USA:n talouspolitiikan umpikuja

(Jatkan myöhemmin sijoittamisen teoriasta ja käytännöstä ainakin parin merkinnän verran.)

Lienee selvää, että kun korko painetaan nollaan, korkoase on käytetty loppuun. Miten tällaiseen tulokseen on päästy?

Tulokseen on päästy luopumalla ensin logiikasta ja sitten empiriasta. On lakattu uskomasta omia silmiään.

Ennen IT-kuplaa Fed:n silloinen pj. Alan Greenspan puhui DJIA:n saamisesta takaisin realistiselle tasolle. DJIA oli silloin ~7000 pistettä.

IT-kupla sokaisi ilmeisesti Greenspanin, joka alkoi itsekin pitämään luonnollisena, että eräiden firmojen PE oli yli 50. Kun IT-kuplan puhkeamista seurasivat Enronin ym. rikkomusten paljastuminen ja lopulta 11.9. 2001 Fed ryhtyi massiivisiin koronalennuksiin. Juuri tämä halpa raha ohjautui subprime-luottoihin.

Taikina saatiin uudelleen turpoamaan käyttämällä tarpeeksi paljon hiivaa. Ja kun tämä uusi kupla alkoi pihistä 14.000 pisteen tuntumassa, korkoaseeseen turvauduttiin välittömästi. En ymmärtänyt ratkaisua 15 kuukautta sitten, enkä ymmärrä vieläkään.
http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/20/ikavat-markkinanakymat/

En ymmärrä, koska lasku on pörssissä yhtä luonnollinen kuin talventulo tähän aikaan vuotta. Kurssien olisi pitänyt antaa laskea, ja turvautua korkoaseeseen vasta jossain DJIA:n 10.000 pisteen tuntumassa.

Nollakorko ei poista sitä, että USA:han on rakennettu tarpeettomia asuinalueita keskelle autiomaata. Sikäläisen ilmaston ja sikäläisen sos.politiikan puitteissa alueet jäävät tyhjiksi, koska asuntovaunuissakin voidaan asua.

USA:n kiinnelainakannan suhde maan BKT:hen on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Se on kupla, joka ei muuksi muutu korkoja muuttelemalla.

Pidän Fed:n eilistä korkopäätöstä katastrofaalisena. Markkinat ovat psykologiaa. Niin kauan, kun korkoja voidaan alentaa, joku näkee valoa tunnelin päässä. Nollakoroilla valo tunnelissa osoittautuu vastaan porhaltavaksi pikajunaksi, jonka keulassa lukee “setelirahoitus”.


(Jatkan myöhemmin sijoittamisen teoriasta ja käytännöstä ainakin parin merkinnän verran.)

Lienee selvää, että kun korko painetaan nollaan, korkoase on käytetty loppuun. Miten tällaiseen tulokseen on päästy?

Tulokseen on päästy luopumalla ensin logiikasta ja sitten empiriasta. On lakattu uskomasta omia silmiään.

Ennen IT-kuplaa Fed:n silloinen pj. Alan Greenspan puhui DJIA:n saamisesta takaisin realistiselle tasolle. DJIA oli silloin ~7000 pistettä.

IT-kupla sokaisi ilmeisesti Greenspanin, joka alkoi itsekin pitämään luonnollisena, että eräiden firmojen PE oli yli 50. Kun IT-kuplan puhkeamista seurasivat Enronin ym. rikkomusten paljastuminen ja lopulta 11.9. 2001 Fed ryhtyi massiivisiin koronalennuksiin. Juuri tämä halpa raha ohjautui subprime-luottoihin.

Taikina saatiin uudelleen turpoamaan käyttämällä tarpeeksi paljon hiivaa. Ja kun tämä uusi kupla alkoi pihistä 14.000 pisteen tuntumassa, korkoaseeseen turvauduttiin välittömästi. En ymmärtänyt ratkaisua 15 kuukautta sitten, enkä ymmärrä vieläkään.
http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/20/ikavat-markkinanakymat/

En ymmärrä, koska lasku on pörssissä yhtä luonnollinen kuin talventulo tähän aikaan vuotta. Kurssien olisi pitänyt antaa laskea, ja turvautua korkoaseeseen vasta jossain DJIA:n 10.000 pisteen tuntumassa.

Nollakorko ei poista sitä, että USA:han on rakennettu tarpeettomia asuinalueita keskelle autiomaata. Sikäläisen ilmaston ja sikäläisen sos.politiikan puitteissa alueet jäävät tyhjiksi, koska asuntovaunuissakin voidaan asua.

USA:n kiinnelainakannan suhde maan BKT:hen on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Se on kupla, joka ei muuksi muutu korkoja muuttelemalla.

Pidän Fed:n eilistä korkopäätöstä katastrofaalisena. Markkinat ovat psykologiaa. Niin kauan, kun korkoja voidaan alentaa, joku näkee valoa tunnelin päässä. Nollakoroilla valo tunnelissa osoittautuu vastaan porhaltavaksi pikajunaksi, jonka keulassa lukee “setelirahoitus”.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten