Korkomarkkinat reagoivat talouskasvun käynnistymiseen

Mitä korkokäyrät kertovat lähiajasta?

Alla oleva vertailugraafi kertoo miten DAX indeksi (alempi kuva) on kehittynyt suhteessa markkinakorkoihin (ylempi kuva)  ja tästä vertailusta voimme havaita, että pörssimarkkinat ennakoivat muutamien kuukausien viiveellä korkojen kehitystä. Miksi sitten seurata korkomarkkinoita, jos kerran niistä ei voi saada osakesijoittamisen kannalta hyödyllistä tietoa?

Korkomarkkinoiden ja pörssimarkkinoiden rinnakkaiselle seuraamiselle on monta hyvää syytä: 

  • Korkosijoittaja hyötyy pörssikurssien seuraamisesta. Rahoja on aika siirtää pitkän koron rahastoihin silloin kun pörssit lähtevät laskuun ja taas lyhyen koron rahastot ovat ylivoimaisia silloin, kun pörssikurssit lähtevät nousevat. Näin menetellen on monasti mahdollista saada markkinoita parempaa tuottoa. Uskomatonta että tämä pitää paikkansa sillä tehokkaiden markkinoiden pitäisi poistaa näin selvää ennustusvoimaa sisältävä ilmiö, mutta lainalaisuus on kuitenkin pätenyt jo monia vuosikymmeniä – eiköhän siis vielä tänäkin vuonna. 
  • Myös osakesijoittjan on hyvä seurata korkomarkkinoita. Korot ovat juuri nyt hiipimässä nousuun ja kerran käyntiin lähtenyt trendi on yleensä kestävä – monasti yli vuoden mittainen. Osakeskurssien käänne tulee yleensä vasta korkojen nousutrendin loppuosalla ja esimerkiksi nyt osakesijoittaja voisi hyvin päätellä että salkkua ei ole vielä aika realisoida – päinvastoin.

 

Yritysten pörssiarvon suhdetta tuloksen kuvaa niin sanottu P/E (price to earning) suhde. Tämän kevään tulosennusteiden perusteella tuo suhde on OMXHEX pörssissä noin 16.  P/E suhde on helppo muuntaa korkotuoton muotoon ja P/E 16 vastaa 6,25% tuottoa.

Riskittömistä pitkän koron lainapapereista saa euroalueella (Euroopan keskuspankin tilasto) suurin piirtein 3,5% tuottoa ja kun tähän lisää sen, että osakkeista tulisi saada noin 2% riskilisää niin päädytään siihen, että osakkeet ovat kuta kuinkin oikein hinnoiteltuja. Korkosijoitukset ovat näin laskien vielä hieman heikompi vaihtoehto, mutta ero on pieni ja supistuu. Jossakin vaiheessa on hyvä tasapainottaa salkkua muutamilla korkosijoituksilla.

Lähteet:  Yahoo finance, Euroopan keskuspankki, Suomenpankki.fi

Mitä korkokäyrät kertovat lähiajasta?

Alla oleva vertailugraafi kertoo miten DAX indeksi (alempi kuva) on kehittynyt suhteessa markkinakorkoihin (ylempi kuva)  ja tästä vertailusta voimme havaita, että pörssimarkkinat ennakoivat muutamien kuukausien viiveellä korkojen kehitystä. Miksi sitten seurata korkomarkkinoita, jos kerran niistä ei voi saada osakesijoittamisen kannalta hyödyllistä tietoa?

Korkomarkkinoiden ja pörssimarkkinoiden rinnakkaiselle seuraamiselle on monta hyvää syytä: 

  • Korkosijoittaja hyötyy pörssikurssien seuraamisesta. Rahoja on aika siirtää pitkän koron rahastoihin silloin kun pörssit lähtevät laskuun ja taas lyhyen koron rahastot ovat ylivoimaisia silloin, kun pörssikurssit lähtevät nousevat. Näin menetellen on monasti mahdollista saada markkinoita parempaa tuottoa. Uskomatonta että tämä pitää paikkansa sillä tehokkaiden markkinoiden pitäisi poistaa näin selvää ennustusvoimaa sisältävä ilmiö, mutta lainalaisuus on kuitenkin pätenyt jo monia vuosikymmeniä – eiköhän siis vielä tänäkin vuonna. 
  • Myös osakesijoittjan on hyvä seurata korkomarkkinoita. Korot ovat juuri nyt hiipimässä nousuun ja kerran käyntiin lähtenyt trendi on yleensä kestävä – monasti yli vuoden mittainen. Osakeskurssien käänne tulee yleensä vasta korkojen nousutrendin loppuosalla ja esimerkiksi nyt osakesijoittaja voisi hyvin päätellä että salkkua ei ole vielä aika realisoida – päinvastoin.

 

Yritysten pörssiarvon suhdetta tuloksen kuvaa niin sanottu P/E (price to earning) suhde. Tämän kevään tulosennusteiden perusteella tuo suhde on OMXHEX pörssissä noin 16.  P/E suhde on helppo muuntaa korkotuoton muotoon ja P/E 16 vastaa 6,25% tuottoa.

Riskittömistä pitkän koron lainapapereista saa euroalueella (Euroopan keskuspankin tilasto) suurin piirtein 3,5% tuottoa ja kun tähän lisää sen, että osakkeista tulisi saada noin 2% riskilisää niin päädytään siihen, että osakkeet ovat kuta kuinkin oikein hinnoiteltuja. Korkosijoitukset ovat näin laskien vielä hieman heikompi vaihtoehto, mutta ero on pieni ja supistuu. Jossakin vaiheessa on hyvä tasapainottaa salkkua muutamilla korkosijoituksilla.

Lähteet:  Yahoo finance, Euroopan keskuspankki, Suomenpankki.fi

2 thoughts on “Korkomarkkinat reagoivat talouskasvun käynnistymiseen”

  1. FEDin ja EKP:n koronnostot?

    Milloinkahan keskuspankit aikovat aloittaa koronnostot? Kesällä?

  2. Työllisyys

    Todennäköisesti siinä vaiheessa, kun työllisyys on jo tukevasti parantumassa. Täältä löytyy hyvää matskua aiheeseen.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Ministereiden ja korkeimpien viranhaltioiden alhainen palkka jarruttaa pätevien hakeutumista tärkeisiin tehtäviin

Julkisen sektorin korkeimpien tehtävien, kuten esimerkiksi pääministerin, ministereiden, korkeimpien virkamiesten ja puolustusvoimien komentajan palkkaus on liian kehno houkutellakseen parhaita kykyjä näihin meidän kaikkien kannalta tärkeisiin

Sijoittaminen Talous

Omat Rahat Katsaus: Datakeskusrakentamisen hidastumisesta pelkää hyvää

USA:ssa äänestettiin Datakeskuksia vastaan

USA:n vaaleista ja sen mahdollisista vaikutuksista talouteen on jo kirjoitettu paljon, mutta aihe ei ole ohitettavissa. Vaaleissa, etenkin paikallistasolla, äänestettiin uusia datakeskuksia

Sijoittaminen Yhteiskunta

Suomalaisilla suurilla yrityksillä menee hyvin – investoitu pääoma antaa keskimäärin 16% tuoton

Kvartaali Q3/2026 oli suomalaisten suurten yritysten kannalta hyvä. Liikevaihdot kasvoivat lähes 9% ja investoidun pääoman tuotto oli keskimäärin 16 %. Yrityksiin investoitu oma pääoma ja