Olimme 70 luvulla auktoriteettia kunnioittavaa, kuuliaista kansaa

Suomalaiset olivat vielä 70 luvulla auktoriteettia kunnioittavaa, kuuliaista ja järjestynyttä kansaa, joka mielellään hakeutui suurten yritysten suojiin. Osakeyhtiöitä, osuustaoimintaa ja muuta kollektiivisessa omistajaohjauksessa olevaa yritystoimintaa suosittiin valtiovallan toimesta, mutta yrittäjiin ja suuromistajiin suhtauduttiin varautuneesti.

Meistä on tulossa yrittäjäkansaa

Nyt tilanne on toinen. Valtaosa suomalaisista työskentelee jo varsin pienissä alle 250 työntekijän yrityksissä ja jos keskisuuriin yrityksiin luetaan myös alle 1000 henkilön toimijat niin meistä varsin harva työskentelee enää suuren patruunan suojissa. Voittoisan PK- sektorin osuus kasvaa kaiken aikaa niin kuin alla olevasta Tilastokeskuksen tuottamasta ja Findikator palvelun julkaisemasta graafista voimme havaita. Meistä on kovaa vauhtia tulossa yrittäjäkansaa.

Identiteettime on murroksessa

Ihminen samaistuu tutkimusten mukaan aina vahvaan, voimakkaaseen ja itsenäiseen. Oma pienuus koetaan aina suhteessa johonkin muuhun – johonkin vahvaan. Ja tuon vahvan osana pieni heikko minuus haluaa nähdä itesensä. Joskus tuo vahva on kansallisvaltio ja joskus se on Jumalan seurakunta.

Nyt näyttäisi siltä että olemme nyt valmiit luottamaan pienempiin kokonaisuuksiin ja itseemme – juuri sitä yhteiskuntamme parhaan ja dynaamisimman aineksen luottamus pieniin yrityksiin ja yrittäjyyteen perimmältään heijastaa.

Suurien yritysten kilpailuetu on kevyissä sisäisissä kontrollirakenteissa

Sekä suuret yritykset että pienten yritysten verkostot ovat historian varrella molemmat kyenneet suuriin asioihin ja molemmilla on etunsa. 

Suurien yksiköiden etu perustuu:

• Yrityksen osastojen väliseen jouheaan yhteistyöhön, jossa työnjaosta sopiminen ei vaadi eri yritysten välistä sopimuskäytäntöä; riittää että osastot sopivat keskinäisestä työnjaosta suuryrityksen sisäisen työnjaon kevyiden sääntöjen perusteella
• Yrityksen sisäiseen kustannuslaskentaan, rahoitukseen ja ohjaukseen, joka on huomattavasti kevyempää kuin se että kullakin yksiköllä olisi erilliset lain säädösten mukaiset laskutus-, kirjanpito- ja verotus- toiminteet. Suuressa yrityksessä kustannuspaikkojen taloudellinen ohjaus voidaan tehdä paljon kevyemmillä menetelmillä sillä yhteiskunta ei valvo yrityksen sisäistä toimintaa.

Suurten yritysten kilpailuetu menettää hyvin toimivassa yhteiskunnassa merkitystään

Pienet yritykset menestyvät silloin kun yhteiskunnan toiminta ja rakenteet kehittyvät riittävälle tasolle. Yritysten väliset sopimukset voidaan tehdä kevyesti ja taloudelliseen ohjauksen toiminteet ja rakenteet (kirjanpito, rahoitus, verotus, laskutus, maksaminen…) voidaan automatisoida. Tämä kehitys näyttää olevan meneillään ja suomalaista teknologiaa, työllisyyttä ja yritteliäisyyttä versoaa nimenomaan PK sektorilla.  Eikä trendi suinkaan ole päättynyt.

Piksu Media haastattteli asiassa Bo Harald:a, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu sähköisen pankkitoiminnan suunnannäyttäjä ja sähköisten e-business palvelujen kehittäjä. Bo Harald on ollut keskeisessä asemassa prosessissa, joka teki Suomesta sähköisen maksamisen suhteen maailman kilpailukykyisimmän maan ja nyt Bo Harald tekee työtä sähköinen laskun käyttöönoton eteen. Bo Harald kertoi Piksu Media:lle että sähköisen laskun ja maksamisen jälkeen on helppo automatisoida ja realiaikaistaa myös kirjanpito ja verotus ja tämän pohjalta on mahdollista automatisoida rahoituspalveluita. Ihmisten energiaa vapautuu luovaan työhön, pois rutiineista.

Bo Harald – eräs suomalaisen yhteiskuntainfrastruktuurin kilpailukyvyn luojista

Lisää tietoa verkkolaskupalveluista löytyy muun muassa Suomen Yrittäjät sivuilta: Verkkolaskupalvelut

Uusi identiteettimme

Identiteettimme on siis murroksessa – talouselämämme ei kenties enää löydä uutta Nokiaa eikä polittinen taivaamme näe tähtenä uutta keskitettyä auktoriteettia, tämän päivän Urho Kekkosta sillä olemme erilaisia ihmisiä kuin viisikymmentä vuotta sitten. Silti tulevaisuus voi olla merkityksellinen ja arvokas. Identiteettimme ja arvomme ovat uusia ja tuottavat jotain uutta ja mielenkiintoista. Sellaista joka syntyy pienempien yksiköiden vapaudesta toimia itsenäisesti ja luovasti sekä itseensä luottavista ihmisistä – yrittäjistä.

Olimme 70 luvulla auktoriteettia kunnioittavaa, kuuliaista kansaa

Suomalaiset olivat vielä 70 luvulla auktoriteettia kunnioittavaa, kuuliaista ja järjestynyttä kansaa, joka mielellään hakeutui suurten yritysten suojiin. Osakeyhtiöitä, osuustaoimintaa ja muuta kollektiivisessa omistajaohjauksessa olevaa yritystoimintaa suosittiin valtiovallan toimesta, mutta yrittäjiin ja suuromistajiin suhtauduttiin varautuneesti.

Meistä on tulossa yrittäjäkansaa

Nyt tilanne on toinen. Valtaosa suomalaisista työskentelee jo varsin pienissä alle 250 työntekijän yrityksissä ja jos keskisuuriin yrityksiin luetaan myös alle 1000 henkilön toimijat niin meistä varsin harva työskentelee enää suuren patruunan suojissa. Voittoisan PK- sektorin osuus kasvaa kaiken aikaa niin kuin alla olevasta Tilastokeskuksen tuottamasta ja Findikator palvelun julkaisemasta graafista voimme havaita. Meistä on kovaa vauhtia tulossa yrittäjäkansaa.

Identiteettime on murroksessa

Ihminen samaistuu tutkimusten mukaan aina vahvaan, voimakkaaseen ja itsenäiseen. Oma pienuus koetaan aina suhteessa johonkin muuhun – johonkin vahvaan. Ja tuon vahvan osana pieni heikko minuus haluaa nähdä itesensä. Joskus tuo vahva on kansallisvaltio ja joskus se on Jumalan seurakunta.

Nyt näyttäisi siltä että olemme nyt valmiit luottamaan pienempiin kokonaisuuksiin ja itseemme – juuri sitä yhteiskuntamme parhaan ja dynaamisimman aineksen luottamus pieniin yrityksiin ja yrittäjyyteen perimmältään heijastaa.

Suurien yritysten kilpailuetu on kevyissä sisäisissä kontrollirakenteissa

Sekä suuret yritykset että pienten yritysten verkostot ovat historian varrella molemmat kyenneet suuriin asioihin ja molemmilla on etunsa. 

Suurien yksiköiden etu perustuu:

• Yrityksen osastojen väliseen jouheaan yhteistyöhön, jossa työnjaosta sopiminen ei vaadi eri yritysten välistä sopimuskäytäntöä; riittää että osastot sopivat keskinäisestä työnjaosta suuryrityksen sisäisen työnjaon kevyiden sääntöjen perusteella
• Yrityksen sisäiseen kustannuslaskentaan, rahoitukseen ja ohjaukseen, joka on huomattavasti kevyempää kuin se että kullakin yksiköllä olisi erilliset lain säädösten mukaiset laskutus-, kirjanpito- ja verotus- toiminteet. Suuressa yrityksessä kustannuspaikkojen taloudellinen ohjaus voidaan tehdä paljon kevyemmillä menetelmillä sillä yhteiskunta ei valvo yrityksen sisäistä toimintaa.

Suurten yritysten kilpailuetu menettää hyvin toimivassa yhteiskunnassa merkitystään

Pienet yritykset menestyvät silloin kun yhteiskunnan toiminta ja rakenteet kehittyvät riittävälle tasolle. Yritysten väliset sopimukset voidaan tehdä kevyesti ja taloudelliseen ohjauksen toiminteet ja rakenteet (kirjanpito, rahoitus, verotus, laskutus, maksaminen…) voidaan automatisoida. Tämä kehitys näyttää olevan meneillään ja suomalaista teknologiaa, työllisyyttä ja yritteliäisyyttä versoaa nimenomaan PK sektorilla.  Eikä trendi suinkaan ole päättynyt.

Piksu Media haastattteli asiassa Bo Harald:a, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu sähköisen pankkitoiminnan suunnannäyttäjä ja sähköisten e-business palvelujen kehittäjä. Bo Harald on ollut keskeisessä asemassa prosessissa, joka teki Suomesta sähköisen maksamisen suhteen maailman kilpailukykyisimmän maan ja nyt Bo Harald tekee työtä sähköinen laskun käyttöönoton eteen. Bo Harald kertoi Piksu Media:lle että sähköisen laskun ja maksamisen jälkeen on helppo automatisoida ja realiaikaistaa myös kirjanpito ja verotus ja tämän pohjalta on mahdollista automatisoida rahoituspalveluita. Ihmisten energiaa vapautuu luovaan työhön, pois rutiineista.

Bo Harald – eräs suomalaisen yhteiskuntainfrastruktuurin kilpailukyvyn luojista

Lisää tietoa verkkolaskupalveluista löytyy muun muassa Suomen Yrittäjät sivuilta: Verkkolaskupalvelut

Uusi identiteettimme

Identiteettimme on siis murroksessa – talouselämämme ei kenties enää löydä uutta Nokiaa eikä polittinen taivaamme näe tähtenä uutta keskitettyä auktoriteettia, tämän päivän Urho Kekkosta sillä olemme erilaisia ihmisiä kuin viisikymmentä vuotta sitten. Silti tulevaisuus voi olla merkityksellinen ja arvokas. Identiteettimme ja arvomme ovat uusia ja tuottavat jotain uutta ja mielenkiintoista. Sellaista joka syntyy pienempien yksiköiden vapaudesta toimia itsenäisesti ja luovasti sekä itseensä luottavista ihmisistä – yrittäjistä.