin alkukantaisissa yhteisöissä ja korostuneesti modernissa yhteiskunnassa ja sen talouskasvussa. Kansainvälinen kauppa on tämän päivän maailmassa sen dynamiikan aivan keskeinen elementti.

Ongelmistaan huolimatta globalisaatio on vaurastuttanut miljardeja ihmisiä ja vähentänyt radikaalisti vakavaa köyhyyttä. Prosessin peruuttaminen tekisi rumaa jälkeä.

Taloustieteen perustaja Adam Smith analysoi nämä periaatteet ja käytännöt perinpohjin jo 1700-luvulla klassikossaan Kansojen varallisuus. Mikään oleellinen ei ole muuttunut hänen päivistään muuten kuin vain entisestään korostuen.

Tullimuurit ja kauppasodat hyödyttävät hyvin harvoja ja aiheuttavat tuhoa lähes kaikille, myös sitä nyt innokkaasti puuhaaville amerikkalaisille. Ja etenkin se pätee meihin pieniin vaihdosta syvästi riippuvaisiin talouksiin kuten Kanariaan ja Suomeen.

Mondelez taas Hersheyn perässä

Osakemarkkinat suhtautuivat riehakkaasti Trumpin valintaan jenkki-indeksien pompattua sen varmistuttua. Trumpin kasvuhakuinen politiikka intoa toki muuten perustelee, tulleihin rakastunut kauppapolitiikka vähemmän.

Ostohuuma onkin jo paikoin kääntynyt reippaiksi myyntiaalloiksi, ja hyvä niin ostojen kannalta. Niitä saimmekin jo muutaman lisää Teneriffan läntiselle vastarannalle Amerikkaan.

Suklaajätti Hershey loikkasi villisti viikolla, kun toinen jätti Mondelez International lähestyi yhtiötä oston merkeissä. Keskustelut ovat vielä alkuvaiheessa ja ilmeisesti kariutumassa tällä tiedolla, sillä osake kyykkäsi takaisin alle 180 taalaan.

Jos huhut kaupasti viriävät uudestaan saattaa ralli uusiutua. Aivan mahdollista, sillä jo 2016 Mondelez teki 23 miljardin dollarin tarjouksen, jonka Hershey hylkäsi.

Mahdollinen yhdistyminen loisi noin 50 miljardin dollarin liikevaihdon makeisjätin. Tällainen yritysosto vaatii kuitenkin suurimman omistajan Hershey Trust Companyn hyväksynnän.

Trust pitää kiinni yhtiöstä

Aiemmin Trust on vastustanut vastaavia. Linja tuskin muuttuu.

Trust on Hersheyn luoneen Milton Hersheyn jo 1905 perustama yksityinen trustiyhtiö, joka omistaa noin 28% Hershey Companyn osakkeista, mutta peräti 80% äänivallasta. Käytännössä se päättää kaikesta keskeisestä, erityisesti yritysostoista ja fuusioista.

Milton Hersheyllä ei ollut lapsia, joten Hersheyn suku ei enää vaikuta Trustissa. Sen johto ja hallitus kuitenkin kunnioittavat tiukasti perustajan perintöä, eikä varmasti liukkain sormin lähde myymään vanhaa ja asiakkaiden rakastamaa yhtiötä.

Toivottavasti hanska pitää. Hershey potee nyt suhdanneriesaa, mutta tuskin vakavampaa. Sen pitkä linja on tasainen kasvu vankalla katteella.

Q3 kyllä liikevaihto laski -1,4% edellisvuodesta ja 2,34 dollarin eps jäi odotuksista. Yhtiö laski myös koko vuoden ennusteitaan.

Nettomyyntiä odotetaan edellisvuoden verran, kun normaalisti se kasvaa. Oikaistun osakekohtaisen tuloksen odotetaan laskevan joitakin prosentteja, harvinaista Hersheylle.

Kaakaobuumi iski jo Etelä-Amerikkaan

Matalalentoon on monta syytä. Kuivuuden historiallisen kalliiksi kiskoma kaakao leikkaa kannattavuutta. Hintojen nousu on vienyt kuluttajia edullisempiin vaihtoehtoihin.

Kauppiaatkin ovat tyhjennelleet varastojaan kassaansa vahvistaakseen eli tilaukset ovat vähentyneet. Kansainvälisillä markkinoilla olosuhteet ovat olleet vastaavat ja paikoin kehnommat, taantuma rassaa.

Yhtiö tietysti keksii keinoja säästää menoja ja parantaa katetta. Olosuhteet paranevat kyllä aikanaan.

Kaakaon viljelykin kokee jo kuumeista buumia Etelä-Amerikassa, totta kai, kun tuote revitään käsistä huippuhintaan. Markkinatalous toimii eli kova kysyntä ja kate tuovat ripeästi uutta tarjontaa.

Käsittelen aihetta piakkoin laajemmin. Aihe on kiintoisa paitsi suklaan myös talouden dynamiikan kannalta, koskien suhteellisia etuja ja markkinoiden lainalaisuuksia.

Notkahdus päättynee

Hersheyn historia on pitkä ja menestyksekäs, ei tämä suhdanne sitä kaada. Ja Trust on sitoutunut yhtiön itsenäisyyden varjelemiseen, joten kauppa tuskin syntyy – ja sitä toivon itse.

Mondelez yrittää hyödyntää hankalan tilanteen ja napata herkkupalan halvalla. Muutaman kymmenen prosentin preemio nykyiseen osakekurssiin olisi pilkkahinta, jos ja kun odotan Hersheyn toipuvan taas tuttuun kuosiinsa.

Vaikka veisi hiukan aikaa. Teknisesti hiukan yllätyksenä tullut retkahdus nyt ainakin vaikuttaa taantuvan joten odota vaihtuu osta-leimaksi.

Saattaa kurssi yhä vispata, toisaalta Mondelezin hännystely voi pitää myyjät varpaillaan. Uusi huhunpoikanen tempaisee kurssin taas ylös jos niikseen.

Osinkoaankin Hershey on nostanut yhä riuskasti alleviivaten sen vankkaa taloutta. Yhtä kovalla osinkotuotolla sitä on saanut todella harvoin kuvaten hinnoittelun edullisuutta.

Hersheyn päätuotot köyhien koulutukseen

Idealismia ja sosiaalisia arvoja vaaliville sijoittajille Hershey on mallikelpoinen omistetettava sikäli, että yhtiön pääomistaja Trust käyttää kaikki tuottonsa Milton Hershey Schoolin pyörittämiseen.

Tämä Milton Hersheyn ja hänen vaimonsa luoma sisäoppilaitos Pennsylvaniassa tarjoaa laadukasta koulutusta vähävaraisten perheiden lapsille. Se on yksi suurimmista hyväntekeväisyyden rahoittamista sisäoppilaitoksista maailmassa.

Koulussa saa oppia yli 2 000 lasta esikoulusta 12. luokkaan missionaan avata tie akateemiseen menestykseen, sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin, hyvinvointiin ja työelämään.

Koulutus on täysin maksuton asumista ja tukipalveluja myöten. Koulu tukee oppilaita valmistumisen jälkeenkin.

Se on muuttanut tuhansien lasten elämää tarjoamalla heiltä muuten suljettuja mahdollisuuksia. Koulusta on ponnistettu aika korkeallekin sosiaalisiin sfääreihin.

Eivät vähäisiä asioita yhdysvaltalaisessa koulutussysteemissä, jossa vähävaraisuus sulkee useimmat ovat muilta kuin stipendeihin yltäviltä poikkeuslahjakkuuksilta. Milton Hershey ymmärsi sen ja halusi kanavoida menestyksensä heikoimpien tukemiseen.

Hyvää joulua!

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta