Åke Blomqvist tanssii sijoitusten kanssa

Ei ollut yllättävää, että Blomqvistit hävisivät oikeusjutun Nordeaa vastaan HO:ssa.

Pohtimisen arvoista on, onko oikeuden jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

On paljon mahdollista, että viimeinen tango väännetään kuitenkin KKO:ssa, missä mukaan saattaa tulla uusia askelkuvioita. Siksi paljon käsittely HO:ssa herättää kysymyksiä:

1) Pankkisalaisuus on mainio veruke peittämään pankin töppäyksiä. Töppäysten puolustelussa ei taasen Nordealla ollut mitään pidäkkeitä korostaa Blomqvistien varallisuutta ja heidän pyrkimystään täysin lailliseen verosuunnitteluun, jollaista jokainen muukin täyspäinen ajattelee.

2) Ottaen huomioon sen, että Blomqvisteilla oli oma sijoitusyhtiö, ei voi epäillä heillä olleen myöskin sijoitusasiantuntemusta. Herää kuitenkin kysymys, eikö sijoittajalla ole oikeus jäädä sijoittamisestakin vanhuuseläkkeelle ja uskoa päätöksenteko päätoimisille sijoitusasiantuntijoille.

3) Suoria osakesijoituksia tehdään minimissään muutaman euron kiinteillä palkkioilla. Sijoitussidonnainen eläkevakuutus on kalleimpia sijoitusmuotoja, joissa vuotuiset kulut nousevat helposti 5 %:iin pääomasta. Eikö sellaisilla palkkioilla voi edellyttää parempaa palvelua?

4) Kaikkein erikoisin kohta HO:n ratkaisussa on se, että Blomqvistin allekirjoitusta ei löydy mistään neliömetrin kokoisesta plakaatista, jossa lukee “Pitkäaikainen Selekta-sijoittaja voittaa aina”. [Tällä lauseella ko. sijoituksia markkinoitiin.]

Sen sijaan Blomqvistin nimi löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan esim. palvelumaksujen ilmenevän pankin kulloisestakin palvelumaksuhinnastosta.

Tuomioistuimen, finanssivalvonnan ja viime kädessä eduskunnan sopisi pohtia, onko tämä ideaalinen tapa jakaa informaatiota. Tuomioistuimen pitäisi erikseen pohtia sellaista käsitettä kuin harhaanjohtava markkinointi.

 

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/D7573744-320E-4E5D-9B72-8C69068686BB/0/20102.pdf

Ei ollut yllättävää, että Blomqvistit hävisivät oikeusjutun Nordeaa vastaan HO:ssa.

Pohtimisen arvoista on, onko oikeuden jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

On paljon mahdollista, että viimeinen tango väännetään kuitenkin KKO:ssa, missä mukaan saattaa tulla uusia askelkuvioita. Siksi paljon käsittely HO:ssa herättää kysymyksiä:

1) Pankkisalaisuus on mainio veruke peittämään pankin töppäyksiä. Töppäysten puolustelussa ei taasen Nordealla ollut mitään pidäkkeitä korostaa Blomqvistien varallisuutta ja heidän pyrkimystään täysin lailliseen verosuunnitteluun, jollaista jokainen muukin täyspäinen ajattelee.

2) Ottaen huomioon sen, että Blomqvisteilla oli oma sijoitusyhtiö, ei voi epäillä heillä olleen myöskin sijoitusasiantuntemusta. Herää kuitenkin kysymys, eikö sijoittajalla ole oikeus jäädä sijoittamisestakin vanhuuseläkkeelle ja uskoa päätöksenteko päätoimisille sijoitusasiantuntijoille.

3) Suoria osakesijoituksia tehdään minimissään muutaman euron kiinteillä palkkioilla. Sijoitussidonnainen eläkevakuutus on kalleimpia sijoitusmuotoja, joissa vuotuiset kulut nousevat helposti 5 %:iin pääomasta. Eikö sellaisilla palkkioilla voi edellyttää parempaa palvelua?

4) Kaikkein erikoisin kohta HO:n ratkaisussa on se, että Blomqvistin allekirjoitusta ei löydy mistään neliömetrin kokoisesta plakaatista, jossa lukee “Pitkäaikainen Selekta-sijoittaja voittaa aina”. [Tällä lauseella ko. sijoituksia markkinoitiin.]

Sen sijaan Blomqvistin nimi löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan esim. palvelumaksujen ilmenevän pankin kulloisestakin palvelumaksuhinnastosta.

Tuomioistuimen, finanssivalvonnan ja viime kädessä eduskunnan sopisi pohtia, onko tämä ideaalinen tapa jakaa informaatiota. Tuomioistuimen pitäisi erikseen pohtia sellaista käsitettä kuin harhaanjohtava markkinointi.

 

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/D7573744-320E-4E5D-9B72-8C69068686BB/0/20102.pdf

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com