Uskoni Pieniin Asioihin Kasvaa

Juttelin tänään avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä suuryrityksen tuotekehityksessä. Rupattelimme niitä näitä, tuhansien ihmisten irtisanomisista ja laman vaikutuksista myyntiin, tuotekehitykseen, tutkimustoimintaan ja tulevaisuuden visioihin.

Yhtäkkiä puhe kääntyi avoimeen innovaatiotoimintaan ja mitä kaikkea open sourcaminen mahdollistaa oikein oivallettuna ja toteutettuna.

Hups! ajattelin. Tämäpä yllätys. Kuvittelmissani näin, että pienet yritykset olisivat olleet taipuvaisempia uuteen ajatteluun. En pudonnut tuolilta, muta tulin yllätetyksi. Työelämä tarjoaa yhä, lamasta huolimatta, yllättäviä haasteita.

Analysoimme tykämme yllättvän käänteen jälkeen keskustelun antia. Löysimme ainakin omiin tarpeisiimme rationaalisen selityksen. Yritysten tuotekehityskustannukset ovat nousseet pilviin. Kansainvälisten toimitusten ylläpitäminen maksaa maltaita. Suomalaisten osaajien lennättäminen maailman ääriin on poskettoman tehotonta osaamisen hyödyntämistä.

  • matkakustannukset
  • asiantuntijat lentkoneissa ja hotelleissa
  • tehokasta ongelmanratkaisuaikaa kohteissa olemattoman vähän
  • suunnatonta energiantuhalusta, kun asiat voidaan hoitaa toisin
  • ihmiset väsyvät, ihmissuhteet eivät kestä, terveys menee…

 

Tulevaisuuden kehitys- ja palvelukonseptit joudutaan organisoimaan avoimen lähdekoodin periaatteiden pohjalta tai muuten rahat loppuvat rikkaimmiltakin yrityksiltä.

  1. osaamisen jakelutoiminnat uusitaan
  2. ongelmanratkaisu ei onnistuu jopa paremmin etäältä
  3. prosessien ja systeemien teknologiaa kehittämällä etähoito helpottuu

Ongelmana on, miten homma hoidetaan ja ennen sitä, miten se organisoidaan. Näen sieluni silmillä tuhansia yrityksiä, jotka tarvitsevat muutosstrategian Enterprise 1.0:sta Yritys 2.0!

  • Uusi johtamismalli
  • Uudet työkalut
  • Yrityskulttuurin kehittäminen

 

Helposti sanottu, haavet eivät maksa mitään, mutta näissä avoimissa talkoissa "command control" -ajan johtamismallit eivät enää toimi. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä?

  • Millaisia lääkkeitä tarjoaisitte?
  • Miten organisoisitte avoimen ongelmaratkaisun tilanteet?
  • Miksi suuryritykset ovat vasta nyt etsimässä uusia toimintamalleja?

 

 

 

Juttelin tänään avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä suuryrityksen tuotekehityksessä. Rupattelimme niitä näitä, tuhansien ihmisten irtisanomisista ja laman vaikutuksista myyntiin, tuotekehitykseen, tutkimustoimintaan ja tulevaisuuden visioihin.

Yhtäkkiä puhe kääntyi avoimeen innovaatiotoimintaan ja mitä kaikkea open sourcaminen mahdollistaa oikein oivallettuna ja toteutettuna.

Hups! ajattelin. Tämäpä yllätys. Kuvittelmissani näin, että pienet yritykset olisivat olleet taipuvaisempia uuteen ajatteluun. En pudonnut tuolilta, muta tulin yllätetyksi. Työelämä tarjoaa yhä, lamasta huolimatta, yllättäviä haasteita.

Analysoimme tykämme yllättvän käänteen jälkeen keskustelun antia. Löysimme ainakin omiin tarpeisiimme rationaalisen selityksen. Yritysten tuotekehityskustannukset ovat nousseet pilviin. Kansainvälisten toimitusten ylläpitäminen maksaa maltaita. Suomalaisten osaajien lennättäminen maailman ääriin on poskettoman tehotonta osaamisen hyödyntämistä.

  • matkakustannukset
  • asiantuntijat lentkoneissa ja hotelleissa
  • tehokasta ongelmanratkaisuaikaa kohteissa olemattoman vähän
  • suunnatonta energiantuhalusta, kun asiat voidaan hoitaa toisin
  • ihmiset väsyvät, ihmissuhteet eivät kestä, terveys menee…

 

Tulevaisuuden kehitys- ja palvelukonseptit joudutaan organisoimaan avoimen lähdekoodin periaatteiden pohjalta tai muuten rahat loppuvat rikkaimmiltakin yrityksiltä.

  1. osaamisen jakelutoiminnat uusitaan
  2. ongelmanratkaisu ei onnistuu jopa paremmin etäältä
  3. prosessien ja systeemien teknologiaa kehittämällä etähoito helpottuu

Ongelmana on, miten homma hoidetaan ja ennen sitä, miten se organisoidaan. Näen sieluni silmillä tuhansia yrityksiä, jotka tarvitsevat muutosstrategian Enterprise 1.0:sta Yritys 2.0!

  • Uusi johtamismalli
  • Uudet työkalut
  • Yrityskulttuurin kehittäminen

 

Helposti sanottu, haavet eivät maksa mitään, mutta näissä avoimissa talkoissa "command control" -ajan johtamismallit eivät enää toimi. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä?

  • Millaisia lääkkeitä tarjoaisitte?
  • Miten organisoisitte avoimen ongelmaratkaisun tilanteet?
  • Miksi suuryritykset ovat vasta nyt etsimässä uusia toimintamalleja?

 

 

 

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin