Aasian maat vierastavat sotilaallista blokkiutumista ja Kiinan eristämistä
Japanin uuden pääministerin, Ishiban, ehdottama sotilasliitto ”Aasian Nato” ei ole etenemässä. Aloitteen tiimoilta käyty keskustelu kertoo paljon Aasian valtioiden turvallisuuspoliittisesta ajattelusta. Euroopan kaltaista sotilalliseen voimaan ja vastavoimaan ja pelkoon perustuvaa turvallisuusjärjestelyä kartetaan. Euroopan viimeaikaiset sodat ja turvallisuuspelot ymmärretään tämän kahtiajaon aikaansaamiksi lieveilmiöiksi.
USA:n läsnäolo Aasiassa koetaan nöyryyttäväksi vasallisuhteeksi
Japanin ehdotus pyrki vetoamaan ainakin seuraaviin maihin: Australia, Filippiinit, Indonesia, Intia, Etelä-Korea. Ja lisäksi mahdollisesti muihinkin maihin, joille Kiina muodostaa jonkinlaista uhkaa ja/tai joille kahdenvälinen sotilaallinen liittoutuminen USA:n kanssa aiheuttaa nöyryyttävän vasalliasetelman, jonka puitteissa syntyy riippuvuus USA:n aseteollisuudesta.
Ehdotuksen tarkoituksena oli muodostaa sotilasliitto, joka pystyisi itsenäisesti, jopa ilman USA:n apua, puolustamaan ja varustamaan itseään. Taustalla on ollut sekä halua irrottautua yhteistyön avulla USA riippuvuudesta että myöskin huoli Kiinan kasvavasta asemahdista.
Aasian maat vierastavat blokkiutumista ja sotilaallista vastakkainasettelua
Ehdotuksen saamat reaktiot ovat olleet kylmiä: Euroopan Natoa kuvaillaan kylmän sodan zombie organisaatioksi jonka olisi pitänyt hävitä historian hämärään jo kauan aikaa sitten. Alueen maat eivät ole halukkaita tuomaan NATO:n kylmän sodan vastakkainasettelun mentaliteettia, jossa yksi ASEAN yhteisön maista, Kiina, asetettaisin viholliseksi.
Nato:n tarkoitus on lisätä sotilaallisen voiman tuomaa pelotetta ja turvallisuutta kun taas Aasian maat arvostavat rauhaa ja pyrkivät kehitykseen. NATO on sotilaallisen väliintulon organisaatio, joka polkee jäsentensä ja naapuriensa itsemääräämisoikeutta. Aasian mailla on sen sijaan ”itäistä viisautta” jonka mukaan valtameri in iso ja hyväksyy kaikki joet. Aasian maat eivät näe tykkivenediplomatiassa mitään hyvää. Aasian maille tärkeitä arvoja ovat avoimuus ja kaikkien maiden mukaan ottaminen. Suurin piirtein näillä sanoilla haudattiin Japanin pääministerin ehdotus ainakin toistaiseksi.
Lisää tietoa:
- The Diplomat: Asian Nato
- Global Times: Asian Nato
- Nato: Keskustelu ASEAN maiden kanssa
Euroopan jakautuminen toisen maailmansodan jälkeen länteen ja itään hyödytti lähinnä Neuvostoliittoa ja USA:ta. Maanosa jaettiin etupiireihin eikä jaetusta ja puolin ja toisin miehitetystä Euroopasta näissä oloissa kehittynyt haastajaa kummallekaan. Ei Neuvostoliitolle eikä USA:lle.
Taloudellista ja henkistä muutosta alkoi syntyä vasta EU:n kehittymisen myötä. EU:n yhteisen päätöksenteon kautta alkoi syntyä yhteenkuuluvuutta, toistensa parempaa ymmärtämistä ja keskinäistä valtiollista kaikkien huomioon ottamista.
Tällä hetkellä EU ja sen päätöksenteko ei ole Kiinan, Venäjän eikä USA:n intresseissä. Ja yhteisen Eurooppalaisen puolustusteollisuuden syntyminen on täyttä myrkkyä erityisesti reaali- ja hegemonia- politiikkaa kohti siirtyvälle USA:lle.