Työmarkkinajärjestöt ovat Suomelle tärkeitä. Yli 70% työikäisistä kuuluu EU tilaston mukaan ammattiliittoon ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli Suomen tosiasiallisessa hallitusmuodossa:

• työmarkkinajärjestöt määrittelevät työ- ja eläke- lakien sisällön
• työmarkkinajärjestöt käyttävät hallussan olevien eläkevakuutusyhtiöiden kautta omistajavaltaa lähes kaikissa suurimmissa pörssiyrityksissä
• työmarkkinajärjestöt määrittävät eläkevakuutuksiin liittyvät veroluonteiset maksut (tällä hetkellä 24,1% palkasta)

Osa näistä tehtävistä kuuluisi perustuslain kirjaimen mukaan jollekin muulle, mutta maan tapa ja tavalliset lait ovat johtaneet toisenlaiseen hallintotapaan. Käytäntömme on joiltakin osin oikeusvaltion vastainen. Työmarkkinajärjestöt päättävät esimerkiksi eläkeläisten varoista ja asioista ilman että eläkeläisillä on edustuksellista mahdolisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Tulokset ovat kuitenkin hyviä ja siksi järjestelmän kauneusvirheitä kannattaa sietää. 

Itsenäiset nuoret eivät enää liity ammattiliittoon

Ammattiliitot eivät enää vedä nuoria. Esimerkiksi ammattiliitoista riippumattomaan työttömyyskassaan liittyy yhä enemmän nuoria aikuisia. Tämä trendi on merkki siitä että työmarkkinajärjestöjä ei koeta riittävän houkuttelviksi.

Ammattiyhdistysliikkeestä riippumaton työttömyyskassa YTK on kasvanut koko 26-vuotisen historiansa ajan, ja viime vuosina kasvu on vain kiihtynyt. Vuonna 2017 YTK:hon on liittynyt huimat 45 000 uutta jäsentä. Nettokasvu on noin 20 000 jäsentä, kun huomioidaan esimerkiksi eläkkeelle jäämisen takia kassasta poistuneet.

”Kahtena edellisenä vuonna nettokasvua on ollut noin 15 000 jäsentä/vuosi ja sitä ennen 10 000 jäsentä/vuosi. Yleisesti työttömyyskassojen jäsenmäärä on vähentynyt huolestuttavasti. Meillä suunta on onneksi kuitenkin vahvasti ylöspäin”, YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund iloitsee.

Joulukuun alussa YTK:hon kuului jo 395 000 ihmistä, mikä on noin 17 prosenttia suomalaisista palkansaajista. ”400 000 jäsenen rajapyykki ylittynee seuraavan kolmen kuukauden aikana. Vuoteen 2020 mennessä YTK:n tavoitteena on puoli miljoonaa jäsentä”, linjaa Eklund.

YTK on etenkin monen nuoren aikuisen vaihtoehto yhä vaihtelevamman työelämän turvaksi. YTK:n jäsenten keski-ikä on 41 vuotta, ja jäsenistä yli 37 prosenttia on syntynyt vuoden 1980 jälkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana kassaan liittyneistä 30–40-vuotiaiden osuus on noin 50 prosenttia. ”Nämä ihmiset ovat työelämässä vielä useita vuosikymmeniä. Heille yksilöllinen, polveileva työura ja erilaiset verkostot ovat usein merkitsevämpiä kuin vahva ammatti-identiteetti”, Eklund pohtii.